Psykologia 2020

Onneks ei psykan koe ollut ekana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Mihin kouluun? Oliko opo pk-seudulta? Pk-seudutulaisilla voi olla vinoutunut näkökulma, koska selvästi suurin osa suomen L:stä kirjoitetaan siellä ja siellä on muutenkin kovimman tasoiset lukiot yo-todistuksia vertailtaessa.

Ainereaalin hyvät pisteet jokseenkin korreloivat todistusvalinnan hyviin pisteisiin. Niinpä osa ainereaalin ”kilpailijoista” pääsee sisään todistusvalinnassa, jolloin todennäköisyys päästä LE-papereilla ainereaalivalinnassa kasvaa.

Useamman L:n paperit eivät ole Suomessa kovin todennäköisiä ja se, että ne pari L sattuu olemaan juuri psyka ja äikkä, on vielä epätodennäköisempää. Luultavasti eniten L:iä kirjoittaneita hakee enemmän mm lääkikseen.

Laskin tilasto-oppeja hyödyntäen todennäköisyysksiä päästä sisällä, jos LE ainereaalissa. Tausta-oletukset piti valitettavasti tehdä tosi raa’alla kädellä ja haastavaa esim arvioida kuinka vinot jakaumat psykalle hakevien arvosanajakaumat ovat verrattuna muihin aloihin tai kouluihin tai niihin, jotka eivät hae jatko-opiskelupaikkaa. Paljon riippuu ihan siitä, millaista porukkaa juuri tänä vuonna on sattunut mihinkin kouluun hakemaan.

Ensikertalaiselle luulen että LE-papereilla pääsisi osa joihinkin kouluihin. Ei-ensikertalaisille esim Turku ja Tampere, jonne otetaan tosi vähän, lienee hyvin epätodennäköistä. Jyväskylään ja Joensuuhun ehkä joitain LE-papereita otetaan ainereaalivalinnassa. Kiinnostavaa nähdä kuinka hyvin laskelmani osuivat oikeaan

Ei sinun tarvitse olettaa noin paljon, kun tähän on faktaakin tarjolla. Tuossa karkealla tasolla https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid… ja tekstissä sekä ylempänä olevassa viestissä olevassa linkissä (sama) näkee vielä tarkemmin. Olit siinä oikeassa, että menestyneimmät hakevat lääkikseen, mutta kakkosena killuu ylläri ylläri psyka.

Muistithan huomioida, että hakijoita on useampaa vuosikertaa, joten hakijoilla on E/L merkittävästi todennäköisemmin kuin 20 %, mikä on E/L määrä per kirjoituskerta. Hyvät arvosanat myös kasautuvat samoille henkilöille, ne eivät jakaudu tasaisesti.

Muista myös sukupuolijakauma: vaikka lääkis naisistuu vauhdilla, on siellä huomattavasti enemmän miehiä kuin psykalla. Kirjoituksissa on myös jonkin verran sukupuolittuneisuutta, ja näppituntumalta sanoisin, että hyvät äikän arvosanat tulevat useammin naiselle kuin miehelle.

Kiitos tuosta artikkelista, se voi tosiaan tarkentaa. Otin huomioon sukupuolijakauman: Laskin naisten yo-todistusten prosenteilla, koska miehiä hakee psykalle marginaalisesti. Lähteenä käytin ylioppilaslautakunnan tilastoja henkilöistä, jotka ovat kirjoittaneet L psykologiasta viimeisinä vuosina ja samoin vähintään E äikästä. Kiintiöt ja ensisijaisuudet sotkee pakkaa myös

Tuossa artikkelissa on vain sisään päässeiden dataa. Se ei kerro paljoa siitä, millainen arvosanajakauma hakijoilla on. Se taas olisi se kiinnostavin asia. Noin 23% yliopistosta viime vuosina valmistuneista naisista on vähintään E äidinkielestä (katoinkohan vain suomi äidinkielenä... no ero ei ole suuri joka tapauksessa). Psykologian L on on 6,3%:lla (nää keskiarvot laskin yo-lautakunnan datasta). Kaikkiaan ensisijaisia hakijoita psykalle on tänä vuonna 4371 (lähde Hesari). En viitsi tarkkoja arvioitani jakaa, koska tosiaan puutteita laskelmille on: ensisijaisuus eri kouluihin, ensikertalaiset vs muut, moniko psykalle hakeva on kirjoittanut psykan (oletin että kaikki, mutta todellisuudessa varmasti ei ihan kaikki), kuinka vino psykologian ja äidinkielen arvosanajakauma on psykalle hakevien kohdalla,...

Sieltä BI-rapsasta voi katsoa. Siellä oli listattu vain vuoden 2010 jälkeen kirjoittaneet, mutta psykan keskiarvo psykalle pyrkijöistä oli olikos sen yt 6,12 mutta vähän päälle E kuitenkin. Todella vinoutunutta porukkaa, siis.

