Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti vain orientoitua niin, että sisään mennään korottamalla yo-arvosanoja vaikka läpi harmaan kiven. Jotenkin alkaa hetki hetkeltä houkutella yhä enemmän todistusvalinnan kautta sisäänpääsy, vaikka se erittäin kovan työn takana olisikin. Itse heitin v. 2016-2017 yo-kirjoitukset aivan läskiksi, koska minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä edes halusin opiskella tulevaisuudessa...

Laskeskelin, että korottamalla äidinkielen C-->E/L, englannin M-->E/L, maantiedon B-->L, ja lukemalla psykologian alusta ja kirjoittamalla L, saisin tämän vuoden valintapisteytyksellä n. 130-145p riippuen myös siitä, kävisinkö korottamassa myös lyhyen matematiikan E-->L. 

Harmittaa vain, kun ensi vuoden pisteytyksistä ja ja todistusvalintakiintiön koosta ei voi vielä tehdä suurempia oletuksia tämän poikkeustilanteen takia...

Onko teitä muita samassa jamassa olevia täällä? :D #psykalle2021

No näinhän se on. Korottamassa kaksi kertaa vuodessa kunnes pääsee sisään.

Mantsan sijasta repäise ja kirjoita uskonta/ET tai hissa. Saat enemmän pisteitä.

Ei helvetti eihän mantsalla, hissalla ja ussalla tee mitään psykologin työssä :D tai ehkä jotain voi tehdä, mutta hyvin marginaalitapauksissa. Paljon järkevämpää olisi antaa lisäpisteitä niille, jotka ovat opiskelleet psykaa jo vaikka perusopinnot

Tämä on vähän sama asia kuin lääkikseen pyrkiessä alettaisi vaatimaan hyviä kokkaustaitoja tai valokuvaustaitoja

Ei ole. Lääkikseen on myös valintapistetaulokko ja ihan yhtä lailla saa pisteitä reaaluaineista. Ja 51% normuvuonna pääsee todistuksella.

Ne pisteet on korkeampia, joissa kursseja on enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ensikertalaisuudesta ei olisi mitään hyötyä, kuinka monia keskeytettyjä tutkintoja oikein syntyisi, kun yksi jos toinen lähtee vaihtamaan alaa? Yhteiskunta kärsisi tästä edestakas alalta toiselle hyppimisestä ja koulutusajan pitenemisestä varmaan enemmän kuin siitä, että osa jättää opiskelupaikan ottamatta, jos tähtää esim Helsingin lääkikseen. Aika pieni osa jättää opiskelupaikkansa ottamatta, mutta aika moni varmaan lähtisi vaihtamaan alaa ja hakemaan uudestaan todistuksella muualle.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja vain, koska sua saattaa harmittaa se, että olet päätynyt väärälle alalle aluksi, niin ei tee kiintiöistä huonoa juttua. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus mennä opiskelemaan sitä, mitä kiinnostaa ensikertalaisena.

tämä on niin älytöntä tämä yhteiskunnan vetäminen tähän asiaan. Useimmat ei ensikertalaiset on työelämässä ja opiskelleet työelämän ohessa. Vaati jaksamista, mutta usko tai älä jotku siihen pystyy. Yhtään ei ole yhteiskuntaa rasitettu pikemminkin kulutus vaan lisääntynyt, ja ostettu kirjoja, kyniä, tiekoneita. Maksettu matkoja koulun ja kodin välillä.

Jotkut ihan pitää siitä, että saa kehittyä ja mennä elämässä eteenpäin.

Enemmän kuluttaisi yhteiskuntaa maseentuneena sänkhyyn makaamaan jäävä keski-ikäinen, joka hakisi koko ajan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kokoomus varsinkin peräänkuulutta sitä, että pitää tehdä kovasti töitä ja pyrkiä eteenpäin. Tää ei ensikertalaisten rankaiseminen ei yhtään sovi siihen ajatusmalliin

Ensikertaisuusmalli sopii kyllä kokoomukselle, koska työurien pituutta halutasn kssvattaa.

Useampien tutkimtojen opiskelu on yhteiskunnallinen kysymys ihan jo koulutuksrn hinnan vuoksi. Kuinka paljon koulutus maksaa? Olisiko jopa 100 tuhatta per tutkinto?

