Lue keskustelun säännöt.
Olikos opetusministeri Li Anderssonilla vain kandin paperit?
13.06.2019 |
Sinänsä vähän huvittaa kun puhuu telkkarissa korkeakoulutuksesta....
Kommentit (168)
Lillä oli hame ja sukkahousut, paperit oli sillä professorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oli köykäinen haastattelu Ohisalolta myöskin, ei mitään osaa sanoa mihinkään kun ei ole tietoa mistään
Tenkkapoo tulee niin virkamiehiin yhteys ts asiantuntijoita. Tietenkin kun suoraan haastatellaan niin täytyy jotain itsekin tietää. Vastahan tuo aloittelee nk ministerin postia.
Muodollinen tutkinto ei tuo älyä, viisautta ja ymmärryskykyä politiikkaan. Esimerkkeinä Laura Huhtasaari ja Timo Soini, siinä on meillä filosofian maisterit!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on valmistunut vuonna 2010, kandin tutkinto on alempi korkeakolututkinto eli seuraava olisi maisteri.
Joskus aiemmin valmistuttiin kandiksi ja maisterin tutkinnon voi ostaa, mutta siitä on jo aikaa.
2010 on jo varmasti valmistuttu ensin kandiksi ja sen jälkeen pitäisi suorittaa maisterin tutkinto.
1990-luvulla ja 2000-luvulla vuoteen 2010 saakka ei ollut edes mahdollista suorittaa kandin tutkintoa, esim. filosofian kandidaatin tai kauppatieteiden kandidaatin tai tekniikan kandidaatin tutkintoa vaan perustutkinto oli aina maisteri tai diplomi-insinööri, tosin erikoisena poikkeuksena oli oikeustieteen kandidaatti, joka vastasi maisterin tutkintoa eli oikeustieteen maisterin tutkintoa, joka tuli vasta v. 2005, sitä ennen oikeustieteellisestä sai tutkintonimikkeeksi oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, vaikka se vastasikin muiden alojen maisterin tutkintoa ja suorittaminen kesti 5v.
.
No tuo ei pidä paikkaansa, koska valmistuin kauppatieteen kandiksi kurssikavereiden mukana ja maisteriksi reilu vuosi siitä v. 2000.
Andersson on kandi eli hänellä on tuo alempi "korkeakoulututkinto", jonka monissa tiedekunnissa käytännössä saa kun on tietyt peruskurssit suoritettuna. Aivan pilipali paperi. Ja tarpeeton.
Sama kuin peruskoulun "välipäättötodistus" olisi ala-koulun 6. luokan toikkari ja osa jättäisi opinnot siihen.
Ahaa, okei, en tiennyt tätä että kauppatieteissä on ollut kandidaatin tutkinto jo ennen tätä yliopistojen tutkintouudistusta kaksiportaiseksi yleiseurooppalaisen mallin mukaiseksi järjestelmäksi, mutta nyt muistin että ainakin kasvatustieteen kandeja oli jo silloin kun v. 1999-2006 opiskelin Tampereen yliopistossa, esim. v. 2001 tapasin yhden kauppatieteen kandiksi opiskelevan naisen jossain haalaribileissä. Mutta ainakaan filosofian kandidaatteja tai tekniikan kandidaatteja ei ollut laisinkaan ennen tutkintouudistusta kaksiportaiseksi yliopistoissa. Ei tainnut olla hallintotieteiden kandidaattejakaan esimerkiksi. Käsittääkseni Tampereen yliopistossa ei voinut suorittaa kauppatieteen kandidaatin tutkintoa vielä tuolloin myöskään vaan perustutkintona oli kauppatieteen maisteri silloisessa taloudellis-hallinnollisessa tiedekunnassa. Eipä sitä tiedekuntaakaan taida olla enää vaan kauppatieteilijät opiskelevat Tampereella nykyään Johtamiskorkeakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on valmistunut vuonna 2010, kandin tutkinto on alempi korkeakolututkinto eli seuraava olisi maisteri.
