Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä, että mitä edes googlailisin kokeessa, jos sille tielle lähtisin.
Tähänastisten kokemusten perusteella on googlattu sitä, mitä kokeessa on kysytty.
Esim. pari päivää sitten DI-kokeessa oli tällainen kysymys:
Työnnät vaakasuoralla lattialla olevaa laatikkoa pinnan suuntaisella, 110 N:n suuruisella voimalla, mutta laatikko ei lähde liikkeelle. Laatikon massa on 25 kg ja lepokitkakerroin lattian ja laatikon välillä 0,57. Mikä seuraavista väitteistä on tosi? (1 p.)
A. Lepokitkan suuruus on 0 N.
B. Lepokitkan suuruus on 63 N.
C. Lepokitkan suuruus on 110 N.
D. Lepokitkan suuruus on 140 N.Mitäpä luulet mikä hakusana trendasi? :D
Mikä tässä ois ollut oikee vastaus?
Laskin, mutta TAAS en usko, että osasin oikein.
C.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MIstä ton DI-kokeen voi katsoa?
https://dia.fi/wp-content/uploads/2020/05/DI-esivalintakoe_koemateriaal…
DI:ksi2020
Hei pitkän linjan koulupsykologi, joka kirjoitit tänne to/pe!
Vaikka en tunne sinua, onnistuit valitettavasti pahoittamaan mieleni. Tiedät varmasti koulupsykologina, että anonyymienkin ilkeät kommentit voivat satuttaa - erityisesti, kun ne eivät ole totta. Olen maisteri, jolla on kanditasolla tehty pääaine kokonaan yleisessä psykologiassa. Maisteritasolla pääaineeni on ollut psykologian sovellusalueella. Psykologian opintojen lisäksi pitkä pääaineeni oli kasvatustiede ja olen erikseen hankkinut vielä pedagogisen pätevyyden. Olen näitä asioita tutkinut jo 10 v ajan ja tiedän, enkä arvaa, että lailliseksi psykologiksi valmistumiseksi minulta vaadittaisiin enää kliiniset opinnot, harjoittelu ja gradu. Näin on tehneet myös opiskelutoverini, joista osa lopulta pääsi psykologiksi opiskelemaan. Otin heti tämän ed.mainitun koulutuksen vastaan lukiosta valmistuttuani, koska silloin ei ollut ensikertalaiskiintiötä ja ajattelin, että joskus sisäänpäästyäni voin hyväksilukea opintojani. Olen lukenut monta kertaa pääsykokeisiin ja kerran jo ollutkin 3. varasijalla. Ei ole helppo lukea pääsykokeisiin samaan aikaan, kun opiskelee ja tekee töitä. Minulla on hyvät paperit (psykologia L, äidinkieli E ja uskonto L, mutta muut M ja C), mutta niidenkään avulla ei ole paikka irronnut. Tottakai on harmittanut, ettei ole päässyt sisään, mutta ei niin paljoa, koska olen kuitenkin koko ajan vienyt eteenpäin opintojani ja ammatillista uraa. Kirjoituksellani en tarkoittanut mitään negatiivista vaan aidosti hämmästelin nuorten valtavaa hakusuosiota, mutta samalla kerroin, miksi itsekin olen vielä hakenut. Ajattelen, että minun koulutukseeni pääsy olisi työvoimapoliittisesti kannattavaa ja taloudellista, koska voisin tosiaan täyttää kotipaikkakaupunkini (ei pikkukunnan) kaksikielisyyttäkin vaativaa psykologipulaa. Haluaisin olla osa ratkaisua. Toki jos niin ei koskaan käy niin ei se itseni kannalta haittaa, olen tehnyt tähänkin asti vaativia ja mielenkiintoisia korkeakoulutetun hyvin ihmisläheisiä töitä. Koulupsykologin työtä juuri haluaisin tehdä sen sisällön takia. Meidän alueella kyse ei ole halpatyövoiman etsinnästä, sillä täällä maksetaan Suomen korkeimpia koulupsykologipalkkoja, koska pula on niin kova ja pitkäaikainen. Koulupsykologina tiedät, että tässä on kyse opintohuoltolaistakin, aidosti etsitään ratkaisuja työvoimapulaan. Olen tehnyt töitä eri oppilaitoksissa eikä minua ole syöty elävältä päinvastoin psykologian ja sen sovellusalueiden sekä kasvatustieteiden osaamistani on arvostettu ihan kaikissa työpaikoissani. Toivon, että jatkossa luet muiden kommentteja empaattisesti eikä omia tulkintojasi tehden. Taisin osua arkaan paikkaan, kun niin kovin vihamielisesti reagoit, vaikka varmasti olet työssäsikin tottunut muiden kohtamisiin ja omien tunteiden ja ajatuskulkujen käsittelyyn. Olen kuitenkin pahoillani, jos viestini aiheutti pahennusta, se ei ollut tarkoitus. Suurin osa muista lukijoista täällä taisi kuitenkin ymmärtää, mitä tarkoitin, koska on tuolla tuollainen erillinenkin keskustelupalsta, missä psykologit itse ihmettelevät tätä nuorten hakuintoa ja miettivät, kuten minäkin, että onko nuorilla realistinen käsitys itse työstä.