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.

Prosenttiosuus ei pysy samana tämän kevään valinnoissa. Ja ensikertalaiskiintiö ei edes ole pois valintakokeessa. Kiintiö koskee kaikkia valittuja, joista tänä keväänä tulee olla jopa 90% ensikertalaisia. Aiempina vuosina kiintil on ollut ehkä 70%, joka vastaa enemmän sitä, kuinka paljon ensikertalaisia muutenkin valittaisiin yleensä. Tänä vuonna tätä vastaavuutta ei ole vaan ihan surutta ensikertalaisia pääsee sisään, vaikka ei-ensikertalaisella olisi paremmat pisteet, mutta kun ensikertalaiskiintiöt!!!! Kiintiöt ovat typerin keksintö ikinä ja vastoin yhdenvertaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.

eihän sitä ymmäräkään, jos on itse vielä ensikertalainen tai ei ole tehnyt väärää ammatinvalintaa tai keskeyttänyt opintoja. Ei-ensikertalaisten polkeminen tulisi loppua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ensikertalaisuudesta ei olisi mitään hyötyä, kuinka monia keskeytettyjä tutkintoja oikein syntyisi, kun yksi jos toinen lähtee vaihtamaan alaa? Yhteiskunta kärsisi tästä edestakas alalta toiselle hyppimisestä ja koulutusajan pitenemisestä varmaan enemmän kuin siitä, että osa jättää opiskelupaikan ottamatta, jos tähtää esim Helsingin lääkikseen. Aika pieni osa jättää opiskelupaikkansa ottamatta, mutta aika moni varmaan lähtisi vaihtamaan alaa ja hakemaan uudestaan todistuksella muualle.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja vain, koska sua saattaa harmittaa se, että olet päätynyt väärälle alalle aluksi, niin ei tee kiintiöistä huonoa juttua. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus mennä opiskelemaan sitä, mitä kiinnostaa ensikertalaisena.

tämä on niin älytöntä tämä yhteiskunnan vetäminen tähän asiaan. Useimmat ei ensikertalaiset on työelämässä ja opiskelleet työelämän ohessa. Vaati jaksamista, mutta usko tai älä jotku siihen pystyy. Yhtään ei ole yhteiskuntaa rasitettu pikemminkin kulutus vaan lisääntynyt, ja ostettu kirjoja, kyniä, tiekoneita. Maksettu matkoja koulun ja kodin välillä.

Jotkut ihan pitää siitä, että saa kehittyä ja mennä elämässä eteenpäin.

Enemmän kuluttaisi yhteiskuntaa maseentuneena sänkhyyn makaamaan jäävä keski-ikäinen, joka hakisi koko ajan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kokoomus varsinkin peräänkuulutta sitä, että pitää tehdä kovasti töitä ja pyrkiä eteenpäin. Tää ei ensikertalaisten rankaiseminen ei yhtään sovi siihen ajatusmalliin

Ensikertaisuusmalli sopii kyllä kokoomukselle, koska työurien pituutta halutasn kssvattaa.

Useampien tutkimtojen opiskelu on yhteiskunnallinen kysymys ihan jo koulutuksrn hinnan vuoksi. Kuinka paljon koulutus maksaa? Olisiko jopa 100 tuhatta per tutkinto?

Hallitukset ovat jo vuosia sitten linjanneet että Suomessa yliopistoista valmistumista pitää nopeuttaa ja tähän liittyy ajatus että opinnot aloitetaan nopeammin lukion jälkeen, ei pidettäisi välivuosia ja valmistuttasiin nopeammin. Tähän liittyy mm. ensikertalaiskiintiö. Samalla halutaan vähentää maksutonta tutkintosurffausta.

Yliopisto/korkeakoulututkinnolla on aika moinen hintalappu, etenkin laboratoriopohjaisissa luonnontieteissä. Maisterin hintalappu on ehkä vähän alempi kuin yllä esitetty. Farmasian väitöskirjatyön hinnaksi arvioitiin aikoinaan 400 000+ euroa  - aikamoinen panostus henkilön koulutukseen, etenkin jos lopettaa siihen ja aloittaa jollakin toisella alalla.   Olemme niin tottuneet maksuttomaan koulutukseen mutta luulen että tutkintosurffailulle tulee piste tai on jo tullut. Kyse on siitä mitä yhteiskunta on valmis maksamaan, onhan tuo melkoinen panostus ammatilliseen koulukseen verrattuna.

