Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voikaan olla näin ahdistavaa. Tuntuu että tää kesä menee vähän pilalle pääsykokeen takia. Ja sit jos olis niin onnekas että että pääsis haastatteluun niin ois ihan hirveetä karsiutua sitten siinä pois. Ja lopullisia tuloksia saa odotella heinäkuuhun asti.

Ja sit tuntuu että koko varhaisaikuisuus menee tässä pääsykoerumbassa. Alkais jo neljäs välivuosi mikäli en nyt pääse sisään. Yks kaverini pääsi suoraan lukiosta psykalle ja aloittaa nyt maisteriopinnot. Hieman kyllä ketuttaa että itse en ole vielä edes koulussa. Muita kohtalotovereita?

Ymmärrän sua enemmän kuim hyvin. Tämä haku oli mun seitsemäs psykalle. Nää kokeen muutokset on ollut järkyttävää kestää. Ehkä joku pystyy ajattelemaan sen vaan "ens vuonna uudestaan" tavalla, mutta kyllä se mulle tuntuu enemmän. Ylempänä pyydettiin ymmärtämään kokeen tekijöitä. Mun ajatukset ei siihen enää taivu. Joo heillä on ollut vaikea kevät töissä, mut mulla tähän sekoiluun menee taas vuosi ja taas uusi puolen vuoden kokeeseen lukeminen jonka aikana pitää tehdä vähemmän töitä.

Jos olet seitsemän vuotta yrittänyt psykalle, niin eikö se jo ala kertomaan, ettei ole sinulle soveltuva ala?

Missään vaiheessahan soveltuvuutta ei mitata pääsykokeilla. Alalle on vaikea päästä, varsinkin nyt kun on ensikertalaiskiintiöt. Hakupainealoille voi joutua hakemaan kauan, eikä täällä palstalla varmaan kellään ole pätevyyttä viesteistä arvioida toisten pätevyyttä ( tai no, on täällä muutamalla ollut niin vihamielinen asenne maailmaa kohtaan, että kehottaisin miettimään...). Monta yrityskertaa ei kuitenkaan kerro mitään soveltuvuudesta tai sovetumattomuudesta.

T: Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö jollain muulla Chat Helsingin Yliopiston hakijapalveluissa? Olen yrittänyt mennä sinne kysymään tulosten julkaisusta, mutta chat-ikkuna ei aukea kuten yleensä.

Se chat on auki vaan ma, ke, pe. 

Mut puhelinpalvelu on auki, jos pääset läpi niin kerro ihmeessä tännekin mitä siellä sanottiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö jollain muulla Chat Helsingin Yliopiston hakijapalveluissa? Olen yrittänyt mennä sinne kysymään tulosten julkaisusta, mutta chat-ikkuna ei aukea kuten yleensä.

Se chat on auki vaan ma, ke, pe. 

Aivan oikein. Nyt olisi kyllä syytä poikkeusaukiololle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voikaan olla näin ahdistavaa. Tuntuu että tää kesä menee vähän pilalle pääsykokeen takia. Ja sit jos olis niin onnekas että että pääsis haastatteluun niin ois ihan hirveetä karsiutua sitten siinä pois. Ja lopullisia tuloksia saa odotella heinäkuuhun asti.

Ja sit tuntuu että koko varhaisaikuisuus menee tässä pääsykoerumbassa. Alkais jo neljäs välivuosi mikäli en nyt pääse sisään. Yks kaverini pääsi suoraan lukiosta psykalle ja aloittaa nyt maisteriopinnot. Hieman kyllä ketuttaa että itse en ole vielä edes koulussa. Muita kohtalotovereita?

Ymmärrän sua enemmän kuim hyvin. Tämä haku oli mun seitsemäs psykalle. Nää kokeen muutokset on ollut järkyttävää kestää. Ehkä joku pystyy ajattelemaan sen vaan "ens vuonna uudestaan" tavalla, mutta kyllä se mulle tuntuu enemmän. Ylempänä pyydettiin ymmärtämään kokeen tekijöitä. Mun ajatukset ei siihen enää taivu. Joo heillä on ollut vaikea kevät töissä, mut mulla tähän sekoiluun menee taas vuosi ja taas uusi puolen vuoden kokeeseen lukeminen jonka aikana pitää tehdä vähemmän töitä.

Jos olet seitsemän vuotta yrittänyt psykalle, niin eikö se jo ala kertomaan, ettei ole sinulle soveltuva ala?