Joskus aiemmin valmistuttiin kandiksi ja maisterin tutkinnon voi ostaa, mutta siitä on jo aikaa.
2010 on jo varmasti valmistuttu ensin kandiksi ja sen jälkeen pitäisi suorittaa maisterin tutkinto.
1990-luvulla ja 2000-luvulla vuoteen 2010 saakka ei ollut edes mahdollista suorittaa kandin tutkintoa, esim. filosofian kandidaatin tai kauppatieteiden kandidaatin tai tekniikan kandidaatin tutkintoa vaan perustutkinto oli aina maisteri tai diplomi-insinööri, tosin erikoisena poikkeuksena oli oikeustieteen kandidaatti, joka vastasi maisterin tutkintoa eli oikeustieteen maisterin tutkintoa, joka tuli vasta v. 2005, sitä ennen oikeustieteellisestä sai tutkintonimikkeeksi oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, vaikka se vastasikin muiden alojen maisterin tutkintoa ja suorittaminen kesti 5v.
Oikeustieteissä oli kandidaatin jatkotutkintonakin sitten vain oikeustieteen lisensiaatin tai oikeustieteen tohtorin tutkinto ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinto on lähinnä ammatillinen jatkotutkinto enemmän kuin tieteellinen jatkotutkinto, vaikka lisensiaatin tutkinto katsotaankin tutkija-tason tutkinnoksi.
Sama on lääkäreilläkin, lisensiaatin tutkinto on lääkäreillä enempi ammatillinen tutkinto kuin tieteellinen jatkotutkinto ja tohtoritason tutkinto on oikeustieteilijöillä ja lääkäreillä se varsinainen tutkija-tutkinto. Lääketieteessä ei ole lisäksi ollenkaan maisterin tutkintoa, lääketieteen maistereita ei ole olemassakaan kuten ei ollut ennen v. 2005 oikeustieteen maistereitakaan. Lääketieteessä on kandidaatin tutkintokin vain oikeastaan kandidaatin arvo ja perustutkintona on lääketieteessä toiseksi korkein akateeminen loppututkinto eli lisensiaatin tutkinto jonka suorittaminen vie 6 vuotta.
Kaksiportainen perustutkinto on ollut yliopistoissa alunperin vuosisatoja, sitten 90-luvulla kandidaatin tutkintoja ei enää voinut suorittaa ollenkaan vuoteen 2005 saakka, vaan perustutkintona oli aina maisteri, esim. filosofian maisteri, mutta sitten yliopistojen yleiseurooppalaisen harmonisoinnin myötä myös Suomessa palattiin kaksiportaiseen kandin ja maisterin tutkintojen malliin ja samoin ammattikorkeakouluissa alkoi kaksiportainen ammattikorkealoulututkintojen malli eli ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kandin paperit saa kolmessa vuodessa ja maisterin paperit 5 vuodessa jos tutkinnon suorittaa normaalissa ajassa. Toki maisterin paperit voi saada 4 vuodessa ja jollain menee 6 vuotta niiden saamiseen. Kandin tutkinto sisältää kandidaatin lopputyön ja maisterin tutkinto sisältää pro gradu -tutkielman.
Tulenpa sekoittelemaan vielä vähän niitä, jotka eivät muista tai muuten vain tiedä.
Minä lähdin opiskelemaan vuonna 1984. Kolmessa vuodessa pystyi suorittamaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, ja koska töitä riitti tuolloin kaikille, moni lähti kesken opintojen töihin ja on työelämässä edelleenkin humkandina. HuK kuitenkin tiedettiin eittämättä kesken jääneeksi opiskeluksi, koska suuressa yliopistossa kandin verran opintoviikkoja voi kerätä haalimalla kokoon oman ja muiden laitosten höpöopinnot eli senjasen perusteet (minun laitokseni oli niin pieni ja kaukana emoyliopistosta, että käytännössä valinnanvaraa oli vain muutama opintoviikko eli kaikki oli pakollista). Mitään tutkielmia tai muuta isompaa ei humkandiin tehty.
