Lue keskustelun säännöt.
Monilla lenkilläkin kuulokkeet päässä, eikö
20.06.2019 |
Ihmiset osaa yhtään olla omien ajatustensa kanssa.
Kun teen pyörälenkkejä, haluan kuunnella lintujen laulua.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Lenkillä musiikki pitää askelten rytmin kasassa. Kun käyttää enimmäkseen tuttua soittolistaa, siitä voi myös seurata, eteneekö lenkki samaan tahtiin kuin tavallisesti vai ehtisinko seuraavaan mutkaan ennen biisin vaihtumista jos pikkaisen kiristän tahtia...
Bussissa ja junassa luureissani on äänikirja. Samoin siivotessa ja usein ruokaa laittaessa. Kirjallisuus avartaa maailmankatsomusta ja auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Suosittelen sullekin, äänikirjana tai vaikka painettuna sanana.
Kello. Lenkit lenkkinä ja lukemiset lukemisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikenteessä pitää pystyä kuulemaan ympäristön äänet (esim pyörän soittokello). Nämä luurit päässä haahuilevat liikenteen tukkeet pitäisi sakottaa niin että tuntuu!!
Ei liikenteessä mennä kuulon avulla. Jos juoksen pyörätien oikeasssa reunassa suoraa linjaa, niin ei minun tarvitse kuulla mitään soittokelloja tai autoja (nykyautot on muutenkin niin hiljaisia, ettei niitä kuule ilman kuulokkeitakaan. Ja jos tiellä menee jatkuvastu autoja ohi, niin mitä iloa niiden kuulemisesta edes on?). Jos poikkean juoksulinjasta niin katson, ettei kukaan tule mistään suunnasta. Kuulonsa varassa kulkija on hyvin pian kuollut. (Eri asia tietysti jos on tapana hortoilla keskellä tietä, jolloin muiden liikkujien on pakko soittaa sitä kelloa :). Ja juostessa mulla on aina kuulokkeet (lähinnä äänikirjoja, joskus musiikkia), koska niillä pääsen juurikin sinne omaan maailmaani ja liikenteen jatkuva melu ei kuulu. Luonnossa voisinkin mennä ilman kuulokkeita, mutta ei täällä kaupungissa koskaan oikein hiljaista ole.
Ei sen musiikin tarvitse täysillä soida lenkkeillessä, kuulen kyllä ääniä sen ohikin. Ja kun itse pitää huolen, että kulkee tien laidassa eikä haahuile pitkin kulkuväylää, muutkin pystyvät ohittamaan rauhassa. Risteyksissä pysähdyn ja katson ympärilleni.
Pyöräillessä en kuulokkeiden käyttöä ymmärrä minäkään, siinä on tilannenopeudet sellaisia, että ympäristöä pitää tarkkailla kaikilla aisteilla. Toisaalta niin on autoillessakin, eikä kukaan tunnu kyseenalaistavan autoradion popittamista.
Kuuntelen venäläisiä kansanlauluja. En halua kuunnella ihmisten naurua ja muita hauskan pito ääniä
Minulla VAIN lenkillä kuulokkeet päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikenteessä pitää pystyä kuulemaan ympäristön äänet (esim pyörän soittokello). Nämä luurit päässä haahuilevat liikenteen tukkeet pitäisi sakottaa niin että tuntuu!!
Ei liikenteessä mennä kuulon avulla. Jos juoksen pyörätien oikeasssa reunassa suoraa linjaa, niin ei minun tarvitse kuulla mitään soittokelloja tai autoja (nykyautot on muutenkin niin hiljaisia, ettei niitä kuule ilman kuulokkeitakaan. Ja jos tiellä menee jatkuvastu autoja ohi, niin mitä iloa niiden kuulemisesta edes on?). Jos poikkean juoksulinjasta niin katson, ettei kukaan tule mistään suunnasta. Kuulonsa varassa kulkija on hyvin pian kuollut. (Eri asia tietysti jos on tapana hortoilla keskellä tietä, jolloin muiden liikkujien on pakko soittaa sitä kelloa :). Ja juostessa mulla on aina kuulokkeet (lähinnä äänikirjoja, joskus musiikkia), koska niillä pääsen juurikin sinne omaan maailmaani ja liikenteen jatkuva melu ei kuulu. Luonnossa voisinkin mennä ilman kuulokkeita, mutta ei täällä kaupungissa koskaan oikein hiljaista ole.
Voi herrajumala!
Kuuntelen yleensä äänikirjaa ja lenkkeilen sellaisia reittejä, missä on minimaalisen vähän liikennettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikenteessä pitää pystyä kuulemaan ympäristön äänet (esim pyörän soittokello). Nämä luurit päässä haahuilevat liikenteen tukkeet pitäisi sakottaa niin että tuntuu!!
