Lue keskustelun säännöt.
Sinä, joka et usko koskaan jääväsi työttömäksi, mikä on perustelusi ? Lue viesti ennen kommentointia
16.06.2019 |
Tässä kumoan väitteistä suurimman osan:
- alalla on töitä. Suhdanteet ovat muuttuvaisia ja hyvin työllistäneistä aloista on tullut huonosti työllistäviä
. olen osaaja alallani. Moni näin ajatellut on jäänyt työttömäksi ja yllätyksenä on tullut, että samoja paikkoja hakemassa on yhtä osaavia
- minulla on erikoisosaamista, mitä ei muilla ole. Mistäs tämän tiedät? Et mitenkään voi tietää kaikkien ihmisten erikoisosaamisaloja
- haen ahkerasti. On ihan harhakuvitelmaa, etteikö työttömistä löytyisi ahkeria työnhakijoita ja lisäksi paikkoja
hakevat myös paikanvaihtajat ja vastavalmistuneet
- alalta ei työt lopu tai alaa ei voi automatisoida. Niin ne paperityöntekijätkin ajattelivat joskus, ettei alalta työt lopu. En keksi paljonkaan aloja, mitä ei voi automatisoida. Lisäksi sitä mukaa, mitä jollakin alalla on töitä, ihmisiä suuntautuu ja pian on ylitarjontaa
- olen lääkäri. Ihmiset alkavat käydä halvemmissa lääkäreissä ulkomailla ja samalla ulkomailta tulee tänne halvempia lääkäreitä, joten kilpailua vähitellen tulee.
- olen lääkäri kunnassa, mihin olin ainoa hakija. No sieltä kunnasta lähtee ne ihmiset pois ja liikkuvuuden lisääntyessä harvat jäljelle voivat hakeutua muualle
- olen hoitaja. Hoitoalalla on työttömyyttä jo nyt ja ulkomailta hamutaan halvempia hoitajia
- perustaisin yrityksen. No se on helppoa, yrityksen saaminen kannattavaksi onkin jo asia erikseen.
- olen töissä suuressa vakavaraisessa yrityksessä. No moni oli 90-luvun alussa tällaisissa, 1995 niistä yrityksistä oli vain muisto jäljellä. Kyllä se lama säännöllisin väliajoin kohtaa
- asun maassa, jossa töitä saa kaikki halutessaan tai muutan sellaiseen maahan. No jos tähän pystyy, niin sitten ehkä voisin uskoa. Hanttihommiin pääsee koulutettu helpommin muualla kuin Suomessa. Itse silloin kun jäin työttömäksi äitiyslomalla, en voinut pienten lasten takia lähteä, mutta varmaan sinkkuna olisin lähtenyt saman tien.
Mä tiedän aika monta (itseni lisäksi), jotka ovat jääneet työttömäksi, vaikka ovat luulleet, että työn saamiseen riittää pelkkä halu. Olen sen jälkeen käynyt lisää kouluja, saanut töitä ja nykyään itse olen erikoisosaaja alallani, joka ei ole kovin mediaseksikäs eikä haluttu, mutta silti en ollut ainoa pätevä hakija. En ole mitenkään varma, että työllistyn tuosta vaan ilman kovaa työtä, jos firman toiminta loppuu jossain vaiheessa. Omalla alallani onneksi yrittäjyys on aika tyypillistä, mutta ala on tosi suhdanneherkkä, eli vaikeuksiin voi joutua, jos ei ole valmiina projekteja yrityksen perustamisvaiheessa.
Kommentit (143)
Verotukseen liittyvä erikoisala, jota ei opeteta missään yliopistossa tai amk:ssä Suomessa. Valtio tuskinpa verottamista lopettaa (varsinkaan tällä alalla), joten töitä riittää, kun on työssä oppinut niin valtiolla kuin yksityisellä puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun pienellä paikkakunnalla. Olen aivan ylikoulutettu tämänhetkiseen työhöni, teen määräaikaista sijaisuutta, olen raskaana ja työpaikalla on YT-neuvottelut. Hyvältä ei näytä. Onneksi kilpailijalta löytyy todella usein keikkaluontoista työtä, joten mahdollisesti, mikäli fudut tulee, saisin kilpailijalta edes jotain työvuoroja. Huoh. Vauvan synnyttyä muutamme pk-seudulle töiden perään.
