En ehkä pääse opiskelemaan sairaanhoitajaksi menneisyyden mt-ongelmien takia
Koen tän aika syrjivänä. :(
Lähtökohtana kuitenkin, että hoidon avulla niistä toivutaan ja kuntoudutaan.
Mulle on lisäksi tehty psykologiset tutkimukset, joiden mukaan olen erittäin älykäs, eli opinnot varmasti sujuisivat eivätkä olisi liian vaativia. Minulla on myös kova motivaatio ja halu juuri tälle alalle.
Ymmärrän, että potilasturvallisuus on hyvin tärkeä asia, mutta koen epäreiluna, jos menneisyys rajaa mun elämää näin reilusti.
Mielipiteitä?
Kommentit (54)
Musta tuntuu, ettei ap todella ymmärrä pointtia siinä, miksi ko. sairaudet saattavat rajoittaa alalle pääsyä, kun toistelet tuota kuinka syrjivää se mielestäsi on. Ei se ole yhtään sen "syrjivämpää", kuin se ettei esimerkiksi liikuntakyvyltään vaikeasti rajoittunut tai näkövammainen pysty sairaanhoitajana toimimaan. Kaiken, mikä edes mahdollisesti vaikeuttaa työn tekemistä tai vaarantaa potilasturvallisuuden, kuuluukin sulkea hakija koulutuksen ulkopuolelle. Sulla on toipumis- ja kuntoutusprosessi ihan kesken, katsellaan sitten jokusen vuoden kuluttua uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, ettei ap todella ymmärrä pointtia siinä, miksi ko. sairaudet saattavat rajoittaa alalle pääsyä, kun toistelet tuota kuinka syrjivää se mielestäsi on. Ei se ole yhtään sen "syrjivämpää", kuin se ettei esimerkiksi liikuntakyvyltään vaikeasti rajoittunut tai näkövammainen pysty sairaanhoitajana toimimaan. Kaiken, mikä edes mahdollisesti vaikeuttaa työn tekemistä tai vaarantaa potilasturvallisuuden, kuuluukin sulkea hakija koulutuksen ulkopuolelle. Sulla on toipumis- ja kuntoutusprosessi ihan kesken, katsellaan sitten jokusen vuoden kuluttua uudestaan.
Kuntoutumisprosessi on edennyt jo suht pitkälle, en ole enää sairaslomalla tms. vaan haen töitä, ja sain just tietää, että mut on hyväksytty ainakin lähihoitajakoulutukseen.
Jos olen siis lääkärinkin mielestä työkykyinen, miksen olisi myös opiskelukykyinen. Ap
Ei ole este. Tiedän tapauksen, joka on lähes koko ikänsä ollut mt polin asiakas, ollut toooodella pitkiä aikoja suljetulla osastolla, yrittänyt itsemurhaa useasti, käy edelleen hoitajalla ja psykologilla. Valmistunut lähihoitajaksi ja loppu suoralla sairaanhoitajan tutkinto. Menestynyt opiskeluissa ja harjoitteluissa äärettömän hyvin ja haluttu työntekijä, vaikka ei ole vielä edes valmis sh.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole este. Tiedän tapauksen, joka on lähes koko ikänsä ollut mt polin asiakas, ollut toooodella pitkiä aikoja suljetulla osastolla, yrittänyt itsemurhaa useasti, käy edelleen hoitajalla ja psykologilla. Valmistunut lähihoitajaksi ja loppu suoralla sairaanhoitajan tutkinto. Menestynyt opiskeluissa ja harjoitteluissa äärettömän hyvin ja haluttu työntekijä, vaikka ei ole vielä edes valmis sh.
Okei, kiitti tästä kommentista, sai mut vähän toiveikkaammaksi. Olen siis todella motivoitunut, ja jos en nyt pääsisi sairaanhoitajaksi, lähtisin siinä tapauksessa ensiksi opiskelemaan lähihoitajan tutkinnon, lukiopohjalla saan sen vähän nopeutetusti. Ap
No. Kaikki eivät pääse sairaanhoitaja opintoihin vaikka ei omaisi historiassaan lainkaan mielenterveydellsiiä ongelmia. - Toisaalta täytyy olla kyllä hyvin merkittävät ja vakavista mielentervedellisistä ongelmista kyse, jos ne on saatu toistaiseksi kuriin ("parannettua") mutta edelleen niiden perusteella voistaii myöhemmin lakkautta opiskeluoikeus. Vosiko joku antaa tiedon millaiset historiassa olevat mielenterveysongelmat oikeuttavat koulun/ oppialitosen tekemään tällaisen päätöksen? - Ja mikä tällöin on peruste? (- Syrjintä sairauden perusteella?)