Hyvää kesää kaikille, erityisesti ansaittua kesälomaa sinulle kokenut koulupsykologi! 😊
Hehe aivan, mutta enemmän meinasin siis googlailu-kommentilla sitä, että jos aivan perusasiat pitää googlata niin tuskin siitä on kauheasti apua, Jos siis kokeen aikapaine vain on tehty tarpeeksi tiukaksi. Muutenhan ehtii vaikka mitä lueskella ja opetella lennossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä, että mitä edes googlailisin kokeessa, jos sille tielle lähtisin.
Tähänastisten kokemusten perusteella on googlattu sitä, mitä kokeessa on kysytty.
Esim. pari päivää sitten DI-kokeessa oli tällainen kysymys:
Työnnät vaakasuoralla lattialla olevaa laatikkoa pinnan suuntaisella, 110 N:n suuruisella voimalla, mutta laatikko ei lähde liikkeelle. Laatikon massa on 25 kg ja lepokitkakerroin lattian ja laatikon välillä 0,57. Mikä seuraavista väitteistä on tosi? (1 p.)
A. Lepokitkan suuruus on 0 N.
B. Lepokitkan suuruus on 63 N.
C. Lepokitkan suuruus on 110 N.
D. Lepokitkan suuruus on 140 N.Mitäpä luulet mikä hakusana trendasi? :D
Mikä tässä ois ollut oikee vastaus?
Laskin, mutta TAAS en usko, että osasin oikein.
C.
Ei ole . Huijaat varmaan...
Mitä kaavaa käytit? Eikös tuossa kysytty vaan lepokitkan suuruutta eikä kappale siis liikkunut minnekään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä, että mitä edes googlailisin kokeessa, jos sille tielle lähtisin.
Tähänastisten kokemusten perusteella on googlattu sitä, mitä kokeessa on kysytty.
Esim. pari päivää sitten DI-kokeessa oli tällainen kysymys:
Työnnät vaakasuoralla lattialla olevaa laatikkoa pinnan suuntaisella, 110 N:n suuruisella voimalla, mutta laatikko ei lähde liikkeelle. Laatikon massa on 25 kg ja lepokitkakerroin lattian ja laatikon välillä 0,57. Mikä seuraavista väitteistä on tosi? (1 p.)
A. Lepokitkan suuruus on 0 N.
B. Lepokitkan suuruus on 63 N.
C. Lepokitkan suuruus on 110 N.
D. Lepokitkan suuruus on 140 N.Mitäpä luulet mikä hakusana trendasi? :D
Mikä tässä ois ollut oikee vastaus?
Laskin, mutta TAAS en usko, että osasin oikein.
C.
Ei ole . Huijaat varmaan...
Mitä kaavaa käytit? Eikös tuossa kysytty vaan lepokitkan suuruutta eikä kappale siis liikkunut minnekään?
Eihän se ole C. Oikean vastauksen saa sekä päättelemällä että laskemalla.
Vierailija kirjoitti:
Hehe aivan, mutta enemmän meinasin siis googlailu-kommentilla sitä, että jos aivan perusasiat pitää googlata niin tuskin siitä on kauheasti apua, Jos siis kokeen aikapaine vain on tehty tarpeeksi tiukaksi. Muutenhan ehtii vaikka mitä lueskella ja opetella lennossa.
