Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun puoliso ostaa asunnon
24.06.2019 |
Avomies sai hiljattain suurehkon perinnön, jonka turvin hän aikoo hankkia asunnon tai talon. Hän haluaa, että yhteiselomme jatkuu vielä hankinnan jälkeenkin, mutta hän ei oikein osaa sanoa juuta eikä jaata siihen, mitä tulen asumisestani maksamaan.
Olen törmännyt monen ehdottamana siihen ratkaisumallin, että toisen asuntoon muuttava puoliso maksaisi summan, joka vastaa puolikasta samankokoisen ja samalla alueella sijaitsevan asunnon keskimääräisestä vuokrahinnasta. Tilanne on kuitenkin se, että sen tyyppinen asunto, jota mies on katsellut, olisi vuokrahinnaltaan sitä luokkaa, ettei minulla olisi sellaisen puolikkaaseen varaa.
Olemme olleet yhdessä alle kaksi vuotta, joten yhteinen asuntolaina olisi tässä vaiheessa liian aikaista, eikä mies sitä haluaisikaan. Minulla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi säästöjä lainan saamiseksi, ja palkkani on lisäksi melko pieni.
Olisi mukavaa kuulla miten vastaavassa tilanteessa olevat ovat asian ratkaisseet.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa vain lainanlyhentäjän. Itse ottaisin oman kämpän tai maksaisin puolet vastikkeesta ja enemmän ruokakuluja.
Sittenhän maksaisit asumisestasi enemmän.
En ymmärrä noita, joiden mielestä toisen osapuolen pitäisi maksaa asunnosta vaikka 400 000 euroa ja juoksevat kulut lusäksi ja toinen saisi vaan asua ilmaiseksi. Lyön vetoa, etteivät he ikinä itse suostuisi samaan toisinpäin. Varsinaisia siipeilijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä homma on toiminut niin, että kun mies muutti luokseni omistamaani omakotitaloon, hän on maksanut puolet juoksevista kuluista. Pienet remonttikulut, mitä on tullut vastaan olen luonnollisesti maksanut minä. Nämähän "parantavat" omaisuuttani. Mikäli olisin asunut vastikkeellisessa asunnossa, mies olisi varmaan maksanut puolet vastikkeesta.
Älä missään nimessä ala mitään vuokraa maksamaan. Jos kartutat miehen omaisuutta, sinun pitäisi saada myös osuutesi tuosta omaisuudesta.
Ne pienet remonttikulut ovat ihan oikeita asumisen kuluja. Vai meinaatko, että 10 vuoden kuluttua ostaja maksaa nyt hajonneen vessanpöntön tilalle vaihtamastasi pöntöstä jotain lisähintaa? Sama koskee maalipintaa, tapettia, keittiötä.
Meillä mies osti vastaavassa tilanteessa 3 sijoitusasuntoa ja jatkoimme asumista yhteisessä kaksiossa. Siihen minulla oli varaa. Kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Tietty joskus on käynyt mielessä, että voisimme asua kohtalaisen hulppeassa omakotitalossa, mutta sitten ymmärrän, että jos tulisi ero, niin siitä talosta olisi henkisesti paljon kamalampi lähteä vuokrakaksioon kuin tästä kodista.
Mä maksoin vastikkeen, kun asuin exän rivarissa. Sitten yllättäen exä oli pyytänyt aikuisen poikansa hakea mun äitini siivouskomeroon jättämän kotiavaimen, kun olimme exän toivomalla matkalla. Sain siinä sitten pakkailla jotenkuten ja etsiä yllättäen oman kämpän. Asuttuamme puoli vuotta ulkomailla exän kanssa. Varastoon ym paikkoihin en päässyt, joihin myös tavaroitani oli 2,5v avoliiton aikana viety, mökille ja hänen poikansa asuttamalle, mutta isänsä omistamalle omakotitalolle ym.
Puolisot eivät maksa vuokraa toisilleen, eli sinulla ei ole puolisoa, vaan poikkis. Poikkiksen kanssa voi treffailla omista kämpistä käsin, ja sitten kun löytyy se oikea mies, niin nämä kämppä ja rahkuviot hoituvat ihan itsestään siinä sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa jo seurusteluaikana kertoa toiselle suoraan, että haluaa asua ilmaiseksi sen toisen kustannuksella. Voi sitten se toinen tehdä valintoja suhteen jatkosta tietoisena kumppaniehdokkaan asenteista.
Vierailija kirjoitti:
Puolisot eivät maksa vuokraa toisilleen, eli sinulla ei ole puolisoa, vaan poikkis. Poikkiksen kanssa voi treffailla omista kämpistä käsin, ja sitten kun löytyy se oikea mies, niin nämä kämppä ja rahkuviot hoituvat ihan itsestään siinä sivussa.
Tämä. Plus että miehen pitää maksaa vastaanottamastaan vuokrasta sitten myös verot jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osalle vastaajista taisi jäädä jotenkin pimentoon se, että mies saamansa perinnön turvin on ostamassa parin aiemmasta elintasosta kalliimpaa asuntoa.
Jos mies haluaa kalliimpaan asuntoon, hän vastaa kaikista lisämenoista. Ei minusta köyhempää pidä rangaista siitä, että varakkaampi haluaa asua leveämmin. Jos tämä ei käy, ei mies ole kumppaniainesta.
Ja tosiaan, matkkinavuokran maksattaminen ilman, että maksaa itse verot, on oikeasti huijaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vääntäkää nyt minulle rautalangasta yksi asia.
Miksi se on niin paha asia maksaa avo/aviopuolisolle vuokraa asumisesta?