/yliopistomies

Moi! Ihan mielenkiinnosta kyselen, että oletteko hakeneet myös jollekin toiselle alalle psykan lisäksi? Ja jos olette, niin aiotteko nyt panostaa enemmän tai vähemmän tämän toisen alan valintakokeeseen, kun psykologian osalta mahdollisuudet ovat valintakokeen osalta niin pienet.  

Mä hain muutaman psykan kohteen lisäksi yhteiskuntafilosofiaan ja yhteiskuntapolitiikkaan. En aio osallistua pääsykokeisiin, mutta katson riittäisikö paperit sisäänpääsyyn jos psyka jää haaveeksi :) 

Vierailija kirjoitti:

Moi! Ihan mielenkiinnosta kyselen, että oletteko hakeneet myös jollekin toiselle alalle psykan lisäksi? Ja jos olette, niin aiotteko nyt panostaa enemmän tai vähemmän tämän toisen alan valintakokeeseen, kun psykologian osalta mahdollisuudet ovat valintakokeen osalta niin pienet.  

Hain viime vuonna myös sosiaalitieteiden ja filosofian kandiohjelmiin psykologian lisäksi, mutta silloin se tuli selväksi, että jos johonkin oikeasti haluaa päästä pääsykokeella, pitää siihen ja juuri siihen panostaa 110%. Ei riitä, jos panostaa vain 30% jokaiseen. 

En usko, että monikaan oikeasti psykalle haluava panostaa muihin kokeisiin, sillä kilpailu on vain niin tajuttoman kovaa myös muilla aloilla (ehkä jotain kemiaa lukuunottamatta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.

Prosenttiosuus ei pysy samana tämän kevään valinnoissa. Ja ensikertalaiskiintiö ei edes ole pois valintakokeessa. Kiintiö koskee kaikkia valittuja, joista tänä keväänä tulee olla jopa 90% ensikertalaisia. Aiempina vuosina kiintil on ollut ehkä 70%, joka vastaa enemmän sitä, kuinka paljon ensikertalaisia muutenkin valittaisiin yleensä. Tänä vuonna tätä vastaavuutta ei ole vaan ihan surutta ensikertalaisia pääsee sisään, vaikka ei-ensikertalaisella olisi paremmat pisteet, mutta kun ensikertalaiskiintiöt!!!! Kiintiöt ovat typerin keksintö ikinä ja vastoin yhdenvertaisuutta.

Siis miten niin ei ole pysynyt samana? Ennen koronahässäkkää 70% paikoista oli varattu ensikertalaisille, 60% todistuksella ja loput valintakokeen kautta, siten että yhteismäärä on 70%. Nyt  näiden uudistuksien myötä on ensikertalaisille varattu täsmälleen saman verran paikkoja. Esim Tampereella todistusvalinnassa on 21 paikkaa, joista 17 ensikertalaisia, ainereaalivalinnassa paikkoja on 7, joista 4 ensikertalaisille, valintakokeen kautta pääsee 2 ja siinä ei ole ensikertalaisten kiintiötä. Yhteensä 70% paikoista on siis varattu ensikertalaisille. Tottakai on mahdollista, että vaikka 100% paikan saaneista olisikin ensikertalaisia, jos heillä vain on toiskertalaisia paremmat todistukset ja pärjäävät valintakokeessa, mutta kiintiö on edelleen täsmälleen sama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.

Prosenttiosuus ei pysy samana tämän kevään valinnoissa. Ja ensikertalaiskiintiö ei edes ole pois valintakokeessa. Kiintiö koskee kaikkia valittuja, joista tänä keväänä tulee olla jopa 90% ensikertalaisia. Aiempina vuosina kiintil on ollut ehkä 70%, joka vastaa enemmän sitä, kuinka paljon ensikertalaisia muutenkin valittaisiin yleensä. Tänä vuonna tätä vastaavuutta ei ole vaan ihan surutta ensikertalaisia pääsee sisään, vaikka ei-ensikertalaisella olisi paremmat pisteet, mutta kun ensikertalaiskiintiöt!!!! Kiintiöt ovat typerin keksintö ikinä ja vastoin yhdenvertaisuutta.

