Piilotteleeko teidän miehet puhelintaan?
Näyttö aina pöytää vasten, lataamaan myös aina näyttö alas päin. Ei koskaan jätä sitä mihkään vaan kuljettaa aina mukanaan myös vessaan. Tietokoneessa tyhjentää aina sivuhistorian..
Meillä on ollut aiempi yhteenotto liittyen miehen touhuihin ja mulle on tullut taas sama fiilis että ei ole asiat niinkuin pitäisi..
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Ei piilottele, enkä piilottele minäkään omaani. Päinvastoin, molemmat tiedämme toistemme lukituskoodit, lainailemme toistemme puhelimia, vastaamme toistemme puhelimiin jne. Toinen myös välillä pyytää toista laittamaan puhelimestaan jonkun viestin jollekin, jos on itse vaikka menossa juuri suihkuun tmv.
Voisimme ihan helposti lukea toistemme viestejä ja joskus toki näkeekin toisen viestejä jos laittaa jollekin siitä puhelimesta viestin. Ja ennenkuin joku alkaa vaahtoamaan kavereiden vain yhdelle henkilölle tarkoitetusta ongelmien kertomisesta, minulla ei ole ystäviä, joten minulle ei kukaan kerro mistään, paitsi joskus mieheni kaverit, mutta kertovat myös miehelleni asiasta. Mieheni viestiketjuja kavereidensa kanssa en avaa, juuri siitä syystä jos siellä on jotakin joka on tarkoitettu vain miehelleni.
Mutta ei ole mitään tarvetta urkkia toisen puhelinta ja viestejä, ikinä ei ole tarvinnut toista epäillä. Minulle ainakin oli siitä asti kun suhde vakavoitui ihan selvää, että tottakai mieheni saa käyttää puhelintani ja tietää lukituskoodini, ei minun sitä tarvitse salailla. Sama juttu oli miehelläni, ei koskaan salaillut ja nopeasti antoikin minulle lukituskoodinsa. Mitään puhelimen salailua kummallaa ei ole ollut tässä 15 vuoden suhteen aikana.
En ymmärrä kauheaa puhelimen salailua, jos ei ole mitään salattavaa. Tietysti silti yksityisyytensä saa pitää jos tahtoo, tottakai. Sitten täytyy silti varautua siihen, että toinen epäilee pettämisestä, varsinkin jos on aiemmin joutunut petetyksi. Ja työpuhelin on asia erikseen, siihen ei ole mitään asiaa kellään toisella tietenkään koskea.
Jos taas pelkää toisen katsovan yksityisiä viestiketjuja vaikka kaverin ongelmaan liittyen, minusta kumppaniinsa pitäisi voida luottaa sen verran, että luottaa siihen, ettei tämä katso sitä ketjua. Jos häneen ei voi luottaa sen vertaa tai hän ei ole luottamuksen arvoinen, voiko häneen luottaa muussakaan?
Sinä voit luottaa kumppaniisi, mutta pitäisikö ystäviesi (kuvitellaan nyt tässä että niitä olisi)? Eivät ne kumppanit automaattisesti ole sellaisia, joille haluaisi omat asiansa tietoon. Osasta on voinut tulla piankin sellainen mielikuva, että pikemminkin päinvastoin. Rakkaus on sokea, ja parisuhteissa tulee virhearviointeja. Mutta jos sinulla ei ole muita ihmisiä, joiden yksityisyydestä tarvitsisi tällä tavoin huolehtia, niin eihän se sinulle mikään ongelma sitten olekaan.
Tärkein kysymys on varmaan se, että onko käyttäytyminen muuttunut. Periaatteessa joku on voinut kasvaa niin kiinni puhelimeen, että kantaa sitä aina joka paikkaan. Mutta yleensä tuo kertoo siitä, että puhelimessa on jotain, mitä ei halua puolisolleen näyttää.
Vaihtoehtoja:
Ala kiusaamaan ja tee tikusta asiaa päästäksesi jollain "viattomalla" syyllä puhelimelle (ota kuva minusta - saanko nähdä sen viime viikolla otetun kuvan, unohdat oman puhelin kotiin - saanko kurkata sun puhelimella yhden jutun netistä, miten nää asetukset on sun puhelimessa...)