Humkandista päästiin "oikeaan" opiskeluun, joka päättyi graduun ja filosofian kandidaatin tutkintoon. Kun FK-paperit oli saatu, anottiin filosofian maisterin tutkintoa. En tiedä, miksi oli muotoutunut tällainen järjestelmä. Jo tuolloin eri yliopistojen ja tiedekuntien välillä oli eroja, joita sai olla selittämässä niille, joiden mielestä on olemassa vain yksi ainoa rakenne. Nyt on vielä omituisempi meno.
Sekoitetaan vielä vähän lisää kertomalla tähän että yliopistollisen akateemisen loppututkinnon on voinut suorittaa niin että ei ole edes kandidaatti. Nimittäin 70-luvulla luokanopettajan tutkinnon pystyi suorittamaan tekemättä tutkintoa kandidaatiksi saakka, eli ilmeisesti siinä olisi ollut jotain lisäopintoja tai jonkinlainen kandidaattityö jotta olisi saanut tukinnon kandidaatiksi saakka tehtyyä. Loppututkintona saattoi olla siis luokanopettajan tutkinto opettajakorkeakoulusta eli OKL:sta esim. Savonlinnasta tai Hämeenlinnasta, joissa molemmissa oli OKL. Lienee matalimpia akateemisia loppututkintoja joita on ollut, ainakin Hämeenlinnan OKL oli Tampereen yliopistoon kuuluva korkeakoulu joka tosin lopetettiin v. 2011.
Joskus tätä ennen ala-asteen opettajan ei tarvinnut olla edes ylioppilas ja valmistui opettajaseminaarista, ei yliopistosta. Mutta siitä on aikaa, oli muistaakseni 50-60 luvulla näin. Toki silloinkin osa opettajista oli kirjoittanut ylioppilaaksi ennen kuin meni opettajaseminaariin opiskelemaan. Itselläni oli 80-90 -luvulla opettajia joista osa oli saanut tukintonsa seminaarista eivätkä olleet edes ylioppiaita, osa oli ylioppilaita mutta saaneet tutkintonsa silti seminaarista ja osa oli yliopistosta valmistuneita luokanopettajia ja tietenkin ylioppilaita silloin myös. Taisi nuorimmat olla sitten jopa kandeja tai maistereita.
Nykyään Luokanopettajan pätevyys edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Eli melkoisesti vaatimus noussut sitten 70-luvun jolloin ei tarvinnut olla edes kandidaatti.
Lastentarhanopettajaksi opiskelevat suorittavat yliopistossa yleensä alemman korkeakoulututkinnon. Joissakin yliopistoissa opiskelijat saavat suoraan oikeuden opiskella kasvatustieteen maisterin tutkinnon (KM).
Myös ammattikorkeakoulussa voi pätevöityä lastentarhanopettajaksi (ei kuitenkaan esiopetus eli esikoulu vaan vain päiväkoti) suorittamalla sosionomi (AMK) -tutkinnon. Opintoihin tulee sisältyä riittävät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että jäikö Liillä opinnot kesken?
Jäivät. Kandi on välitutkinto paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ja Li ei ole poikkeus.
No välitutkinto ja välitutkinto, miten sen nyt ottaa. Kyseessä on kuitenkin akateeminen yliopistollinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto jota voidaan pitää loppututkintona jos opiskelija on alun perinkin päättänyt jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. Eri asia on ikuiset ylioppilaat, jotka eivät saa tehtyä mitään tutkintoa vaan jäävät esim. kauppatieteiden ylioppilaaksi ja lähtevät esim. politiikkaan tai töihin kesken opintojen ja jäävät sille tielle. On meillä eduskunnassakin ikuisia ylioppilaita jotka eivät ole saaneet mitään tutkintoa aikaiseksi vaikka ovat yliopistoon päässeet.
