Miksi nykyään on niin vaikeaa sanoa uskovansa Jumalaan ja Jeesukseen ja olevansa kristitty?

Vierailija kirjoitti:

Kun luin kerran Raamattua ekaa kertaa kouluaikojen jälkeen vapaaehtoisesti ja aikuisena niin eniten yllätyin siitä miten tuomitseva ja julma suhtautuminen Raamatussa on vääräuskoisiin. En sinänsä ihmettele miten se on sieltä tarttunut ihmisten suhtautumiseen ja diskurssiin muun yhteiskunnan kanssa. Uskovien puhe oli vuosisatoja hyvin tuomitsevaa ja sitä pidettiin itsestään selvänä kun kaikki oli samassa leirissä. Sitten asiat rupes muuttumaan ja ilmiöstä nähtiin oikein kliimaksi about kymmenen vuotta sitten kun maallistunut kansa lakkasi haluamasta dissata homoja. Aluksi sitä vanhaa diskurssia tyyliin olet saastainen perverssi sairas Jumalalle kauhistus hirviö tuutattiin someen ihan surutta ja ilman filtteriä ja sitä kesti ehkä jotain kymmenen vuotta kunnes tunnelin toisesta päästä tultiin ulos ja se lakkas suurin piirtein. Ainakaan uskova ei enää kehtaa laittaa puumerkkiään alle. Sen jälkeen viestintä on ollut jotenkin hukassa. Ei ole keksitty tapaa jolla sopeuduttaisiin positiivisella tavalla tilanteeseen jossa enemmistö ei olekaan uskovan leirissä. Tai se on vielä hakusessa ja tulee joku päivä. Uhriutumista on edelleen tosi paljon. Ei ownata syitä miksi ihmiset suhtautuu nuivasti. Ei ajatella että kunnioitus pitää ansaita vaan vanhalla systeemillä odotetaan että se tulee automaattisesti koska uskovat on muita parempia, vaikka de facto miten käyttäytyisi.

Kai tiedät, että Uusi Testamentti on Kristittyjen kirja Raamatusta ja Vanha Testamentti on juutalaisten? Kristityn pitäisi aloittaa Raamatun lukeminen Uudesta Testamentista, koska se kumoaa vanhat lait Jeesuksen myötä. 

Vierailija kirjoitti:

Uskovien ja homojen on vaikea tulla kaapista samasta syystä: uskovat sortaa homoja.

Ja homot uskovaisia tunkeutumalla uskovien kirkkoon.

Ihmiset ovat nykypäivinä aggressiivisimpia, kuin aikoihin. Pahalle ololle haetaan jatkuvasti purkukanavaa. Kristinuskon johtajat ja hallitsijat ovat suuressa määrin itse syyllisiä tähän, ristiretket, aneet, inkvisitiot, hyväksikäytöt jne. Kun joku asia saa liian suuren vallan, joku toinen asia tasoittaa tilit. Elämme nyt tällaista murrosaikaa jossa henkisyyden arvot ovat matalalla ja kylmää matemaattista katsomusta palvotaan. Ihmiskunnalla on pallo aina hukassa määräajoin tasapainon kanssa ja se tapahtuu siksi, että meidän sosiaalinen luonteemme ja ajatusmaailmamme ei ole tehty elämään jatkuvassa harmoniassa. Asiat tulevat muuttumaan ja uskonnot saavat erilaisia nimiä sekä suuntia kuten tiede ja politiikka, kuinka kauas pystymme menemään riippuu siitä pystymmekö elämään sovussa erilaisista mielipiteistä ja muusta erilaisuudesta huolimatta. Sen mitta lasketaan ihmisen omassa henkilökohtaisessa kyvyssä havannoida ja ymmärtää omia ajatuksiaan sekä kyvyssä kehittää itseään eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Koska tiedät itsekin sen olevan täyttä roskaa.

Tuliko parampi olo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovien ja homojen on vaikea tulla kaapista samasta syystä: uskovat sortaa homoja.

Ja homot uskovaisia tunkeutumalla uskovien kirkkoon.

Kyllä se on niin päin että kirkko tunkeutuu homon elämään. Kertomaan että Jumala rakastaa sinua kunnes murrosiässä paljastuukin että Jumala vihaa sinua jos et luovu kaikesta siitä mikä on heteroille parasta elämässä. Varsinkin kun samaiset heterot ei itse meinaakaan noudattaa mitään yksiavioisuuksia sun muita raamatun vaatimuksia ITSELLEEN. Lopetetaan uskonnon tuputus lapsille ja erotetaan valtio ja kirkko oikeasti. Sillä lailla niistä homoistakin pääsette.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Kysytäänkö sitä sitten usein?

Raamatun mukaan ei ole hyväksi kieltää uskoaan ha Jumalaa, mutta noin muuten sanotaan vain, että jos joku kysyy kuinka pelastua tai mihin ”toivosi perustuu”, niin silloin Jumala haluaa sinun kertovan.

Ei siis tarvitse sitä otsaan tatuoida.

Itse olen ollut uskossa jo 33 vuotta, enkä ole koskaan hävennyt Jeesusta, enkä tule häpeämäänkään.

