Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta entäs, jos vammautuu opintojen tai työelämäm aikana ja ei enää sovellu alalle? Silloinkin olet ei-ensikertalaisen asemassa. Se on suuri vääryys. Täällä nyt vaan ne ensikertalaiset puolustelevat omia asemiaan. Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa.

Tällainen on kuitenkin tosi marginaalitapaus. Ei mitään isoja päätöksiä voida tehdä yksittäisten poikkeuksien takia eri tavalla.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu: koulujen pitäisi ehkä jatkossa vaan painottaa enemmän opiskelupaikkavalinnan tärkeyttä. Teineillä pitäisi olla tiedossa, että kannattaa harkita tosi tarkkaan, mitä haluaa

oli kyseessä marginaalitapaus tai ei, niin yhdenvertainen mahdollisuus tulisi taata kaikille. Syrjitkö sinä kehitysvammaisiakin sillä periaattella, että marginaalitapauksia?

En syrji. Oli ehkä huonosti argumentoitu, anteeksi.

Pointtini on: hyvä, että ensikertalaisilla on etulyöntiasema. Jos et ole ensikertalainen, on silloinkin kuitenkin mahdollisuus päästä minne tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti vain orientoitua niin, että sisään mennään korottamalla yo-arvosanoja vaikka läpi harmaan kiven. Jotenkin alkaa hetki hetkeltä houkutella yhä enemmän todistusvalinnan kautta sisäänpääsy, vaikka se erittäin kovan työn takana olisikin. Itse heitin v. 2016-2017 yo-kirjoitukset aivan läskiksi, koska minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä edes halusin opiskella tulevaisuudessa...

Laskeskelin, että korottamalla äidinkielen C-->E/L, englannin M-->E/L, maantiedon B-->L, ja lukemalla psykologian alusta ja kirjoittamalla L, saisin tämän vuoden valintapisteytyksellä n. 130-145p riippuen myös siitä, kävisinkö korottamassa myös lyhyen matematiikan E-->L. 

Harmittaa vain, kun ensi vuoden pisteytyksistä ja ja todistusvalintakiintiön koosta ei voi vielä tehdä suurempia oletuksia tämän poikkeustilanteen takia...

Onko teitä muita samassa jamassa olevia täällä? :D #psykalle2021

No näinhän se on. Korottamassa kaksi kertaa vuodessa kunnes pääsee sisään.

Mantsan sijasta repäise ja kirjoita uskonta/ET tai hissa. Saat enemmän pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti vain orientoitua niin, että sisään mennään korottamalla yo-arvosanoja vaikka läpi harmaan kiven. Jotenkin alkaa hetki hetkeltä houkutella yhä enemmän todistusvalinnan kautta sisäänpääsy, vaikka se erittäin kovan työn takana olisikin. Itse heitin v. 2016-2017 yo-kirjoitukset aivan läskiksi, koska minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä edes halusin opiskella tulevaisuudessa...

Laskeskelin, että korottamalla äidinkielen C-->E/L, englannin M-->E/L, maantiedon B-->L, ja lukemalla psykologian alusta ja kirjoittamalla L, saisin tämän vuoden valintapisteytyksellä n. 130-145p riippuen myös siitä, kävisinkö korottamassa myös lyhyen matematiikan E-->L. 

Harmittaa vain, kun ensi vuoden pisteytyksistä ja ja todistusvalintakiintiön koosta ei voi vielä tehdä suurempia oletuksia tämän poikkeustilanteen takia...

Onko teitä muita samassa jamassa olevia täällä? :D #psykalle2021

No näinhän se on. Korottamassa kaksi kertaa vuodessa kunnes pääsee sisään.

Mantsan sijasta repäise ja kirjoita uskonta/ET tai hissa. Saat enemmän pisteitä.

Ei helvetti eihän mantsalla, hissalla ja ussalla tee mitään psykologin työssä :D tai ehkä jotain voi tehdä, mutta hyvin marginaalitapauksissa. Paljon järkevämpää olisi antaa lisäpisteitä niille, jotka ovat opiskelleet psykaa jo vaikka perusopinnot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti vain orientoitua niin, että sisään mennään korottamalla yo-arvosanoja vaikka läpi harmaan kiven. Jotenkin alkaa hetki hetkeltä houkutella yhä enemmän todistusvalinnan kautta sisäänpääsy, vaikka se erittäin kovan työn takana olisikin. Itse heitin v. 2016-2017 yo-kirjoitukset aivan läskiksi, koska minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä edes halusin opiskella tulevaisuudessa...