Äidinkieltä ei näkynyt, mutta uskoisin, että useammalla kuin tuo 23 % on E, koska psykalle hakee parempaa porukkaa kuin yliopistoon keskimäärin (se oli Vipusen BI:stä katsottu tänne jo aiemmin).

Psykalle pyrkijöiden keskiarvoksi löysin mm. viime vuodelta 4,65. Sekoitin ehkä paikan vastaanottaneisiin? En löydä raportista äkkiseltään hakijoiden jakaumaa psykassa ja äikässä. Jos siis tätä meinasit: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…

Joo, sieltä ei näe äikkää. Matikat ja reaalit vaan, ja kokonaismenestyksen.

Joku rohkea voi kysyä suoraan Vipuselta, tiedä vaikka vastaisivat! Koulutustiedothan ovat täysin julkisia, siksi lehdetkin julkaisevat poliitikkojen ja julkkisten todistuksia.

Vierailija kirjoitti:

Onneks ei psykan koe ollut ekana.

Toivottavasti psykan amk-koe epäonnistuu ja joudutaan hylkäämään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäpääsykokeet epäonnistuivat UEF. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006497380.html

Wau, eiköhän valita loputki vaan todistuksella. Ne maisteritki. Kyllähän ihmisillä todistuksia on ja ne on ihan luotettavia papereita. Suurimmalla osalla suoritetty myös ihan suomalaisiin oppilaitoksiin. Ei tartte pelätä, että ois jostain venäjältä ostettu (sori kaikki venäläiset jos loukkaa, oikeesti tykkään teistä). 

järjestetään oikeat kokeet livenä, ennakkomateriaalit jakoon ja lisäksi bonuspisteitä jo suoritetuista yliopisto-opinnoista etenkin psykasta! Jo riittää se ensikertalaisten suosiminen kaikissa väylissä

Joo toi ensikertalaisten suosiminen on täysin järjetöntä, koska

- Välivuosia pukkaa, kun ei uskalleta ottaa opiskelupaikkaa vastaan.

- Ensikertalaisilla on yleensä enemmän varaa joustaa mm. opiskelukaupungista kuin useammin perheellisillä ei-ensikertalaisilla.

- Halutaanko me ihan oikeasti, että yliopisto-ala määrittää loppuelämän? Kiva, jos on valinnut esim. vanhempien painostuksesta alan, jolle ei sovi ollenkaan ja siinä sitten loppuelämä pilalla.

- Monialaisuus on rikkaus. Kokkarihallitus haki muutoksilla kai jotain taloudellista tehokkuutta ja talouskasvua, mutta taloustieteessä talouskasvun uskotaan nojaavan innovaatioihin, joita taas tapahtuu rajapinnoissa, kuten yhdistelemällä useampia aloja.

- Ei-ensikertalaiset varmaan pärjäävät pääsykokeissa hiukan paremmin. Tämä voi kuitenkin johtua siitäkin, että he ovat jo jonkinlaisen seulan läpäisseet pääsemällä jo johonkin kouluun. Pitääkö siitä rankaista, että osaa opiskella ja kiinnostaa?

- Hakupainealoilla alanvaihtajien mahdollisuudet ovat naurettavan pienet. Normaalisti esim helsingin psykalle mahikset ensikertalaisilla on joitakin prosentteja, ei-ensikertalaisilla n. 6 promillea. Ei kovin realistista ja aika paljon jo ihan tuurista kiinni noin pienillä prosenteilla. Tänä vuonna kaikki kokeeseen joutuvat joutuvat siihen tuuripeliin n. promillen mahdollisuuksillaan.

- Ei-ensikertalaiset yleensä tietävät paremmin mistä alassa on kyse, he ovat usein jo lukeneet alan kursseja ja paljon sitoutuneempia alaan.

- Oppiminen on arvokasta, vaikka ei joltakin alalta saisi papereita ulos. Samalla yleensä tulevaisuuden suunnitelmat tarkentuvat

Todistusvalinta on toinen, missä ei ole mitään järkeä. Parin vuoden takaiset hallituksen päähänpistot kostautuvat kalliisti yhteiskunnalle ja yksilöille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Mihin kouluun? Oliko opo pk-seudulta? Pk-seudutulaisilla voi olla vinoutunut näkökulma, koska selvästi suurin osa suomen L:stä kirjoitetaan siellä ja siellä on muutenkin kovimman tasoiset lukiot yo-todistuksia vertailtaessa.

Ainereaalin hyvät pisteet jokseenkin korreloivat todistusvalinnan hyviin pisteisiin. Niinpä osa ainereaalin ”kilpailijoista” pääsee sisään todistusvalinnassa, jolloin todennäköisyys päästä LE-papereilla ainereaalivalinnassa kasvaa.

Useamman L:n paperit eivät ole Suomessa kovin todennäköisiä ja se, että ne pari L sattuu olemaan juuri psyka ja äikkä, on vielä epätodennäköisempää. Luultavasti eniten L:iä kirjoittaneita hakee enemmän mm lääkikseen.