Missään vaiheessahan soveltuvuutta ei mitata pääsykokeilla. Alalle on vaikea päästä, varsinkin nyt kun on ensikertalaiskiintiöt. Hakupainealoille voi joutua hakemaan kauan, eikä täällä palstalla varmaan kellään ole pätevyyttä viesteistä arvioida toisten pätevyyttä ( tai no, on täällä muutamalla ollut niin vihamielinen asenne maailmaa kohtaan, että kehottaisin miettimään...). Monta yrityskertaa ei kuitenkaan kerro mitään soveltuvuudesta tai sovetumattomuudesta.

T: Eri

Kai on jossain vaiheessa myönnettävä, jos omat kyvyt ei riitä. Ei koko elämäänsä kannata pyrkiä, jos kapasitetti ei vaan riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurailen keskustelua hieman myöhässä, mutta palaan tuohon etiikkaan :D Valmennuskurssilla opetettiin, etteivät tunnereaktiot ole eettisiä, mutta kysymys kokeessa oli, mikä sisältää eettisen näkökulman. Nopealla googlettamisella löytää heti, että moni tunne sisältää eettisen puolen, etenkin se huoli toisesta ihmisestä. Sen sijaan siinä tarinassa sanottiin ainoastaan, että koulussa keskusteltiin kiusaamisesta. Me ei tiedetä, miten siellä keskusteltiin. Nehän on voinut vaikka vaan opettaa, mitä kiusaaminen tarkoittaa ja mitä eri muotoja sillä on. Sehän ei ole eettistä. Jos keskustelemisen näkee eettisenä, siihen on täytynyt itse lisätä jotain, mitä tarinassa ei kerrota. Löisin vaikka pääni pantiksi, että huoli on oikein.

Minusta taas päätös ja valinta keskustella kiusaamisesta on eettistä. Voisiko tilanne olla toisin? Henkilökunta olisi voinut jättää kiusaamiskeskustelun lasten kanssa väliin. Onko se oikein että keskustelua ei olisi käyty? Minusta ei. Tällöin voidaan ajatella, että keskusteluun liittyy eettinen luonne. Valmennuskeskuksen oppien mukaan pähkäilin tämän itse näin, mutta kuten jo aiemmin joku totesi, siellä valmennuskeskuksellakaan ei kukaan antanut takuuta siitä, miten nämä menee :)

Mä järkeilin myös näin, vaikkei mitään valmennuksen oppeja ollutkaan käytettävissä. Eihän tunteet itsessään sisällä moraalinäkökulmaa, vaan vasta teot (jotka voivat toki olla tunteiden alullepanemia).

Tästä tuli mieleen, että sitten kun pisteet kerrotaan, niin olisi tosi kiva tietää, mitä porukka on saanut ja vastaillut. Jos niitä oikeita vastauksia ei saa ikinä mistään tietää (mikä on törkeää), niin ainakin voi isommalla aineistolla pisteitä ja vastauksia veikkailla, mikä olisi mihinkin ollut oikein.

Itse päiväkodissa työskennelleenä sanoisin, että huomaaminen on eettistä. Sun työ siellä on olla kärppänä, herkkänä ja kuulolla joka tilanteessa. Sun työ on pitää lapset emotionaalisesti hyvin voivina ja mielellään niin että kokevat ajoittain flow tiloja. Sun työ on nimenomaan puuttua tilanteisiin joissa on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Sun työ on pohtia lasten ristiriitatilanteita kaikkien osapuolten ja läsnäolijoiden kannalta sekä myös koko ryhmän kannalta vaikka ei olisikaan läsnä...ja lasten kanssa pohtia, kuulla, nähdä. Siksi tämä huolen herääminen on juuri sitä eettistä puolta. Tämä ei ole oikein, nyt tuo lapsi polkee tuon toisen oikeuksia. Mutta eihän ne siellä amk-kokeen tekohetkellä ole näin monipuolisesti miettineet. Ovat ehkä tyyppilliseen tapaan ajatelleet, että siellä ne päiväkodissa lilluu vaaleanpunaisessa pilvessä kaiken päivää, leikkii piirissä ja "tädit" kahvittelee. Silloin huolenherääminen kiusaamistilanteessa voitais nähdä pelkkänä tunnereaktiona. Mutta oikeassa elämässä meidän työtä ohjaa asiakirja joka määrää meitä tekemään näitä asioita ja sitä vasten koko ajan pohdimme joka tilannetta. Siitä vinkkelistä kun katsoo, niin huolen herääminen on juurikin eettiseen näkökulmaan perustuva.

