Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi jotkut ihmiset kirjoittaa vuokan, vaakalla, sankollista jne?

Vierailija
29.06.2019 |

Onko tämä joku älykkyysosamääräjuttu, että jos ÄO on yli 80 niin tietää kirjoittaa vuoan, vaa'alla, sangollista? Vai mistä on kyse? Juuri luin facepostausta, jossa luki, että "kakku jäi raakaksi" (tarkoittaen ilmeisesti, että raa'aksi).

Sanooko ne puhuessakin tuolleen väärin? Että ostin uuden kakkuvuokan? Kävin aamulla vaakalla.

Selittäkää.

Kommentit (94)

Vierailija
81/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ovat yli 65v., maalla syntyneitä - koulunkäynti jäänyt kuuteen luokkaan kansakoulua.

Meillä teinit käyttävät noita sanoja ja vanhin tytär kirjoitti tänä keväänä ylioppilaaksi.

Sukujuuret tulevat Karjalasta ja vaalitaan perinteitä.

Ja haastellaan Facebookissa sukulaisten ja ystävien kesken ja ikäryhmä 25-55-vuotiaat.

Vierailija
82/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap

Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?

Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.

Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.

Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.

Mää haluaisin tietää mitä murretta tää ny on, mutta mää luulen että kakku voi jäähä raakaksi Oulussaki, ja vaakalla se painaa enämpi mitä pittäis, mutta sen takia ei tartte raalle mennä.

Joo mutta sinä kirjoitit koko lauseen murteella. Ap kirjoitti tarkoittavansa sellaisia ihmisiä, jotka kirjoittaa muuten koko lauseen tai tekstin yleiskielellä, mutta siellä on seassa yksi tuollainen sana väärin.

Ihmiset tavoittelevat julkisessa keskustelussa jonkunlaista yleiskieltä, mutta juuri kukaan ei pysty eikä halua täysin kirjakielen mukaista ilmaisua. On täysin normaalia, että jokaisella ihmisellä on oma tulkinta siitä että mikä on riittävän yleiskielistä eikä liian murteellista, jotta tullaan ymmärretyiksi puolin ja toisin. Välimerkkejäkin käytetään miten sattuu, oman sisäisen äänen sanelemana.  Kaikkein parhaat kielenkäyttäjät osaavat jatkuvasti rikastaa yleiskieltäkin murteella.  Minusta olisi mukavaa jos jokainen käyttäisi enemmän murreilmaisuja.  Jos lukee paljon, monet murreilmaisut tulevat tutuiksi. 

(Toivottavasti en selittänyt tätä asiaa aikuiselle ihmiselle.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on vieläkin vallalla nousukasmainen murteiden halveksunta. Katsokaapa joskus Ruotsin televisiota, siellä uutistenlukijoidenkin kuulee käyttävän erilaisia alueellisia puhetyylejä. 

Sivistymätön ap ei varmana edes tiennyt kyseessä olevan murreasia. Tarkoituksenaan lieni haukkua äidinkieltään osaamattomia.

”Lieni”? Ei voi olla totta! Itseään ilmeisesti sivistyneenä pitävä henkilö kirjoittaa ”lieni”. Se ettei osaa olla-verbin taivutusta, on kyllä yksi pahimpia kielivirheitä, mitä suomea äidinkielenään puhuva henkilö voi tehdä.

Tämähän menee mielenkiintoiseksi :) Mikset korjaisi lausetta? 

”Tarkoituksenaan lienee ollut...”

Siinä korjaus, ole hyvä!

Vierailija
84/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap

Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?

Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.

Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.

Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.

Mää haluaisin tietää mitä murretta tää ny on, mutta mää luulen että kakku voi jäähä raakaksi Oulussaki, ja vaakalla se painaa enämpi mitä pittäis, mutta sen takia ei tartte raalle mennä.

Joo mutta sinä kirjoitit koko lauseen murteella. Ap kirjoitti tarkoittavansa sellaisia ihmisiä, jotka kirjoittaa muuten koko lauseen tai tekstin yleiskielellä, mutta siellä on seassa yksi tuollainen sana väärin.