Laskin tilasto-oppeja hyödyntäen todennäköisyysksiä päästä sisällä, jos LE ainereaalissa. Tausta-oletukset piti valitettavasti tehdä tosi raa’alla kädellä ja haastavaa esim arvioida kuinka vinot jakaumat psykalle hakevien arvosanajakaumat ovat verrattuna muihin aloihin tai kouluihin tai niihin, jotka eivät hae jatko-opiskelupaikkaa. Paljon riippuu ihan siitä, millaista porukkaa juuri tänä vuonna on sattunut mihinkin kouluun hakemaan.

Ensikertalaiselle luulen että LE-papereilla pääsisi osa joihinkin kouluihin. Ei-ensikertalaisille esim Turku ja Tampere, jonne otetaan tosi vähän, lienee hyvin epätodennäköistä. Jyväskylään ja Joensuuhun ehkä joitain LE-papereita otetaan ainereaalivalinnassa. Kiinnostavaa nähdä kuinka hyvin laskelmani osuivat oikeaan

Ei sinun tarvitse olettaa noin paljon, kun tähän on faktaakin tarjolla. Tuossa karkealla tasolla https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid… ja tekstissä sekä ylempänä olevassa viestissä olevassa linkissä (sama) näkee vielä tarkemmin. Olit siinä oikeassa, että menestyneimmät hakevat lääkikseen, mutta kakkosena killuu ylläri ylläri psyka.

Muistithan huomioida, että hakijoita on useampaa vuosikertaa, joten hakijoilla on E/L merkittävästi todennäköisemmin kuin 20 %, mikä on E/L määrä per kirjoituskerta. Hyvät arvosanat myös kasautuvat samoille henkilöille, ne eivät jakaudu tasaisesti.

Muista myös sukupuolijakauma: vaikka lääkis naisistuu vauhdilla, on siellä huomattavasti enemmän miehiä kuin psykalla. Kirjoituksissa on myös jonkin verran sukupuolittuneisuutta, ja näppituntumalta sanoisin, että hyvät äikän arvosanat tulevat useammin naiselle kuin miehelle.

Kiitos tuosta artikkelista, se voi tosiaan tarkentaa. Otin huomioon sukupuolijakauman: Laskin naisten yo-todistusten prosenteilla, koska miehiä hakee psykalle marginaalisesti. Lähteenä käytin ylioppilaslautakunnan tilastoja henkilöistä, jotka ovat kirjoittaneet L psykologiasta viimeisinä vuosina ja samoin vähintään E äikästä. Kiintiöt ja ensisijaisuudet sotkee pakkaa myös

Tuossa artikkelissa on vain sisään päässeiden dataa. Se ei kerro paljoa siitä, millainen arvosanajakauma hakijoilla on. Se taas olisi se kiinnostavin asia. Noin 23% yliopistosta viime vuosina valmistuneista naisista on vähintään E äidinkielestä (katoinkohan vain suomi äidinkielenä... no ero ei ole suuri joka tapauksessa). Psykologian L on on 6,3%:lla (nää keskiarvot laskin yo-lautakunnan datasta). Kaikkiaan ensisijaisia hakijoita psykalle on tänä vuonna 4371 (lähde Hesari). En viitsi tarkkoja arvioitani jakaa, koska tosiaan puutteita laskelmille on: ensisijaisuus eri kouluihin, ensikertalaiset vs muut, moniko psykalle hakeva on kirjoittanut psykan (oletin että kaikki, mutta todellisuudessa varmasti ei ihan kaikki), kuinka vino psykologian ja äidinkielen arvosanajakauma on psykalle hakevien kohdalla,...

Sieltä BI-rapsasta voi katsoa. Siellä oli listattu vain vuoden 2010 jälkeen kirjoittaneet, mutta psykan keskiarvo psykalle pyrkijöistä oli olikos sen yt 6,12 mutta vähän päälle E kuitenkin. Todella vinoutunutta porukkaa, siis.

Äidinkieltä ei näkynyt, mutta uskoisin, että useammalla kuin tuo 23 % on E, koska psykalle hakee parempaa porukkaa kuin yliopistoon keskimäärin (se oli Vipusen BI:stä katsottu tänne jo aiemmin).

Psykalle pyrkijöiden keskiarvoksi löysin mm. viime vuodelta 4,65. Sekoitin ehkä paikan vastaanottaneisiin? En löydä raportista äkkiseltään hakijoiden jakaumaa psykassa ja äikässä. Jos siis tätä meinasit: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…

Joo, sieltä ei näe äikkää. Matikat ja reaalit vaan, ja kokonaismenestyksen.

Joku rohkea voi kysyä suoraan Vipuselta, tiedä vaikka vastaisivat! Koulutustiedothan ovat täysin julkisia, siksi lehdetkin julkaisevat poliitikkojen ja julkkisten todistuksia.