Ei liikenteessä mennä kuulon avulla. Jos juoksen pyörätien oikeasssa reunassa suoraa linjaa, niin ei minun tarvitse kuulla mitään soittokelloja tai autoja (nykyautot on muutenkin niin hiljaisia, ettei niitä kuule ilman kuulokkeitakaan. Ja jos tiellä menee jatkuvastu autoja ohi, niin mitä iloa niiden kuulemisesta edes on?). Jos poikkean juoksulinjasta niin katson, ettei kukaan tule mistään suunnasta. Kuulonsa varassa kulkija on hyvin pian kuollut. (Eri asia tietysti jos on tapana hortoilla keskellä tietä, jolloin muiden liikkujien on pakko soittaa sitä kelloa :). Ja juostessa mulla on aina kuulokkeet (lähinnä äänikirjoja, joskus musiikkia), koska niillä pääsen juurikin sinne omaan maailmaani ja liikenteen jatkuva melu ei kuulu. Luonnossa voisinkin mennä ilman kuulokkeita, mutta ei täällä kaupungissa koskaan oikein hiljaista ole.
Voi herrajumala!
Hyvin argumentoitu, hienosti perusteltu!
Taas tämä sama kuulokehullu. Mikä diagnoosi tällaisen oikein saa aikaan? Onko joku kuulokkeita käyttänyt varastanut sulta tikkarin vai missä ihmeessä vika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lenkillä musiikki pitää askelten rytmin kasassa. Kun käyttää enimmäkseen tuttua soittolistaa, siitä voi myös seurata, eteneekö lenkki samaan tahtiin kuin tavallisesti vai ehtisinko seuraavaan mutkaan ennen biisin vaihtumista jos pikkaisen kiristän tahtia...
Bussissa ja junassa luureissani on äänikirja. Samoin siivotessa ja usein ruokaa laittaessa. Kirjallisuus avartaa maailmankatsomusta ja auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Suosittelen sullekin, äänikirjana tai vaikka painettuna sanana.
Kello. Lenkit lenkkinä ja lukemiset lukemisena.
Kellon vilkuileminenko lenkillä ei sitten vie huomiota ympäristöstä?
Painetun kirjan ehdin arkisin ottaa käteeni vain nukkumaan mennessä ja uni tulee kymmenessä minuutissa. Haluan lukea enemmän kuin muutaman sivun päivässä.
Lisätäkseni järkytystäsi: mulla on sekä lenkillä että bussissa kuulokkeiden lisäksi VESIPULLO!!! Kääk!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulokkeet on ihana tapa eristäytyä maailmasta juurikin lenkillä, kaupassa, bussissa, missä vain. En ole olemassa muita ihmisiä varten, sitä, että joku random ääliö haluaa yhtäkkiä jutella.
Yleensä kuuntelen omia soittolistoja, välillä podcasteja: politiikkaradio, Pod save the world, The economist asks, Viking age podcast jne.
Vierailija kirjoitti:
Sama ilmiö on nähtävissä busseissa junassa. Siis kuulokkeet päässä. Ettei vain tarvii jutella mitään vieruskaverin kanssa.
Ennen luettiin kirjaa tai lehteä tai pidettiin silmiä kiinni kuin nukkuisi, jotta ei tule häirityksi. Ei busseissa ja junissa ole ennenkään ollut tapana jutella vierustovereiden kanssa ainakaan pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Ulkoilmassa tapahtuva aerobinen liikunta ei tarvitse mitään ylimääräisiä gimmickejä, silloin luovuus ja älykkyys kasvaa. Mutta siellä pään sisällä tarvitsee olla jotain (ehkä sitä harmaata ainetta) josta ammentaa.
En itse kuuntele, koska lenkkeilen koiran kanssa ja pitää olla skarppina, tai näin sen itselleni perustelen. Mutta jotenkin muutenkin haluan itse nauttia kaikilla aisteilla siitä lenkkeilystä ja yleensäkin hetkistä, joita elän. Enkä itse pysty siihen, jos samalla kuuntelen jotain. Kuulokkeilla en kuuntele muutenkaan juuri koskaan, mutta yleensä musiikkia kuuntelen ruokaa laittaessa ja jumpatessa.
Samalla minulle ei tuota mitään vaikeuksia ymmärtää, että joku toinen toimii toisella tavalla...
Meilläpäin autoilijat ovat sen verran vaarallisia liikenteessä etten missään nimessä voisi pitää kuulokkeita päässä vaikka kuinka haluaisin. Täällä pitää olla kyllä todella valppaanajopa lenkillä käydessä. E-Suomen pikkukaupungissa minäminä-autoilijat.
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Ulkoilmassa tapahtuva aerobinen liikunta ei tarvitse mitään ylimääräisiä gimmickejä, silloin luovuus ja älykkyys kasvaa. Mutta siellä pään sisällä tarvitsee olla jotain (ehkä sitä harmaata ainetta) josta ammentaa.
Tylsät ihmiset tylsistyvät, jos joutuu omien mahdollisten ajatusten kanssa seurustelemaan.
Kyllä minä ainakin haluan kuunnella menevää musiikkia ja saan siitä virtaa lenkille. Lintujen sirkutusta voi sitte kuunnella vaikka riippukeinussa lepostellen.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mites turvallisuus? Ei kai paljon kuule muuta liikennettä. Soittokellon ääntä, autoja, karhuja jne.
Nämä kuulokepääthän ovat myös oivallisia kohteita ryöstäjille. Tuollainen kuuro on helppo yllättää takaapäin.
On se kumma, että ihmiset tuppaa tekemään juuri niin kuin tykkäävät eivätkä ap:n mielen mukaan!
Nyt pahoittuu mieli väkisinkin.