Vierailija kirjoitti:
No. Kaikki eivät pääse sairaanhoitaja opintoihin vaikka ei omaisi historiassaan lainkaan mielenterveydellsiiä ongelmia. - Toisaalta täytyy olla kyllä hyvin merkittävät ja vakavista mielentervedellisistä ongelmista kyse, jos ne on saatu toistaiseksi kuriin ("parannettua") mutta edelleen niiden perusteella voistaii myöhemmin lakkautta opiskeluoikeus. Vosiko joku antaa tiedon millaiset historiassa olevat mielenterveysongelmat oikeuttavat koulun/ oppialitosen tekemään tällaisen päätöksen? - Ja mikä tällöin on peruste? (- Syrjintä sairauden perusteella?)
Perusteena on sora-lainsäädäntö ja "opiskeluun soveltumattomuus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, ettei ap todella ymmärrä pointtia siinä, miksi ko. sairaudet saattavat rajoittaa alalle pääsyä, kun toistelet tuota kuinka syrjivää se mielestäsi on. Ei se ole yhtään sen "syrjivämpää", kuin se ettei esimerkiksi liikuntakyvyltään vaikeasti rajoittunut tai näkövammainen pysty sairaanhoitajana toimimaan. Kaiken, mikä edes mahdollisesti vaikeuttaa työn tekemistä tai vaarantaa potilasturvallisuuden, kuuluukin sulkea hakija koulutuksen ulkopuolelle. Sulla on toipumis- ja kuntoutusprosessi ihan kesken, katsellaan sitten jokusen vuoden kuluttua uudestaan.
Kuntoutumisprosessi on edennyt jo suht pitkälle, en ole enää sairaslomalla tms. vaan haen töitä, ja sain just tietää, että mut on hyväksytty ainakin lähihoitajakoulutukseen.
Jos olen siis lääkärinkin mielestä työkykyinen, miksen olisi myös opiskelukykyinen. Ap
No sehän on sitten mukavaa. Kuitenkin se, että psyykkinen vointisi on joskus (ja ilmeisesti aika hiljattain vielä) ollut siinä pisteessä, että olet tarvinnut osastohoitoa, kertoo että olet herkkä ja alttiimpi tällaiselle jatkossakin. Diagnoosista riippuen olet kenties lääkityksellä lopun ikääsi eikä sekään ole tae, ettei uusiutumista tapahtuisi jossain vaiheessa. Oletko keskustellut sinua hoitaneiden/hoitavien tahojen kanssa urasuunnitelmistasi ja saanut kovastikin tsemppausta alalle, ainakaan tässä vaiheessa? Kovasti epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole este. Tiedän tapauksen, joka on lähes koko ikänsä ollut mt polin asiakas, ollut toooodella pitkiä aikoja suljetulla osastolla, yrittänyt itsemurhaa useasti, käy edelleen hoitajalla ja psykologilla. Valmistunut lähihoitajaksi ja loppu suoralla sairaanhoitajan tutkinto. Menestynyt opiskeluissa ja harjoitteluissa äärettömän hyvin ja haluttu työntekijä, vaikka ei ole vielä edes valmis sh.
Tämä on p:stä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos psyykkinen terveys joskus on prakaillut vakavasti, ei ole takeita ettei niin tapahtuisi uudestaan.
Ymmärrän tän, mutta niin voi tapahtua oikeestaan kenelle vaan. Ap
Ei voi. Tapahtuu vain niille, joilla on geneettinen altistus. Se kenellä taas jokin geeni on onkin sitten monimutkaisempi asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, ettei ap todella ymmärrä pointtia siinä, miksi ko. sairaudet saattavat rajoittaa alalle pääsyä, kun toistelet tuota kuinka syrjivää se mielestäsi on. Ei se ole yhtään sen "syrjivämpää", kuin se ettei esimerkiksi liikuntakyvyltään vaikeasti rajoittunut tai näkövammainen pysty sairaanhoitajana toimimaan. Kaiken, mikä edes mahdollisesti vaikeuttaa työn tekemistä tai vaarantaa potilasturvallisuuden, kuuluukin sulkea hakija koulutuksen ulkopuolelle. Sulla on toipumis- ja kuntoutusprosessi ihan kesken, katsellaan sitten jokusen vuoden kuluttua uudestaan.
