En ehkä pääse opiskelemaan sairaanhoitajaksi menneisyyden mt-ongelmien takia
Koen tän aika syrjivänä. :(
Lähtökohtana kuitenkin, että hoidon avulla niistä toivutaan ja kuntoudutaan.
Mulle on lisäksi tehty psykologiset tutkimukset, joiden mukaan olen erittäin älykäs, eli opinnot varmasti sujuisivat eivätkä olisi liian vaativia. Minulla on myös kova motivaatio ja halu juuri tälle alalle.
Ymmärrän, että potilasturvallisuus on hyvin tärkeä asia, mutta koen epäreiluna, jos menneisyys rajaa mun elämää näin reilusti.
Mielipiteitä?
Kommentit (54)
Mielestäni sellaiset, jotka ovat joskus itse kärsineet masennuksesta, ovat yleensä paljon empaattisempia ihmisiä. Sen sijaan persoonallisuushäiriöiset eivät sovellu alalle, eivät myöskään johtavaan asemaan. Valitettavan moni kuitenkin hakeutuu nimenomaan sellaisiin asemiin, missä saa valtaa :( Tsemppiä Ap:lle!
En suosittele. Mulla ei ole mielenterveysongelmia, kaamosväsymystä lukuun ottamatta. Hoitoalalla oleminen tuntuu kumminkin niin psyykkisesti kuormittavalta, että päätin hakeutua muihin hommiin. Sairaanhoitajana vastuu, potilaiden rankat kohtalot, kiire ym. kuormittavat, lisäksi myös työyhteisöissä on todella monessa paikkaa ilmapiiriongelmia. Valinnanvaraa alalla toki on työpaikkojen suhteen, mutta kannattaa kyllä punnita asiaa huolella.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmiakin on niin monen eri sorttia että. Ehkä skitsofrenia, narsismi, epävakaa persoonallisuus olisi ainakin esteitä alalle.
Onhan niitä estäviä sairauksia (tai joiden pitäisi estää), olisi kiva tietää miksi "syrjitty" ap on hoidossa ollut? Lisätään listaan vakava, toistuva masennus ja bipolaarihäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmiakin on niin monen eri sorttia että. Ehkä skitsofrenia, narsismi, epävakaa persoonallisuus olisi ainakin esteitä alalle.
Nimenomaan. Musta on järkyttävää, että jopa jotkut alan "ammattilaiset" niputtaa kaikki mielenterveysongelmat yhteen ja sitten levittävät tätä virheellistä tietoa ja tadaa näin asia pysyy tabuna. Monesti johtuu koulutuksen puutteesta eli takaisin nämä "hoitajat" vaan koulun penkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tervepäisiä hoitoalalle, kiitos.
Vain empatiakykyisiä hoitoalalle, kiitos.
Juuri niin: tervepäisiä, empaattisia ja vastuuntuntoisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmiakin on niin monen eri sorttia että. Ehkä skitsofrenia, narsismi, epävakaa persoonallisuus olisi ainakin esteitä alalle.
Nimenomaan. Musta on järkyttävää, että jopa jotkut alan "ammattilaiset" niputtaa kaikki mielenterveysongelmat yhteen ja sitten levittävät tätä virheellistä tietoa ja tadaa näin asia pysyy tabuna. Monesti johtuu koulutuksen puutteesta eli takaisin nämä "hoitajat" vaan koulun penkille.
Lähdetään nyt siitä, että jos ihminen on tarvinnut hoitoa psykiatrisella osastolla, niin hän on ollut varsin vakavasti sairas eli toimintakyky ja/tai todellisuudentaju merkittävästi heikentynyt. Diagnoosista riippuen alttius tällaisille episodeille säilyy läpi elämän. Psyykkisesti sairaan paikka ei ole hoitamassa muita.
Älä hitossa lähde hoitoalalle ennenkuin oma pää on täysin kunnossa ja ennenkaikkea ollut jo vähintään jokusen vuoden. Silloin menneen mt-ongelmat ei enää ole este, toipumisvaiheessa on.
Raskas ala ns "kantaa muiden murheita", milläs teet sen, jos oma pää on rikki... Et millään. Terveisin mt-ongelmien kanssa paininut, mutta tervehtynyt, nykyään sh/eh.
Kuinkahan moni näistä, jotka puolustelevat mt-ongelmaisten oikeutta ja kykyä toimia hoitoalalla, on itse alalla tai kuinka monella on lähipiirissä psyykkisesti sairaita ihmisiä? Tarkoitan siis esim. psykoottistasoisesti oireilleita, bipolaarisia jne. Lääkityksen ollessa kohdallaankin mielen tasapaino on usein niin ja näin ja kuormittavat tilanteet rasittavat enemmän kuin muita. Itse en toivoisi työkaveriksi tai itseäni/läheistäni hoitamaan tällaista ihmistä.
Jos on ollut vakavia mielenterveysongelmia ja varsinkin saanut diagnoosin jostakin psyykkisestä sairaudesta, joka vaatii jatkuvaa lääkitystä, niin eihän se ole koskaan "menneisyyttä", vaan läsnä aina.
Sote-alalla on jo valmiiksi tarpeeksi mt-ongelmaisia.
Sen huomaat nopeasti, jos alalle joskus päädyt.
En suosittele, ellei omasta asiakkuudestasi ole oikeasti jo todella pitkä aika about 10-20 vuotta. Ala vaatii vahvaa mielenterveyttä. Tunnolliset ihmiset menettävät nopeasti mielenterveytensä ja yleisesti kaikki alan ihmiset kyynistyvät alta aikayksikön.
T. hoitajaopiskelija
Miksi haluat hoitajaksi etkä lääkäriksi jos sinut on todettu erittäin älykkääksi? Paljonko ÄO?
Hyvä juttu, ei hulluja hoitajiksi. Älykkyyskin, jos sitä nyt oikeasti edes on, menisi hukkaan noissa paskaduuneissa.
SORA-lainsäädäntö on syrjivä vammaisia ja pitkäaikaissairaita kohtaan. Opinto-oikeus voidaan päättää tilanteissa, jossa hakija ei täytä SORA-säädösten mukaisia edellytyksiä, häntä ei voida valita opiskelijaksi. Syynä voi olla esimerkiksi mielenterveyden ongelmat. Jos pelkäät, että sinut leimataan "soveltumattomaksi" terveydentilaltasi ja sitä kautta traumatisoivia ongelmia SORA-lainsäädännön kanssa, hae opiskelemaan jollekin muulle alalle, jossa ei toimeenpanna SORA-säädöksiä, vaan opiskelijavalinnoissa pyritään esteettömyyteen. Jos sinut todetaan soveltumattomaksi SORA-koulutusaloille, selvitä oikeutesi ammatilliseen kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Se, että sinut todetaan soveltumattomaksi näille niin sanotuille SORA-koulutusaloille voi aiheuttaa työttömyyttä - kuka haluaisi palkata työkyvyttömän ihmisen töihin, jos töihin on menossa myös terveitä yksilöitä? Ihmisoikeuksien, kuten oikeus koulutukseen, pitäisi kuulua täysimääräisesti kaikille. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisesta syrjinnästä tämä SORA-lainsäädäntö on oiva esimerkki.
https://www.kaleva.fi/hapeallista-toimintaa-oppilaitoksissa/1917694
Järkyttävää.