Juuri tämän takia kannatan AMK-kokeessa eettisen osuuden muuttamista essee-tyyppiseksi tehtäväksi. Vastauksia voi olla useita, mutta perusteluilla henkilö pystyy osoittamaan kykynsä eettiseen ajatteluun ja arviointiin. Olisi kyllä todella kiinnostavaa ja reilua kuulla eettisen osion ratkaisut perusteluineen.

T. yksi joka perustellusti vastasi keskustelun lasten kanssa

Mieti miksei amk kokeessa ole eikä tule olemaan esseevastauksia

Ei paljon tarvi miettiä, ymmärrän sen täysin. Siitä huolimatta tulkinnanvaraiset eettiset kysymykset eivät mielestäni toimi. Täälläkin on ollut hyviä perusteluja eri vastausvaihtoehdoille -tällöin henkilö tekee näkyväksi oman ymmärryksensä tehdä arvioita eettisestä näkökulmasta. Rasti ruutuun -tehtävässä se ei toteudu. Ehkä yksi vaihtoehto voisi olla joku yhdistelytehtävä. Eli joku lyhyt tarina, mikä pitää yhdistää johonkin nimettyyn eettiseen näkökulmaan (esim. korostunut vastuu, itsemääräämisoikeus, yksilön oikeudet jne.). Toisaalta eiköhän siitäkin saataisi myrsky aikaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tämä tiedottaminen on muutenkin ollut hanurista, niin olisi voitu alunperin sanoa, että pidämme järjestelyt joustavina ja sitoudumme ainoastaan siihen, että koe on päivänä x. Sitten oltaisiin voitu järjestää jopa perinteinen valintakoe, koska koronauhka väistyi. Tai oltaisiin voitu tehdä monia muitakin ratkaisuja. Nyt härkäpäisesti päätettiin joskus helmi-maaliskuussa, että pysymme suunnitelmassa B. Toisaalta ei kokeidenjärjestäjät voineet selvästikkään ennakoida, että kaikki ei tule menemään suunnitelmien mukaan. Mutta olisi toivonut sellaista viisautta, että pieni joustomahdollisuus on aina järkevää. Tästä sentään opitaan, jos tulee uusi kierros virusta tai muuta katastrofia. Meidän hakijoiden on tärkeä puhua asiasta, että huomaamamme ongelmakohdat hahmottuvat selkeänä muillekin ja "tuleville sukupolville".

Prosessi on mennyt täsmälleen kuten ilmoitettiin. Mitään muutoksia siihen ei ole tullut ilmoituksen jälkeen. Mikään päivämäärä ei ole venynyt. Sille vaan ei voi mitään, jos tietoja odotetaan ennenkuin on luvattu.

Tarkista vielä tuo helmi-maaliskuu!

Mun mielestä se oli helmi-maaliskuussa se HY tiedotustilaisuus missä tämä yksi sanoi, että ei kukaan voi huijata koska olisi kurjaa katsoa tulevaa opettajaa silmiin. Siinä samassa hän jyrkästi kielsi, että enää voisi tulla lähikoetta. (Olisi kannattanut jättää se vaihtoehto auki.) Ja siinä samassa hän myös sanoi, että amk-koepohjaa saatetaan käyttää mutta koe ei tule olemaan amk-koe. Muita muutoksia: laskin kielletty/ei kielletty, ohjeita kokeeseen muokataan vielä kokeen jälkeen, Jyväskylän lisäpaikat annetaan ja vähinäänin poistetaan, ym.ym. Pointtini oli se, että kun me ollaan kaikki tämä jouduttu kestämään, niin oltaisiin paremmin kestetty se jos olisivat alunalkaen jättäneet itselleen joustavammin liikkumavaraa. "Ehkä järjestämme lähikokeen jos koronauhka väistyy. Tiedotamme tästä päivänä x... Ehkä voimme siirtää valintakoetta toukokuusta heinäkuulle..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurailen keskustelua hieman myöhässä, mutta palaan tuohon etiikkaan :D Valmennuskurssilla opetettiin, etteivät tunnereaktiot ole eettisiä, mutta kysymys kokeessa oli, mikä sisältää eettisen näkökulman. Nopealla googlettamisella löytää heti, että moni tunne sisältää eettisen puolen, etenkin se huoli toisesta ihmisestä. Sen sijaan siinä tarinassa sanottiin ainoastaan, että koulussa keskusteltiin kiusaamisesta. Me ei tiedetä, miten siellä keskusteltiin. Nehän on voinut vaikka vaan opettaa, mitä kiusaaminen tarkoittaa ja mitä eri muotoja sillä on. Sehän ei ole eettistä. Jos keskustelemisen näkee eettisenä, siihen on täytynyt itse lisätä jotain, mitä tarinassa ei kerrota. Löisin vaikka pääni pantiksi, että huoli on oikein.