Eipä julkisteta enää listoja kuka päässyt yliopistoon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäpääsykokeet epäonnistuivat UEF. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006497380.html

Wau, eiköhän valita loputki vaan todistuksella. Ne maisteritki. Kyllähän ihmisillä todistuksia on ja ne on ihan luotettavia papereita. Suurimmalla osalla suoritetty myös ihan suomalaisiin oppilaitoksiin. Ei tartte pelätä, että ois jostain venäjältä ostettu (sori kaikki venäläiset jos loukkaa, oikeesti tykkään teistä). 

järjestetään oikeat kokeet livenä, ennakkomateriaalit jakoon ja lisäksi bonuspisteitä jo suoritetuista yliopisto-opinnoista etenkin psykasta! Jo riittää se ensikertalaisten suosiminen kaikissa väylissä

Joo toi ensikertalaisten suosiminen on täysin järjetöntä, koska

- Välivuosia pukkaa, kun ei uskalleta ottaa opiskelupaikkaa vastaan.

- Ensikertalaisilla on yleensä enemmän varaa joustaa mm. opiskelukaupungista kuin useammin perheellisillä ei-ensikertalaisilla.

- Halutaanko me ihan oikeasti, että yliopisto-ala määrittää loppuelämän? Kiva, jos on valinnut esim. vanhempien painostuksesta alan, jolle ei sovi ollenkaan ja siinä sitten loppuelämä pilalla.

- Monialaisuus on rikkaus. Kokkarihallitus haki muutoksilla kai jotain taloudellista tehokkuutta ja talouskasvua, mutta taloustieteessä talouskasvun uskotaan nojaavan innovaatioihin, joita taas tapahtuu rajapinnoissa, kuten yhdistelemällä useampia aloja.

- Ei-ensikertalaiset varmaan pärjäävät pääsykokeissa hiukan paremmin. Tämä voi kuitenkin johtua siitäkin, että he ovat jo jonkinlaisen seulan läpäisseet pääsemällä jo johonkin kouluun. Pitääkö siitä rankaista, että osaa opiskella ja kiinnostaa?

- Hakupainealoilla alanvaihtajien mahdollisuudet ovat naurettavan pienet. Normaalisti esim helsingin psykalle mahikset ensikertalaisilla on joitakin prosentteja, ei-ensikertalaisilla n. 6 promillea. Ei kovin realistista ja aika paljon jo ihan tuurista kiinni noin pienillä prosenteilla. Tänä vuonna kaikki kokeeseen joutuvat joutuvat siihen tuuripeliin n. promillen mahdollisuuksillaan.

- Ei-ensikertalaiset yleensä tietävät paremmin mistä alassa on kyse, he ovat usein jo lukeneet alan kursseja ja paljon sitoutuneempia alaan.

- Oppiminen on arvokasta, vaikka ei joltakin alalta saisi papereita ulos. Samalla yleensä tulevaisuuden suunnitelmat tarkentuvat

Todistusvalinta on toinen, missä ei ole mitään järkeä. Parin vuoden takaiset hallituksen päähänpistot kostautuvat kalliisti yhteiskunnalle ja yksilöille.

olet oikeassa ja argumentoit hyvin! Tästä tulisi tehdä kansalaisaloite

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Mihin kouluun? Oliko opo pk-seudulta? Pk-seudutulaisilla voi olla vinoutunut näkökulma, koska selvästi suurin osa suomen L:stä kirjoitetaan siellä ja siellä on muutenkin kovimman tasoiset lukiot yo-todistuksia vertailtaessa.

Ainereaalin hyvät pisteet jokseenkin korreloivat todistusvalinnan hyviin pisteisiin. Niinpä osa ainereaalin ”kilpailijoista” pääsee sisään todistusvalinnassa, jolloin todennäköisyys päästä LE-papereilla ainereaalivalinnassa kasvaa.

Useamman L:n paperit eivät ole Suomessa kovin todennäköisiä ja se, että ne pari L sattuu olemaan juuri psyka ja äikkä, on vielä epätodennäköisempää. Luultavasti eniten L:iä kirjoittaneita hakee enemmän mm lääkikseen.

Laskin tilasto-oppeja hyödyntäen todennäköisyysksiä päästä sisällä, jos LE ainereaalissa. Tausta-oletukset piti valitettavasti tehdä tosi raa’alla kädellä ja haastavaa esim arvioida kuinka vinot jakaumat psykalle hakevien arvosanajakaumat ovat verrattuna muihin aloihin tai kouluihin tai niihin, jotka eivät hae jatko-opiskelupaikkaa. Paljon riippuu ihan siitä, millaista porukkaa juuri tänä vuonna on sattunut mihinkin kouluun hakemaan.

Ensikertalaiselle luulen että LE-papereilla pääsisi osa joihinkin kouluihin. Ei-ensikertalaisille esim Turku ja Tampere, jonne otetaan tosi vähän, lienee hyvin epätodennäköistä. Jyväskylään ja Joensuuhun ehkä joitain LE-papereita otetaan ainereaalivalinnassa. Kiinnostavaa nähdä kuinka hyvin laskelmani osuivat oikeaan

Ei sinun tarvitse olettaa noin paljon, kun tähän on faktaakin tarjolla. Tuossa karkealla tasolla https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid… ja tekstissä sekä ylempänä olevassa viestissä olevassa linkissä (sama) näkee vielä tarkemmin. Olit siinä oikeassa, että menestyneimmät hakevat lääkikseen, mutta kakkosena killuu ylläri ylläri psyka.