Puhu, kysy ja selitä, että sinua häiritsee tuo asia
Vakoile
Nalkuta
Vierailija kirjoitti:
Yksi vapaasti miehen kanssa puhelimiaan käyttävä vastaa tuohon tapaan esitettyihin kysymyksiin
- miten kavereiden arkaluonteiset viestit, ensinnäkin luotan että puolisoni ei sellaisia lue, toiseksi osaamme kumpikin poistaa sellaiset viestit jolloin ne ei jää muiden luettavaksi jatkossa sama vaikka joku varastaisi puhelimen jne
- miten kaverit suhtautuu asiaan, yksi kaverini loukkaantui eikä enää lähetä viestejä, toinen nauroi että aamulla saamasi viesti lasten kuljettamisesta häneltä oli hänen miehen lähettämä koska hekin käyttävät toistensa puhelimia ja joskus jopa lähettävät toistensa puolesta viestejä jne. Eli homma toimii edelleen ihan samalla tavalla. Miehen kaverit eivät ole kommnetoineet sen kummemmin kun vastaan heidän puheluihinsa miehen puhelimessa kuin pyytävät viemään puhelimen miehelle tai toisinaan asia on sellainen että hoitavat sen minun kanssani (voin kertoa onko mies lähdössä illalla harrastukseensa jne)
- yksityisyyden ja oman persoonan tulee säilyä parisuhteessakin, no kyllä minun persoonani ei ole kiinni puhelimesta eikä miehenkään. Sehän on vain tekninen apuväline monien asioiden hoitoon. Ei se ole meille mikään ”pyhä”. Ja tiedämme toistemme sähköpostin salasanatkin koska toisinaan pitää käydä hakemassa jokin kuitti,ohje ym toisen postista mutta eipä tulisi mieleenikään lueskella sieltä muuta kuin etsin tarvittavan asian. Eikä kumpaakaan kiinnosta toisen sähköpostit. Tietokoneet yhteisiä eli voisin tutkia mitä mies tekee mutta en kyllä jaksa ( niin paljon tavaraa miehen harrastukseen liittyen ja pariin yhteiseen yritykseen ettei jaksa kovin helposti ruveta tutkimaan).
- jos mies haluaa pettää niin helposti pystyy eikä tämä avoimuus liity mitenkään siihen. Mutta kumpikaan ei tunne tarvetta peitellä elämäänsä toiselta ja työssäoloaikaa lukuunottamatta vietämme paljon aikaa yhdesäs tai ainakin tiedämme mitä toinen on tekemässä. Meillä tämä luontaista eikä mitään vahdin sinua ettet pettäisi touhua. Me vain viihdymme yhdessä.
- ja sitten vielä tuohon jotka jankkaavat siitä kuinka kavereiden mahdollisten henkilökohtaisten viestien takia ei saa koskaan näyttää puhelinta toiselle. Ensinnäkin voi opetella poistamaan sellaiset viestit heti luettuaan ne. Toisekseen itse en kyllä lähettäisi kovin salaisia asioita tekstareina/wa viesteinä jne koska paitsi että joku voi vaikka lähettää viestin edelleen vahingossa niin hän voi vaikka hukata kännykkänsä tai esim kännissä omistaja sammuu ja joku voi helposti avata puhelimen sormenjälkitunnistimella sammuneen/nukkuvan sormella. Eli paljon vähemmän murhetta jos hoitaa todella arkaluonteiset asiat puhumalla.
Nuo tuo sentään on hienoa, että olet kertonut kavereillesi etteivät heidän lähettämänsä viestit tule välttämättä pelkästään sinulle, ja ovat saaneet itse päättää viestittävätkö enää. Itse lopettaisin myös viestittelyn tuollaiselle ihmiselle, ellen sitten olisi yhtä hyvä ystävä hänen miehensäkin kanssa. Toki viestit voi poistaa, mutta mitäpä jos pahaa-aavistamatta viestitän juuri silloin kun puhelin on miehen kädessä? Ainakin omassa puhelimessani kaikista viesteistä näkyy ruudulla ensimmäiset pari riviä. Toki viestit voivat joutua vääriin käsiin myös esim. varkauden takia, senhän nyt ymmärtävät kaikki, mutta se on eri asia kuin se että viestittelee laitteeseen joka on jo lähtökohtaisesti muidenkin kuin vastaanottajan käytössä.