Minusta taas päätös ja valinta keskustella kiusaamisesta on eettistä. Voisiko tilanne olla toisin? Henkilökunta olisi voinut jättää kiusaamiskeskustelun lasten kanssa väliin. Onko se oikein että keskustelua ei olisi käyty? Minusta ei. Tällöin voidaan ajatella, että keskusteluun liittyy eettinen luonne. Valmennuskeskuksen oppien mukaan pähkäilin tämän itse näin, mutta kuten jo aiemmin joku totesi, siellä valmennuskeskuksellakaan ei kukaan antanut takuuta siitä, miten nämä menee :)

Mä järkeilin myös näin, vaikkei mitään valmennuksen oppeja ollutkaan käytettävissä. Eihän tunteet itsessään sisällä moraalinäkökulmaa, vaan vasta teot (jotka voivat toki olla tunteiden alullepanemia).

Tästä tuli mieleen, että sitten kun pisteet kerrotaan, niin olisi tosi kiva tietää, mitä porukka on saanut ja vastaillut. Jos niitä oikeita vastauksia ei saa ikinä mistään tietää (mikä on törkeää), niin ainakin voi isommalla aineistolla pisteitä ja vastauksia veikkailla, mikä olisi mihinkin ollut oikein.

Itse päiväkodissa työskennelleenä sanoisin, että huomaaminen on eettistä. Sun työ siellä on olla kärppänä, herkkänä ja kuulolla joka tilanteessa. Sun työ on pitää lapset emotionaalisesti hyvin voivina ja mielellään niin että kokevat ajoittain flow tiloja. Sun työ on nimenomaan puuttua tilanteisiin joissa on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Sun työ on pohtia lasten ristiriitatilanteita kaikkien osapuolten ja läsnäolijoiden kannalta sekä myös koko ryhmän kannalta vaikka ei olisikaan läsnä...ja lasten kanssa pohtia, kuulla, nähdä. Siksi tämä huolen herääminen on juuri sitä eettistä puolta. Tämä ei ole oikein, nyt tuo lapsi polkee tuon toisen oikeuksia. Mutta eihän ne siellä amk-kokeen tekohetkellä ole näin monipuolisesti miettineet. Ovat ehkä tyyppilliseen tapaan ajatelleet, että siellä ne päiväkodissa lilluu vaaleanpunaisessa pilvessä kaiken päivää, leikkii piirissä ja "tädit" kahvittelee. Silloin huolenherääminen kiusaamistilanteessa voitais nähdä pelkkänä tunnereaktiona. Mutta oikeassa elämässä meidän työtä ohjaa asiakirja joka määrää meitä tekemään näitä asioita ja sitä vasten koko ajan pohdimme joka tilannetta. Siitä vinkkelistä kun katsoo, niin huolen herääminen on juurikin eettiseen näkökulmaan perustuva.

Juuri tämän takia kannatan AMK-kokeessa eettisen osuuden muuttamista essee-tyyppiseksi tehtäväksi. Vastauksia voi olla useita, mutta perusteluilla henkilö pystyy osoittamaan kykynsä eettiseen ajatteluun ja arviointiin. Olisi kyllä todella kiinnostavaa ja reilua kuulla eettisen osion ratkaisut perusteluineen.

T. yksi joka perustellusti vastasi keskustelun lasten kanssa

Mieti miksei amk kokeessa ole eikä tule olemaan esseevastauksia

Koska säästävät resursseja. Vain ja ainoastaan sen takia. Monella alalla on esseekoe pääsykokeena ja toimii todella hyvin. Amk-valintakokeessa pitäisi joko palata aiempaan haastattelumalliin tai poistaa koko etiikkaosio. Nyt ne on useamman vuoden sitä kehittänyt ja kaksi kertaa käyttäneet eikä kukaan ole täysin perillä, mitä haetaan. Ei kai koe ole mitenkään onnistunut, jos kokeen jälkeenkään yhdelläkään hakijalla ei ole täyttä varmuutta siitä, miten olisi pitänyt tehtäviä lähestyä?

Minulle on selvä miksei ole 60t hakijan esseitä. Ja asia on täysin ok.