Laskeskelin, että korottamalla äidinkielen C-->E/L, englannin M-->E/L, maantiedon B-->L, ja lukemalla psykologian alusta ja kirjoittamalla L, saisin tämän vuoden valintapisteytyksellä n. 130-145p riippuen myös siitä, kävisinkö korottamassa myös lyhyen matematiikan E-->L. 

Harmittaa vain, kun ensi vuoden pisteytyksistä ja ja todistusvalintakiintiön koosta ei voi vielä tehdä suurempia oletuksia tämän poikkeustilanteen takia...

Onko teitä muita samassa jamassa olevia täällä? :D #psykalle2021

No näinhän se on. Korottamassa kaksi kertaa vuodessa kunnes pääsee sisään.

Mantsan sijasta repäise ja kirjoita uskonta/ET tai hissa. Saat enemmän pisteitä.

Ei helvetti eihän mantsalla, hissalla ja ussalla tee mitään psykologin työssä :D tai ehkä jotain voi tehdä, mutta hyvin marginaalitapauksissa. Paljon järkevämpää olisi antaa lisäpisteitä niille, jotka ovat opiskelleet psykaa jo vaikka perusopinnot

Tämä on vähän sama asia kuin lääkikseen pyrkiessä alettaisi vaatimaan hyviä kokkaustaitoja tai valokuvaustaitoja

Onkohan 135p todistusvalinnalla + ainereaalis LEM rivillä mahdollisuuksia? En pysty keskittyy mihinkään, kun jännittää nii paljon. Hain kaikkiin kaupunkeihin ja oisin kaikesta niin älyttömän onnellinen et hyppisin ilosta varmaan 3 viikkoa putkeen.

(Oon ensikertalainen)

Vierailija kirjoitti:

Onkohan 135p todistusvalinnalla + ainereaalis LEM rivillä mahdollisuuksia? En pysty keskittyy mihinkään, kun jännittää nii paljon. Hain kaikkiin kaupunkeihin ja oisin kaikesta niin älyttömän onnellinen et hyppisin ilosta varmaan 3 viikkoa putkeen.

(Oon ensikertalainen)

Samaa mietin 131 pisteellä ja LEE-rivillä.. myös tosi jännittyneet fiilikset eikä malttaisi odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan 135p todistusvalinnalla + ainereaalis LEM rivillä mahdollisuuksia? En pysty keskittyy mihinkään, kun jännittää nii paljon. Hain kaikkiin kaupunkeihin ja oisin kaikesta niin älyttömän onnellinen et hyppisin ilosta varmaan 3 viikkoa putkeen.

(Oon ensikertalainen)

Onneksi olkoon! Voit aloittaa hyppimisen jo. Helsinkiin et välttämättä pääse, mutta kaikkialle muualle kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on joskus ensikertalaisia. Mielestäni ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja luo vähän tsemppiä ja toivonkipinää esim. abeille, että kyllä on mahdollista päästä kouluun.

Tässä ei ole kyse tsemppaamisesta tai reiluudesta vaan siitä, että yliopistoihin saadaan fiksuimmat opiskelemaan - ensi- tai toiskertalaisina. Silloin ei pitäisi olla mitään kiintiöitä, vaan avoin kilpailu paikoista.

jotenkin käsittämätöntä kuinka aiemmin yliopistossa opiskelleet pitävät itseään ylivoimaisesti viisaampana ja parempana kuin esimerkiksi tuoreet abit. Yliopiston on tarkoitus olla koulu, jonne pääsee toisen asteen tutkinnon (yleensä tietysti lukion) jälkeen niin, että sen hetkiset tiedot ja taidot riittäävät tutkinnon aloittamiseen ja koulussa menestymiseen. Hallitus yrittää nimenomaan nopeuttaa abien pääsyä korkeakouluihin ja lopulta korkeakouluista valmistumista, joten ensikertalaiskiintiöt ovat hyödyllisiä. Ei ole kannattavaa tarjota ilmaisia yliopistokoulutuksia kerta toisensa jälkeen niille jotka vaihtelevat alaa eivätkä osaa päättää mitä haluavat elämältään.