Mitä hehe aivan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä siinä on sitten oikea vastaus?? Ei saa kiusata ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIstä ton DI-kokeen voi katsoa?
https://dia.fi/wp-content/uploads/2020/05/DI-esivalintakoe_koemateriaal…
DI:ksi2020
Miksi toi on salasanasuojattu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän muutamat kaavoihin liittyvät muistiinpanot esillä kokeessa, samoin nelilaskimen. Jos jotenkin onnistun olemaan haastateltavien joukossa, kerron kyllä hyvillä mielin, etten todellakaan laskenut mitään laskua jakokulmassa ja laskinta käytin.
Oon panostanut ennen kaikkea ymmärtämiseen: on vähän vaikeaa laskea jos ei tajua mitään asioiden välisistä yhteyksistä, prosesseista tai lainalaisuuksista. Puhun nyt fysiikasta. Matikassa oon kerrannut lähinnä yhtälöitä ja geometriaa. Niissäkin on piisannut hommaa ihan riittämiin.
Kyllä on sanottava, että kuukaudessakin voi itsensä ylittää näemmä monta kertaa. Tsemppiä kaikille kokeeseen osallistuville. (Etenkin teille nuoruusaikanne taakse jättäneille vertaisilleni!)
Vierailija kirjoitti:
Pidän muutamat kaavoihin liittyvät muistiinpanot esillä kokeessa, samoin nelilaskimen. Jos jotenkin onnistun olemaan haastateltavien joukossa, kerron kyllä hyvillä mielin, etten todellakaan laskenut mitään laskua jakokulmassa ja laskinta käytin.
Oon panostanut ennen kaikkea ymmärtämiseen: on vähän vaikeaa laskea jos ei tajua mitään asioiden välisistä yhteyksistä, prosesseista tai lainalaisuuksista. Puhun nyt fysiikasta. Matikassa oon kerrannut lähinnä yhtälöitä ja geometriaa. Niissäkin on piisannut hommaa ihan riittämiin.
Kyllä on sanottava, että kuukaudessakin voi itsensä ylittää näemmä monta kertaa. Tsemppiä kaikille kokeeseen osallistuville. (Etenkin teille nuoruusaikanne taakse jättäneille vertaisilleni!)
Ootko ollut töissä samaan aikaan? Yritän miettiä, että itse olen ollut, enkä todellakaan koe, että mulla olisi ollut aikaa oppia tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://dia.fi/wp-content/uploads/2020/05/DI-esivalintakoe_2020_ratkais…
A ja B voidaan hylätä mahdottomina heti. Se voi olla C, sillä kappale ei lähde liikkeelle tuolla työntämisellä, eli lepokitka ei ylity. Laskemalla saadaan selville, että D on lepokitkan maksimiarvo eli lähtökitka. Lähtökitka on suurempi kuin lepokitka, joka pitää kappaleen paikoillaan.
Annetuista vaihtoehdoista C on näin ollen oikein.
Vierailija kirjoitti:
https://dia.fi/wp-content/uploads/2020/05/DI-esivalintakoe_2020_ratkais…
A ja B voidaan hylätä mahdottomina heti. Se voi olla C, sillä kappale ei lähde liikkeelle tuolla työntämisellä, eli lepokitka ei ylity. Laskemalla saadaan selville, että D on lepokitkan maksimiarvo eli lähtökitka. Lähtökitka on suurempi kuin lepokitka, joka pitää kappaleen paikoillaan.
Annetuista vaihtoehdoista C on näin ollen oikein.
Voisko se silti olla oikein toi B, koska siinähän kysytään sitä lepokitkaa kun laatikko ei lähde liikkeelle? Eli mikä kirka siinä on sillä hetkeläl kun työnnät 110N?
Vai oliko tarkoitus saada laatikko liikkeelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://dia.fi/wp-content/uploads/2020/05/DI-esivalintakoe_2020_ratkais…
A ja B voidaan hylätä mahdottomina heti. Se voi olla C, sillä kappale ei lähde liikkeelle tuolla työntämisellä, eli lepokitka ei ylity. Laskemalla saadaan selville, että D on lepokitkan maksimiarvo eli lähtökitka. Lähtökitka on suurempi kuin lepokitka, joka pitää kappaleen paikoillaan.
Annetuista vaihtoehdoista C on näin ollen oikein.