Tosiaan tämä oli toinen kerta amk koetta. Viime syksynä eka kerta. En lähtisi vielä kovasti tekemään johtopäätöksiä. On hyvä adia, että yhdellä kokeella voi hakea vaikka useille aloille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voikaan olla näin ahdistavaa. Tuntuu että tää kesä menee vähän pilalle pääsykokeen takia. Ja sit jos olis niin onnekas että että pääsis haastatteluun niin ois ihan hirveetä karsiutua sitten siinä pois. Ja lopullisia tuloksia saa odotella heinäkuuhun asti.

Ja sit tuntuu että koko varhaisaikuisuus menee tässä pääsykoerumbassa. Alkais jo neljäs välivuosi mikäli en nyt pääse sisään. Yks kaverini pääsi suoraan lukiosta psykalle ja aloittaa nyt maisteriopinnot. Hieman kyllä ketuttaa että itse en ole vielä edes koulussa. Muita kohtalotovereita?

Ymmärrän sua enemmän kuim hyvin. Tämä haku oli mun seitsemäs psykalle. Nää kokeen muutokset on ollut järkyttävää kestää. Ehkä joku pystyy ajattelemaan sen vaan "ens vuonna uudestaan" tavalla, mutta kyllä se mulle tuntuu enemmän. Ylempänä pyydettiin ymmärtämään kokeen tekijöitä. Mun ajatukset ei siihen enää taivu. Joo heillä on ollut vaikea kevät töissä, mut mulla tähän sekoiluun menee taas vuosi ja taas uusi puolen vuoden kokeeseen lukeminen jonka aikana pitää tehdä vähemmän töitä.

Jos olet seitsemän vuotta yrittänyt psykalle, niin eikö se jo ala kertomaan, ettei ole sinulle soveltuva ala?

Missään vaiheessahan soveltuvuutta ei mitata pääsykokeilla. Alalle on vaikea päästä, varsinkin nyt kun on ensikertalaiskiintiöt. Hakupainealoille voi joutua hakemaan kauan, eikä täällä palstalla varmaan kellään ole pätevyyttä viesteistä arvioida toisten pätevyyttä ( tai no, on täällä muutamalla ollut niin vihamielinen asenne maailmaa kohtaan, että kehottaisin miettimään...). Monta yrityskertaa ei kuitenkaan kerro mitään soveltuvuudesta tai sovetumattomuudesta.

T: Eri

Kai on jossain vaiheessa myönnettävä, jos omat kyvyt ei riitä. Ei koko elämäänsä kannata pyrkiä, jos kapasitetti ei vaan riitä.

Se jos ja milloin luovuttaa on jokaisen oma asia, johon henkilöä tuntemattoman ulkopuolisen on turha heittää voimakkaita mielipiteitä. Kuten todettu, koe on vain eräs tapa laittaa hakijoita järjestykseen eikä sen korrelaatiota psykologiksi sopivuuden kanssa ole käsittääkseni tutkittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tämä tiedottaminen on muutenkin ollut hanurista, niin olisi voitu alunperin sanoa, että pidämme järjestelyt joustavina ja sitoudumme ainoastaan siihen, että koe on päivänä x. Sitten oltaisiin voitu järjestää jopa perinteinen valintakoe, koska koronauhka väistyi. Tai oltaisiin voitu tehdä monia muitakin ratkaisuja. Nyt härkäpäisesti päätettiin joskus helmi-maaliskuussa, että pysymme suunnitelmassa B. Toisaalta ei kokeidenjärjestäjät voineet selvästikkään ennakoida, että kaikki ei tule menemään suunnitelmien mukaan. Mutta olisi toivonut sellaista viisautta, että pieni joustomahdollisuus on aina järkevää. Tästä sentään opitaan, jos tulee uusi kierros virusta tai muuta katastrofia. Meidän hakijoiden on tärkeä puhua asiasta, että huomaamamme ongelmakohdat hahmottuvat selkeänä muillekin ja "tuleville sukupolville".

Prosessi on mennyt täsmälleen kuten ilmoitettiin. Mitään muutoksia siihen ei ole tullut ilmoituksen jälkeen. Mikään päivämäärä ei ole venynyt. Sille vaan ei voi mitään, jos tietoja odotetaan ennenkuin on luvattu.

Tarkista vielä tuo helmi-maaliskuu!