Siis miten niin ei ole pysynyt samana? Ennen koronahässäkkää 70% paikoista oli varattu ensikertalaisille, 60% todistuksella ja loput valintakokeen kautta, siten että yhteismäärä on 70%. Nyt  näiden uudistuksien myötä on ensikertalaisille varattu täsmälleen saman verran paikkoja. Esim Tampereella todistusvalinnassa on 21 paikkaa, joista 17 ensikertalaisia, ainereaalivalinnassa paikkoja on 7, joista 4 ensikertalaisille, valintakokeen kautta pääsee 2 ja siinä ei ole ensikertalaisten kiintiötä. Yhteensä 70% paikoista on siis varattu ensikertalaisille. Tottakai on mahdollista, että vaikka 100% paikan saaneista olisikin ensikertalaisia, jos heillä vain on toiskertalaisia paremmat todistukset ja pärjäävät valintakokeessa, mutta kiintiö on edelleen täsmälleen sama. 

Mä haluaisin kanssa nyt tosissaan tietää, mistä nää johtopäätökset on vedetty, että ensikertalaisten kiintiötä olisi nostettu? Tuolta tampereen yliopiston sivuilta näkee tosiaan selkeästi tilanteen. Kokeessa ei ole kiintiötä, jollei se sitten vaihtele yliopistoittain ja jossai muualla lue jotain muuta tietoa.

Ensikertalaiskiintiö ei ole mikään uusi juttu, siihen kohdistuva ärsytys ei liity mitenkään koronaan ja tähän kevääseen. Tän kevään valintatavat voi toki ärsyttää ja saakin pistää vihaksi, mutta älkää nyt ensikertalaisiin ja kiintiöihin vihaanne purkako. Kannattaa myös muistaa, että korkeakoulussa opiskelu nostaa opiskeluvalmiuksia, joten ei-ensikertalaisilla on etu siinä mielessä puolellaan. :) Itsekin olen psykalle päässyt ei-ensikertalaisena ja uskon että ilman aiempia yliopisto-opintoja en olisi päässyt sisään vaikka kiintiö olisi mun puolella ollutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.

Prosenttiosuus ei pysy samana tämän kevään valinnoissa. Ja ensikertalaiskiintiö ei edes ole pois valintakokeessa. Kiintiö koskee kaikkia valittuja, joista tänä keväänä tulee olla jopa 90% ensikertalaisia. Aiempina vuosina kiintil on ollut ehkä 70%, joka vastaa enemmän sitä, kuinka paljon ensikertalaisia muutenkin valittaisiin yleensä. Tänä vuonna tätä vastaavuutta ei ole vaan ihan surutta ensikertalaisia pääsee sisään, vaikka ei-ensikertalaisella olisi paremmat pisteet, mutta kun ensikertalaiskiintiöt!!!! Kiintiöt ovat typerin keksintö ikinä ja vastoin yhdenvertaisuutta.

Siis miten niin ei ole pysynyt samana? Ennen koronahässäkkää 70% paikoista oli varattu ensikertalaisille, 60% todistuksella ja loput valintakokeen kautta, siten että yhteismäärä on 70%. Nyt  näiden uudistuksien myötä on ensikertalaisille varattu täsmälleen saman verran paikkoja. Esim Tampereella todistusvalinnassa on 21 paikkaa, joista 17 ensikertalaisia, ainereaalivalinnassa paikkoja on 7, joista 4 ensikertalaisille, valintakokeen kautta pääsee 2 ja siinä ei ole ensikertalaisten kiintiötä. Yhteensä 70% paikoista on siis varattu ensikertalaisille. Tottakai on mahdollista, että vaikka 100% paikan saaneista olisikin ensikertalaisia, jos heillä vain on toiskertalaisia paremmat todistukset ja pärjäävät valintakokeessa, mutta kiintiö on edelleen täsmälleen sama. 