En ymmärrä, miksi se oma puhelin pitää jakaa muillekin. Pahimmilla on jopa yhteiset Fb-tilit, "koska heillä ei ole salaisuuksia". No hienoa, mutta ei se tarkoita etteikö minulla olisi! Sitten ihmettelevät kun kaverit kaikkoavat parisuhteen myötä. Itselleni olisi todella hankalaa jos pitää vain kasvotusten viestiä, koska ystävät asuvat ympäri maata ja maapalloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ihmisiä nykyään on kun puhelinkin on niin suuri salaisuus että jos oma elämänkumppani haluaa lainata niin se ei onnistu koska se on luottamuspula samantien ja oman yksityisyyden urkkimista? Siis mitä ihmettä? Kyllä täytyy olla outoja juttuja luuri täynnä. Jos oma mies alkaisi tuollaista mulle vauhkoamaan niin saisi lähteä luurinsa kansaa eri osoitteeseen. Meillä ei onneksi tollaisisa tarvitse peitellä ja en edes kyttää toisen luuria. Jos joskus joku tarvitsee puhelinta lainaan niin kyllä me ihan avoimesti voidaan omiamme lainata. Sairaaksi menee mailma..
Minä tulkitsin tuon siten, että puhelimen käyttövapaudella (ja mahdollisuudella katsoa mitä siellä puhelimessa on) vahvistetaan luottamusta parisuhteessa, että sitten toinen ei petä. Ei sitä, että pyytää toisen luuria lainaan, jotta voi soittaa sillä.
Tätä minä tarkoitinkin.kiitos kun joku isaa kirjoittaa ajatukset paremmin kuin minä. lainaamisella tarkoitin juuri sitä että välillä kun ollaan liikenteessä saataa toinen pyytää toista soittamaan jollekkin jos tarvii tai laittamaan viestiä. Myös pienempi lapsi jolla ei omaa puhelinta ole välillä lainailee puhelinta kun soittaa kavereille ym. En minä tai kukaan muukaan miehen puhelinta tutki sitä lainatessa enkä todellakaan usko että mieheni penkoo minun. Luottamus.
Vierailija kirjoitti:
Ei piilottele, enkä piilottele minäkään omaani. Päinvastoin, molemmat tiedämme toistemme lukituskoodit, lainailemme toistemme puhelimia, vastaamme toistemme puhelimiin jne. Toinen myös välillä pyytää toista laittamaan puhelimestaan jonkun viestin jollekin, jos on itse vaikka menossa juuri suihkuun tmv.
Voisimme ihan helposti lukea toistemme viestejä ja joskus toki näkeekin toisen viestejä jos laittaa jollekin siitä puhelimesta viestin. Ja ennenkuin joku alkaa vaahtoamaan kavereiden vain yhdelle henkilölle tarkoitetusta ongelmien kertomisesta, minulla ei ole ystäviä, joten minulle ei kukaan kerro mistään, paitsi joskus mieheni kaverit, mutta kertovat myös miehelleni asiasta. Mieheni viestiketjuja kavereidensa kanssa en avaa, juuri siitä syystä jos siellä on jotakin joka on tarkoitettu vain miehelleni.
Mutta ei ole mitään tarvetta urkkia toisen puhelinta ja viestejä, ikinä ei ole tarvinnut toista epäillä. Minulle ainakin oli siitä asti kun suhde vakavoitui ihan selvää, että tottakai mieheni saa käyttää puhelintani ja tietää lukituskoodini, ei minun sitä tarvitse salailla. Sama juttu oli miehelläni, ei koskaan salaillut ja nopeasti antoikin minulle lukituskoodinsa. Mitään puhelimen salailua kummallaa ei ole ollut tässä 15 vuoden suhteen aikana.
En ymmärrä kauheaa puhelimen salailua, jos ei ole mitään salattavaa. Tietysti silti yksityisyytensä saa pitää jos tahtoo, tottakai. Sitten täytyy silti varautua siihen, että toinen epäilee pettämisestä, varsinkin jos on aiemmin joutunut petetyksi. Ja työpuhelin on asia erikseen, siihen ei ole mitään asiaa kellään toisella tietenkään koskea.