Nyt kysymys oli Facebookista, jossa ap. ole käynyt kommentoimassa kirjoitusvirheitä ja ojentanut kirjoittajia.

Monella facessa on ihan oma tyylinsä kirjoittaa ja kaikki ymmärtävät mitä kirjoittaja tarkoittaa, se voi olla murretta, suvulta perittyä jne. viestit muodostuvat yksityisviesteistä.

Itse käytän usein esimerk. "nyt menen ettoneelle" tai pakko saada särvintä sydåmen alle" ja kaikki ymmärtävät mitä tarkoitan ja niihin liityy tarina.

Vierailija
85/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on vieläkin vallalla nousukasmainen murteiden halveksunta. Katsokaapa joskus Ruotsin televisiota, siellä uutistenlukijoidenkin kuulee käyttävän erilaisia alueellisia puhetyylejä. 

Sivistymätön ap ei varmana edes tiennyt kyseessä olevan murreasia. Tarkoituksenaan lieni haukkua äidinkieltään osaamattomia.

”Lieni”? Ei voi olla totta! Itseään ilmeisesti sivistyneenä pitävä henkilö kirjoittaa ”lieni”. Se ettei osaa olla-verbin taivutusta, on kyllä yksi pahimpia kielivirheitä, mitä suomea äidinkielenään puhuva henkilö voi tehdä.

Tämähän menee mielenkiintoiseksi :) Mikset korjaisi lausetta? 

”Tarkoituksenaan lienee ollut...”

Siinä korjaus, ole hyvä!

*ratkeaa nauruun*

Hus takaisin koulun penkille.

Vierailija
86/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅

Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap

Kyllä on joissain murteissa tapana sanoa noin. Astevaihtelussa on vähän erilaisia piirteitä eri murteissa. Jos nyt en ihan väärin muista, niin tuo kuvaamasi k:n astevaihtelu on tavallista hämäläisissä murteissa. Sitä en tiedä, onko kakku hämeessä kaakku, ainakin Etelä-Pohjanmaalla kaakku on ihan tavallinen sana. 

Onhan yleiskielessäkin vaihtelua astevaihtelussa, nimittäin rk-yhtymässä. Sana härkä taipuu härät (itäsuomalaisen astevaihtelun mukaan), kun taas sana kurki taipuu kurjet länsisuomalaisen astevaihtelun mukaan. Miksi? Koska on päätetty, että yleiskielessä on näin.

Jos kielessä on joku juttu, joka askarruttaa, miksi ensimmäinen reaktio on suuttua? Eikö ole kiinnostavampaa ottaa selvää, millaisia asioita ja ilmiöitä kielessä on?

Kuka on suuttunut? En minä ainakaan ole mistään suuttunut. Tein tämän aloituksen juuri ihmettelyn vuoksi, kun halusin, että joku selittäisi miksi jotkut kirjoittaa systemaattisesti aina väärin. Ap

Sinä Ap se tässä väärin kirjoitat. Jotkut -sana vaatii monikon, eli JOTKUT KIRJOITTAVAT.

Mie se muuten taivutan ainakin puheessa sankon, koska meijän murteessa ämpäri on sankko eikä suinkaan sanko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap

Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?

Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.

Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.

Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.

Mää haluaisin tietää mitä murretta tää ny on, mutta mää luulen että kakku voi jäähä raakaksi Oulussaki, ja vaakalla se painaa enämpi mitä pittäis, mutta sen takia ei tartte raalle mennä.

Joo mutta sinä kirjoitit koko lauseen murteella. Ap kirjoitti tarkoittavansa sellaisia ihmisiä, jotka kirjoittaa muuten koko lauseen tai tekstin yleiskielellä, mutta siellä on seassa yksi tuollainen sana väärin.

