Miksi jotkut ihmiset kirjoittaa vuokan, vaakalla, sankollista jne?
Onko tämä joku älykkyysosamääräjuttu, että jos ÄO on yli 80 niin tietää kirjoittaa vuoan, vaa'alla, sangollista? Vai mistä on kyse? Juuri luin facepostausta, jossa luki, että "kakku jäi raakaksi" (tarkoittaen ilmeisesti, että raa'aksi).
Sanooko ne puhuessakin tuolleen väärin? Että ostin uuden kakkuvuokan? Kävin aamulla vaakalla.
Selittäkää.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Kolme alapeukkua. Miksi? Sinä joka alapeukutit, niin kerro miksi puolustat väärinkirjoitettuja sanoja.
En alapeukuttanut, enkä puolusta väärin kirjoitettuja sanoja, mutta fiksu ihminen ei korjaa tai huomauttele jossakin facessa tai keskustelupalstalla toisten virheistä ja puutteita, jos henkilön viesti tulee ymmärretyksi. Puhumattakaan, jos ainoa viestin sisältö on vain korjaus.
Vai keskeytätkö keskustelun ja korjaat, jos joku ei äännä oikein jotakin sanaa?
Luulen, ettei kaikilla vain ole kielitajua, ihan samalla tavalla, kuin joillakin on puutteellinen sävelkorva tai piirustustaito.
Ja facessa ja keskustelupalstalla oikeinkirjoitus ei totta vie ole se tärkein, vaan tulla ymmärretyksi ja saada mielenkiintoisia keskusteluja, jotka antavat lukijalle iloa ja mielihyvää. Ja harvoin nämä pilkunnus..sitä antavat.
Ja suurin osa keskustelupalstalla ei ota asiaa vakavasti, eikä se ole mikään opinnäytetyö tai virallinen asiakirja tai kannanotto, vaan lähinnä ajanvietettä, hassuttelua ja yksi tapa rentoutua, tappaa aikaansa, kun istuu junassa tai lentokentällä, on matkalla tai samalla valvoo lasten leikkejä.
Ja tämäkin kommentti on yks hailee juttu ja on samantekevää, kuinka monta väärin kirjoitettua sanaa on, kun tällä hetkellä on pieni lepohetki ja retkotan sohvalla selälläni ja naputtelen kännykkällä.
Joo kyllä ärsyttää nämä pilkunviilaajat, kun heillä harvoin on muuta annettavaa, kuin toisten virheiden etsiminen ja motiivina somekiusaaminen. Tuskin sinäkään ajattelit tehdä hyvää ja auttaa ja motivoida ihmisiä kirjoittamaan oikein. Vai olenko väärässä?
Vielä 80-luvulla, kun olin parikymppinen, suppealla sanavarastolla ja köyhällä ilmaisulla ylpeily oli Helsingissä tosi coolia. Et ei niinku ymmärtäny jotakin sanaa, koska taustalla oli sellainen pelko siitä että "joku luulee et mä ymmärrän murretta". Jos käytti mitä tahansa kuvailevaa puhekielistä ilmaisua kuten esim. "siellä ne istua pönöttivät paskantärkeinä", oli satavarma, että joku alkoi ihmetellä että mitä se "pönöttäminen" oikein tarkoittaa. Kuulosti vähän murresanalta, joten pakko reagoida.
Onneksi nykyisin nuorillakin on sanavarasto ja sallittu ilmaisu laajempaa, kiitos Internetin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut ihmiset eivät osaa differentiaalilaskennan perusteita?
Minä osaan ja olen 14-vuotias. Oletko ylpeä minusta?
Taidat olla tämän ketjun aloittaja. Nyt alan ymmärtää. Sitä jotenkin unohtaa että tämä palsta kuhisee melko nuoria henkilöitä joilla ei ole vileä elämänkokemusta muualta kuin oman lähiön koululuokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Niin tunnistan, enkä halunnut päästä kuittailemaan, vaan huomautin, että omassa kirjoituksessasi on ihan samoja ilmiöitä (puhekielisiä ilmauksia yleiskielisen tekstin joukossa sekä yleiskielen normien tuntemattomuutta tai sitä, että niiden soveltamista ei koeta tarpeelliseksi epämuodollisen kontekstin takia).
Sana tuolleen on mielestäni aika vastaava ilmiö, helposti epämuodolliseen tekstiin putkahtava puhekielisyys*. Koska sinulle tämä k:n astevaihtelun puuttuminen on tuntematon ilmiö, oletat sen johtuvan tyhmyydestä ja siitä, että ihminen ei ymmärrä astevaihtelua. Molemmat voivat pitääkin paikkansa sellaisen ihmisen kohdalla, joka kirjoittaa sankon tai raakan, mutta eivät välttämättä pidä.