Muista, että jos sinä häpeät Jeesusta, Hänkin tulee häpeämään sinua.

Minusta on ihan sama mitä muut ajattelevat, koska tiedän, että Isä ja Jeesus ovat olemassa ja Raamattu totta  - ja siksi on niin tärkeää kertoa pelastuksen evankeliumia mahdollisimman monille ihmiselle elämänsä aikana, kaikki muu on toissijaista ja sekulaaria.

Ja täydet pisteet Päivi Räsäselle -  Hän tuntuu olevan tätä nykyä kansakuntamme ainoa vaikutusvaltainen 

ihminen, joka uskaltaa tuoda esille kirkon mätäpesäkkeen ja julistaa kristallin kirkasta evankeliumia kansallemme.

Koen että nykyään on helpompaa olla kristitty kuin 20 vuotta sitten. Olen teologian aikuisopiskelija (huvin vuoksi) eikä ole koskaan tarvinnut puolustaa miksi olen mitä olen.

Uskovaisetkaan, etenkään nuoret, eivät enää ole niin hirveän noloja tyyppejä kuin aikaisemmin, sellaisia kaikkea paheksuvia totisia pikkuaikuisia jotka kuuntelee idioottimaista landolarämpytystä ja epävireistä kuorolaulua.

Miksi se olisi vaikeaa? Nykyään tuntuu kaikki olevan joillekin tosi vaikeaa. Itse olen monta kertaa sanonut uskovani Jeesukseen, vaikken ole edes kirkon jäsen enkä todellakaan kannata seurakuntien kinkereitä oikein missään muodossa. Ei se estä ihmistä uskomasta, että Jeesus oli oikeassa melkeinpä kaikessa mitä sanoi Raamatun mukaan. Jos joku häpeää omia mielipiteitään, ei se ole mikään ajan ongelma, vaan kyseisen ihmisen ongelma.

En ole koskaan kertonut kenellekään uskovani Jumalaan. Mutta kannan kaulassani rippiristiäni, niin ei ole myöskään tarvinut kuunnella uskovien haukkumista.

Nykyään on niin paljon synnittömiä, jotka mielellään heittäisivät ensimmäisen kiven. Onneksi lainsäädäntö sen kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun luin kerran Raamattua ekaa kertaa kouluaikojen jälkeen vapaaehtoisesti ja aikuisena niin eniten yllätyin siitä miten tuomitseva ja julma suhtautuminen Raamatussa on vääräuskoisiin. En sinänsä ihmettele miten se on sieltä tarttunut ihmisten suhtautumiseen ja diskurssiin muun yhteiskunnan kanssa. Uskovien puhe oli vuosisatoja hyvin tuomitsevaa ja sitä pidettiin itsestään selvänä kun kaikki oli samassa leirissä. Sitten asiat rupes muuttumaan ja ilmiöstä nähtiin oikein kliimaksi about kymmenen vuotta sitten kun maallistunut kansa lakkasi haluamasta dissata homoja. Aluksi sitä vanhaa diskurssia tyyliin olet saastainen perverssi sairas Jumalalle kauhistus hirviö tuutattiin someen ihan surutta ja ilman filtteriä ja sitä kesti ehkä jotain kymmenen vuotta kunnes tunnelin toisesta päästä tultiin ulos ja se lakkas suurin piirtein. Ainakaan uskova ei enää kehtaa laittaa puumerkkiään alle. Sen jälkeen viestintä on ollut jotenkin hukassa. Ei ole keksitty tapaa jolla sopeuduttaisiin positiivisella tavalla tilanteeseen jossa enemmistö ei olekaan uskovan leirissä. Tai se on vielä hakusessa ja tulee joku päivä. Uhriutumista on edelleen tosi paljon. Ei ownata syitä miksi ihmiset suhtautuu nuivasti. Ei ajatella että kunnioitus pitää ansaita vaan vanhalla systeemillä odotetaan että se tulee automaattisesti koska uskovat on muita parempia, vaikka de facto miten käyttäytyisi.

Kai tiedät, että Uusi Testamentti on Kristittyjen kirja Raamatusta ja Vanha Testamentti on juutalaisten? Kristityn pitäisi aloittaa Raamatun lukeminen Uudesta Testamentista, koska se kumoaa vanhat lait Jeesuksen myötä. 

Matt. 5:17 ”Älkää luulko, että minä (Jeesus) olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.”

Matt. 5:18 ”Sillä totisesti minä (Jeesus) sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.”

Vierailija kirjoitti:

Uskon Jumalaani ja kuulun kirkkoon, koska se antama Jumalakuva on lähellä omaani.

Jeesus sen sijaan on suusta suuhun kerrottu rikkinäisen puhelimen satu.

En näe syytä erota kirkosta.

Areiolaiselle areiolainen "kirkko".

Mun mielestä hyvä esimerkki uskovien asenneongelmasta on tuo ketju rukoilusta toisen puolesta. Ketjun ap:n aloituksesta kuultaa se että hän paheksuu sitä ettei kaikki tykkää siitä että hän ilmoittaa rukoilevansa heidän puolestaan. Ei näin uskovat. Omahyväisyys ja ennen kaikkea toisen vakaumuksen kunnioittamattamattomuus siinä on taustalla. Ihmiset ei pidä siitä.