Samalla logiikalla kaikki AMK:sta valmistuneet ovat jättäneet opinnot kesken jos eivät ole myöhemmin jatkaneet vielä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka opintojaan. Suurin osa AMK:sta valmistuneista jättävät opinnot tuohon alempaan AMK-tutkintoon.
Yliopistoissa on mahdollista suorittaa vaikka kuinka monia alempia korkeakoulututkintoja nykyään ja esim. johonkin tilitoimistoon töihin pyrkiessä riittää hyvin kauppatieteen kandidaatinkin tutkinto.
Tosin moniin ylempiin tehtäviin esim. valtion virkoihin vaaditaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muodollinen tutkinto ei tuo älyä, viisautta ja ymmärryskykyä politiikkaan. Esimerkkeinä Laura Huhtasaari ja Timo Soini, siinä on meillä filosofian maisterit!!
Ilmeisesti itselläsi ei kuitenkaan ole ylempää korkeakoulututkintoa?
Andersson on niin nuori, että ei ole ehtinyt suorittaa vanhojen vaatimusten mukaista kandidaatin tutkintoa, joka aikoinaan oli ylempi korkeakoulututkinto. Nämä nykyiset tutkintonimitykset ovat olleet voimassa jo reilusti toistakymmentä vuotta eli jos Anderssonin tutkinto olis ylempi, niin hänen olisi pitänyt mennä yliopistoon jo alakoulun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lin tutkinto on suoritettu 2010 joten miten joku 80-luku asiaan liittyy? Kyllä hänellä vastaa ihan nykyisen opetussuunnitelman mukaista kandia.
Juuri näin. Aivan sama olisi verrata, että 1600-luvulla hän olisi ollut tohtorisnaisia noilla opintomäärillä.
Juuri kysyin kollegoilta, he eivät ole edes ottaneet kandinpapereita ulos vaan ilman noteerausta jatkaneet maisteritasolle. Kandiksi ovat valmistuneet käytännössä tietämättään.
Voihan se olla, että Li ei edes ole kandi. Arvelee vain jonkinverran opiskelleen ja kutsuu sen perusteella itseään kandiksi. Tämäkin mahdollista toki. Olihan haavistokin tohtori.
No ainakin kauppatieteissä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa täytyi tehdä kandidaatin työ joka tapauksessa vaikka oli valittu alunperinkin jo heti opiskelemaan pyrkiessä maisteritutkinto-opiskelijaksi. Eli vaikka oli hakenut ja päässyt heti maisteriohjelmaa opiskelemaan kun yliopistoon sisään pääsi niin opintojen välissä piti tehdä kandidaattityö joka tapauksessa ja valmistuk kauppatieteen kandidaatiksi siinä kesken opintojen opiskellessa yhtäjaksoisesti maisteriksi.
Luulisi siinä tietävänsä valmistuneen kandidaatiksi välissä. Veljeni teki juuri näin ja oli kandidaattina kesken maisteriopintojen jo töissäkin Price Waterhouse Coopersilla tehden samalla loput opinnot ja gradun töiden ohella. Varmaan vaikutti työpaikan saantiin se että oli kuitenkin kandi jo vaikka maisteriopinnot kesken olivatkin. Sitten kauppatieteen maisteriksi valmistuttuaan tosin vasta sai vakinaisen paikan tuolla PwC:lla ja yleni samalla korkeampiin tehtäviin tilintarkastajaksi olikohan se titteli sitten associate alkuun ja nykyään työkokemuksen ja uralla etenemisen myötä Geneveen töihin lähdettyään on nyt sitten tuosta associatesta seuraava korkeampi titteli alalla, jota en nyt edes tiedä mikä se on olisikohan se nyt sitten senior associate ja siitä seuraava olisi partner, joksi on pääsemässä nyt oltuaan Genevessä töissä jo 4 vuotta ja työnantajakin on vaihtunut Suomen PwC:lta Sveitsin PwC:lle tuossa samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että jäikö Liillä opinnot kesken?