Olet oikeassa, että käytän epämuodollisessa kontekstissa sekaisin puhekielisiä ja kirjakielisiä ilmaisuja ja laiskottelen mm. pilkkusääntöjen suhteen. Mutta teen sen ihan tiedostaen ja koska niin on yleisesti tapana tehdä (lähes kaikki tekevät). Se, että joku systemaattisesti yleiskielisessä tekstissä kirjoittaa aina raakan ja vaakalla ei kuitenkaan on yleinen tapa eikä murretapa, vaan liittyy henkilön kognitiiviseen kapasiteettiin jotenkin. Ap
No, meillä on nyt vain sinun havaintosi näistä yleiskielisistä teksteistä, eikä tekstiesimerkkiä, tai kirjoittajaa kertomassa, tekikö hän sen tiedostaen (kuten sinä) vai tiedostamatta.
Kiistätkö aloituksessani kuvaamani ilmiön olemassaolon?
Tässä ketjussa moni on kuitenkin havainnut saman kuin minä. Ap
Jos sä olet lukenut mun viestini läpi, varmaan itsekin huomaat, että en kiistä sitä, että ihmiset kirjoittavat puhekielisyyksiä yleiskielisen tekstin sekaan. Sinä olet kysynyt, mistä se johtuu, minä olen omasta mielestäni antanut mahdollisia selityksiä (joita ovat joko se, että henkilö ei tunne yleiskielen normeja tai se, että hän kirjoittaa epämuodolliseen sävyyn). Jos et anna oikeita tekstiesimerkkejä, en voi kuitenkaan antaa valistunutta arvaustani siitä, mistä kunkin kirjoittajan kohdalla voisi johtua, enkä varsinkaan mielelläni anna lausuntoja ihmisten älykkyydestä kirjoitetun tekstin perusteella, kun olen nähnyt, millaista sotkua todella älykäs ihminenkin voi kirjoittaessaan tuottaa.
Aloitukseni ei koskenut yleiskielisiä ilmiöitä vaan joidenkin ihmisten kyvyttömyyttä ymmärtää astevaihtelua. Siihen pyysin selityksiä. Ja annoinhan minä esimerkkejä: "kävin aamulla vaakalla", "kakku jäi raakaksi". Nuo ilmaisut eivät ole yleiskielisiä, joten sinä puhut eri asiasta kuin mitä tämä aloitukseni koski.
Kyllähän koski! Kuten nyt tässä ketjussa on monta kertaa tullut esille, k:n osallistumattomuus astevaihteluun kuuluu tiettyihin murteisiin. Se ei ole ymmärtämättömyyttä astevaihtelusta, vaan murrepiirre. En nyt tiedä, miten tämän asian voisi enää selvemmin sanoa. Tässä oli nyt kyse siitä, että sinä et edes tiennyt asian olevan jokin murrepiirre.
Annoit omia esimerkkejäsi, et todellisia tekstejä, joiden perusteella kirjoittajasta voisi päätellä edes jotain. Eivät ne olekaan yleiskielisiä, vaan murteellisia!
Älä jaksa. Tiedät kyllä mitä ap tarkoittaa, ja kyseessä on vain harvoin murrejuttu. Lähes aina se on ihan kielioppivirhe ihmisellä, joka ei puhu mitään murretta.
Joka ikinen ihminen puhuu murretta. Jos ei sitä ymmärrä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?
Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.
Jnkn yksittäisen sanan väärinkirjoittaminen ei ole kielioppi- vaan oikeakielisyysvirhe, saanen huomauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten ne suuttuu, kun niitä korjaa, että se on vaa'alla eikä vaakalla :D :D .
Ei ihme jos suuttuivat, sillä sitä kutsutaan somekiusaamiseksi ja on yhtä paheksuttavaa ja tuomittavaa kuin koulu-ja työpaikkakiusaaminen.
Ja mikä ihmeen tarve sinulla oli korjata, kun kuitenkin ymmärsit mitä kertoja tarkoitti.
Eikä sekään sinulle riittänyt, vaan tulit vielä tänne pätemään ja saada käytöksellesi hyväksyntää.
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Luepa vaikka tämä kommenttisi uudestaan ja mieti, millä perusteella käytät välimerkkejä niin joustavasti. Joskus käytät pilkkua ihan oikein, ja joskus jätät käyttämättä. Kun olet selittänyt ilmiön itsellesi, voit alkaa miettiä, voisiko sitä tietoa jotenkin yleistää ja soveltaa muiden ihmisten tapaan kirjoittaa ja ilmaista itseään.