Jos taas pelkää toisen katsovan yksityisiä viestiketjuja vaikka kaverin ongelmaan liittyen, minusta kumppaniinsa pitäisi voida luottaa sen verran, että luottaa siihen, ettei tämä katso sitä ketjua. Jos häneen ei voi luottaa sen vertaa tai hän ei ole luottamuksen arvoinen, voiko häneen luottaa muussakaan?
Sinulla ei ole kavereita, joten he eivät lähettele mitään yksityistä puhelimeesi. Ilmeisesti teidän kummankaan työ ei ole sellainen, joka vaatisi puhelimen pitämistä puhtaasti henkilökohtaisena. Viestisi pointti oli mikä? Eihän siinä puhelimessa ja sen henkilökohtaisena pitämisessä silloin mitään ihmeellistä olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei piilottele, enkä piilottele minäkään omaani. Päinvastoin, molemmat tiedämme toistemme lukituskoodit, lainailemme toistemme puhelimia, vastaamme toistemme puhelimiin jne. Toinen myös välillä pyytää toista laittamaan puhelimestaan jonkun viestin jollekin, jos on itse vaikka menossa juuri suihkuun tmv.
Voisimme ihan helposti lukea toistemme viestejä ja joskus toki näkeekin toisen viestejä jos laittaa jollekin siitä puhelimesta viestin. Ja ennenkuin joku alkaa vaahtoamaan kavereiden vain yhdelle henkilölle tarkoitetusta ongelmien kertomisesta, minulla ei ole ystäviä, joten minulle ei kukaan kerro mistään, paitsi joskus mieheni kaverit, mutta kertovat myös miehelleni asiasta. Mieheni viestiketjuja kavereidensa kanssa en avaa, juuri siitä syystä jos siellä on jotakin joka on tarkoitettu vain miehelleni.
Mutta ei ole mitään tarvetta urkkia toisen puhelinta ja viestejä, ikinä ei ole tarvinnut toista epäillä. Minulle ainakin oli siitä asti kun suhde vakavoitui ihan selvää, että tottakai mieheni saa käyttää puhelintani ja tietää lukituskoodini, ei minun sitä tarvitse salailla. Sama juttu oli miehelläni, ei koskaan salaillut ja nopeasti antoikin minulle lukituskoodinsa. Mitään puhelimen salailua kummallaa ei ole ollut tässä 15 vuoden suhteen aikana.
En ymmärrä kauheaa puhelimen salailua, jos ei ole mitään salattavaa. Tietysti silti yksityisyytensä saa pitää jos tahtoo, tottakai. Sitten täytyy silti varautua siihen, että toinen epäilee pettämisestä, varsinkin jos on aiemmin joutunut petetyksi. Ja työpuhelin on asia erikseen, siihen ei ole mitään asiaa kellään toisella tietenkään koskea.
Jos taas pelkää toisen katsovan yksityisiä viestiketjuja vaikka kaverin ongelmaan liittyen, minusta kumppaniinsa pitäisi voida luottaa sen verran, että luottaa siihen, ettei tämä katso sitä ketjua. Jos häneen ei voi luottaa sen vertaa tai hän ei ole luottamuksen arvoinen, voiko häneen luottaa muussakaan?
Sinä voit luottaa kumppaniisi, mutta pitäisikö ystäviesi (kuvitellaan nyt tässä että niitä olisi)? Eivät ne kumppanit automaattisesti ole sellaisia, joille haluaisi omat asiansa tietoon. Osasta on voinut tulla piankin sellainen mielikuva, että pikemminkin päinvastoin. Rakkaus on sokea, ja parisuhteissa tulee virhearviointeja. Mutta jos sinulla ei ole muita ihmisiä, joiden yksityisyydestä tarvitsisi tällä tavoin huolehtia, niin eihän se sinulle mikään ongelma sitten olekaan.
Ei heidän tietysti tarvitsisikaan, jos heitä olisi. Jos minulla olisi ystäviä, kertoisin heille tottakai, että meillä ollaan hyvin avoimia puhelimiemme suhteen, että mieheni käyttää myös puhelintani.