Voisko se silti olla oikein toi B, koska siinähän kysytään sitä lepokitkaa kun laatikko ei lähde liikkeelle? Eli mikä kirka siinä on sillä hetkeläl kun työnnät 110N?
Vai oliko tarkoitus saada laatikko liikkeelle?
Se ei mitenkään voi olla B. Lähtökitka on lepokitkan maksimiarvo, jota suurempi voima siis tarvitaan kappaleen liikuttamiseksi. Laskemalla saadaan noin 139,8 mikä on lähes D.
Vierailija kirjoitti:
Hei pitkän linjan koulupsykologi, joka kirjoitit tänne to/pe!
Vaikka en tunne sinua, onnistuit valitettavasti pahoittamaan mieleni. Tiedät varmasti koulupsykologina, että anonyymienkin ilkeät kommentit voivat satuttaa - erityisesti, kun ne eivät ole totta. Olen maisteri, jolla on kanditasolla tehty pääaine kokonaan yleisessä psykologiassa. Maisteritasolla pääaineeni on ollut psykologian sovellusalueella. Psykologian opintojen lisäksi pitkä pääaineeni oli kasvatustiede ja olen erikseen hankkinut vielä pedagogisen pätevyyden. Olen näitä asioita tutkinut jo 10 v ajan ja tiedän, enkä arvaa, että lailliseksi psykologiksi valmistumiseksi minulta vaadittaisiin enää kliiniset opinnot, harjoittelu ja gradu. Näin on tehneet myös opiskelutoverini, joista osa lopulta pääsi psykologiksi opiskelemaan. Otin heti tämän ed.mainitun koulutuksen vastaan lukiosta valmistuttuani, koska silloin ei ollut ensikertalaiskiintiötä ja ajattelin, että joskus sisäänpäästyäni voin hyväksilukea opintojani. Olen lukenut monta kertaa pääsykokeisiin ja kerran jo ollutkin 3. varasijalla. Ei ole helppo lukea pääsykokeisiin samaan aikaan, kun opiskelee ja tekee töitä. Minulla on hyvät paperit (psykologia L, äidinkieli E ja uskonto L, mutta muut M ja C), mutta niidenkään avulla ei ole paikka irronnut. Tottakai on harmittanut, ettei ole päässyt sisään, mutta ei niin paljoa, koska olen kuitenkin koko ajan vienyt eteenpäin opintojani ja ammatillista uraa. Kirjoituksellani en tarkoittanut mitään negatiivista vaan aidosti hämmästelin nuorten valtavaa hakusuosiota, mutta samalla kerroin, miksi itsekin olen vielä hakenut. Ajattelen, että minun koulutukseeni pääsy olisi työvoimapoliittisesti kannattavaa ja taloudellista, koska voisin tosiaan täyttää kotipaikkakaupunkini (ei pikkukunnan) kaksikielisyyttäkin vaativaa psykologipulaa. Haluaisin olla osa ratkaisua. Toki jos niin ei koskaan käy niin ei se itseni kannalta haittaa, olen tehnyt tähänkin asti vaativia ja mielenkiintoisia korkeakoulutetun hyvin ihmisläheisiä töitä. Koulupsykologin työtä juuri haluaisin tehdä sen sisällön takia. Meidän alueella kyse ei ole halpatyövoiman etsinnästä, sillä täällä maksetaan Suomen korkeimpia koulupsykologipalkkoja, koska pula on niin kova ja pitkäaikainen. Koulupsykologina tiedät, että tässä on kyse opintohuoltolaistakin, aidosti etsitään ratkaisuja työvoimapulaan. Olen tehnyt töitä eri oppilaitoksissa eikä minua ole syöty elävältä päinvastoin psykologian ja sen sovellusalueiden sekä kasvatustieteiden osaamistani on arvostettu ihan kaikissa työpaikoissani. Toivon, että jatkossa luet muiden kommentteja empaattisesti eikä omia tulkintojasi tehden. Taisin osua arkaan paikkaan, kun niin kovin vihamielisesti reagoit, vaikka varmasti olet työssäsikin tottunut muiden kohtamisiin ja omien tunteiden ja ajatuskulkujen käsittelyyn. Olen kuitenkin pahoillani, jos viestini aiheutti pahennusta, se ei ollut tarkoitus. Suurin osa muista lukijoista täällä taisi kuitenkin ymmärtää, mitä tarkoitin, koska on tuolla tuollainen erillinenkin keskustelupalsta, missä psykologit itse ihmettelevät tätä nuorten hakuintoa ja miettivät, kuten minäkin, että onko nuorilla realistinen käsitys itse työstä.