Voit ottaa ihan reippaaksi perusoletukseksi sen, että muiden älykkyysosamäärä ei ole huomattavasti matalampi kuin sinun älykkyysosamääräsi.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvulla, kun olin parikymppinen, suppealla sanavarastolla ja köyhällä ilmaisulla ylpeily oli Helsingissä tosi coolia. Et ei niinku ymmärtäny jotakin sanaa, koska taustalla oli sellainen pelko siitä että "joku luulee et mä ymmärrän murretta". Jos käytti mitä tahansa kuvailevaa puhekielistä ilmaisua kuten esim. "siellä ne istua pönöttivät paskantärkeinä", oli satavarma, että joku alkoi ihmetellä että mitä se "pönöttäminen" oikein tarkoittaa. Kuulosti vähän murresanalta, joten pakko reagoida.
Onneksi nykyisin nuorillakin on sanavarasto ja sallittu ilmaisu laajempaa, kiitos Internetin.
Olen viimeisestä lauseesta eri mieltä. Kieli on köyhtynyt, kieliopista ei välitetä, pyritään nopeaan, mahdollisimman lyhyeen viestimiseen - kiitos juurikin internetin ja pikaviestimien. Kärsivällisyys ei enää riitä kokonaisiin, oikeaoppisiin lauseisiin. Uudet sanat ovat lähinnä englantia, jota sotketaan suomen kieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?
Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.
Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.
Minun hämäläinen mummoni käyttää varmaan kaikkia ketjussa mainittuja sanoja. Käy vaakalla, hakee vettä sankkolla, syö kaalta ja juo viintä. Lääkkeet on rosetissa ja on ylpeä meirän Maijasta.
Murretta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vieläkin vallalla nousukasmainen murteiden halveksunta. Katsokaapa joskus Ruotsin televisiota, siellä uutistenlukijoidenkin kuulee käyttävän erilaisia alueellisia puhetyylejä.
Sivistymätön ap ei varmana edes tiennyt kyseessä olevan murreasia. Tarkoituksenaan lieni haukkua äidinkieltään osaamattomia.
”Lieni”? Ei voi olla totta! Itseään ilmeisesti sivistyneenä pitävä henkilö kirjoittaa ”lieni”. Se ettei osaa olla-verbin taivutusta, on kyllä yksi pahimpia kielivirheitä, mitä suomea äidinkielenään puhuva henkilö voi tehdä.
Tämähän menee mielenkiintoiseksi :) Mikset korjaisi lausetta?
Vierailija kirjoitti:
Jauhetun lihan kirjoittaminen muotoon jauheliha, sillä eihän siinä mitään jauhetta käytetä vaan enimmäkseen lihaa mullinpalleja, siannahkaa ja utareita lukuun ottamatta.
Oikea muoto siis jauhettu liha.
Antaisitko oikean muodon seuraavista ruokalajeista:
jauhelihapihvi
jauhelihapizza
Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?
Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.
Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.
Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?
Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.
Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.
Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.
Mää haluaisin tietää mitä murretta tää ny on, mutta mää luulen että kakku voi jäähä raakaksi Oulussaki, ja vaakalla se painaa enämpi mitä pittäis, mutta sen takia ei tartte raalle mennä.
Ovat yli 65v., maalla syntyneitä - koulunkäynti jäänyt kuuteen luokkaan kansakoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap
Mites Tampereen murteessa menee? Tamperelaisia paikalla?
Vierailija kirjoitti:
Ovat yli 65v., maalla syntyneitä - koulunkäynti jäänyt kuuteen luokkaan kansakoulua.
Itse ainakin tiedän useamman joka tekee nuo ap:n listaamat virheet, ja he on 20-30 -vuotiaita pk-seutulaisia eli ei mitään vanhoja eikä murretyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?
Oulussa moni sannoo nuita. Ja se on sankko, joka taipuu sankon. On täällä monta muutaki kummaa sannaa, mutta ei ne aina heleposti erotu kirjotuksessa.
Totta turiset. Myökii haastetaa tyttölöihen kanssa millon mitenkii. Ja kirjotetaan.
Muistat sie, kuinka mummo aina haasto, kun hän pan raakaksi jääneen kaakun takas uuniin ja osti sit Viipurista alumiinivuokan, jol tul hyvvii kakkui.
Mää haluaisin tietää mitä murretta tää ny on, mutta mää luulen että kakku voi jäähä raakaksi Oulussaki, ja vaakalla se painaa enämpi mitä pittäis, mutta sen takia ei tartte raalle mennä.
Joo mutta sinä kirjoitit koko lauseen murteella. Ap kirjoitti tarkoittavansa sellaisia ihmisiä, jotka kirjoittaa muuten koko lauseen tai tekstin yleiskielellä, mutta siellä on seassa yksi tuollainen sana väärin.
Jauhetun lihan kirjoittaminen muotoon jauheliha, sillä eihän siinä mitään jauhetta käytetä vaan enimmäkseen lihaa mullinpalleja, siannahkaa ja utareita lukuun ottamatta.
Oikea muoto siis jauhettu liha.