Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että just mahdollisimman nuorena pääsee kouluun ja sitä tuetaan. Just mistä toi yliopistomies puhui, tutkintosurffailu, olisi ihan aito ongelma, jos ensikertalaisuuskiintiöitä ei olisi. Senhän takia esim. todistusvalinta tulee jatkossa tätä poikkeusvuotta lukuunottamatta lääkiksessä ja psykalla koskemaan vain ensikertalaisia.
Ymmärrän harmituksen, jos on ottanut vastaan paikan alalta, mitä ei haluakaan opiskella. Totta kai sillon harmittaa ei-ensikertalaisuus hauissa. Veikkaan kuitenkin, ja toivon, että jatkossa lukioissa korostetaan paremmin opiskelupaikan valinnan tärkeyttä: mietitään tarkemmin, mitä halutaan, niin ehkä jatkossa tulee vähemmän katumusta alavalinnoista.
Tässä varmaan aika monella on vain kateutta laudaturin paperit kirjoittaneille ensikertalaisille. He ovat kuitenkin paikkansa ansainneet, kovan työn tehneitä! Ei väheksytä heitä, vaikka saa harmittaa ja kaduttaa omat valinnat.
Jaa-a, minä opiskelen psykologiaa ja pitäisi valmistua, vuoden ajan olen miettinyt että onkohan tämä oikea ala sittenkään. Ei ollut yhtään ällää muuten vaan psykologiastakin kirjoitin ceen (pääsykokeella pääsin) . Yritän vain sanoa, että vaikka olisi miten miettinyt alansa ja opiskelisi tällaista hakupainealaakin niin ei se tarkoita, että silti tekisi heti oikeita valintoja.
niinpä! Sen takia aiempia psykan avoimen opintoja tai muita yliopiston opintoja pitäisikin katsoa eduksi, koska tällöin hakija on tehnyt niitä ja todennut olevansa oikeasti kiinnostunut psykologiasta, eikä muista aloista. Tosin työharkathan sen todellisuuden voi lyödä vasten kasvoja enemmän kuin pelkkä aineen opiskelu. Mitkä asiat sulla sai miettimään, onko sittenkään itsellesi sopiva ala?
Varmaan eniten työnkuva, esim kaverini valmistui pari v sitten ja häntä sivusta seurattuani aloin miettimään että vaikka opiskelu on ihan mielenkiintoista niin haluanko sittenkään työskennellä lopun ikää auttaen muita ihmisiä heidän ongelmiensa kanssa? En. Enkä tiedä mitä muutakaan tällä tutkinnolla voisin tehdä.. ihmettelen kyllä myös miksi monen ällän abit ei hae lääkikseen ja vaikka erikoistu psykiatriaan, palkka olisi kaksin ellei kolminkertainen. Eli kuvitelmat alasta realisoitui paremmin tämän kaverin myötä.
oletko miettinyt vaihtavasi alaa tai mitä työtä haluaisit tehdä? Viihdytkö ihmisten kanssa? Haluatko ihan vastakkaiselle alalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että just mahdollisimman nuorena pääsee kouluun ja sitä tuetaan. Just mistä toi yliopistomies puhui, tutkintosurffailu, olisi ihan aito ongelma, jos ensikertalaisuuskiintiöitä ei olisi. Senhän takia esim. todistusvalinta tulee jatkossa tätä poikkeusvuotta lukuunottamatta lääkiksessä ja psykalla koskemaan vain ensikertalaisia.
Ymmärrän harmituksen, jos on ottanut vastaan paikan alalta, mitä ei haluakaan opiskella. Totta kai sillon harmittaa ei-ensikertalaisuus hauissa. Veikkaan kuitenkin, ja toivon, että jatkossa lukioissa korostetaan paremmin opiskelupaikan valinnan tärkeyttä: mietitään tarkemmin, mitä halutaan, niin ehkä jatkossa tulee vähemmän katumusta alavalinnoista.
Tässä varmaan aika monella on vain kateutta laudaturin paperit kirjoittaneille ensikertalaisille. He ovat kuitenkin paikkansa ansainneet, kovan työn tehneitä! Ei väheksytä heitä, vaikka saa harmittaa ja kaduttaa omat valinnat.