He saisivat sitten itse päättää, luottavatko siihen, että mieheni ei katso heidän viestiketjujaan, koska tottakai sanoisin miehelle, ettei katso niitä ketjuja, jos siellä onkin jotain vain minulle tarkoitettua. Minä luotan siihen, että mieheni kunnioittaa sitä mitä sanon, se olisi sitten ystävien päätettävissä, luottavatko he siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei piilottele, enkä piilottele minäkään omaani. Päinvastoin, molemmat tiedämme toistemme lukituskoodit, lainailemme toistemme puhelimia, vastaamme toistemme puhelimiin jne. Toinen myös välillä pyytää toista laittamaan puhelimestaan jonkun viestin jollekin, jos on itse vaikka menossa juuri suihkuun tmv.
Voisimme ihan helposti lukea toistemme viestejä ja joskus toki näkeekin toisen viestejä jos laittaa jollekin siitä puhelimesta viestin. Ja ennenkuin joku alkaa vaahtoamaan kavereiden vain yhdelle henkilölle tarkoitetusta ongelmien kertomisesta, minulla ei ole ystäviä, joten minulle ei kukaan kerro mistään, paitsi joskus mieheni kaverit, mutta kertovat myös miehelleni asiasta. Mieheni viestiketjuja kavereidensa kanssa en avaa, juuri siitä syystä jos siellä on jotakin joka on tarkoitettu vain miehelleni.
Mutta ei ole mitään tarvetta urkkia toisen puhelinta ja viestejä, ikinä ei ole tarvinnut toista epäillä. Minulle ainakin oli siitä asti kun suhde vakavoitui ihan selvää, että tottakai mieheni saa käyttää puhelintani ja tietää lukituskoodini, ei minun sitä tarvitse salailla. Sama juttu oli miehelläni, ei koskaan salaillut ja nopeasti antoikin minulle lukituskoodinsa. Mitään puhelimen salailua kummallaa ei ole ollut tässä 15 vuoden suhteen aikana.
En ymmärrä kauheaa puhelimen salailua, jos ei ole mitään salattavaa. Tietysti silti yksityisyytensä saa pitää jos tahtoo, tottakai. Sitten täytyy silti varautua siihen, että toinen epäilee pettämisestä, varsinkin jos on aiemmin joutunut petetyksi. Ja työpuhelin on asia erikseen, siihen ei ole mitään asiaa kellään toisella tietenkään koskea.
Jos taas pelkää toisen katsovan yksityisiä viestiketjuja vaikka kaverin ongelmaan liittyen, minusta kumppaniinsa pitäisi voida luottaa sen verran, että luottaa siihen, ettei tämä katso sitä ketjua. Jos häneen ei voi luottaa sen vertaa tai hän ei ole luottamuksen arvoinen, voiko häneen luottaa muussakaan?
Sinulla ei ole kavereita, joten he eivät lähettele mitään yksityistä puhelimeesi. Ilmeisesti teidän kummankaan työ ei ole sellainen, joka vaatisi puhelimen pitämistä puhtaasti henkilökohtaisena. Viestisi pointti oli mikä? Eihän siinä puhelimessa ja sen henkilökohtaisena pitämisessä silloin mitään ihmeellistä olekaan.
Ei tarvita erikseen työpuhelinta. Viestini pointti oli se, että aloituksessa kysyttiin piilotteleeko mies puhelintaan. Vastasin siihen ja kerroin oman näkemykseni puhelimen piilottelusta. On se ihme, kun ei enää keskustelupalstalla saisi keskustella, ilman että perustelee miksi vastasi johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sillä miehellä ei ole salattavaa niin mielellään varmaan näyttää sen puhelimen sisällön? Voihan sen tsekata itsekin sitten jos ei lupaa saa, saapahan tietää todellisuuden. Joku yksityisasiasta nillittäjä itkee silloin turhaan jos jää kiinni pettämisistään.
Ikävä kyllä joillain ukkomiehillä on toinen puhelin touhujaan varten..
Jos pettäjä oikein haluaa puolustaa oikeuksiaan, niin voi siitä varmaan rikosilmoituksenkin väsätä että toinen menee viestintäsalaisuuden rikkomaan. Harva tähän taitaa lähteä, mutta käytännössä sen voisi tehdä.