Jäivät. Kandi on välitutkinto paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ja Li ei ole poikkeus.
No välitutkinto ja välitutkinto, miten sen nyt ottaa. Kyseessä on kuitenkin akateeminen yliopistollinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto jota voidaan pitää loppututkintona jos opiskelija on alun perinkin päättänyt jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. Eri asia on ikuiset ylioppilaat, jotka eivät saa tehtyä mitään tutkintoa vaan jäävät esim. kauppatieteiden ylioppilaaksi ja lähtevät esim. politiikkaan tai töihin kesken opintojen ja jäävät sille tielle. On meillä eduskunnassakin ikuisia ylioppilaita jotka eivät ole saaneet mitään tutkintoa aikaiseksi vaikka ovat yliopistoon päässeet.
Samalla logiikalla kaikki AMK:sta valmistuneet ovat jättäneet opinnot kesken jos eivät ole myöhemmin jatkaneet vielä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka opintojaan. Suurin osa AMK:sta valmistuneista jättävät opinnot tuohon alempaan AMK-tutkintoon.
Yliopistoissa on mahdollista suorittaa vaikka kuinka monia alempia korkeakoulututkintoja nykyään ja esim. johonkin tilitoimistoon töihin pyrkiessä riittää hyvin kauppatieteen kandidaatinkin tutkinto.
Tosin moniin ylempiin tehtäviin esim. valtion virkoihin vaaditaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto.
Ei alemmasta korkeakoulututkinnosta saa millään kikkailulla loppututkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto on nykyajan kandi-tasoa eli alempi korkeakoulututkinto.
AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja saa vain ylipiostosta:
1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:
1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;
2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä
3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.
Eli ammattikorkeakoulussa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat kyllä lain mukaan korkeakoulututkintoja, mutta eivät ylempiä tai alempia korkeakoulututkintoja vaan ammattikorkeakoulututkintoja.
Loogista on että ammattikorkeakoulusta saa ammattikorkeakoulututkinnon, joka voi olla nykyään ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Loogista tai ei, mutta tuon lain mukaanhan ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto, ihan yhtälailla kuin yliopistojen tai maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnotkin. Sama on todettu myös ammattikorkeakoululaissa:
"11 §Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. "
Tässä siis vielä tarkentuu sekin, että AMK tutkintoja on kahtaa laatua ja YAMK tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja (ihan kuten maisterin tutkinnot yliopistolla). Yliopistosta voi sitten halutessaan hakea lisensiaatin tai tohtorin tutkinnot YAMK tutkinnon jatkeeksi. Jokunen AMK taustainen tohtori Suomesta taitaa jo löytyykin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto on nykyajan kandi-tasoa eli alempi korkeakoulututkinto.
AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja saa vain ylipiostosta:
1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:
1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;
2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä
3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.
Eli ammattikorkeakoulussa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat kyllä lain mukaan korkeakoulututkintoja, mutta eivät ylempiä tai alempia korkeakoulututkintoja vaan ammattikorkeakoulututkintoja.
Loogista on että ammattikorkeakoulusta saa ammattikorkeakoulututkinnon, joka voi olla nykyään ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Loogista tai ei, mutta tuon lain mukaanhan ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto, ihan yhtälailla kuin yliopistojen tai maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnotkin. Sama on todettu myös ammattikorkeakoululaissa:
"11 §Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. "
Tässä siis vielä tarkentuu sekin, että AMK tutkintoja on kahtaa laatua ja YAMK tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja (ihan kuten maisterin tutkinnot yliopistolla). Yliopistosta voi sitten halutessaan hakea lisensiaatin tai tohtorin tutkinnot YAMK tutkinnon jatkeeksi. Jokunen AMK taustainen tohtori Suomesta taitaa jo löytyykin.