Olin lapsi 90-luvun laman aikaan, ja kertaakaan aikuiselämässäni en ole ajatellut että työpaikka olisi itsestäänselvyys tai varma vaikka onkin vakituinen. Itse asiassa määräaikaisten sijaisuuksien aikana olenkin ollut YT-neuvotteluiden aikana huomattavasti nykyistä varmempi siitä, että sopimustani ei tulla purkamaan neuvotteluiden tuloksena.
Ai hoitoalalla työttömyyttä? No ei ainakaan tunnu koskevan erikoissairaanhoitoa pääkaupunkiseudulla. Viimeksi kun meille haettiin hoitajaa ei meinannut millään löytyä. Joitain hakijoita, mutta ei yhtään kelpoisuusehtoja täyttävää. Uusintahaussa onneksi löytyi hyvä hoitaja. Tuuria siinäkin kun muutti sopivasti etelään toiselta paikkakunnalta.
Vierailija kirjoitti:
Julkisen sektorin työntekijät voivat olla aika varmoja työpaikoistaan toisin kuin yksityisellä sektorilla jossa kärvistellään yt-neuvotteluista toisiin jatkuvassa epävarmuudessa. Voisitteko te julkisen puolen tyypit ottaa tämänkin huomioon kun valitatte huonoa palkkaustanne yksityiseen puoleen verrattuna. Samoin kuin pidemmät vuosilomanne, joka taas näin lomakaudella on ajankohtainen. Sori vähän ohi aiheen mutta tulipa noista vastauksista mieleen.
Hakeuduin julkiselle puolelle nuorena juuri tuosta syystä. Luultavasti olisin saanut tuplaliksalla töitä yksityiseltä sektorilta, mutta päätin olla ottamatta riskiä.
Typerintä, mitä julkisen puolen työnantajat voisivat tehdä, olisi maineensa pilaaminen irtisanomisilla. Työvoimakulut vain kasvaisivat, kun olisi pakko kilpailla palkoilla yksityisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoala, eikä meidän hommiin saa ulkomailta halvempia. Ei meidän palkat ole riippuvaisia siitä, mistä työntekijä tulee, ja heikko kielitaito on este hommassa pärjäämiselle. Lisäksi tekijöistä pulaa, ja minä olen hommassani hyvä. Jos jäisin työttömäksi, syynä voisi olla lähinnä itsestäni riippuva työkyvyttömyys.
Hoitoala minullakin. Vakituinen työpaikka ollut yli 10 vuotta. Vaihtuvuutta on paljon ja työntekijöitä ei meinata saada, ei ainakaan pidemmäksi aikaa, vajaalla mennään koko ajan. Mikä on se todennäköisyys, että tästä lähiaikoina tulisin irtisanotuksi? Jos niin kävisinkin en jäisi työttömäksi, jatkaisin opiskeluja. Tietysti esim. terveys voi mennä, mutta enhän silloin olisi työtön.
Sinulta voi mennä terveys ja sen johdosta työpaikka, mutta olisit kuitenkin työtön. Ei siihen tarvita muuta kuin se, että olet yli vuoden sairauslomalla ja työnantajalla on täysi oikeus irtisanoa sinut. Tai et kykene tekemään nykyistä työtäsi, työnantajalla ei ole tarjolla muuta, joten sinut irtisanotaan. Niinkin on sairaaloissa käynyt, että työntekijöitä ei ole pystynyt työskentelemään työpaikassaan sisäilmaongelmien vuoksi. Koska heillä on työpaikka, he eivät saa työttömyyskorvausta ja koska he eivät ole sairaita, he eivät saa sairauspäivärahaa. Tervetuloa todellisuuteen.
Mikä kysymys tämä edes on jos vastaus on että keneltä tahansa voi mennä työ, jos menee terveys. Kyllä, kuka tahansa voi myös kuolla ja oikeastaan mitä vaan voi tapahtua, mutta onko järkevää kysellä tällaisia? Totuus on, että toisilla on hyvin epätodennäköistä jäädä työttömäksi. Mikä on todennäköisyys että yhtäkkiä sairastuu niin että ei voi enää työskennellä? 1%? 5%?
Nykyään monessa paikassa on myös käytössä korvaavan työn malli, joten jos minulta hoitajana menee selkä, voisin esim tehdä puhelintyötä vaikka makuuasennossa.