samaa mieltä! Ei ole mitään järkeä siinä, että yliopistosta tulee koulu jonne pääsemiseen vaaditaan jo valmiiksi kokemusta yliopisto-opinnoista. Tällä viittaan siis myös siihen kun moni täällä on ehdottanut avoimen kurssien suorittamisesta lisäpisteitä

Kukaan ei enää halua takaisin aikaan, jossa lukion ulkopuoliset asiat vaikuttivat ratkaisevasti yliopistohakemiseen. Silloin ei abeilla paljoa ollut mahdollisuuksia ja korotusrumba vaihtuisi avoimen penkeiksi.

Tämä ajatus elää ihmisten mielissä yhä! "Ai mitä sä matikkaa luet psykan pääsykokeisiin, hah hah, eihän psykologi tarvitse matikkaa mihinkään! Meet kuule apuhoitajaksi sairaalaan ja saat työkokemuspisteitä!"

Tänä keväänä onkin fysiikka ja korona.

Ensikertalaiskiintiöt on ihan järjettömiä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei enää halua takaisin aikaan, jossa lukion ulkopuoliset asiat vaikuttivat ratkaisevasti yliopistohakemiseen. Silloin ei abeilla paljoa ollut mahdollisuuksia ja korotusrumba vaihtuisi avoimen penkeiksi.

Tämä ajatus elää ihmisten mielissä yhä! "Ai mitä sä matikkaa luet psykan pääsykokeisiin, hah hah, eihän psykologi tarvitse matikkaa mihinkään! Meet kuule apuhoitajaksi sairaalaan ja saat työkokemuspisteitä!"

Tänä keväänä onkin fysiikka ja korona.

Milloin tällainen aika oli?

Pitäisikö taas muistuttaa että pääsykoe tai todistusvalinnan ainepainoitukset eivät mittaa eikä tulekaan mitata mitään psykologin taitoja. En vieläkään tajua miksi ihmiset argumentoi, että jollain aineella ei tee psykologin työssä mitään??!! Miten psykologin työ nyt tähän yllättäen liittyy?

Vielä toistamiseen, 5,5 vuoden teoreettinen yliopistokoulutus valmistaa sinusta psykologin, ei pääsykoe. Pääsykokeen tehtävä on vain erotella hakija toisistaan ja saada sisään sellaisia opiskelijoita, jotka valmistuvat yliopistosta.

Sama koskee todistusvalintaa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö taas muistuttaa että pääsykoe tai todistusvalinnan ainepainoitukset eivät mittaa eikä tulekaan mitata mitään psykologin taitoja. En vieläkään tajua miksi ihmiset argumentoi, että jollain aineella ei tee psykologin työssä mitään??!! Miten psykologin työ nyt tähän yllättäen liittyy?

Vielä toistamiseen, 5,5 vuoden teoreettinen yliopistokoulutus valmistaa sinusta psykologin, ei pääsykoe. Pääsykokeen tehtävä on vain erotella hakija toisistaan ja saada sisään sellaisia opiskelijoita, jotka valmistuvat yliopistosta.

Sama koskee todistusvalintaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ensikertalaisuudesta ei olisi mitään hyötyä, kuinka monia keskeytettyjä tutkintoja oikein syntyisi, kun yksi jos toinen lähtee vaihtamaan alaa? Yhteiskunta kärsisi tästä edestakas alalta toiselle hyppimisestä ja koulutusajan pitenemisestä varmaan enemmän kuin siitä, että osa jättää opiskelupaikan ottamatta, jos tähtää esim Helsingin lääkikseen. Aika pieni osa jättää opiskelupaikkansa ottamatta, mutta aika moni varmaan lähtisi vaihtamaan alaa ja hakemaan uudestaan todistuksella muualle.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja vain, koska sua saattaa harmittaa se, että olet päätynyt väärälle alalle aluksi, niin ei tee kiintiöistä huonoa juttua. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus mennä opiskelemaan sitä, mitä kiinnostaa ensikertalaisena.

tämä on niin älytöntä tämä yhteiskunnan vetäminen tähän asiaan. Useimmat ei ensikertalaiset on työelämässä ja opiskelleet työelämän ohessa. Vaati jaksamista, mutta usko tai älä jotku siihen pystyy. Yhtään ei ole yhteiskuntaa rasitettu pikemminkin kulutus vaan lisääntynyt, ja ostettu kirjoja, kyniä, tiekoneita. Maksettu matkoja koulun ja kodin välillä.