Tuolla joku selittikin hyvin. Itsekin kirjoitan vähän sellasta sekakieltä. Liian kirjakielinen ilmaisu ei istu mun suuhun, siksi joskus tulee ihan tarkotuksella korjattua joku sana murteelliseksi, oonhan maalaisjuntti.

Kokonaan murteella taas kuulostaa ihan pöljältä, ja hankalalta lukea itellekki. Varsinki ku mä en oo ihan Oulusta, vaan tästä nelkytä kilsaa sivusta, joten se kieli muuttuu tosi paljo silläki välillä, ja nuo jotku ilmaisut ei kuulu tähän meiänkää puhekieleen täällä ihan noin leviänä, ja jotku sanat on ihan käsittämättömiä meillekki. Niinku Oulussa ne näyttää kirjottavan "kun puskaratio on parempi entä google", "kissa on parempi entä koira" tai jotain ihan käsittämätöntä.

Vierailija
88/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on vieläkin vallalla nousukasmainen murteiden halveksunta. Katsokaapa joskus Ruotsin televisiota, siellä uutistenlukijoidenkin kuulee käyttävän erilaisia alueellisia puhetyylejä. 

Sivistymätön ap ei varmana edes tiennyt kyseessä olevan murreasia. Tarkoituksenaan lieni haukkua äidinkieltään osaamattomia.

”Lieni”? Ei voi olla totta! Itseään ilmeisesti sivistyneenä pitävä henkilö kirjoittaa ”lieni”. Se ettei osaa olla-verbin taivutusta, on kyllä yksi pahimpia kielivirheitä, mitä suomea äidinkielenään puhuva henkilö voi tehdä.

Tämähän menee mielenkiintoiseksi :) Mikset korjaisi lausetta? 

”Tarkoituksenaan lienee ollut...”

Siinä korjaus, ole hyvä!

*ratkeaa nauruun*

Hus takaisin koulun penkille.

Mikset korjaisi lausetta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ahdistuin aikanaan siitä, kun mieheeni tutustuttuani totesin hänen sukunsa puheenparren olevan melko... noh, omanlaistaan. Esimerkiksi miehen veli, jonka nimi on "Matti". Koko suku puhuu Mattista. Mattin auto ja Mattin poika.

Aikani jaksoin puhua Matista, mutta lopulta luovutin Mattin suhteen :D

Nyt meillä on sitten poika, jonka nimi on "Pekka" (kaksi samaa konsonanttia). Luonnollisesti lähipiirissä puhun sujuvasti Pekkasta, ja siihen on jo täysin tottunut. Mutta päiväkotiin ja kouluun lähetän edelleen viestit jotka koskevat PEKAN reppua.

Tilannesidonnaista minun kohdallani.

Vierailija
90/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅

Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap

Kyllä on joissain murteissa tapana sanoa noin. Astevaihtelussa on vähän erilaisia piirteitä eri murteissa. Jos nyt en ihan väärin muista, niin tuo kuvaamasi k:n astevaihtelu on tavallista hämäläisissä murteissa. Sitä en tiedä, onko kakku hämeessä kaakku, ainakin Etelä-Pohjanmaalla kaakku on ihan tavallinen sana. 

Onhan yleiskielessäkin vaihtelua astevaihtelussa, nimittäin rk-yhtymässä. Sana härkä taipuu härät (itäsuomalaisen astevaihtelun mukaan), kun taas sana kurki taipuu kurjet länsisuomalaisen astevaihtelun mukaan. Miksi? Koska on päätetty, että yleiskielessä on näin.

Jos kielessä on joku juttu, joka askarruttaa, miksi ensimmäinen reaktio on suuttua? Eikö ole kiinnostavampaa ottaa selvää, millaisia asioita ja ilmiöitä kielessä on?

Kuka on suuttunut? En minä ainakaan ole mistään suuttunut. Tein tämän aloituksen juuri ihmettelyn vuoksi, kun halusin, että joku selittäisi miksi jotkut kirjoittaa systemaattisesti aina väärin. Ap

Mikäs se ap. ÄO olikaan? Sitä sopiikin ihmetellä ja mitä se sellainen oikeinkirjoitus on, kun kirjoittaa

"JOTKUT KIRJOITTAA".