Mun mielestä se oli helmi-maaliskuussa se HY tiedotustilaisuus missä tämä yksi sanoi, että ei kukaan voi huijata koska olisi kurjaa katsoa tulevaa opettajaa silmiin. Siinä samassa hän jyrkästi kielsi, että enää voisi tulla lähikoetta. (Olisi kannattanut jättää se vaihtoehto auki.) Ja siinä samassa hän myös sanoi, että amk-koepohjaa saatetaan käyttää mutta koe ei tule olemaan amk-koe. Muita muutoksia: laskin kielletty/ei kielletty, ohjeita kokeeseen muokataan vielä kokeen jälkeen, Jyväskylän lisäpaikat annetaan ja vähinäänin poistetaan, ym.ym. Pointtini oli se, että kun me ollaan kaikki tämä jouduttu kestämään, niin oltaisiin paremmin kestetty se jos olisivat alunalkaen jättäneet itselleen joustavammin liikkumavaraa. "Ehkä järjestämme lähikokeen jos koronauhka väistyy. Tiedotamme tästä päivänä x... Ehkä voimme siirtää valintakoetta toukokuusta heinäkuulle..."

Täysin virheelliset aikataululuulot sinulla.

Ja äkytön ajatus tuo ehkä mahdollisesti heinäkuussa tiedotus. Nythän moni täälläkin on raivona ja kesä pilalla, kun ei tiedä osallistuuko perjantaina kokeeseen vai ei.

Onneksi sinä et ollut näistä vastuussa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voikaan olla näin ahdistavaa. Tuntuu että tää kesä menee vähän pilalle pääsykokeen takia. Ja sit jos olis niin onnekas että että pääsis haastatteluun niin ois ihan hirveetä karsiutua sitten siinä pois. Ja lopullisia tuloksia saa odotella heinäkuuhun asti.

Ja sit tuntuu että koko varhaisaikuisuus menee tässä pääsykoerumbassa. Alkais jo neljäs välivuosi mikäli en nyt pääse sisään. Yks kaverini pääsi suoraan lukiosta psykalle ja aloittaa nyt maisteriopinnot. Hieman kyllä ketuttaa että itse en ole vielä edes koulussa. Muita kohtalotovereita?

Ymmärrän sua enemmän kuim hyvin. Tämä haku oli mun seitsemäs psykalle. Nää kokeen muutokset on ollut järkyttävää kestää. Ehkä joku pystyy ajattelemaan sen vaan "ens vuonna uudestaan" tavalla, mutta kyllä se mulle tuntuu enemmän. Ylempänä pyydettiin ymmärtämään kokeen tekijöitä. Mun ajatukset ei siihen enää taivu. Joo heillä on ollut vaikea kevät töissä, mut mulla tähän sekoiluun menee taas vuosi ja taas uusi puolen vuoden kokeeseen lukeminen jonka aikana pitää tehdä vähemmän töitä.

Jos olet seitsemän vuotta yrittänyt psykalle, niin eikö se jo ala kertomaan, ettei ole sinulle soveltuva ala?

Missään vaiheessahan soveltuvuutta ei mitata pääsykokeilla. Alalle on vaikea päästä, varsinkin nyt kun on ensikertalaiskiintiöt. Hakupainealoille voi joutua hakemaan kauan, eikä täällä palstalla varmaan kellään ole pätevyyttä viesteistä arvioida toisten pätevyyttä ( tai no, on täällä muutamalla ollut niin vihamielinen asenne maailmaa kohtaan, että kehottaisin miettimään...). Monta yrityskertaa ei kuitenkaan kerro mitään soveltuvuudesta tai sovetumattomuudesta.

T: Eri

Hei! Pyydän anteeksi. Olen vähän junttimainen ja en aina valitse sanojani oikein, ei ollut tarkoitus olla mitenkään vihamielinen ketään kohtaan. Ajattelin enemmänkin tilannetta hakijan kannalta. Kannattako enää hakea alalle seitsemän vuoden jälkeen, jos tuonkaan jälkeen ei ole päässyt todistuksella tai valintakokeella sisälle? Kannattaako lähteä vuosi vuoden jälkeen tuohon samaan oravanpyörään, jossa luetaan puolivuotta kokeeseen, ei päästä sisälle ja sitten masentaa jälleen, kun ei onnistunut? Tuntuu, että helpommin varmaan pääsisi haluaamaansa työhön lähtemällä sairaanhoitajaksi, siellä keskitty mielenterveyteen ja sen jälkeen sitten psykoterapeutiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomautuksena valmennuskurssin käyneille! Kävin itsekin Valmennuskeskuksen kurssin, mutten usko, että heidän etiikan opetuksestaan oli oikeastaan hyötyä vaan osin jopa haittaa. Muistakaa, ettei nekään siellä tiedä, miten koe arvosteltiin tai mitkä oli oikeat vastaukset. Ne tiesi about mitä viime vuonna kysyttiin, muttei muuten sen enempää kuin muutkaan. Olen itse opiskellut etiikkaa sivuaineena ja olin monta kertaa opettajan kanssa eri mieltä ja kokeessakin vastasin ennemmin sen mukaan, mitä olin yliopistossa oppinut. Kukaan meistä ei siis tiedä oikeita vastauksia, tai miten kokeen tekijät määrittävät eettisen tilanteen.