Jotkut ihan pitää siitä, että saa kehittyä ja mennä elämässä eteenpäin.

Enemmän kuluttaisi yhteiskuntaa maseentuneena sänkhyyn makaamaan jäävä keski-ikäinen, joka hakisi koko ajan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kokoomus varsinkin peräänkuulutta sitä, että pitää tehdä kovasti töitä ja pyrkiä eteenpäin. Tää ei ensikertalaisten rankaiseminen ei yhtään sovi siihen ajatusmalliin

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni aikoo huijata AMK-kokeessa jotenkin?

Oikeasti huijaaminen ei vain kannata, koska se videohaastattelu, jossa on aivan varmasti todella vaikeaa sitten enää huijatakaan. Papereista on vaikea huijata kun aikapaine on niin kova, ja jos toisen laittaa tekemään kokeen, niin kosahtaa haastatteluvaiheessa. Voin ainakin ite kertoo, että mun mies on dippainssi jolle noi AMK:n matikat ja luonnontieteet on täysin lastenleikkiä, mutta ei, en aio huijata koska siitä jää kiinni. Mies toki preppaa mut etukäteen matikkaan ja fysiikkaan. Mutta huijaamista on kyllä todella vaikeaa nähdä fiksuna, koska kiinnijäämisen riski on niin iso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta entäs, jos vammautuu opintojen tai työelämäm aikana ja ei enää sovellu alalle? Silloinkin olet ei-ensikertalaisen asemassa. Se on suuri vääryys. Täällä nyt vaan ne ensikertalaiset puolustelevat omia asemiaan. Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa.

Tällainen on kuitenkin tosi marginaalitapaus. Ei mitään isoja päätöksiä voida tehdä yksittäisten poikkeuksien takia eri tavalla.

Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu: koulujen pitäisi ehkä jatkossa vaan painottaa enemmän opiskelupaikkavalinnan tärkeyttä. Teineillä pitäisi olla tiedossa, että kannattaa harkita tosi tarkkaan, mitä haluaa

yllättävänki yleistä. Kun ikää alkaa tulla lisää, niin joitakin töitä ei kaikki pysty tekemään eläkeikään saakka.

Eikä kyse ole välttämättä siitäkään, että ei osaa päättää mitä haluaa. Mulle kouluttautuminen eri tutkintoihin oli pääsylippu pois Pohjois-Suomesta. Kaikki ei pysty ottamaan sitä riskiä, että lähenpä tästä ex-temporee Etelä-Suomeen asumaan ilman tietoa varmasta työpaikasta.

On hyvä olla joku yleishyödyllinen koulutus siltä varalta, että täytyy muuttaa. Ja muuttaminen taas tuli kyseeseen, koska Pohjois-Suomessa ei ole huirveästi yliopistoja, joihin hakea.

Ensikertalaiskiintiö on ihan fine aloilla, joille ei ole hakupainetta ja joille on syytä kannustaa lisää opiskelijoita. Hakupainealoille hyväntekeväisyys ei sovi.

Lääkikseenkin on ensikertalaisiuskiintiöt, ja siellä puolella tuntuu porukka olevan enemmän okei sen asian kanssa kuin täällä

mulle on ensikertalaiskiintiö ok, mutta tämän kevään osalta tuntuu, että ansikertalaisilla on joka kiintiössä paremmat mahdollisuudet.

Mä en kyllä ymmärrä tätä ensikertalaisuusvihaa täällä. Prosenttiosuus on muutoksien jälkeen pysynyt samana, ja valintakokeen ensikertalaisuuskiintiö otettiin jopa pois. Kai kaikki nyt ymmärtää että huonoista vaihtoehdoista piti valita parhain, ei kukaan osannut varautua koronaan. Ja niin kuin nyt nähtiin mitä Vakava-kokeen kanssa kävi, niin olen tyytyväinen että psykalle valintakokeen kautta pääsee mahdollisimman vähän hakijoita sisään. Toki ymmärrän, että valintakokeen kautta hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui entisestään, mutta asialle ei nyt voi mitään.