Niin, kuka se nyt kirjoittaa systemaattisesti väärin?

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummalakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap

Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?

Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.

Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.

Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.

Mää haluaisin tietää mitä murretta tää ny on, mutta mää luulen että kakku voi jäähä raakaksi Oulussaki, ja vaakalla se painaa enämpi mitä pittäis, mutta sen takia ei tartte raalle mennä.

Minusta nuo sanat tulevat Karjalasta, mutta sielläkin puhuttiin aluettain eri murretta. Ja nuo ap. mainitsemat sanat oli ihan tuttuja, kun sukujuuret tulevat sieltä ja vaalitaan perinteitä ja kyllä, käytetäån joitakin sanoja ystävien ja sukulaisten kanssa facessa tänäkin päivänä, kun jo edesmenneet rakkaat tulevat muistoihin.

Ja sanojen levinnäisyys ympäri Suomea myös Ouluun selittyisi Karjalasta tulleilla evakoilla, heitä asutettiin Oulun seudulle paljon.

Karjalan murteen lisäksi evakot toivat paljon muita perinteitä esim. virpomiset, k.piirakat, ortodoksisen uskonnon jne.

Vierailija
92/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on vieläkin vallalla nousukasmainen murteiden halveksunta. Katsokaapa joskus Ruotsin televisiota, siellä uutistenlukijoidenkin kuulee käyttävän erilaisia alueellisia puhetyylejä. 

Sivistymätön ap ei varmana edes tiennyt kyseessä olevan murreasia. Tarkoituksenaan lieni haukkua äidinkieltään osaamattomia.

”Lieni”? Ei voi olla totta! Itseään ilmeisesti sivistyneenä pitävä henkilö kirjoittaa ”lieni”. Se ettei osaa olla-verbin taivutusta, on kyllä yksi pahimpia kielivirheitä, mitä suomea äidinkielenään puhuva henkilö voi tehdä.

Tämähän menee mielenkiintoiseksi :) Mikset korjaisi lausetta? 

”Tarkoituksenaan lienee ollut...”

Siinä korjaus, ole hyvä!

*ratkeaa nauruun*

Hus takaisin koulun penkille.

Mikset korjaisi lausetta?

Ihan oikeasti, haluaisin tietää, mikä tässä on väärin? Olen aika varma, että ei mikään, mutta kerro nyt toki minulle, että viisastun!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/94 |
29.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap

Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?

Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.

Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.

Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.

Minä kyllä kiistän tuon sitaatin. Omat isovanhempani olivat Viipurista, eikä kumpikaan heistä käyttänyt sanaa "raakaksi" tai "vuokan". Kyllä ne aina olivat ihan oikeakielisissä muodoissaan, vaikka muuten puhuivatkin karjalaisittain. Eron ehkä selvittää se, että olivat koulutettuja kumpikin.

Vierailija
94/94 |
30.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap

Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?

Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.

Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.

Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.

Minä kyllä kiistän tuon sitaatin. Omat isovanhempani olivat Viipurista, eikä kumpikaan heistä käyttänyt sanaa "raakaksi" tai "vuokan". Kyllä ne aina olivat ihan oikeakielisissä muodoissaan, vaikka muuten puhuivatkin karjalaisittain. Eron ehkä selvittää se, että olivat koulutettuja kumpikin.

Kyllä Itä-Suomessa käytetään puhekielessä edelleen sanaa "raakaksi" ja "vuokan" kun puhutaan paikallisten kesken tai kun kirjoitellaan epävirallisesti ystävien kesken ja halutaan korostaa murretta, mutta ei sanoja käytetä tietenkään virallisissa asiakirjoissa ja tiedotteissa, kun sielläkin on ihmiset käyneet peruskoulun ja monet vielä yliopiston

Ja ap. takertui sanoihin yksityishenkilön facessa, jossa käytiin keskustelua kakusta.