T. Toinen joka hoitoalalla
Entä kun samassa paikassa useamalla alkaa olla tilanne, että tarvitaan korvaavaa työtä? Fyysisissä töissä missä työskentelee paljon ihmisiä ei ole mikään ihme, että useammalla on selkä, jalka tai käsi vaivoja. Siihen lisäksi jos on vuorotyö joka pitkässä juoksussa alkaa näkyä uni ongelmina joka taas johtaa muihin ongelmiin ja tarvitaan säännöllinen päivävuoro työ. Ei kaikkeen voi tietänkään varautua ja elämää pelätä, mutta on lapsellista ajatella, että minä en voi uupua, minun kroppa kestää, minä en voi joutua onnettomuuteen, en sairastua mihinkään joka heikentää kykyäni työskennellä. Tiedän kyllä tapauksia joissa on "mitättömän" oloisesta vammasta lähtenyt lumipallo pyörimään ja koko tarveys romahtanut. Kaikkea ei nykyajan lääketiedekään osaa korjata.
Nykyään on hoitajilla enemmän ja enemmän toimisitotyötä, koneen ja puhelimen ääressä olemista. Terveysneuvontaa jne. Valinnanvaraa kyllä löytyy. Lapsellista myös väkisin vääntää että kyllä juuri sinäkin hei voit joutua työttömäksi. Mitä sitten? Mikä on pointti? Se on edelleen äärimmäisen epätodennäköistä, vaikka sinä tai joku muu ei saisikaan töitä monen vuoden hakemisesta huolimatta.
En ole huolissaan työttömäksi jäämisestä, koska työ on loppupeleissä minulle vain työ - kyky ansaita rahaa ja mahdollistaa elämäni eläminen niinkuin haluan.
En pelkää työttömyyttä, en usko että koskaan voisin jäädä vuosikausia työttömäksi koska olen persoonaltani ihminen joka on valmis tekemään mitä työtä vaan. Ennen kuin sain ns hyvän työn olin mm. Siivooja, feissari ja puhelinmyyjä. Ja siis tein näitä töitä lähes kolmikymppisenä enkä mitenkään ”nuorena”. Koulutukseltani olen ja olin jo tuolloin tuplamaisteri. Nykyisen työni olen saanut aloittamalla ko firmalla paskahommista vuokratyöntekijänä ja pitkäjänteisyyteni on palkittu.
En ole missään vaiheessa hävennyt tehdä töitä jotka mielletään matalapalkka- tai duunarihommiksi. Moni korkeastikoulutettu hakee vaan korkeakoulututkinnon vaativia paikkoja ja väittää että on esim siivousduuniin ”ylikoulutettu”. Nykyään ei ole sellaista kuin ylikoulutettu. Vuokratyöfirmatkin tietenkin rekryävät pätevät, aikaansaavat tyypit joilla on hyvä asenne.
Tietysti jos ei ole sosiaalisia taitoja, on työttömänä vähän heikommilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoala, eikä meidän hommiin saa ulkomailta halvempia. Ei meidän palkat ole riippuvaisia siitä, mistä työntekijä tulee, ja heikko kielitaito on este hommassa pärjäämiselle. Lisäksi tekijöistä pulaa, ja minä olen hommassani hyvä. Jos jäisin työttömäksi, syynä voisi olla lähinnä itsestäni riippuva työkyvyttömyys.
Hoitoala minullakin. Vakituinen työpaikka ollut yli 10 vuotta. Vaihtuvuutta on paljon ja työntekijöitä ei meinata saada, ei ainakaan pidemmäksi aikaa, vajaalla mennään koko ajan. Mikä on se todennäköisyys, että tästä lähiaikoina tulisin irtisanotuksi? Jos niin kävisinkin en jäisi työttömäksi, jatkaisin opiskeluja. Tietysti esim. terveys voi mennä, mutta enhän silloin olisi työtön.
Sinulta voi mennä terveys ja sen johdosta työpaikka, mutta olisit kuitenkin työtön. Ei siihen tarvita muuta kuin se, että olet yli vuoden sairauslomalla ja työnantajalla on täysi oikeus irtisanoa sinut. Tai et kykene tekemään nykyistä työtäsi, työnantajalla ei ole tarjolla muuta, joten sinut irtisanotaan. Niinkin on sairaaloissa käynyt, että työntekijöitä ei ole pystynyt työskentelemään työpaikassaan sisäilmaongelmien vuoksi. Koska heillä on työpaikka, he eivät saa työttömyyskorvausta ja koska he eivät ole sairaita, he eivät saa sairauspäivärahaa. Tervetuloa todellisuuteen.