Niinpä. Tilanne on sama kuin ennenkin: on olemassa opistoja ja yliopistoja. Nimillä tietysti hämätään, mutta sisältöön vilkaiseminen kertoo kaiken. Siis sen, että on olemassa opistoja ja yliopistoja. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
3 v kandi ja 3 v maisteri.
2 v maisteri
Montako yritystä Li on perustanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto on nykyajan kandi-tasoa eli alempi korkeakoulututkinto.
AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja saa vain ylipiostosta:
1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:
1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;
2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä
3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.
Eli ammattikorkeakoulussa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat kyllä lain mukaan korkeakoulututkintoja, mutta eivät ylempiä tai alempia korkeakoulututkintoja vaan ammattikorkeakoulututkintoja.
Loogista on että ammattikorkeakoulusta saa ammattikorkeakoulututkinnon, joka voi olla nykyään ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Sotatieteiden kanditaatti lutiksi asti ja siitä etiäpäin sotatieteiden maisteri. Onko se sitten se linja mistä mennään kenraaliksi asti? Kadettikoulu kaiketi. Ts maanpuolustuskorkeakoulu
Vierailija kirjoitti:
Muodollinen tutkinto ei tuo älyä, viisautta ja ymmärryskykyä politiikkaan. Esimerkkeinä Laura Huhtasaari ja Timo Soini, siinä on meillä filosofian maisterit!!
Laura kasvatustieteiden maisteri ja Timppa valtiotieteiden maisteri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että jäikö Liillä opinnot kesken?
Jäivät. Kandi on välitutkinto paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ja Li ei ole poikkeus.
No välitutkinto ja välitutkinto, miten sen nyt ottaa. Kyseessä on kuitenkin akateeminen yliopistollinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto jota voidaan pitää loppututkintona jos opiskelija on alun perinkin päättänyt jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. Eri asia on ikuiset ylioppilaat, jotka eivät saa tehtyä mitään tutkintoa vaan jäävät esim. kauppatieteiden ylioppilaaksi ja lähtevät esim. politiikkaan tai töihin kesken opintojen ja jäävät sille tielle. On meillä eduskunnassakin ikuisia ylioppilaita jotka eivät ole saaneet mitään tutkintoa aikaiseksi vaikka ovat yliopistoon päässeet.
Samalla logiikalla kaikki AMK:sta valmistuneet ovat jättäneet opinnot kesken jos eivät ole myöhemmin jatkaneet vielä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka opintojaan. Suurin osa AMK:sta valmistuneista jättävät opinnot tuohon alempaan AMK-tutkintoon.
Yliopistoissa on mahdollista suorittaa vaikka kuinka monia alempia korkeakoulututkintoja nykyään ja esim. johonkin tilitoimistoon töihin pyrkiessä riittää hyvin kauppatieteen kandidaatinkin tutkinto.
Tosin moniin ylempiin tehtäviin esim. valtion virkoihin vaaditaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto.
Ei alemmasta korkeakoulututkinnosta saa millään kikkailulla loppututkintoa.
Kyllä mulle lähetettiin ihan hieno tutkintotodistus postitse kun sain tehtyä kandintutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti häneltä onnistuu opetusministerin hommat, vaikka itsellä ei ole ollutkaan lukuhaluja kuin vaatimattomaan kandin tutkintoon.
Liillä vaatimattomat 6 laudaturia
En Andersonista osaa sanoa, mutta totuus on että parhaimmat revitään työelämään ennen valmistumista. Yksi tuntemistani huippukoodareista on nelikymppinen ylioppilas.
Siinä ei paljoa auta levitellä omaa osaamistaan papereilla kun toisella on 20 vuotta koodauskokemusta WAPista wlaniin.