No buhuu, aika luuseri äijä olis pettämisensä jälkeen ja milläpä se ukko sen todistaisi? Sana sanaa vastaan varmaan? Oliskin varmaan niin kauhean kova rangaistus että sen takia kannattaisi jatkaa pettäjäukon kanssa :D Jos joku muuttuu epäilyttäväks käytökseltään ja ei suostu puhelintaan näyttämään samantien kun sitä pyytää, niin siitä vaan katsoo sitten salaa niin jääpähän ukko kiinni ja ei tarvitse miettiä enää asiaa. Usein nämä "yksityisyyttään varjelevat" on just niitä joilla on eniten salattavaa, jos ei olisi salaisuuksia niin vois hyvin puhelinta näyttää. Ei se eukko varmaan ala kavereiden normiviestejä selaamaan läpi? Ja tuskin kukaan elämäntarinaansa tekstareilla laittelee tai muuta niin kovin arkaluontoista, puhelimet voi myös hukkua ja niitä varastetaan jnejne.
No joidenkin vuosien päästä on varmaan pakko piilotella kaikilta, kun kaikki tuntuu siirtyvän puhelimeen, myös pankkitunnukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei piilottele, enkä piilottele minäkään omaani. Päinvastoin, molemmat tiedämme toistemme lukituskoodit, lainailemme toistemme puhelimia, vastaamme toistemme puhelimiin jne. Toinen myös välillä pyytää toista laittamaan puhelimestaan jonkun viestin jollekin, jos on itse vaikka menossa juuri suihkuun tmv.
Voisimme ihan helposti lukea toistemme viestejä ja joskus toki näkeekin toisen viestejä jos laittaa jollekin siitä puhelimesta viestin. Ja ennenkuin joku alkaa vaahtoamaan kavereiden vain yhdelle henkilölle tarkoitetusta ongelmien kertomisesta, minulla ei ole ystäviä, joten minulle ei kukaan kerro mistään, paitsi joskus mieheni kaverit, mutta kertovat myös miehelleni asiasta. Mieheni viestiketjuja kavereidensa kanssa en avaa, juuri siitä syystä jos siellä on jotakin joka on tarkoitettu vain miehelleni.
Mutta ei ole mitään tarvetta urkkia toisen puhelinta ja viestejä, ikinä ei ole tarvinnut toista epäillä. Minulle ainakin oli siitä asti kun suhde vakavoitui ihan selvää, että tottakai mieheni saa käyttää puhelintani ja tietää lukituskoodini, ei minun sitä tarvitse salailla. Sama juttu oli miehelläni, ei koskaan salaillut ja nopeasti antoikin minulle lukituskoodinsa. Mitään puhelimen salailua kummallaa ei ole ollut tässä 15 vuoden suhteen aikana.
En ymmärrä kauheaa puhelimen salailua, jos ei ole mitään salattavaa. Tietysti silti yksityisyytensä saa pitää jos tahtoo, tottakai. Sitten täytyy silti varautua siihen, että toinen epäilee pettämisestä, varsinkin jos on aiemmin joutunut petetyksi. Ja työpuhelin on asia erikseen, siihen ei ole mitään asiaa kellään toisella tietenkään koskea.
Jos taas pelkää toisen katsovan yksityisiä viestiketjuja vaikka kaverin ongelmaan liittyen, minusta kumppaniinsa pitäisi voida luottaa sen verran, että luottaa siihen, ettei tämä katso sitä ketjua. Jos häneen ei voi luottaa sen vertaa tai hän ei ole luottamuksen arvoinen, voiko häneen luottaa muussakaan?
Sinulla ei ole kavereita, joten he eivät lähettele mitään yksityistä puhelimeesi. Ilmeisesti teidän kummankaan työ ei ole sellainen, joka vaatisi puhelimen pitämistä puhtaasti henkilökohtaisena. Viestisi pointti oli mikä? Eihän siinä puhelimessa ja sen henkilökohtaisena pitämisessä silloin mitään ihmeellistä olekaan.