Mikä kysymys tämä edes on jos vastaus on että keneltä tahansa voi mennä työ, jos menee terveys. Kyllä, kuka tahansa voi myös kuolla ja oikeastaan mitä vaan voi tapahtua, mutta onko järkevää kysellä tällaisia? Totuus on, että toisilla on hyvin epätodennäköistä jäädä työttömäksi. Mikä on todennäköisyys että yhtäkkiä sairastuu niin että ei voi enää työskennellä? 1%? 5%?
Nykyään monessa paikassa on myös käytössä korvaavan työn malli, joten jos minulta hoitajana menee selkä, voisin esim tehdä puhelintyötä vaikka makuuasennossa.
T. Toinen joka hoitoalalla
Tai että kunnassa ei olisi yhtään lähihoitajan työtä mihin voisi siirtää? Olen sen yli 10v tosiaan näitä hommia tehnyt ja nähnyt aika monta sairastumista, väsymistä, masennusta, selän menemistä, syöpää, you name it. Koskaan ikinä ei ketään ole irtisanottu. Kyllä se on pitkä prosessi kun yhdessä työterveyden kanssa mietitään miten työhön paluuta voisi helpottaa, on osa-aikaisuutta, paikan vaihtoa yms. Ei nyt ketään laiteta vuodeksi saikulle vaan olemaan ja sit todeta, että no et pysty tekemään työtä, irtisanomme. :D Isompi juttu taas, jos esim. huomenna halvaannun kolarissa kaulasta alaspäin jään sairaslomalle ja lopulta eläkkeelle, en työttömäksi. Ihan kuten kuka tahansa muukin. Joten, mietin myös, mikä järki kysymyksessä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoala, eikä meidän hommiin saa ulkomailta halvempia. Ei meidän palkat ole riippuvaisia siitä, mistä työntekijä tulee, ja heikko kielitaito on este hommassa pärjäämiselle. Lisäksi tekijöistä pulaa, ja minä olen hommassani hyvä. Jos jäisin työttömäksi, syynä voisi olla Vaihtuvuutta on paljon ja työntekijöitä ei meinata saada, ei ainakaan pidemmäksi aikaa, vajaalla mennään koko ajan. Mikä on se todennäköisyys, että tästä lähiaikoina tulisin irtisanotuksi? Jos niin kävisinkin en jäisi työttömäksi, jatkaisin opiskeluja. Tietysti esim. terveys voi mennä, mutta enhän silloin olisi työtön.
Sinulta voi mennä terveys ja sen johdosta työpaikka, mutta olisit kuitenkin työtön. Ei siihen tarvita muuta kuin se, että olet yli vuoden sairauslomalla ja työnantajalla on täysi oikeus irtisanoa sinut. Tai et kykene tekemään nykyistä työtäsi, työnantajalla ei ole tarjolla muuta, joten sinut irtisanotaan. Niinkin on sairaaloissa käynyt, että työntekijöitä ei ole pystynyt työskentelemään työpaikassaan sisäilmaongelmien vuoksi. Koska heillä on työpaikka, he eivät saa työttömyyskorvausta ja koska he eivät ole sairaita, he eivät saa sairauspäivärahaa. Tervetuloa todellisuuteen.
Mikä kysymys tämä edes on jos vastaus on että keneltä tahansa voi mennä työ, jos menee terveys. Kyllä, kuka tahansa voi myös kuolla ja oikeastaan mitä vaan voi tapahtua, mutta onko järkevää kysellä tällaisia? Totuus on, että toisilla on hyvin epätodennäköistä jäädä työttömäksi. Mikä on todennäköisyys että yhtäkkiä sairastuu niin että ei voi enää työskennellä? 1%? 5%?
Nykyään monessa paikassa on myös käytössä korvaavan työn malli, joten jos minulta hoitajana menee selkä, voisin esim tehdä puhelintyötä vaikka makuuasennossa.