Valmennuskurssin opettajat ovat todennäköisesti käyneet tutustumassa omiin vastauksiinsa ja oikeisiin vastauksiin. Heillä ehkä on tietoa, mitä kokeella haetaan, jos haetaan samaa kuin viime syksynä. Älytöntä joka tapauksessa. Olisi kiva tietää, millä pätevyydellä kokeen etiikan osio on laadittu. Kyllähän kenen tahansa etiikkaa yliopistotasolla enemmän kuin yhden kurssin opiskelleen pitäisi ymmärtää, että nuo kysymykset ovat ihan monitulkintaisia eikä niitä ole mitään mieltä käyttää monivalintapääsykokeessa. T. aika monta opintopistettä etiikkaa opiskellut

Älä nyt viitsi. Meinaat, että olisit parempi näitä tehtäviä tekemään parin kurssin perusteella.

Kyllä ne tehtävien laatijat päteviä ovat.

En tosiaan tiedä, ketkä noita tehtäviä laativat. Todennäköisesti AMK-opettajat eri aloilta. Opintojeni puolesta voisin hyvin olla opettajana AMK:n etiikan kursseilla. Eräitä muita kursseja olen eräässä AMK:ssa opettanutkin, mutta valintakokeiden laatimisen kanssa en määräaikaisena tuntiopettajana ollut tekemisissä.

Meinaat, että amk opet niitä laativat ihan sivutyönän. Hassu.

Sinä olet niin pätevä ja työllistetty, ettei psykan paikkaa sinulle. Annetaan heille, jotka sen tarvitsevat.

Onko sulla parempia ehdotuksia, ketkä laativat amk-pääsykokeita, jos eivät amk-opettajat? Se on varmaan osa lehtoreiden tai yliopettajien töitä. Nyt varmaan aiempaa harvempien heistä, kun on yhteinen amk-valintakoe eikä jokaisessa omaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi pitänyt sallia kaikki apuvälineet paitsi ulkopuolisen henkilön apu. Koe olisi ollut hyvä mittari siitä kuinka henkilöt todellisuudessa selviävät vastaamisessa ja tiedon hankkimisessa. Se olisi mitannut osaamisen pohjaa höystettynä tiedonhakutaidoilla. Ne joilla on heikko pohja missä vaan osiossa eivät kuitenkaan ehdi saada paljoa apua googlauksella.

Juuri tämä! Itse harjoittelin esimerkiksi useita tunteja erilaisia loogisen päättelyn tehtäviä ja siitä oli erittäin paljon hyötyä. Tunnen ainakin kolme AMK:uun hakenutta, jotka eivät käytännössä valmistautuneet ollenkaan. En voi käsittää, miksi näin. Ja kyllä, koe oli ollut kuulemma ”tosi vaikea”. Kas kummaa...

Missä sä harjoittelit noita? Itse tein verkossa logiikan kurssin, katselin pitkän matikan loogiikkaa jne. mutta varsinaista harjoittelua ne ei korvaa. Onko jossain tehtäviä vastauksineen?

Onneksi on Duact. Ei tätä selvinpäin kestäisi. Ja sitten taas vähän matikkaa ja logiikkaa! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voikaan olla näin ahdistavaa. Tuntuu että tää kesä menee vähän pilalle pääsykokeen takia. Ja sit jos olis niin onnekas että että pääsis haastatteluun niin ois ihan hirveetä karsiutua sitten siinä pois. Ja lopullisia tuloksia saa odotella heinäkuuhun asti.

Ja sit tuntuu että koko varhaisaikuisuus menee tässä pääsykoerumbassa. Alkais jo neljäs välivuosi mikäli en nyt pääse sisään. Yks kaverini pääsi suoraan lukiosta psykalle ja aloittaa nyt maisteriopinnot. Hieman kyllä ketuttaa että itse en ole vielä edes koulussa. Muita kohtalotovereita?