Muistithan huomioida, että hakijoita on useampaa vuosikertaa, joten hakijoilla on E/L merkittävästi todennäköisemmin kuin 20 %, mikä on E/L määrä per kirjoituskerta. Hyvät arvosanat myös kasautuvat samoille henkilöille, ne eivät jakaudu tasaisesti.

Muista myös sukupuolijakauma: vaikka lääkis naisistuu vauhdilla, on siellä huomattavasti enemmän miehiä kuin psykalla. Kirjoituksissa on myös jonkin verran sukupuolittuneisuutta, ja näppituntumalta sanoisin, että hyvät äikän arvosanat tulevat useammin naiselle kuin miehelle.

Kiitos tuosta artikkelista, se voi tosiaan tarkentaa. Otin huomioon sukupuolijakauman: Laskin naisten yo-todistusten prosenteilla, koska miehiä hakee psykalle marginaalisesti. Lähteenä käytin ylioppilaslautakunnan tilastoja henkilöistä, jotka ovat kirjoittaneet L psykologiasta viimeisinä vuosina ja samoin vähintään E äikästä. Kiintiöt ja ensisijaisuudet sotkee pakkaa myös

Tuossa artikkelissa on vain sisään päässeiden dataa. Se ei kerro paljoa siitä, millainen arvosanajakauma hakijoilla on. Se taas olisi se kiinnostavin asia. Noin 23% yliopistosta viime vuosina valmistuneista naisista on vähintään E äidinkielestä (katoinkohan vain suomi äidinkielenä... no ero ei ole suuri joka tapauksessa). Psykologian L on on 6,3%:lla (nää keskiarvot laskin yo-lautakunnan datasta). Kaikkiaan ensisijaisia hakijoita psykalle on tänä vuonna 4371 (lähde Hesari). En viitsi tarkkoja arvioitani jakaa, koska tosiaan puutteita laskelmille on: ensisijaisuus eri kouluihin, ensikertalaiset vs muut, moniko psykalle hakeva on kirjoittanut psykan (oletin että kaikki, mutta todellisuudessa varmasti ei ihan kaikki), kuinka vino psykologian ja äidinkielen arvosanajakauma on psykalle hakevien kohdalla,...

Sieltä BI-rapsasta voi katsoa. Siellä oli listattu vain vuoden 2010 jälkeen kirjoittaneet, mutta psykan keskiarvo psykalle pyrkijöistä oli olikos sen yt 6,12 mutta vähän päälle E kuitenkin. Todella vinoutunutta porukkaa, siis.

Äidinkieltä ei näkynyt, mutta uskoisin, että useammalla kuin tuo 23 % on E, koska psykalle hakee parempaa porukkaa kuin yliopistoon keskimäärin (se oli Vipusen BI:stä katsottu tänne jo aiemmin).

Psykalle pyrkijöiden keskiarvoksi löysin mm. viime vuodelta 4,65. Sekoitin ehkä paikan vastaanottaneisiin? En löydä raportista äkkiseltään hakijoiden jakaumaa psykassa ja äikässä. Jos siis tätä meinasit: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…

Joo, sieltä ei näe äikkää. Matikat ja reaalit vaan, ja kokonaismenestyksen.

Joku rohkea voi kysyä suoraan Vipuselta, tiedä vaikka vastaisivat! Koulutustiedothan ovat täysin julkisia, siksi lehdetkin julkaisevat poliitikkojen ja julkkisten todistuksia.

Eipä julkisteta enää listoja kuka päässyt yliopistoon

Tieto on silti julkista. Sinä voit soittaa yliopistolle ja kysyä pääsikö niittysenpetriina psykalle ja heidän pitää se kertoa.

Se, että tieto on julkista, ei tarkoita sitä, että tieto pitää julkistaa listana nettiin. Nykyaika on tasapainoilua julkisuuden ja yksilönsuojan välillä.

Myös esim. sinun ja minun verotiedot ovat julkisia, mutta ei niitä silti iltapäivälehdessä julkaista, koska emme ole kiinnostavia ihmisiä.

Kaikki on joskus ensikertalaisia. Mielestäni ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja luo vähän tsemppiä ja toivonkipinää esim. abeille, että kyllä on mahdollista päästä kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LLL.

Yläpeukku jos sulla on sama.

Alapeukku jos heikompi.

Eikö pidä olla 4.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Mihin kouluun? Oliko opo pk-seudulta? Pk-seudutulaisilla voi olla vinoutunut näkökulma, koska selvästi suurin osa suomen L:stä kirjoitetaan siellä ja siellä on muutenkin kovimman tasoiset lukiot yo-todistuksia vertailtaessa.