T. Toinen joka hoitoalalla
Entä kun samassa paikassa useamalla alkaa olla tilanne, että tarvitaan korvaavaa työtä? Fyysisissä töissä missä työskentelee paljon ihmisiä ei ole mikään ihme, että useammalla on selkä, jalka tai käsi vaivoja. Siihen lisäksi jos on vuorotyö joka pitkässä juoksussa alkaa näkyä uni ongelmina joka taas johtaa muihin ongelmiin ja tarvitaan säännöllinen päivävuoro työ. Ei kaikkeen voi tietänkään varautua ja elämää pelätä, mutta on lapsellista ajatella, että minä en voi uupua, minun kroppa kestää, minä en voi joutua onnettomuuteen, en sairastua mihinkään joka heikentää kykyäni työskennellä. Tiedän kyllä tapauksia joissa on "mitättömän" oloisesta vammasta lähtenyt lumipallo pyörimään ja koko tarveys romahtanut. Kaikkea ei nykyajan lääketiedekään osaa korjata.
Kun suuren ikäluokat kuolevat, loppuvat hoitajilta työt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokki ja toivottavasti robotit kokkaa jatkossa ja saisikin olla hetken työttömänä😃Tällä hetkellä töitä on liikaa ja äitiyslomaltakin yritettiin soitella et tuunko edes osa-aikaisesti..en jaksa murehtia etukäteen mitä jos ei ole töitä..ainakin vielä tuntuu olevan, ala on rankka/palkkaus heikko..ei houkuta nuoria niin siksikin töitä piisaa
En jaksanut kaikkia viestejä lukea, mutta itselläni on koko ajan se pieni peikka olkapäällä, joka kuiskii työttömyyden uhasta. Työpaikka on vakavarainen ja kaikki näyttää hyvältä, mutta silti. Ehkä juontuu ajalle vuosituhannen alkuun, missä minulla on kahteenkin kertaan ollut todella tukalat paikat työpaikalla. Itseasiassa työttömyys on ollut hiuskarvan varassa, kun minua jo savustettiin ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biffi Lindström on työtön työnhakija. Karma varmaan. :-D
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/entinen-ministeri-jari-lindstrom-on…
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen erikoisalan koulutus, siihen piää olla laillistettu. Toinenkin ammatti löytyy, josta on myös kokemusta. Tykkään kovasti työstäni ja olen valmis aina uusiin haasteisiin.. Nyt olen vakituisesti kuntasektorilla, mutta olen ollut myös yksityisellä . En ole koskaan ollut työtön, vaan minut on pyydetty vaihtamaan paikkaa. Osaan hyvin kieliä ja siitä on ainakin ulkomailla hyötyä ja alan kongresseissa. Melkein koko suku ja ystävät ovat samaa alaa ja mieheni on alalla johtava asiantuntija. Siten tiedän aina kuka haluaa vaihtaa paikkaa ym. Ei minun ammatissani ole työttömiä. Mielestäni kuollutta tai vakavasti vammatunutta ei voi sanoa työttömäksi. Olen myös sijoittaja. Maailma olisi mullin mallin jos tämä työ loppuisi. Tykkään työtovereistani ja heissä on monia erikoisia tyyppejä. Menisin varmaan tutulle ilmaiseksi töihin, jso olisi vaikka sota. ??
Hei,mielenkiinnosta. Mikä on tämä ala ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoala, eikä meidän hommiin saa ulkomailta halvempia. Ei meidän palkat ole riippuvaisia siitä, mistä työntekijä tulee, ja heikko kielitaito on este hommassa pärjäämiselle. Lisäksi tekijöistä pulaa, ja minä olen hommassani hyvä. Jos jäisin työttömäksi, syynä voisi olla lähinnä itsestäni riippuva työkyvyttömyys.
Hoitoala minullakin. Vakituinen työpaikka ollut yli 10 vuotta. Vaihtuvuutta on paljon ja työntekijöitä ei meinata saada, ei ainakaan pidemmäksi aikaa, vajaalla mennään koko ajan. Mikä on se todennäköisyys, että tästä lähiaikoina tulisin irtisanotuksi? Jos niin kävisinkin en jäisi työttömäksi, jatkaisin opiskeluja. Tietysti esim. terveys voi mennä, mutta enhän silloin olisi työtön.
Sinulta voi mennä terveys ja sen johdosta työpaikka, mutta olisit kuitenkin työtön. Ei siihen tarvita muuta kuin se, että olet yli vuoden sairauslomalla ja työnantajalla on täysi oikeus irtisanoa sinut. Tai et kykene tekemään nykyistä työtäsi, työnantajalla ei ole tarjolla muuta, joten sinut irtisanotaan. Niinkin on sairaaloissa käynyt, että työntekijöitä ei ole pystynyt työskentelemään työpaikassaan sisäilmaongelmien vuoksi. Koska heillä on työpaikka, he eivät saa työttömyyskorvausta ja koska he eivät ole sairaita, he eivät saa sairauspäivärahaa. Tervetuloa todellisuuteen.