Ymmärrän sua enemmän kuim hyvin. Tämä haku oli mun seitsemäs psykalle. Nää kokeen muutokset on ollut järkyttävää kestää. Ehkä joku pystyy ajattelemaan sen vaan "ens vuonna uudestaan" tavalla, mutta kyllä se mulle tuntuu enemmän. Ylempänä pyydettiin ymmärtämään kokeen tekijöitä. Mun ajatukset ei siihen enää taivu. Joo heillä on ollut vaikea kevät töissä, mut mulla tähän sekoiluun menee taas vuosi ja taas uusi puolen vuoden kokeeseen lukeminen jonka aikana pitää tehdä vähemmän töitä.

Jos olet seitsemän vuotta yrittänyt psykalle, niin eikö se jo ala kertomaan, ettei ole sinulle soveltuva ala?

Missään vaiheessahan soveltuvuutta ei mitata pääsykokeilla. Alalle on vaikea päästä, varsinkin nyt kun on ensikertalaiskiintiöt. Hakupainealoille voi joutua hakemaan kauan, eikä täällä palstalla varmaan kellään ole pätevyyttä viesteistä arvioida toisten pätevyyttä ( tai no, on täällä muutamalla ollut niin vihamielinen asenne maailmaa kohtaan, että kehottaisin miettimään...). Monta yrityskertaa ei kuitenkaan kerro mitään soveltuvuudesta tai sovetumattomuudesta.

T: Eri

Hei! Pyydän anteeksi. Olen vähän junttimainen ja en aina valitse sanojani oikein, ei ollut tarkoitus olla mitenkään vihamielinen ketään kohtaan. Ajattelin enemmänkin tilannetta hakijan kannalta. Kannattako enää hakea alalle seitsemän vuoden jälkeen, jos tuonkaan jälkeen ei ole päässyt todistuksella tai valintakokeella sisälle? Kannattaako lähteä vuosi vuoden jälkeen tuohon samaan oravanpyörään, jossa luetaan puolivuotta kokeeseen, ei päästä sisälle ja sitten masentaa jälleen, kun ei onnistunut? Tuntuu, että helpommin varmaan pääsisi haluaamaansa työhön lähtemällä sairaanhoitajaksi, siellä keskitty mielenterveyteen ja sen jälkeen sitten psykoterapeutiksi.

Olen alkuperänen kirjottaja. Psykologia on mun suuri unelma ja intohimo. En osaa ajatella mitä muuta tekisin. Yritän antaa muidenkin vaihtoehtojen kutkutella, mutta en halua mitään niin paljon kuin päästä lukemaan psykaa. Muiden mielipiteet tähän ei enää oikeastaan tunnu miltään. On mulla läheisiäkin joiden mielestä tuhlaan elämääni tähän. Mutta olen päättänyt päästä psykalle enkä voi antaa itselleni anteeksi jos luovutan.

Ja mitä tulee joidenkin puheihiin siitä etten ole soveltuva alalle. Ei voi sanoa, että minun 18-20 vuotiaana tekemät haut olisi lähelläkään samaa tasoa kuin mitä nyt olen. Joten ekat hakemiset ei ole olleet edes realistisiä. Minun on pitänyt kasvaa ensin ihmisenä jotta olisin oikeasti valmis tähän. Tällä hetkellä olen todella varteenotettava hakija, mutta psykan kokeessa on myös osa tuurista kiinni. Eikä se ole vielä osunut minun kohdalleni. Vielä sinne kuitenkin pääsen!

Tänään tulee kutsut! Vihdoin! https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/valintak…

Vierailija kirjoitti:

Tänään tulee kutsut! Vihdoin! https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/valintak…

Scaryyy! :)

"...Ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tunnelmaa..."

Vierailija kirjoitti:

Tänään tulee kutsut! Vihdoin! https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/valintak…

huh! ilmoitelkaahan heti, kun kutsuja alkaa tulla. aivan varmasti tässä ketjussa joku saa! ja kiitos sulle ihana ihminen kun laitoit tuon, en ole jaksanut päivitellä tuota sivua...

Kuumottava tilanne varmasti kun aika juoksee vieressä ja kysymykseen tulee vastata siinä tietyssä ajassa.. toivottavasti aika on järkevä, eikä esim minuutti. Itsellä pää löisi ihan tyhjää tuollaisessa paineessa kun puhuminenkin jännittää. Huh.

Tuleekohan maisterikutsut myös tänään? Vois olettaa...