Tänä vuonna ensikertalaisia on varmasti 100% valituista, koska he tiesivät yo-kokeiden merkityksen hakiessaan ja valmistautuessaan. Ei-ensikertalaiset eivät tietäneet, joten eivät käyneet korottamassa kokeitaan ja silloin kun he olivat lukiossa ei yo-kokeiden tuloksilla ollut juurikaan merkitystä eli panostus saattoi olla pienempää. Ja amk-kokeeseen ei jaeta ennakkomateriaalia, joten ei-ensikertalaiset kamppailevat nyt tuoreet lukiotiedot eri aineista omaavien ensikertalaisten kanssa pääsykokeissakin. Pääsykoeväyläkin suosii nyt aiempia vuosia enemmän ensikertalaisia. Aivan mahdoton tänä vuonna päästä opiskelemaan, jos ei ole ensikertalainen!

Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että just mahdollisimman nuorena pääsee kouluun ja sitä tuetaan. Just mistä toi yliopistomies puhui, tutkintosurffailu, olisi ihan aito ongelma, jos ensikertalaisuuskiintiöitä ei olisi. Senhän takia esim. todistusvalinta tulee jatkossa tätä poikkeusvuotta lukuunottamatta lääkiksessä ja psykalla koskemaan vain ensikertalaisia.

Ymmärrän harmituksen, jos on ottanut vastaan paikan alalta, mitä ei haluakaan opiskella. Totta kai sillon harmittaa ei-ensikertalaisuus hauissa. Veikkaan kuitenkin, ja toivon, että jatkossa lukioissa korostetaan paremmin opiskelupaikan valinnan tärkeyttä: mietitään tarkemmin, mitä halutaan, niin ehkä jatkossa tulee vähemmän katumusta alavalinnoista.

Tässä varmaan aika monella on vain kateutta laudaturin paperit kirjoittaneille ensikertalaisille. He ovat kuitenkin paikkansa ansainneet, kovan työn tehneitä! Ei väheksytä heitä, vaikka saa harmittaa ja kaduttaa omat valinnat.

Hei mites on sujunu AMK kokeeseen valmistautuminen?

Itselläni sujunu ihan hyvin, hyvän potkun saanut alkuun ainakin!

Haluaisin vaan että koko kevät olis jo ohi. En jaksa tätä enää. Stressitaso pomppinu katossa koko kevään😩 Turhauttaa vieläkin, kun kaikki työ veettiin viemäristä alas.

Oon pohtinut jo mun vanhalle opolle soittamista. En oikeasti tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. Oon epätoivon partaalla, kun tuntuu ettei sisälle pääse kuin hyvillä papereilla. Ei kuitenkaan lämmittäis kaikkien aineiden uudelleenkirjoittaminen.

T. 2017 ylioppilas

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.

Mitä Vakava-kokeen kanssa kävi ja milloin?

Vierailija kirjoitti:

Moi! Ihan mielenkiinnosta kyselen, että oletteko hakeneet myös jollekin toiselle alalle psykan lisäksi? Ja jos olette, niin aiotteko nyt panostaa enemmän tai vähemmän tämän toisen alan valintakokeeseen, kun psykologian osalta mahdollisuudet ovat valintakokeen osalta niin pienet.  

Olen täydentänyt tänä talvena kauppatieteen opintojani avoimessa yliopistossa ja haen avoimen väylän kautta sinne, toki muutaman muun satunnaisen kohteen laitoin. Keskityn tällä hetkellä loppuihin kauppiksen kursseihin. Ensikertalaisuuskiintiön menettäminen kuitenkin mietityttää, psykologia olisi oikeasti ala mikä aidosti kiinnostaisi ja jota haluaisi työkseen tehdä.

Ymmärrän ensikertalaisuuskiintiöt taloudellisesta näkökulmasta ja mielestäni on siinä mielessä hyvä, jos jatko-opintoihin pääsee nopeammin. Kuitenkin omasta kokemuksesta voin sanoa, että muutama vuosi lukion jälkeen alkaa enemmän hahmottamaan mitä haluaa elämässään tehdä :) 

Vierailija kirjoitti:

Hei mites on sujunu AMK kokeeseen valmistautuminen?

Itselläni sujunu ihan hyvin, hyvän potkun saanut alkuun ainakin!