Mikä kysymys tämä edes on jos vastaus on että keneltä tahansa voi mennä työ, jos menee terveys. Kyllä, kuka tahansa voi myös kuolla ja oikeastaan mitä vaan voi tapahtua, mutta onko järkevää kysellä tällaisia? Totuus on, että toisilla on hyvin epätodennäköistä jäädä työttömäksi. Mikä on todennäköisyys että yhtäkkiä sairastuu niin että ei voi enää työskennellä? 1%? 5%?
Nykyään monessa paikassa on myös käytössä korvaavan työn malli, joten jos minulta hoitajana menee selkä, voisin esim tehdä puhelintyötä vaikka makuuasennossa.
T. Toinen joka hoitoalalla
Entä kun samassa paikassa useamalla alkaa olla tilanne, että tarvitaan korvaavaa työtä? Fyysisissä töissä missä työskentelee paljon ihmisiä ei ole mikään ihme, että useammalla on selkä, jalka tai käsi vaivoja. Siihen lisäksi jos on vuorotyö joka pitkässä juoksussa alkaa näkyä uni ongelmina joka taas johtaa muihin ongelmiin ja tarvitaan säännöllinen päivävuoro työ. Ei kaikkeen voi tietänkään varautua ja elämää pelätä, mutta on lapsellista ajatella, että minä en voi uupua, minun kroppa kestää, minä en voi joutua onnettomuuteen, en sairastua mihinkään joka heikentää kykyäni työskennellä. Tiedän kyllä tapauksia joissa on "mitättömän" oloisesta vammasta lähtenyt lumipallo pyörimään ja koko tarveys romahtanut. Kaikkea ei nykyajan lääketiedekään osaa korjata.
Nykyään on hoitajilla enemmän ja enemmän toimisitotyötä, koneen ja puhelimen ääressä olemista. Terveysneuvontaa jne. Valinnanvaraa kyllä löytyy. Lapsellista myös väkisin vääntää että kyllä juuri sinäkin hei voit joutua työttömäksi. Mitä sitten? Mikä on pointti? Se on edelleen äärimmäisen epätodennäköistä, vaikka sinä tai joku muu ei saisikaan töitä monen vuoden hakemisesta huolimatta.[/quote
Mitä ne hoitajat tekee puhelimessa kun tuntuu ettei mihinkään saa enää soittaa. Myös tuntuu, että hoitotyö on se mikä nostetaan aina pinnalle kun kyseessä on työperäiset sairastumiset ja eteenkin työnkuormittavuus sekä jaksaminen. Siksi voisi luulla, että hoitatyöstä voi helposti pudota välitilaan kun ei ole työkykyinen mutta jotain työtä pitäisi edelleen tehdä. Aika usein jos vaikka puhuu henkilön kanssa joka on toistaiseksi määrittämättömän ajan sairauslomalla niin taustalla on hoitotyö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen kysymys.
Itse olen erään alan asiantuntija, piiiitkä työhistoria takana. Olen selvinnyt 3 yt-kierroksesta. Jos saisin kenkää, en välttämättä työllistyisi, se on fakta. Sen sijaan olen alkanut uskoa, etten koskaan tule saamaan kenkää. Olen aika lailla ainoa, joka teen tällaista työtä tässä (isossa) firmassa ja se on sellainen tehtävä, ettei se tule koskaan loppumaan, koska liittyy niin läheisesti tämän alan ydinbisnekseen. Olen sitä paitsi hyvä tyyppi, joten potkujen saaminen ei ole kovin todennäköistä. Eli: en usko jääväni työttömäksi.
Naurahdin ja hymähdin tuolle kommentillesi. Olin jollain työkkärin kurssilla alkuvuodesta ja siellä oli 50+ mies joka oli omasta mielestään tosi hyvä tyyppi, hyvä esimies ja ahkera työntekijä, tulostakin osasi tehdä ihan mojovia prosenttimääriä. Niin vaan tuli kenkää yt-neuvotteluiden tuloksena. Ei hänkään koskaan uskonut jäävänsä työttömäksi, hyvä tyyppi ja loistava esimies (omasta mielestään).