Jaa-a, minä opiskelen psykologiaa ja pitäisi valmistua, vuoden ajan olen miettinyt että onkohan tämä oikea ala sittenkään. Ei ollut yhtään ällää muuten vaan psykologiastakin kirjoitin ceen (pääsykokeella pääsin) . Yritän vain sanoa, että vaikka olisi miten miettinyt alansa ja opiskelisi tällaista hakupainealaakin niin ei se tarkoita, että silti tekisi heti oikeita valintoja.
niinpä! Sen takia aiempia psykan avoimen opintoja tai muita yliopiston opintoja pitäisikin katsoa eduksi, koska tällöin hakija on tehnyt niitä ja todennut olevansa oikeasti kiinnostunut psykologiasta, eikä muista aloista. Tosin työharkathan sen todellisuuden voi lyödä vasten kasvoja enemmän kuin pelkkä aineen opiskelu. Mitkä asiat sulla sai miettimään, onko sittenkään itsellesi sopiva ala?
Varmaan eniten työnkuva, esim kaverini valmistui pari v sitten ja häntä sivusta seurattuani aloin miettimään että vaikka opiskelu on ihan mielenkiintoista niin haluanko sittenkään työskennellä lopun ikää auttaen muita ihmisiä heidän ongelmiensa kanssa? En. Enkä tiedä mitä muutakaan tällä tutkinnolla voisin tehdä.. ihmettelen kyllä myös miksi monen ällän abit ei hae lääkikseen ja vaikka erikoistu psykiatriaan, palkka olisi kaksin ellei kolminkertainen. Eli kuvitelmat alasta realisoitui paremmin tämän kaverin myötä.
Mulla ei ainakaan oo lääkisaineet L, vaan nää aineet, mitä psykalle vaaditaan. Psyka on mun unelma-ala, ja uskon että mieli ei muutu (olen kuullut paljon tutuilta työelämästä jne opiskelusta). Mut tärkeää tuoda esille myös tää puoli, että voi käydä ilmi, ettei aina se mitä pääsee opiskelee olekaan sitä mitä odotti!
Sitähän täällä nimenomaa on pyritty tuomaan esille, kun ensikertalaiskiintiöistä halutaan eroon. Se, että toteaakin jonkun alan olevan itselle epäsopiva, pitäsi sallia, eikä väkisin kituutella alalla/opinnoissa. Nyt niin vaan käy, koska alanvaihto on tehty kiintiöiden takia niin vaikeaksi!
Kuulenyliopistomies. Saat sen kuulostamaan niin helpolta. Ihan ku tässä olisi vain s urffailtu tutkinnosta toiseen.
Ei se kuule niin helppoa ole ja jokaisella on omat yksilölliset tavoittele jota niillä tutkinnoilla tavottelee. Ja on tehnyt ihan visusti töitä sen eteen. Mun
mielestä tutkintosurffariksi haukkuminen on yhtä halventavaa ja loukkaavaa kuin ylävuorituristiksi sanominen, jos kiipeää vuorelle ilman lisähappea.
Jokaisella on oikeus yrittää sinne vuorelle. Hapella ja ilman. Eikä näköjään ne turistiksi haukkujat tahdo päästä itse sinne vuorelle millään. Jokaiselle kaipaisi hieman nöyryyttä ja ymmärrystä toisten tilanteesta.
Onhan se hienoa jos yliopistomiehen elämä on aina onnistunut ja on helppo sieltä ylhäältä katsoa alas päin meitä tyhmiä.
Kaikilla ei ole ollut niitä samoja lähtökohtia kuin sulla. Ja piste. Kaikilla on oikeus pyrkiä parempaan ja piste.
Olet ääliö.
Alanvaihto ei kuitenkaan ole MAHDOTONTA ei-ensikertalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että just mahdollisimman nuorena pääsee kouluun ja sitä tuetaan. Just mistä toi yliopistomies puhui, tutkintosurffailu, olisi ihan aito ongelma, jos ensikertalaisuuskiintiöitä ei olisi. Senhän takia esim. todistusvalinta tulee jatkossa tätä poikkeusvuotta lukuunottamatta lääkiksessä ja psykalla koskemaan vain ensikertalaisia.