Ainereaalin hyvät pisteet jokseenkin korreloivat todistusvalinnan hyviin pisteisiin. Niinpä osa ainereaalin ”kilpailijoista” pääsee sisään todistusvalinnassa, jolloin todennäköisyys päästä LE-papereilla ainereaalivalinnassa kasvaa.

Useamman L:n paperit eivät ole Suomessa kovin todennäköisiä ja se, että ne pari L sattuu olemaan juuri psyka ja äikkä, on vielä epätodennäköisempää. Luultavasti eniten L:iä kirjoittaneita hakee enemmän mm lääkikseen.

Laskin tilasto-oppeja hyödyntäen todennäköisyysksiä päästä sisällä, jos LE ainereaalissa. Tausta-oletukset piti valitettavasti tehdä tosi raa’alla kädellä ja haastavaa esim arvioida kuinka vinot jakaumat psykalle hakevien arvosanajakaumat ovat verrattuna muihin aloihin tai kouluihin tai niihin, jotka eivät hae jatko-opiskelupaikkaa. Paljon riippuu ihan siitä, millaista porukkaa juuri tänä vuonna on sattunut mihinkin kouluun hakemaan.

Ensikertalaiselle luulen että LE-papereilla pääsisi osa joihinkin kouluihin. Ei-ensikertalaisille esim Turku ja Tampere, jonne otetaan tosi vähän, lienee hyvin epätodennäköistä. Jyväskylään ja Joensuuhun ehkä joitain LE-papereita otetaan ainereaalivalinnassa. Kiinnostavaa nähdä kuinka hyvin laskelmani osuivat oikeaan

Ei sinun tarvitse olettaa noin paljon, kun tähän on faktaakin tarjolla. Tuossa karkealla tasolla https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid… ja tekstissä sekä ylempänä olevassa viestissä olevassa linkissä (sama) näkee vielä tarkemmin. Olit siinä oikeassa, että menestyneimmät hakevat lääkikseen, mutta kakkosena killuu ylläri ylläri psyka.

Muistithan huomioida, että hakijoita on useampaa vuosikertaa, joten hakijoilla on E/L merkittävästi todennäköisemmin kuin 20 %, mikä on E/L määrä per kirjoituskerta. Hyvät arvosanat myös kasautuvat samoille henkilöille, ne eivät jakaudu tasaisesti.

Muista myös sukupuolijakauma: vaikka lääkis naisistuu vauhdilla, on siellä huomattavasti enemmän miehiä kuin psykalla. Kirjoituksissa on myös jonkin verran sukupuolittuneisuutta, ja näppituntumalta sanoisin, että hyvät äikän arvosanat tulevat useammin naiselle kuin miehelle.

Kiitos tuosta artikkelista, se voi tosiaan tarkentaa. Otin huomioon sukupuolijakauman: Laskin naisten yo-todistusten prosenteilla, koska miehiä hakee psykalle marginaalisesti. Lähteenä käytin ylioppilaslautakunnan tilastoja henkilöistä, jotka ovat kirjoittaneet L psykologiasta viimeisinä vuosina ja samoin vähintään E äikästä. Kiintiöt ja ensisijaisuudet sotkee pakkaa myös

Tuossa artikkelissa on vain sisään päässeiden dataa. Se ei kerro paljoa siitä, millainen arvosanajakauma hakijoilla on. Se taas olisi se kiinnostavin asia. Noin 23% yliopistosta viime vuosina valmistuneista naisista on vähintään E äidinkielestä (katoinkohan vain suomi äidinkielenä... no ero ei ole suuri joka tapauksessa). Psykologian L on on 6,3%:lla (nää keskiarvot laskin yo-lautakunnan datasta). Kaikkiaan ensisijaisia hakijoita psykalle on tänä vuonna 4371 (lähde Hesari). En viitsi tarkkoja arvioitani jakaa, koska tosiaan puutteita laskelmille on: ensisijaisuus eri kouluihin, ensikertalaiset vs muut, moniko psykalle hakeva on kirjoittanut psykan (oletin että kaikki, mutta todellisuudessa varmasti ei ihan kaikki), kuinka vino psykologian ja äidinkielen arvosanajakauma on psykalle hakevien kohdalla,...

Sieltä BI-rapsasta voi katsoa. Siellä oli listattu vain vuoden 2010 jälkeen kirjoittaneet, mutta psykan keskiarvo psykalle pyrkijöistä oli olikos sen yt 6,12 mutta vähän päälle E kuitenkin. Todella vinoutunutta porukkaa, siis.

Äidinkieltä ei näkynyt, mutta uskoisin, että useammalla kuin tuo 23 % on E, koska psykalle hakee parempaa porukkaa kuin yliopistoon keskimäärin (se oli Vipusen BI:stä katsottu tänne jo aiemmin).

Psykalle pyrkijöiden keskiarvoksi löysin mm. viime vuodelta 4,65. Sekoitin ehkä paikan vastaanottaneisiin? En löydä raportista äkkiseltään hakijoiden jakaumaa psykassa ja äikässä. Jos siis tätä meinasit: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…

Joo, sieltä ei näe äikkää. Matikat ja reaalit vaan, ja kokonaismenestyksen.

