Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun puoliso ostaa asunnon
24.06.2019 |
Avomies sai hiljattain suurehkon perinnön, jonka turvin hän aikoo hankkia asunnon tai talon. Hän haluaa, että yhteiselomme jatkuu vielä hankinnan jälkeenkin, mutta hän ei oikein osaa sanoa juuta eikä jaata siihen, mitä tulen asumisestani maksamaan.
Olen törmännyt monen ehdottamana siihen ratkaisumallin, että toisen asuntoon muuttava puoliso maksaisi summan, joka vastaa puolikasta samankokoisen ja samalla alueella sijaitsevan asunnon keskimääräisestä vuokrahinnasta. Tilanne on kuitenkin se, että sen tyyppinen asunto, jota mies on katsellut, olisi vuokrahinnaltaan sitä luokkaa, ettei minulla olisi sellaisen puolikkaaseen varaa.
Olemme olleet yhdessä alle kaksi vuotta, joten yhteinen asuntolaina olisi tässä vaiheessa liian aikaista, eikä mies sitä haluaisikaan. Minulla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi säästöjä lainan saamiseksi, ja palkkani on lisäksi melko pieni.
Olisi mukavaa kuulla miten vastaavassa tilanteessa olevat ovat asian ratkaisseet.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Minä asun mieheni talossa. En maksa vuokraa, koska mies tavallaan omaa lainaansa maksamalla kerryttää omaa omaisuuttaan kun minä en hyötyisi mitään vuokranmaksusta. Tässä on tosin takana se että mies ei halua että omistan puolet talosta, itse voisin ihan ilomielin puolet ostaa. Joten en maksa vuokraa enkä talon remontointi tms kuluja. Maksan vain elämisen kuluja eli puolet sähköstä, vedestä, jätehuollosta ja vakuutuksista.
Kai ostit säästyvillä rahoillasi sijoitusasunnon? Molemmille kertyy omaisuutta. Erona toki se, että sinulla se tuottaa kassavirtaa joka hetki, kun taas miehelläsi se tuottaa teille molemmille yhtäläisen asumisen.
Sinä saat kartuttaa omaisuutta miehen siivellä. Hassua, että se on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se asunto on miehen, nyt ja tulevaisuudessa mahdollisen eron jälkeen. Ap:ltä on ärsyttävää edes miettiä millaisen omistussuhteen siihen saisi.
Monessa viestissähän olen teroittanut nimenomaan sitä, kuinka en ole hankkimassa omistussuhdetta asuntoon. Ja sen seurauksena nousee kysymys siitä, millainen kompensaatio tulee kysymykseen. Vuokran tai muun korvauksen maksaminenhan ei muodosta omistussuhdetta asuntoon.
Koska mies on katsellut kallista asuntoa, ei sillä 50k:n sijoituksella lopulta saisi asunnosta edes sitä yhtä viidesosaa. Lisäksi mies on haluton tekemään tällaista ratkaisua ainakaan tässä vaiheessa, vaan sanoo haluavansa perintörahoilla ostetun asunnon olevan kokonaan hänen. Ja ymmärrän tätä näkökantaa. Ehkä sitten olisin asiasta närkästynyt, jos oltaisiin oltu yhdessä vaikka viisi vuotta tai meillä olisi lapsia.
Ap
Ap - täällä on ihan ihme neurootikkoja riehumassa siitä, että muka hyväksikäyttäjisit miehen tilannetta. Jos se on miehelle ok että hän hankkii itsekseen asunnon ja sinä muutat sinne myös niin se on teidän kahden välinen asia ja ihan normaalia toimivassa terveessä parisuhteessa. (Minä olen meillä siis se, jonka asunnossa ollaan asuttu).
Selvää lienee, että maksat ainakin näin alkuvaiheessa puolet vastikkeesta/vedestä/sähköstä ja tietenkin oman osuutesi ruoista. Tämän lisäksi päässet parisuhteessa kuitenkin tekemään tuohon parempaan kämppään siivousta ja miehenkin vaatehuoltoa. Näitä tunnutaan kovin vähän arvostavan minkään arvoisiksi!
Lopeta näiden ”neuvojen” kuunteleminen. Jos mies rakastaa sinua ja haluaa sinut uuteen kotiinsa niin siinä on turhaa miettiä onko jollain lailla ”hyötyjä” kunhan oman kykynsä mukaan osallistut elämisen kuluihin ja tosiaan noihin kotiaskareihin.
AP, äläkä pahoita mieltäsi tuosta jankkaajasta joka sinnikkäästi väittää ettet hallitse rahankäyttöäsi - sillä ei tunnu olevan ihan kaikki muumit laaksossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei asuntoa ole pakko omistaa 50/50. Voithan ostaa siitä esim 1/5. Lainankaan ei tarvi sitten olla liian iso maksettavaksesi, jos ette halua tehdä näin, minun mielipide on puolet juoksevista kuluista.
En usko, että saisin tällä hetkellä lainaa edes viidesosaan asunnon hinnasta. Minulla ei ole juurikaan säästöjä, ja palkkani on nettona juuri ja juuri 2000 e/kk.
Joku kysyi mitä sitten nyt maksan asumisestani. Asumme kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa, jonka maksamme puoliksi.
Ap
Mielestäni tälläisessa tilanteessa reilua olisi, että maksaisit jatkossa yhtä paljon kuin nyt. (Olettaen, ettei muutto vaikuta tuloihisi, jos esim saat nyt asumistukea). Ja teette myös ihan virallisen vuokrasopimusken, ettet joudu kodittomaksi jonkun riidan seuraksena. Kyllä asumiseen liittyvät asiat täytyy päättää pariskuntana niin, että molemmilla on varaa asua siinä asunnossa (riippumatta siitä kuka sen omistaa). Jos toinen haluaa "parempaa" niin kustantaa sen sitten. Ei tässä tilanteessa voi puhua mistään loisimisesta.