Haluaisin vaan että koko kevät olis jo ohi. En jaksa tätä enää. Stressitaso pomppinu katossa koko kevään😩 Turhauttaa vieläkin, kun kaikki työ veettiin viemäristä alas.

Oon pohtinut jo mun vanhalle opolle soittamista. En oikeasti tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. Oon epätoivon partaalla, kun tuntuu ettei sisälle pääse kuin hyvillä papereilla. Ei kuitenkaan lämmittäis kaikkien aineiden uudelleenkirjoittaminen.

T. 2017 ylioppilas

Suosittelisin opolle soittamista, viime vuoden psykan pääsykoe oli kuitenkin aika helppo verrattuna aikaisempiin vuosiin. Itse silloin hain ensimmäistä kertaa heti kirjoitusten jälkeen ja pienestä jäi paikka saamatta. Sinulla on kuitenkin jo useampi haku takana. Enkä sano tätä masentaakseni sinua lisää (olen itsekin niin tympääntynyt tähän kevääseen että itkua purren vääntänyt 9h päivässä tuota fysiikkaa) mutta nyt jos joskus olisi hyvä aika miettiä mihin omat rahkeet riittää. Itse tiedän että tuo luonnontieteellinen osio tulee olemaan minulle se kompastuskivi mutta jos joskus saan sen alkuperäisen tilasto kokeen eteeni niin sitten selviän. Entä sinä? Onko tilasto vs fysiikka vs yo-arvosanojen nostaminen mikään konkreettinen vaihtoehto?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että just mahdollisimman nuorena pääsee kouluun ja sitä tuetaan. Just mistä toi yliopistomies puhui, tutkintosurffailu, olisi ihan aito ongelma, jos ensikertalaisuuskiintiöitä ei olisi. Senhän takia esim. todistusvalinta tulee jatkossa tätä poikkeusvuotta lukuunottamatta lääkiksessä ja psykalla koskemaan vain ensikertalaisia.

Ymmärrän harmituksen, jos on ottanut vastaan paikan alalta, mitä ei haluakaan opiskella. Totta kai sillon harmittaa ei-ensikertalaisuus hauissa. Veikkaan kuitenkin, ja toivon, että jatkossa lukioissa korostetaan paremmin opiskelupaikan valinnan tärkeyttä: mietitään tarkemmin, mitä halutaan, niin ehkä jatkossa tulee vähemmän katumusta alavalinnoista.

Tässä varmaan aika monella on vain kateutta laudaturin paperit kirjoittaneille ensikertalaisille. He ovat kuitenkin paikkansa ansainneet, kovan työn tehneitä! Ei väheksytä heitä, vaikka saa harmittaa ja kaduttaa omat valinnat.

Jaa-a, minä opiskelen psykologiaa ja pitäisi valmistua, vuoden ajan olen miettinyt että onkohan tämä oikea ala sittenkään. Ei ollut yhtään ällää muuten vaan psykologiastakin kirjoitin ceen (pääsykokeella pääsin) . Yritän vain sanoa, että vaikka olisi miten miettinyt alansa ja opiskelisi tällaista hakupainealaakin niin ei se tarkoita, että silti tekisi heti oikeita valintoja.

Ei Vakava ole vielä ollut! Itä-Suomella oli oma pätevöittämishaku opettajakoulutuksiin, alle tuhat hakijaa. Etäkokeessa oli ilmeisesti asetettu tehtävät aukeamaan osalle hakijoista liian myöhään. Koko koe uusitaan kaikkien osalta. Ikävä juttu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että just mahdollisimman nuorena pääsee kouluun ja sitä tuetaan. Just mistä toi yliopistomies puhui, tutkintosurffailu, olisi ihan aito ongelma, jos ensikertalaisuuskiintiöitä ei olisi. Senhän takia esim. todistusvalinta tulee jatkossa tätä poikkeusvuotta lukuunottamatta lääkiksessä ja psykalla koskemaan vain ensikertalaisia.

Ymmärrän harmituksen, jos on ottanut vastaan paikan alalta, mitä ei haluakaan opiskella. Totta kai sillon harmittaa ei-ensikertalaisuus hauissa. Veikkaan kuitenkin, ja toivon, että jatkossa lukioissa korostetaan paremmin opiskelupaikan valinnan tärkeyttä: mietitään tarkemmin, mitä halutaan, niin ehkä jatkossa tulee vähemmän katumusta alavalinnoista.