Ymmärrän harmituksen, jos on ottanut vastaan paikan alalta, mitä ei haluakaan opiskella. Totta kai sillon harmittaa ei-ensikertalaisuus hauissa. Veikkaan kuitenkin, ja toivon, että jatkossa lukioissa korostetaan paremmin opiskelupaikan valinnan tärkeyttä: mietitään tarkemmin, mitä halutaan, niin ehkä jatkossa tulee vähemmän katumusta alavalinnoista.
Tässä varmaan aika monella on vain kateutta laudaturin paperit kirjoittaneille ensikertalaisille. He ovat kuitenkin paikkansa ansainneet, kovan työn tehneitä! Ei väheksytä heitä, vaikka saa harmittaa ja kaduttaa omat valinnat.
Jaa-a, minä opiskelen psykologiaa ja pitäisi valmistua, vuoden ajan olen miettinyt että onkohan tämä oikea ala sittenkään. Ei ollut yhtään ällää muuten vaan psykologiastakin kirjoitin ceen (pääsykokeella pääsin) . Yritän vain sanoa, että vaikka olisi miten miettinyt alansa ja opiskelisi tällaista hakupainealaakin niin ei se tarkoita, että silti tekisi heti oikeita valintoja.
niinpä! Sen takia aiempia psykan avoimen opintoja tai muita yliopiston opintoja pitäisikin katsoa eduksi, koska tällöin hakija on tehnyt niitä ja todennut olevansa oikeasti kiinnostunut psykologiasta, eikä muista aloista. Tosin työharkathan sen todellisuuden voi lyödä vasten kasvoja enemmän kuin pelkkä aineen opiskelu. Mitkä asiat sulla sai miettimään, onko sittenkään itsellesi sopiva ala?
Varmaan eniten työnkuva, esim kaverini valmistui pari v sitten ja häntä sivusta seurattuani aloin miettimään että vaikka opiskelu on ihan mielenkiintoista niin haluanko sittenkään työskennellä lopun ikää auttaen muita ihmisiä heidän ongelmiensa kanssa? En. Enkä tiedä mitä muutakaan tällä tutkinnolla voisin tehdä.. ihmettelen kyllä myös miksi monen ällän abit ei hae lääkikseen ja vaikka erikoistu psykiatriaan, palkka olisi kaksin ellei kolminkertainen. Eli kuvitelmat alasta realisoitui paremmin tämän kaverin myötä.
oletko miettinyt vaihtavasi alaa tai mitä työtä haluaisit tehdä? Viihdytkö ihmisten kanssa? Haluatko ihan vastakkaiselle alalle?
En kyllä osaa sanoa, jos tällä tutkinnolla löytyy töitä mitkä ei ole tyyppiä "kuunnellaan ihmisten ongelmia" (yksinkertaistaen sanottuna) niin hyvä, mutta jos kerta kaikkiaan ei niin sitten on kouluttauduttava lisää tai uudelleen. Aiemmin luulin olevani ihmisten kanssa työskentelijä mutta siitäkin olen tajunnut että enpä olekaan, vaan joku paperinpyörittely sopisi minulle parhaiten. Ehkä hakisin oikikseen jos saisin uudelleen valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on kyl tosi ikävä tunnelma :/
Musta ois ainaki tosi inhottava saada tietää että täällä vttumaiseen sävyyn väittelevät ihmiset ois mun tulevia luokkalaisia.. :( tosin itellä sisäänpääsy on erittäin epätodennäköistä mut jos pääsisin niin en haluais kyllä näin tuomitsevassa ja nenäkkäässä porukassa olla :( harmi, kun luulis että psykalaiset nimenomaan ymmärtäis toisten näkökulmia ja tajuais olla mukavia toisille ymsyms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kyl tosi ikävä tunnelma :/
toi omahyvänen yliopistomies on sen saanut aikaan. Huom, yliopistoki täynnä noita "olen jäänyt henkisesti ylimielisen just yliopistoon päässeen parikymppinen tasolle" jotka kuvittelee olevansa maailman napaa.