Jos toinen puolisoista haluaa välttämättä asua kalliimmin ja tietyssä paikassa, on selvää, ettei voi maksattaa sitä puoliksi toisella. Olen nyt sinkku, mutta henkisesti varautunut siihen, että pitääkseni oman elintasoni, en voisi välttämättä odottaa toiselta puolikkaan maksamista. Ainahan voi myös asua köyhemmän mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Aika outoja suhteita porukoilla jos kumppanista tulee loinen. Itselle riittäis että nainen pitää itsensä kunnossa ja antaa pari kertaa viikossa niin voisin maksaa asumiskulut, pois lukien ehkä ruuat.
Tämä kommentti on mauttomuuden rajalla, mutta ydinsisällön kanssa olen täysin samaa mieltä. Ihmeellisiä parisuhteita teillä tuntuu olevan kun asumisjärjestelyssäkin toisen ’hyötymisen’ pelossa tehdään joku vuokralaisuus-suhde. Eiköhän se (tässä apn tapauksessa) nainen hyödytä miestä ruoanlaittotaidoillaan, kodinhoidolla, pyykkiavulla, seurallaan ja kyllä, myös seksillä. Miten ne aplle tulisi kompensoida ? Tulisiko hänen veloittaa 37€/h aina kun tarttuu imuriin tai tiskirättiin?
(Ja ei, hänen ei kuulu sitä silti 100% tehdä, ei hän mikään palkattu piika ole vaan oletettavasti rakastettu avopuoliso)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä maksan miehen omistamasta asunnosta hoitovastikkeen "vuokrana", mies itse maksaa lainaosuutensa totta kai, sekä rahoitusvastikkeen, sillä se on omaan taskuun maksamista. Lisäksi muut kulut prosentuaalisesti jaettu palkan mukaan. Minä saan hieman enemmän palkkaa, joten maksan myös hieman enemmän muista kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Ajatellasnpa näin päin.
Pariskunta asuu nyt vuokralla ja kumpikin maksaa puolet siitä eli 400 euroa/kk.
Mies ehdottaa naiselle, että nainen voisi ottaa lsinaa 300 000 euroa ja ostaa heille asunnon. Mies maksaisi naiselle asumisesta siinä naisen asunnossa 50 euroa kuukaudessa. Mies sijoittaisi omat rahansa, joks säästyy, kun ei tarvitse msksaa vuokraa, eikä asuntolainaa, ja saisi sijoitustensa tuoton kokonaan itselleen säästöön.
Moniko naisista suostuisi tähän?
Mutta eikös se mies osta sen asunnon perintörahoilla, ei lainalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä maksoin vastikkeen, kun asuin exän rivarissa. Sitten yllättäen exä oli pyytänyt aikuisen poikansa hakea mun äitini siivouskomeroon jättämän kotiavaimen, kun olimme exän toivomalla matkalla. Sain siinä sitten pakkailla jotenkuten ja etsiä yllättäen oman kämpän. Asuttuamme puoli vuotta ulkomailla exän kanssa. Varastoon ym paikkoihin en päässyt, joihin myös tavaroitani oli 2,5v avoliiton aikana viety, mökille ja hänen poikansa asuttamalle, mutta isänsä omistamalle omakotitalolle ym.
No tästä nyt ei saanut mitään tolkkua.
voisiko osan vuokrasta maksaa luonnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun mieheni omistamassa asunnossa ja maksan osuuteni juoksevista kuluista nk. luonnossa. 😉
1. Maksat kaikki vastikkeet, sähköt ja vesilaskut.
2. Mies maksaa kaikki em. ja sinä hoidat taloon sapuskat.
3. Ehkä joku muu.
4. Jatkatte suhdetta eri katon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan ruoat. Olen pienituloinen ja mies varakas. Hänelle riittää että pidän huolta ulkonäöstäni.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo muutti aikoinaan minun omistamaani asuntoon ja maksoi puolet vastikkeesta. Ei tullut mielenkään pyytää vuokraa, vaikka muuten sitten tasasimme laskuja tulojen suhteessa.
Näin meilläkin. Ruoat maksaa se joka sattuu kaupassa käymään, useimmiten minä. Juoksevat kulut (vesi, netti, sähkö) puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia en muuta enää kenenkään kanssa yhteen. Omat asunnot ja homma on paljon helpompaa. Silti voi viettää aikaa yhdessä niin paljon kuin sielu sietää. Taloudelliseen rulettiin kenenkään kanssa en enää ala.
Vierailija kirjoitti:
Aika outoja suhteita porukoilla jos kumppanista tulee loinen. Itselle riittäis että nainen pitää itsensä kunnossa ja antaa pari kertaa viikossa niin voisin maksaa asumiskulut, pois lukien ehkä ruuat.
Antaa sinulle mitä? Mitä jos ei anna, sairastuu vakavasti tai sinä sairastut? Heivaat pihalle?
Kukaan ei näytä kyseenalaistavan tilannetta kokonaisuutena, eli miten voi olla että avopuoliso tekee yksin päätöksiä jotka vaikuttavat pariskunnan molempien osapuolten elämään?
Meillä asuntolaina pelkästään miehen nimissä, tietoinen valinta. Miehen tulot yli 10k kuussa ja varallisuutta. Itse teen vain osa-aikatyötä erityislapsen takia. Yhteiset rahat, ei avioehtoa.
Alue: Aihe vapaa
Mies on päättänyt sijoittaa asuntoon. Yhtä hyvin voisi laittaa ne osakkeisiin mutta ei niin tee. Ja ihan kuin AP laittaisi kaikki säästönsä osakkeisiin.