Tässä varmaan aika monella on vain kateutta laudaturin paperit kirjoittaneille ensikertalaisille. He ovat kuitenkin paikkansa ansainneet, kovan työn tehneitä! Ei väheksytä heitä, vaikka saa harmittaa ja kaduttaa omat valinnat.

Jaa-a, minä opiskelen psykologiaa ja pitäisi valmistua, vuoden ajan olen miettinyt että onkohan tämä oikea ala sittenkään. Ei ollut yhtään ällää muuten vaan psykologiastakin kirjoitin ceen (pääsykokeella pääsin) . Yritän vain sanoa, että vaikka olisi miten miettinyt alansa ja opiskelisi tällaista hakupainealaakin niin ei se tarkoita, että silti tekisi heti oikeita valintoja.

niinpä! Sen takia aiempia psykan avoimen opintoja tai muita yliopiston opintoja pitäisikin katsoa eduksi, koska tällöin hakija on tehnyt niitä ja todennut olevansa oikeasti kiinnostunut psykologiasta, eikä muista aloista. Tosin työharkathan sen todellisuuden voi lyödä vasten kasvoja enemmän kuin pelkkä aineen opiskelu. Mitkä asiat sulla sai miettimään, onko sittenkään itsellesi sopiva ala?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että just mahdollisimman nuorena pääsee kouluun ja sitä tuetaan. Just mistä toi yliopistomies puhui, tutkintosurffailu, olisi ihan aito ongelma, jos ensikertalaisuuskiintiöitä ei olisi. Senhän takia esim. todistusvalinta tulee jatkossa tätä poikkeusvuotta lukuunottamatta lääkiksessä ja psykalla koskemaan vain ensikertalaisia.

Ymmärrän harmituksen, jos on ottanut vastaan paikan alalta, mitä ei haluakaan opiskella. Totta kai sillon harmittaa ei-ensikertalaisuus hauissa. Veikkaan kuitenkin, ja toivon, että jatkossa lukioissa korostetaan paremmin opiskelupaikan valinnan tärkeyttä: mietitään tarkemmin, mitä halutaan, niin ehkä jatkossa tulee vähemmän katumusta alavalinnoista.

Tässä varmaan aika monella on vain kateutta laudaturin paperit kirjoittaneille ensikertalaisille. He ovat kuitenkin paikkansa ansainneet, kovan työn tehneitä! Ei väheksytä heitä, vaikka saa harmittaa ja kaduttaa omat valinnat.

Jaa-a, minä opiskelen psykologiaa ja pitäisi valmistua, vuoden ajan olen miettinyt että onkohan tämä oikea ala sittenkään. Ei ollut yhtään ällää muuten vaan psykologiastakin kirjoitin ceen (pääsykokeella pääsin) . Yritän vain sanoa, että vaikka olisi miten miettinyt alansa ja opiskelisi tällaista hakupainealaakin niin ei se tarkoita, että silti tekisi heti oikeita valintoja.

niinpä! Sen takia aiempia psykan avoimen opintoja tai muita yliopiston opintoja pitäisikin katsoa eduksi, koska tällöin hakija on tehnyt niitä ja todennut olevansa oikeasti kiinnostunut psykologiasta, eikä muista aloista. Tosin työharkathan sen todellisuuden voi lyödä vasten kasvoja enemmän kuin pelkkä aineen opiskelu. Mitkä asiat sulla sai miettimään, onko sittenkään itsellesi sopiva ala?

Varmaan eniten työnkuva, esim kaverini valmistui pari v sitten ja häntä sivusta seurattuani aloin miettimään että vaikka opiskelu on ihan mielenkiintoista niin haluanko sittenkään työskennellä lopun ikää auttaen muita ihmisiä heidän ongelmiensa kanssa? En. Enkä tiedä mitä muutakaan tällä tutkinnolla voisin tehdä.. ihmettelen kyllä myös miksi monen ällän abit ei hae lääkikseen ja vaikka erikoistu psykiatriaan, palkka olisi kaksin ellei kolminkertainen. Eli kuvitelmat alasta realisoitui paremmin tämän kaverin myötä.