Vierailija kirjoitti:
Musta ois ainaki tosi inhottava saada tietää että täällä vttumaiseen sävyyn väittelevät ihmiset ois mun tulevia luokkalaisia.. :( tosin itellä sisäänpääsy on erittäin epätodennäköistä mut jos pääsisin niin en haluais kyllä näin tuomitsevassa ja nenäkkäässä porukassa olla :( harmi, kun luulis että psykalaiset nimenomaan ymmärtäis toisten näkökulmia ja tajuais olla mukavia toisille ymsyms.
Ei ne psykalaisetkaan mitään enkeleitä ole. Ihmisiähän ne.
Aikalailla moni tosin täydellisyyden tavoittelijoita joiden on vaikea hyväksyä muiden vajavaisuuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kyl tosi ikävä tunnelma :/
Vähän joo. Millä sitä piristäisi? Ainakin itse haluaisin sanoa esim. sille AMK-kokeesta masentuneelle joka uskoo kaikkien huijaavan, että nyt pää pystyyn. Olen katsellut vanhoja AMK-kokeita ja sanoisin, että jos uskoo kapasiteettinsa riittävän psykan opintoihin, niin ei sen AMK-kokeen pitäisi liian vaikea olla. Positiivisin mielin eteenpäin :) Ja aina tulee ensi vuosi! Ymmärrän, että varsinkin tilanteessa, jossa on jo vuosia pyörinyt hakumyllyssä, voi tämä tilanne turhauttaa todella... Mutta toisaalta välivuodet voivat myös kasvattaa itsetuntemusta. Sekin on pakko hyväksyä, että läheskään kaikki eivät koskaan pääse haluamalleen alalle, tai voivat joutua yrittämään todella kauan. Välivuosi voi auttaa oivaltamaan, mitä todella tahtoo. Itse olen opiskellut toista alaa yliopistossa ja käynyt sivuaineena psykan. Vasta sitä kautta ymmärsin, että psyka on se, mikä mua oikeasti kiinnostaa. Eli välivuodet, jos ne käyttää hyvin, eivät välttämättä ole ollenkaan huono asia! Voi noukkia avoimesta monelta alalta mielenkiintoiset kurssit ja tutkia mitä eri alat todella ovat. Voi käydä töissä ja kerätä rahaa. Yritän nyt vain rohkaista kaikkia, tämä ei ole elämän ja kuoleman kysymys :)
Mutta se on kyllä sanottava, että tämä kevät kysyy nyt sitä <i>resilienssiä</i> ihan todella... Itselläkin paukahti korona tosi pahana, vaikka olen ollut todella varovainen, mikä tietysti haittaa AMK-kokeeseen valmistautumista. (Koska kyllä siihen voi valmistautua vaikkapa sitten laskurutiinia kehittämällä jos ei muuten.) Mutta luovuttaa ja lannistua ei saa! :)
Moni tuleva psykalainen nimenomana on täydellisyyden tavoittelija. Sen voi päätellä todistuksessa komeilevista L-kirjaimista. Ei psykalaiset ole ilman ongelmia painivia täydellisiä ihmisiä vaan heilläkin voi olla kehitettävää esim just sallis se, ettei tarvitse ylisuorittaa ja saada aina täysiä kokeista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.
En koe mitään ensikertalaisvihaa. On vaan väärin että hyvän hakupainealan koulutuksista varataan tietty osa vain ensikertalaisille.
Helsingin yliopiston opiskelijaneuvonnasta kerrottiin, että maisterihakijan ei ole pakko osallistua AMK-kokeeseen, mikäli hän saa todistusvalinnassa paikan alemmasta hakukohteesta. Ainoastaan jos haluaa välttämättä juuri ko. maisteriohjelmaan on osallistuttava sen kokeeseen.