Kuntoutumisprosessi on edennyt jo suht pitkälle, en ole enää sairaslomalla tms. vaan haen töitä, ja sain just tietää, että mut on hyväksytty ainakin lähihoitajakoulutukseen.
Jos olen siis lääkärinkin mielestä työkykyinen, miksen olisi myös opiskelukykyinen. Ap
No sehän on sitten mukavaa. Kuitenkin se, että psyykkinen vointisi on joskus (ja ilmeisesti aika hiljattain vielä) ollut siinä pisteessä, että olet tarvinnut osastohoitoa, kertoo että olet herkkä ja alttiimpi tällaiselle jatkossakin. Diagnoosista riippuen olet kenties lääkityksellä lopun ikääsi eikä sekään ole tae, ettei uusiutumista tapahtuisi jossain vaiheessa. Oletko keskustellut sinua hoitaneiden/hoitavien tahojen kanssa urasuunnitelmistasi ja saanut kovastikin tsemppausta alalle, ainakaan tässä vaiheessa? Kovasti epäilen.
Ymmärrän kyllä. Tiedän, että olen tällaiselle alttiimpi myös jatkossa. Olen keskustellut, ja ovat tietoisia, ja usko tai älä, ovat ihan tsemppaavia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole este. Tiedän tapauksen, joka on lähes koko ikänsä ollut mt polin asiakas, ollut toooodella pitkiä aikoja suljetulla osastolla, yrittänyt itsemurhaa useasti, käy edelleen hoitajalla ja psykologilla. Valmistunut lähihoitajaksi ja loppu suoralla sairaanhoitajan tutkinto. Menestynyt opiskeluissa ja harjoitteluissa äärettömän hyvin ja haluttu työntekijä, vaikka ei ole vielä edes valmis sh.
Onko oppilaitoksissa ja työpaikoilla mahdettu tietää hänen taustastaan...
Itse opiskelen sairaanhoitajaksi. Olen sairastanut menneisyydessä keskivaikeaa masennusta, osastollakin ollut omasta tahdostani. Itse en usko, että olisin jaksanut opiskella siinä vaiheessa kun kävin terapiassa. Oleellista kai on se, että ne vakavat mielenterveysongelmat on siellä menneisyydessä, ihan oman jaksamisen takia. Tosin missään vaiheessa ei ole vaadittu minkäänlaista todistusta terveydentilasta eli mistäänhän koulu ei asiaa saa tietää. Suosittelen kyllä, että haet kouluun vasta kun oma vointi on jo hyvän aikaa ollut tasainen.
Ei koulussa sitä kukaan saa tietää. Tiedän yhden naisen joka oli/on tosi sekaisin, ollut psykoosissakin suljetulla ja hän on sairaanhoitaja nykyään. Hoitaa vielä psyykkisesti sairaita lapsia. Hänestä kyllä huomaa että ei ole ihan tasapainoinen, mm. valehtelee tosi paljon. Töissä kuitenkin on käynyt ja ilmeisesti ei siellä ole mokaillut. On sairaslomilla kyllä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole este. Tiedän tapauksen, joka on lähes koko ikänsä ollut mt polin asiakas, ollut toooodella pitkiä aikoja suljetulla osastolla, yrittänyt itsemurhaa useasti, käy edelleen hoitajalla ja psykologilla. Valmistunut lähihoitajaksi ja loppu suoralla sairaanhoitajan tutkinto. Menestynyt opiskeluissa ja harjoitteluissa äärettömän hyvin ja haluttu työntekijä, vaikka ei ole vielä edes valmis sh.
Onko oppilaitoksissa ja työpaikoilla mahdettu tietää hänen taustastaan...
Totta kait on tiedetty. Alkuun opiskeli kevennetysti, mutta nopeasti siirtyi normi tahtiin. Ja työpaikoilla menneisyys on otettu rikkautena. Osaa asettua potilaan tilalle paremmin.
Vain tervepäisiä hoitoalalle, kiitos.
Voit pyytää psykiatrian erikoislääkäriltä lausunnon psyykkisestä tilastasi terveystarkastuksen yhteyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vain tervepäisiä hoitoalalle, kiitos.
Vain empatiakykyisiä hoitoalalle, kiitos.
Mielenterveysongelmiakin on niin monen eri sorttia että. Ehkä skitsofrenia, narsismi, epävakaa persoonallisuus olisi ainakin esteitä alalle.
Ei se ole syrjivää, vaan järkevää ja oikein.