Joku rohkea voi kysyä suoraan Vipuselta, tiedä vaikka vastaisivat! Koulutustiedothan ovat täysin julkisia, siksi lehdetkin julkaisevat poliitikkojen ja julkkisten todistuksia.

Eipä julkisteta enää listoja kuka päässyt yliopistoon

Tieto on silti julkista. Sinä voit soittaa yliopistolle ja kysyä pääsikö niittysenpetriina psykalle ja heidän pitää se kertoa.

Se, että tieto on julkista, ei tarkoita sitä, että tieto pitää julkistaa listana nettiin. Nykyaika on tasapainoilua julkisuuden ja yksilönsuojan välillä.

Myös esim. sinun ja minun verotiedot ovat julkisia, mutta ei niitä silti iltapäivälehdessä julkaista, koska emme ole kiinnostavia ihmisiä.

Soittamalla yliopistoon vai. Kerran tiedustelin että onko ovessa lista ketkä päässeet. Ei kertonut että sen voi saada selville.

Jos ensikertalaisuudesta ei olisi mitään hyötyä, kuinka monia keskeytettyjä tutkintoja oikein syntyisi, kun yksi jos toinen lähtee vaihtamaan alaa? Yhteiskunta kärsisi tästä edestakas alalta toiselle hyppimisestä ja koulutusajan pitenemisestä varmaan enemmän kuin siitä, että osa jättää opiskelupaikan ottamatta, jos tähtää esim Helsingin lääkikseen. Aika pieni osa jättää opiskelupaikkansa ottamatta, mutta aika moni varmaan lähtisi vaihtamaan alaa ja hakemaan uudestaan todistuksella muualle.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja vain, koska sua saattaa harmittaa se, että olet päätynyt väärälle alalle aluksi, niin ei tee kiintiöistä huonoa juttua. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus mennä opiskelemaan sitä, mitä kiinnostaa ensikertalaisena.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on joskus ensikertalaisia. Mielestäni ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja luo vähän tsemppiä ja toivonkipinää esim. abeille, että kyllä on mahdollista päästä kouluun.

Tässä ei ole kyse tsemppaamisesta tai reiluudesta vaan siitä, että yliopistoihin saadaan fiksuimmat opiskelemaan - ensi- tai toiskertalaisina. Silloin ei pitäisi olla mitään kiintiöitä, vaan avoin kilpailu paikoista.

Nykyäänkin on mahdollista päästä ei-ensikertalaisena, joten jos on niin älyttömän fiksu, niin kyllä se onnistuu sillonkin.

Nyt on vaan hyvä, että etusijalla on ne, joilla ei ole mitään aiempaa koulutusta eli ovat ns ihan tyhjän päällä. Vuosikaudet on ollut ensikertalaisuuskiintiöitä, ja ihan tarpeeksi fiksuja ihmisiä yliopistoihin on päätynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on joskus ensikertalaisia. Mielestäni ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja luo vähän tsemppiä ja toivonkipinää esim. abeille, että kyllä on mahdollista päästä kouluun.

Tässä ei ole kyse tsemppaamisesta tai reiluudesta vaan siitä, että yliopistoihin saadaan fiksuimmat opiskelemaan - ensi- tai toiskertalaisina. Silloin ei pitäisi olla mitään kiintiöitä, vaan avoin kilpailu paikoista.

jotenkin käsittämätöntä kuinka aiemmin yliopistossa opiskelleet pitävät itseään ylivoimaisesti viisaampana ja parempana kuin esimerkiksi tuoreet abit. Yliopiston on tarkoitus olla koulu, jonne pääsee toisen asteen tutkinnon (yleensä tietysti lukion) jälkeen niin, että sen hetkiset tiedot ja taidot riittäävät tutkinnon aloittamiseen ja koulussa menestymiseen. Hallitus yrittää nimenomaan nopeuttaa abien pääsyä korkeakouluihin ja lopulta korkeakouluista valmistumista, joten ensikertalaiskiintiöt ovat hyödyllisiä. Ei ole kannattavaa tarjota ilmaisia yliopistokoulutuksia kerta toisensa jälkeen niille jotka vaihtelevat alaa eivätkä osaa päättää mitä haluavat elämältään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on joskus ensikertalaisia. Mielestäni ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja luo vähän tsemppiä ja toivonkipinää esim. abeille, että kyllä on mahdollista päästä kouluun.

Tässä ei ole kyse tsemppaamisesta tai reiluudesta vaan siitä, että yliopistoihin saadaan fiksuimmat opiskelemaan - ensi- tai toiskertalaisina. Silloin ei pitäisi olla mitään kiintiöitä, vaan avoin kilpailu paikoista.

jotenkin käsittämätöntä kuinka aiemmin yliopistossa opiskelleet pitävät itseään ylivoimaisesti viisaampana ja parempana kuin esimerkiksi tuoreet abit. Yliopiston on tarkoitus olla koulu, jonne pääsee toisen asteen tutkinnon (yleensä tietysti lukion) jälkeen niin, että sen hetkiset tiedot ja taidot riittäävät tutkinnon aloittamiseen ja koulussa menestymiseen. Hallitus yrittää nimenomaan nopeuttaa abien pääsyä korkeakouluihin ja lopulta korkeakouluista valmistumista, joten ensikertalaiskiintiöt ovat hyödyllisiä. Ei ole kannattavaa tarjota ilmaisia yliopistokoulutuksia kerta toisensa jälkeen niille jotka vaihtelevat alaa eivätkä osaa päättää mitä haluavat elämältään.