Jagex kirjoitti:

Koen että nykyään on helpompaa olla kristitty kuin 20 vuotta sitten. Olen teologian aikuisopiskelija (huvin vuoksi) eikä ole koskaan tarvinnut puolustaa miksi olen mitä olen.

Uskovaisetkaan, etenkään nuoret, eivät enää ole niin hirveän noloja tyyppejä kuin aikaisemmin, sellaisia kaikkea paheksuvia totisia pikkuaikuisia jotka kuuntelee idioottimaista landolarämpytystä ja epävireistä kuorolaulua.

Teologian opiskelulla ainakaan yliopistolla ei ole mitään tekemistä uskon kanssa.

Käytännössä siellä opetetaan miten Raamattu on ihmisten aikojen saatossa keksimä ja muokkaama satukirja.

Koska uskonnollisuus ei ole muotia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tiedät itsekin sen olevan täyttä roskaa.

Tämän takia mä en viiti hirveästi puhua uskostani. Ihmisten asenteet. Minäkään en muiden uskomista tai uskomatta jättämmistä dissaa, mutta minun uskoani voi dissata vapaasti. Se on ihan paskaaa.

No, myönnän kyllä, että en nykyään viiti sanoa uskovani ihan räsästen ja muiden kahjojen takia. Koen myötähäpeää hyvin voimakkaasti tiettyä mieltä olevien uskovaisten ajatuspieruista, enkä jaksa alkaa selittämään, että minun usko on ihan toisenlaista, lempeää, suvaitsevaa, lähimmäisenrakkaus edellä menevää.

Räsänen on kylläkin julkisen kuvan perusteella aika rehellinen ja suoraselkäinen. Hän uskaltaa sanoa myös vaikeita asioita ääneen. Kirkko hyssyttelee ihan liikaa. En nimittelisi kahjoiksi ihmisiä, joilla on rohkeutta tuoda vakaumuksensa julki.

Mutta Jeesus tulee pian ja se on totta!

Vierailija kirjoitti:

Koska uskonnollisuus ei ole muotia.

Ei ole ei, eikä varmaan koskaan tule olemaankaan. Ja vaikka olisikin niin kuinka moni oikeasti uskoisi, eikä vain siksi että se olisi muotia?

Ja mitä on muoti? Sitä että tehdään kaikki niinkuin muutkin, ettei vaan erotuttaisi joukosta ihan omilla näkemyksillään? Vai mitä se on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tiedät itsekin sen olevan täyttä roskaa.

Tämän takia mä en viiti hirveästi puhua uskostani. Ihmisten asenteet. Minäkään en muiden uskomista tai uskomatta jättämmistä dissaa, mutta minun uskoani voi dissata vapaasti. Se on ihan paskaaa.

No, myönnän kyllä, että en nykyään viiti sanoa uskovani ihan räsästen ja muiden kahjojen takia. Koen myötähäpeää hyvin voimakkaasti tiettyä mieltä olevien uskovaisten ajatuspieruista, enkä jaksa alkaa selittämään, että minun usko on ihan toisenlaista, lempeää, suvaitsevaa, lähimmäisenrakkaus edellä menevää.

Räsänen on kylläkin julkisen kuvan perusteella aika rehellinen ja suoraselkäinen. Hän uskaltaa sanoa myös vaikeita asioita ääneen. Kirkko hyssyttelee ihan liikaa. En nimittelisi kahjoiksi ihmisiä, joilla on rohkeutta tuoda vakaumuksensa julki.

Kirkko hyssyttelee koska piispoistakaan harva enää on uskossa.

Kari Mäkiseltä kysyttiin uskooko hän että Jeesus on Jumalan poika. Vastauksena oli kryptistä vääntelehtimistä.

Hän kuitenkin lausui messuissa uskontunnustuksia mutta selitti että ne "ovat kysymyksiä Jumalalle".

Areiolainen susi lampaan vaatteessa.

Vierailija kirjoitti:

Jagex kirjoitti:

Koen että nykyään on helpompaa olla kristitty kuin 20 vuotta sitten. Olen teologian aikuisopiskelija (huvin vuoksi) eikä ole koskaan tarvinnut puolustaa miksi olen mitä olen.

Uskovaisetkaan, etenkään nuoret, eivät enää ole niin hirveän noloja tyyppejä kuin aikaisemmin, sellaisia kaikkea paheksuvia totisia pikkuaikuisia jotka kuuntelee idioottimaista landolarämpytystä ja epävireistä kuorolaulua.

Teologian opiskelulla ainakaan yliopistolla ei ole mitään tekemistä uskon kanssa.

Käytännössä siellä opetetaan miten Raamattu on ihmisten aikojen saatossa keksimä ja muokkaama satukirja.

Höpö löpön. On totta että usko ja teologia ovat eriasioita, mutta eivät toistensa vihollisia. Oma perusteltu mielipide on sallittua, ja olen aina ollut konservatiivi. Paitsi kiihkouskonnollisissa vapaissa piireissä.