Olen lähipiirissäni nähnyt vuosien varrella että yt neuvotteluissa on irtisanottu todella osaavia asiantuntijoita 45+ ikäluokassa. Ko henkilöt eivät ole jumittaneet samassa tehtävässä montaa vuotta vaan edenneet uudenlaisiin tehtäviin. Työttöminä ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä että saivat uuden työpaikan
Vierailija kirjoitti:
Julkisen sektorin työntekijät voivat olla aika varmoja työpaikoistaan toisin kuin yksityisellä sektorilla jossa kärvistellään yt-neuvotteluista toisiin jatkuvassa epävarmuudessa. Voisitteko te julkisen puolen tyypit ottaa tämänkin huomioon kun valitatte huonoa palkkaustanne yksityiseen puoleen verrattuna. Samoin kuin pidemmät vuosilomanne, joka taas näin lomakaudella on ajankohtainen. Sori vähän ohi aiheen mutta tulipa noista vastauksista mieleen.
Valtiolla osataan savustaa työntekijä ulos. Häntä ei irtisanota, mutta kohdellaan vuosikausia niin huonosti, että hän lähtee pakoon. Myös se, että henkilöä ei nähdä, kuuluu toimintatapaan. Häntä ei kutsuta palavereihin. Jos joku juttelee hänen kanssaan käytävällä, toinen henkilön tulee siihen ja aloittaa keskustelun ei-toivotun henkilön pään yli häntä huomioimatta.
Helsingin kaupungilla, Suomen suurimmalla työnantajalla (noin 38 000 työntekijää) töissä vuodesta -88 ensin lyhytaikaisissa työsuhteissa opiskelun ohella ja sijaistuksia tehden, vakinaiseen toimeen v. -97. Olen toiminut useammissa erilaisissa töissä, tällä hetkellä olen asiantuntijatehtävissä. Helsingin kaupunki ei irtisanonut edes 90-luvun suuressa lamassa vakituisia työntekijöitään, joten en oikein näe sellaista ainakaan lähitulevaisuudessa. Kaikenlaista muuta "säästämistä" oli siihen aikaan, mm. lomarahoja ei muistaakseni maksettu vuosiin jne. Muistan myös vuosien varrelta joitain tilanteita, joissa työntekijän on edellytetty siirtyvän toisiin tehtäviin kaupunkiorganisaation sisällä, jos omaan työhön liittyvät tehtävät on lakkautettu esim. organisaatiomuutoksissa tms. Mutta irtisanomiskynnys on todella korkealla. Periaatteessa suosittelen työnantajana. Palkka ei monissa tehtävissä ole niin kilpailukyinen kuin yksityisellä tai valtiolla, mutta lomaedut on paremmat (kuin ainakin yksityisellä) ja esim. vanhempainvapaisiin suhtaudutaan todella joviaalisti, saa ilman nokan koputtamista pitää kaiken, minkä laki sallii. Työterveyshuolto on vähän niin ja näin, kun kaupungilla on oma eikä yksityiseltä ostettu. Kaikesta tunnutaan niistettävän siellä viimeisen päälle ja muidenkin kokemuksien vuoksi nykyään vältän käyttämästä.
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Ei mitään pelkoa työttömyydestä!
Niin hyvät säästöt, että jos joudun työttömäksi, niin rupean vapaaherraksi.
Minulla on sellainen erikoisalan koulutus, siihen piää olla laillistettu. Toinenkin ammatti löytyy, josta on myös kokemusta. Tykkään kovasti työstäni ja olen valmis aina uusiin haasteisiin.. Nyt olen vakituisesti kuntasektorilla, mutta olen ollut myös yksityisellä . En ole koskaan ollut työtön, vaan minut on pyydetty vaihtamaan paikkaa. Osaan hyvin kieliä ja siitä on ainakin ulkomailla hyötyä ja alan kongresseissa. Melkein koko suku ja ystävät ovat samaa alaa ja mieheni on alalla johtava asiantuntija. Siten tiedän aina kuka haluaa vaihtaa paikkaa ym. Ei minun ammatissani ole työttömiä. Mielestäni kuollutta tai vakavasti vammatunutta ei voi sanoa työttömäksi. Olen myös sijoittaja. Maailma olisi mullin mallin jos tämä työ loppuisi. Tykkään työtovereistani ja heissä on monia erikoisia tyyppejä. Menisin varmaan tutulle ilmaiseksi töihin, jso olisi vaikka sota. ??