Ei tarvita erikseen työpuhelinta. Viestini pointti oli se, että aloituksessa kysyttiin piilotteleeko mies puhelintaan. Vastasin siihen ja kerroin oman näkemykseni puhelimen piilottelusta. On se ihme, kun ei enää keskustelupalstalla saisi keskustella, ilman että perustelee miksi vastasi johonkin.
No nyt meni perille.
Kyllä, puhelimen piilottelussa ei ole mitään järkeä jos mitään sen sisältämää tietoa ei pidä liian yksityisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sillä miehellä ei ole salattavaa niin mielellään varmaan näyttää sen puhelimen sisällön? Voihan sen tsekata itsekin sitten jos ei lupaa saa, saapahan tietää todellisuuden. Joku yksityisasiasta nillittäjä itkee silloin turhaan jos jää kiinni pettämisistään.
Ikävä kyllä joillain ukkomiehillä on toinen puhelin touhujaan varten..
Jos pettäjä oikein haluaa puolustaa oikeuksiaan, niin voi siitä varmaan rikosilmoituksenkin väsätä että toinen menee viestintäsalaisuuden rikkomaan. Harva tähän taitaa lähteä, mutta käytännössä sen voisi tehdä.
No buhuu, aika luuseri äijä olis pettämisensä jälkeen ja milläpä se ukko sen todistaisi? Sana sanaa vastaan varmaan? Oliskin varmaan niin kauhean kova rangaistus että sen takia kannattaisi jatkaa pettäjäukon kanssa :D Jos joku muuttuu epäilyttäväks käytökseltään ja ei suostu puhelintaan näyttämään samantien kun sitä pyytää, niin siitä vaan katsoo sitten salaa niin jääpähän ukko kiinni ja ei tarvitse miettiä enää asiaa. Usein nämä "yksityisyyttään varjelevat" on just niitä joilla on eniten salattavaa, jos ei olisi salaisuuksia niin vois hyvin puhelinta näyttää. Ei se eukko varmaan ala kavereiden normiviestejä selaamaan läpi? Ja tuskin kukaan elämäntarinaansa tekstareilla laittelee tai muuta niin kovin arkaluontoista, puhelimet voi myös hukkua ja niitä varastetaan jnejne.
Nämä erilaisten skenaarioiden mietinnät ja luuseriuden arvioinnit ei sen enempää kiinnosta. Viestintäsalaisuuden rikkomisesta ja vakoilusta on tullut tuomioita, viimeisin lukemani siitä että puhelimeen oli asetettu haittaohjelma kumppanin toimesta. Jotenkin sekin saatiin todistettua, että hän sen siihen on asentanut.
Kuten totesin, harva tuohon varmaan lähtee. Jos lähtee, niin silloin tavalla tai toisella varmaan olettaa kykenevänsä esittämään jotain todisteita.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan mies ei halua työasioitaan emäntänsä luettavaksi. Siinä saattaa pahimmassa tapauksessa mennä työt alta ison lakijutun kanssa, jos NDA:n alaisia asioita valuu henkilöille, jotka eivät ole NDA:ta allekirjoittaneet.
Ihan varmasti menee työt alkta ja syystäkin jos on niin pösilö ettei laita suojakoodia puhelimeensa.
Puhelimelta löytyy Grindr, siksi piilottelee.
Hih. Naurattaa nämä veijarit jotka vetoavat työpuhelimen NDA:han ja ties mihin. Ovat joko mielestään keksineet hyvän tekosyyn piilotella asioitaan, ovat vainoharhaisia tai potevat vähän turhan yleistä kuvitelmaa itsensä ja oman työn tärkeydestä. Tämä on voi kovin yleistä tietyillä aloilla, ja olen päässyt moista syndroomaa seuraamaan usean vuoden ajan eri ympyröissä. Omaa egoa nostetaan kuvitelmilla että ollaan 'suurten salaisuuksien haltioita' tai niiden 'salaisen tiedon arvoisia'.
Jos luotto on omaan puolisoon, niin selvähän se on että 'salaiset' työasiat pysyy salaisuuksina myös puolison osalta. Ei tulisi mieleenkään vuotaa mitään, vaikka tiedän tasan tarkkaan mitä ja miten puolison firmassa (suht näkyvä startup) menee. Ja kyseessä siis johtoryhmätason asiat.