Hyvää kesää kaikille, erityisesti ansaittua kesälomaa sinulle kokenut koulupsykologi! 😊
Tosi rasittavia nämä kilttien tyttöjen hyvis-tekstit, joissa ollaan pahotettu mieli ties mistä.
[/quote]Ootko ollut töissä samaan aikaan? Yritän miettiä, että itse olen ollut, enkä todellakaan koe, että mulla olisi ollut aikaa oppia tarpeeksi. [/quote]
Töissä, kokopäiväisesti. Olen lukenut aamuisin ennen työpäivää, ruokatunnilla, kahvitauolla ja iltaisin lähinnä silmäilyt. Yöllä sentään nukkunut :D
Mulla on ihan hyvä fiilis, vaikka eihän tämä millään tavalla helppoa ole ollut. Olen onneksi aika sopeutuvainen, se varmaan on auttanut tässä eriskummallisessa tilanteessa, johon arvaamatta jouduttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://dia.fi/wp-content/uploads/2020/05/DI-esivalintakoe_2020_ratkais…
A ja B voidaan hylätä mahdottomina heti. Se voi olla C, sillä kappale ei lähde liikkeelle tuolla työntämisellä, eli lepokitka ei ylity. Laskemalla saadaan selville, että D on lepokitkan maksimiarvo eli lähtökitka. Lähtökitka on suurempi kuin lepokitka, joka pitää kappaleen paikoillaan.
Annetuista vaihtoehdoista C on näin ollen oikein.
Voisko se silti olla oikein toi B, koska siinähän kysytään sitä lepokitkaa kun laatikko ei lähde liikkeelle? Eli mikä kirka siinä on sillä hetkeläl kun työnnät 110N?
Vai oliko tarkoitus saada laatikko liikkeelle?
Se ei mitenkään voi olla B. Lähtökitka on lepokitkan maksimiarvo, jota suurempi voima siis tarvitaan kappaleen liikuttamiseksi. Laskemalla saadaan noin 139,8 mikä on lähes D.
Mutta kun tehtävässä ei pyydetty LÄHTÖkitkaa??? Vaan lepokitkaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://dia.fi/wp-content/uploads/2020/05/DI-esivalintakoe_2020_ratkais…
A ja B voidaan hylätä mahdottomina heti. Se voi olla C, sillä kappale ei lähde liikkeelle tuolla työntämisellä, eli lepokitka ei ylity. Laskemalla saadaan selville, että D on lepokitkan maksimiarvo eli lähtökitka. Lähtökitka on suurempi kuin lepokitka, joka pitää kappaleen paikoillaan.
Annetuista vaihtoehdoista C on näin ollen oikein.
Voisko se silti olla oikein toi B, koska siinähän kysytään sitä lepokitkaa kun laatikko ei lähde liikkeelle? Eli mikä kirka siinä on sillä hetkeläl kun työnnät 110N?
Vai oliko tarkoitus saada laatikko liikkeelle?
Se ei mitenkään voi olla B. Lähtökitka on lepokitkan maksimiarvo, jota suurempi voima siis tarvitaan kappaleen liikuttamiseksi. Laskemalla saadaan noin 139,8 mikä on lähes D.
Mutta kun tehtävässä ei pyydetty LÄHTÖkitkaa??? Vaan lepokitkaa...
Millä kaavalla sait 139,8? Mä sain Fμ= μ*N
eli B
"Pellistä valmistetaan kanneton suoran ympyrälieriön muotoinen mitta vetoisuudeltaan 2 litraa. Laske mitan massa, kun pohjan sisähalkaisija on 12cm, pellin paksuus 1.5mm ja sen tiheys 6g/cm^3." Missä menee pieleen kun tilavuuden avulla selvitän korkeuden ja otan paksuuden huomioon pohjan ja vaipan tilavuudessa ja sillä kerron tiheyttä?
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Harmi kun kokeeseen ei tule ruotsin kieltä ollenkaa :/ osaisin sitä tosi hyvin. Enkä ole ruotsinkielinen itse. Olen vain hikipinko ruotsissa :D