Joo kyllä, hän kasvattaa samalla omaisuuttaan mutta mitä sitten? Niin kasvattaa jokainen vuokraisäntä/emäntäkin.
Anteeksi ap kun ohi aiheen tulen huutelemaan keskusteluusi.
Vierailija kirjoitti:
Ei asuntoa ole pakko omistaa 50/50. Voithan ostaa siitä esim 1/5. Lainankaan ei tarvi sitten olla liian iso maksettavaksesi, jos ette halua tehdä näin, minun mielipide on puolet juoksevista kuluista.
En usko, että saisin tällä hetkellä lainaa edes viidesosaan asunnon hinnasta. Minulla ei ole juurikaan säästöjä, ja palkkani on nettona juuri ja juuri 2000 e/kk.
Joku kysyi mitä sitten nyt maksan asumisestani. Asumme kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa, jonka maksamme puoliksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalle vastaajista taisi jäädä jotenkin pimentoon se, että mies saamansa perinnön turvin on ostamassa parin aiemmasta elintasosta kalliimpaa asuntoa.
Ei mennyt ohi.
Mielestäni ap:n pitäisi jatkaa saman summan maksamista kuin tähänkin asti. Eli se mitä nyt maksaa, puolet vuokrakämpästä.
Nuo siipeilijöt eivät vaan hyväksy sitä, koska mies saisi ne rahat. Heidän mielestään ap:n pitää saada alkaa asua ilmaiseksi.
Maksoin puolet juoksevista kuluista ja vähän päälle muita kuluita asunnon käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tehtäis niin, että asunnon omistaja lyhentää lainaansa yksin ja juoksevat elämisen kulut puoliksi. Lainan lyhennys kasvattaa miehen omaisuutta, joten jos et asuntoa omista, sun ei sitä pidä alkaa maksaa.
Miksi kulut vain puoliksi? Toinen voi tuolla hinnalla kasvattaa itselleen todella hyvät sijoitukset ilman mitään velvoituksia. Siivellä asuja nettoaa tuossa pajon paremmin kuin asunnon omistaja.
Suostuisin maksamaan puolet yhteisistä menoista mutta en yhtään vuokraa. Jos tämä ei kävisi, minulle olisi täysin okei asua eri osoitteissa. Parisuhde ei minusta vaadi yhdessä asumista, mutta voin siihen myöntyä, jos se on toiselle tärkeää ja jos ehdoista päästään yhteisymmärrykseen.
En missään olosuhteissa maksa kumppanilleni vuokraa asunnosta, jonka hän omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vääntäkää nyt minulle rautalangasta yksi asia.
Miksi se on niin paha asia maksaa avo/aviopuolisolle vuokraa asumisesta?
Joo kyllä, hän kasvattaa samalla omaisuuttaan mutta mitä sitten? Niin kasvattaa jokainen vuokraisäntä/emäntäkin.Anteeksi ap kun ohi aiheen tulen huutelemaan keskusteluusi.
No jospa se puoliso ihan yksin päätti ostaa asunnon, jonka vuokra olisi 3 000 euroa/kk niin ei varmaan voi olettaa, että sinä sitten alat maksaa käypää osuutta asumisesta ja muut kulut puokkiin. Ja bonuksena oma maksu ei kerrytä omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei asuntoa ole pakko omistaa 50/50. Voithan ostaa siitä esim 1/5. Lainankaan ei tarvi sitten olla liian iso maksettavaksesi, jos ette halua tehdä näin, minun mielipide on puolet juoksevista kuluista.
En usko, että saisin tällä hetkellä lainaa edes viidesosaan asunnon hinnasta. Minulla ei ole juurikaan säästöjä, ja palkkani on nettona juuri ja juuri 2000 e/kk.
Joku kysyi mitä sitten nyt maksan asumisestani. Asumme kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa, jonka maksamme puoliksi.
Ap
Maksat jatkossa saman kuin nytkin tai satasen tai kaksi enemmän, jos koet sen oikeaksi ja sinulla on varaa. Tai sitten mies ostaa asuntonsa itselleen ja sinä muutat mihin ikinä muutat.
Maksa sen verran ,kuin pystyt, mutta pidä huoli ,että sinulle jää myös säästöön rahaa ns pahan päivän varalle. Voihan tapahtua mitä vaan. Jompikumpi rakastuu toiseen tai muuta vastaavaa, ette ole ihan tyhjän päällä. Kerro tämä aivan avoimesti kumppanillesi. Jos riittävästi rakastaa ,ei siitä tule ongelmaa ainakaan vielä, ehkä myöhemmin. 2000 eurosta kun maksat ruokasi, nettikulut, vakuutukset ja normi elämä , siitä ei jää säästöön kuin vajaa 500kk .maksat ehkä 300e , jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Suostuisin maksamaan puolet yhteisistä menoista mutta en yhtään vuokraa. Jos tämä ei kävisi, minulle olisi täysin okei asua eri osoitteissa. Parisuhde ei minusta vaadi yhdessä asumista, mutta voin siihen myöntyä, jos se on toiselle tärkeää ja jos ehdoista päästään yhteisymmärrykseen.
En missään olosuhteissa maksa kumppanilleni vuokraa asunnosta, jonka hän omistaa.
Sama periaate minulla. Jos se ei jollekulle käy, hänen ei varmaan sitten kannata minun kanssani seurustella, ettei jää omaisuus sen takia kertymättä.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on kakkosasunto, josta mies maksaa puolet kuluista ja käyttää kuten omaansa.