Täysin samaa mieltä.

Mutta entäs, jos vammautuu opintojen tai työelämäm aikana ja ei enää sovellu alalle? Silloinkin olet ei-ensikertalaisen asemassa. Se on suuri vääryys. Täällä nyt vaan ne ensikertalaiset puolustelevat omia asemiaan. Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on joskus ensikertalaisia. Mielestäni ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja luo vähän tsemppiä ja toivonkipinää esim. abeille, että kyllä on mahdollista päästä kouluun.

Tässä ei ole kyse tsemppaamisesta tai reiluudesta vaan siitä, että yliopistoihin saadaan fiksuimmat opiskelemaan - ensi- tai toiskertalaisina. Silloin ei pitäisi olla mitään kiintiöitä, vaan avoin kilpailu paikoista.

jotenkin käsittämätöntä kuinka aiemmin yliopistossa opiskelleet pitävät itseään ylivoimaisesti viisaampana ja parempana kuin esimerkiksi tuoreet abit. Yliopiston on tarkoitus olla koulu, jonne pääsee toisen asteen tutkinnon (yleensä tietysti lukion) jälkeen niin, että sen hetkiset tiedot ja taidot riittäävät tutkinnon aloittamiseen ja koulussa menestymiseen. Hallitus yrittää nimenomaan nopeuttaa abien pääsyä korkeakouluihin ja lopulta korkeakouluista valmistumista, joten ensikertalaiskiintiöt ovat hyödyllisiä. Ei ole kannattavaa tarjota ilmaisia yliopistokoulutuksia kerta toisensa jälkeen niille jotka vaihtelevat alaa eivätkä osaa päättää mitä haluavat elämältään.

Kirjoitinkin että ensi- tai toiskertalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Mutta entäs, jos vammautuu opintojen tai työelämäm aikana ja ei enää sovellu alalle? Silloinkin olet ei-ensikertalaisen asemassa. Se on suuri vääryys. Täällä nyt vaan ne ensikertalaiset puolustelevat omia asemiaan. Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa.

Tällainen on kuitenkin tosi marginaalitapaus. Ei mitään isoja päätöksiä voida tehdä yksittäisten poikkeuksien takia eri tavalla.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu: koulujen pitäisi ehkä jatkossa vaan painottaa enemmän opiskelupaikkavalinnan tärkeyttä. Teineillä pitäisi olla tiedossa, että kannattaa harkita tosi tarkkaan, mitä haluaa

Pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti vain orientoitua niin, että sisään mennään korottamalla yo-arvosanoja vaikka läpi harmaan kiven. Jotenkin alkaa hetki hetkeltä houkutella yhä enemmän todistusvalinnan kautta sisäänpääsy, vaikka se erittäin kovan työn takana olisikin. Itse heitin v. 2016-2017 yo-kirjoitukset aivan läskiksi, koska minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä edes halusin opiskella tulevaisuudessa...

Laskeskelin, että korottamalla äidinkielen C-->E/L, englannin M-->E/L, maantiedon B-->L, ja lukemalla psykologian alusta ja kirjoittamalla L, saisin tämän vuoden valintapisteytyksellä n. 130-145p riippuen myös siitä, kävisinkö korottamassa myös lyhyen matematiikan E-->L. 

Harmittaa vain, kun ensi vuoden pisteytyksistä ja ja todistusvalintakiintiön koosta ei voi vielä tehdä suurempia oletuksia tämän poikkeustilanteen takia...

Onko teitä muita samassa jamassa olevia täällä? :D #psykalle2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta entäs, jos vammautuu opintojen tai työelämäm aikana ja ei enää sovellu alalle? Silloinkin olet ei-ensikertalaisen asemassa. Se on suuri vääryys. Täällä nyt vaan ne ensikertalaiset puolustelevat omia asemiaan. Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa.

Tällainen on kuitenkin tosi marginaalitapaus. Ei mitään isoja päätöksiä voida tehdä yksittäisten poikkeuksien takia eri tavalla.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu: koulujen pitäisi ehkä jatkossa vaan painottaa enemmän opiskelupaikkavalinnan tärkeyttä. Teineillä pitäisi olla tiedossa, että kannattaa harkita tosi tarkkaan, mitä haluaa

oli kyseessä marginaalitapaus tai ei, niin yhdenvertainen mahdollisuus tulisi taata kaikille. Syrjitkö sinä kehitysvammaisiakin sillä periaattella, että marginaalitapauksia?