Luottamus tarkoittaa myös avoimuutta. Jos ei ole toista niin ei ole toistakaan.
Missä vaiheessa te olette alkaneet käyttää puolisonne puhelinta? Eksän kanssa olimme yhdessä 15 vuotta eikä kertaakaan tullut tilanetta, jolloin olisi pitänyt laitana toisen puhelinta tai katsoa sitä? Kumpikaan ei piilotellut puhelinta, mutta kumpikaan ei koskaan koskenut toisen puhelimeen.
JooJaaJoo kirjoitti:
Hih. Naurattaa nämä veijarit jotka vetoavat työpuhelimen NDA:han ja ties mihin. Ovat joko mielestään keksineet hyvän tekosyyn piilotella asioitaan, ovat vainoharhaisia tai potevat vähän turhan yleistä kuvitelmaa itsensä ja oman työn tärkeydestä. Tämä on voi kovin yleistä tietyillä aloilla, ja olen päässyt moista syndroomaa seuraamaan usean vuoden ajan eri ympyröissä. Omaa egoa nostetaan kuvitelmilla että ollaan 'suurten salaisuuksien haltioita' tai niiden 'salaisen tiedon arvoisia'.
Jos luotto on omaan puolisoon, niin selvähän se on että 'salaiset' työasiat pysyy salaisuuksina myös puolison osalta. Ei tulisi mieleenkään vuotaa mitään, vaikka tiedän tasan tarkkaan mitä ja miten puolison firmassa (suht näkyvä startup) menee. Ja kyseessä siis johtoryhmätason asiat.
Luottamus tarkoittaa myös avoimuutta. Jos ei ole toista niin ei ole toistakaan.
Puolisosi on lörppö. Minä työskentelen suomalaisessa pörssiyrityksessä ekä tulisi mieleenikään vuotaa yrityksen asioita puolisolle. Ne kun eivät hänelle kuulu eikä minulla ole edes oikeutta puhua niistä ulkopuolisille.
Sinänsä olen osittain samaa mieltä kanssasi tuosta puhelinasiasta. Tekosyy, eihän se puoliso varmasti kaivele mitään työasioita sieltä luurista.
Meillä on ihan päinvastoin, molemmat tiedetään toistemme pääsykoodit ja osa salasanoistakin, koneella on milloin kummankin sähköposti, facebook tai whatsapp auki. Puhelimet on missä sattuu.
Ei ole kertaakaan ollut tarvetta selata toisen keskusteluja, faceseinää tai puhelinta, vaikka pari kertaa olisi ehkä ihan mielenkiinnosta huvittanutkin. Kun tiedän että toinen luottaa ja on ihan ok sen kanssa että voisin näin tehdä, niin en mitenkään jaksa uskoa että siellä nyt mitään kauhean dramaattista ja salaista olisi. :D
Ja sama toisinpäin, jos läjä typeriä nettimeemejä kuvagalleriassa tai tyttöjen ryhmän keskustelut kiinnostavat niin paljon, niin by all means.
Pätkääkään en kattelin tollasta meininkiä, että piilotetaan viestimet ja salaillaan.
hullut feministit aina kyttää mitä miehet tekkee
mgtow ainoa toivo miehille
t:nainen
Jos käytössä on työnantajan puhelin, työnantaja todellakin olettaa, että kukaan ulkopuolinen - vaikka vaimo - ei todellakaan tiedä sen avauskoodia. Se olisi työsalaisuuksien vuotamista ja irtisanomisen peruste.
Miehelläni on myös aina puhelin mukanaan, vessaankin mennessä. No ei nyt ihan suihkussa ehkä. Mutta tiedän kyllä puhelimen koodin ja jos tarvitsee hakea jotain tietoa netistä niin aina olen voinut hänen puhelimestaan katsoa. Tarvetta ei ole sen enempää tutkia puhelimen sisältöä. Mukana aina sen vuoksi, että haluaa ja täytyy olla tiettyjen asioiden takia tavoitettavissa. Ajatukseni on se, että mieheni on aikuinen ihminen, enkä voi estää, jos on mennäkseen. Tottakai se sattuisi, mutta en voi toista kahlitakkaan.