(Tästä oli eilen jotain väärinkäsityksiä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain yo-tutkinnon vuosi sitten. Kävin nyt tänä keväänä kirjoittamassa ylimääräisen reaalin, hissan. Siitä pitäisi tulla tulos nyt toukokuun puolivälissä. Tyhmä kysymys ehkä, mutta toimittaako yo-lautakunta nää uudet arvosanat suoraan yliopistojen hakupalveluun (vai mikäpä sen nimi onkaan). Vai pitääkö minun toimia tässä välissä jotenkin? Hain psykalle kaikkiin yliopistoihin, nyt toiveissa tietysti mahdollisimman hyvä hissan arvosana.B
Vierailija kirjoitti:
Moi! Ihan mielenkiinnosta kyselen, että oletteko hakeneet myös jollekin toiselle alalle psykan lisäksi? Ja jos olette, niin aiotteko nyt panostaa enemmän tai vähemmän tämän toisen alan valintakokeeseen, kun psykologian osalta mahdollisuudet ovat valintakokeen osalta niin pienet.
Hain myös logopediaan ja toimintaterapeutiksi! Kaikkiin haetaan nyt samalla kokeella, panostus on kaikkiin melko tasapainoista. Toimintaterapeutiksi aikomus oli yrittää pelkästään todistuksella.
Kyllä psykologiaa opiskelemaan hakeutuvia pitäisi valita järkevin perustein, eikä niin että vedetään hatusta että opiskelepa fysiikkaa ja kemiaa. Kyllä opiskelevien aineiden pitää liittyä psykologiaan. Aikamoista kiusaamista.
En ota kantaa onko ensikertalaiskiintiö hyvä vai huono asia, mutta kyllähän psykologian opinnoissa tarvitsee aika laajasti muitakin tietoja kuin vain psykologiaa, esim. neuropsykologian kurssilla tarvitsee kemiaa ja biologiaa. Siinä mielessä todistusvalinta on hyvä, että onnistuminen ei ole niin paljon kiinni yhdestä kokeesta kuin pääsykokeessa, vaan on useita kokeita joiden yhteistulos vaikuttaa. (Poislukien ainereaalivalinta nyt)
Vierailija kirjoitti:
En ota kantaa onko ensikertalaiskiintiö hyvä vai huono asia, mutta kyllähän psykologian opinnoissa tarvitsee aika laajasti muitakin tietoja kuin vain psykologiaa, esim. neuropsykologian kurssilla tarvitsee kemiaa ja biologiaa. Siinä mielessä todistusvalinta on hyvä, että onnistuminen ei ole niin paljon kiinni yhdestä kokeesta kuin pääsykokeessa, vaan on useita kokeita joiden yhteistulos vaikuttaa. (Poislukien ainereaalivalinta nyt)
Minä en kyllä ole perus-enkä aineopinnoissa tarvinnut kemiaa enkä biologiaa, fysiikasta puhumattakaan (Luojan kiitos). Ei noitten osaamisesta toki haittaakaan ole, mutta ilmankin pärjää.
Vierailija kirjoitti:
En ota kantaa onko ensikertalaiskiintiö hyvä vai huono asia, mutta kyllähän psykologian opinnoissa tarvitsee aika laajasti muitakin tietoja kuin vain psykologiaa, esim. neuropsykologian kurssilla tarvitsee kemiaa ja biologiaa. Siinä mielessä todistusvalinta on hyvä, että onnistuminen ei ole niin paljon kiinni yhdestä kokeesta kuin pääsykokeessa, vaan on useita kokeita joiden yhteistulos vaikuttaa. (Poislukien ainereaalivalinta nyt)
Todistusvalinta osaan paikoista on ok, jos se koskee kaikkia. Esim. 50-60 % todistuksella ja loput kokeella.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Mulla ei ainakaan oo lääkisaineet L, vaan nää aineet, mitä psykalle vaaditaan. Psyka on mun unelma-ala, ja uskon että mieli ei muutu (olen kuullut paljon tutuilta työelämästä jne opiskelusta). Mut tärkeää tuoda esille myös tää puoli, että voi käydä ilmi, ettei aina se mitä pääsee opiskelee olekaan sitä mitä odotti!