Lue keskustelun säännöt.
Olikos opetusministeri Li Anderssonilla vain kandin paperit?
13.06.2019 |
Sinänsä vähän huvittaa kun puhuu telkkarissa korkeakoulutuksesta....
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että jäikö Liillä opinnot kesken?
Jäivät. Kandi on välitutkinto paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ja Li ei ole poikkeus.
No välitutkinto ja välitutkinto, miten sen nyt ottaa. Kyseessä on kuitenkin akateeminen yliopistollinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto jota voidaan pitää loppututkintona jos opiskelija on alun perinkin päättänyt jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. Eri asia on ikuiset ylioppilaat, jotka eivät saa tehtyä mitään tutkintoa vaan jäävät esim. kauppatieteiden ylioppilaaksi ja lähtevät esim. politiikkaan tai töihin kesken opintojen ja jäävät sille tielle. On meillä eduskunnassakin ikuisia ylioppilaita jotka eivät ole saaneet mitään tutkintoa aikaiseksi vaikka ovat yliopistoon päässeet.
Samalla logiikalla kaikki AMK:sta valmistuneet ovat jättäneet opinnot kesken jos eivät ole myöhemmin jatkaneet vielä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka opintojaan. Suurin osa AMK:sta valmistuneista jättävät opinnot tuohon alempaan AMK-tutkintoon.
Yliopistoissa on mahdollista suorittaa vaikka kuinka monia alempia korkeakoulututkintoja nykyään ja esim. johonkin tilitoimistoon töihin pyrkiessä riittää hyvin kauppatieteen kandidaatinkin tutkinto.
Tosin moniin ylempiin tehtäviin esim. valtion virkoihin vaaditaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto.
Ei alemmasta korkeakoulututkinnosta saa millään kikkailulla loppututkintoa.
Kyllä mulle lähetettiin ihan hieno tutkintotodistus postitse kun sain tehtyä kandintutkinnon.
Uskotaan. Mutta ei se silti loppututkinto ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei kopioi graduaan kuten Halla-aho ja Huhtasaari
Kukahan toimittaja haluaisi tutkia Halla-ahon gradun taustoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto on nykyajan kandi-tasoa eli alempi korkeakoulututkinto.
AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja saa vain ylipiostosta:
1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:
1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;
2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä
3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.
Eli ammattikorkeakoulussa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat kyllä lain mukaan korkeakoulututkintoja, mutta eivät ylempiä tai alempia korkeakoulututkintoja vaan ammattikorkeakoulututkintoja.
Loogista on että ammattikorkeakoulusta saa ammattikorkeakoulututkinnon, joka voi olla nykyään ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Sotatieteiden kanditaatti lutiksi asti ja siitä etiäpäin sotatieteiden maisteri. Onko se sitten se linja mistä mennään kenraaliksi asti? Kadettikoulu kaiketi. Ts maanpuolustuskorkeakoulu
Entinen kadettikoulu ja nykyinen maanpuolustuskorkeakoulu. Kadettikoulu ei ollut korkeakoulu, silloin aikoinaan oli ns. sotakorkeakoulu erikseen ja sinne oli kadettiupseerien haettava erikseen jos halusi edetä urallaan ja päästä yleisesikuntaupseeriksi ja sitä kautta korkeimpiin mahdollisiin sotilasarvoihin.
Nykyään ei ole muita vakinaisessa palveluksessa olevia upseereita kuin maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat upseerit ja erikoisupseerit ja lisäksi on reserviupseereita, jotka ovat asevelvollisia reservissä eivätkä ole siis armeijan palveluksessa vakinaisesti vaan vain kertausharjoituksissa ja mahdollisen sodan syttyessä.
Aiemmin koulutettiin myös opistoupseereita, jotka eivät ole varsinaisia upseereita kuten kadettikoulun käyneet kadettiupseerit, vaan nimenomaan opistoupseereita jotka eivät voineet yletä myöskään kapteenin arvoa korkeammalle ja tuo kapteenin arvokin edellytti erillisen kapteenikurssin käymistä. Lisäksi vanhat kanta-aliupseerit muutettiin 70-luvulla toimiupseereiksi, jotka eivät myöskään olleet varsinaisia upseereita kuten kadettikoulun käyneet kadettiupseerit.
Sitten järjestelmä palautettiin samanlaiseksi kuin se oli ennen poliittisista syistä tapahtunutta kanta-aliupseeriston lakkauttamista, eli nykyään kaikki upseerit ovat maanpuolustuskorkeakoulun käyneitä, suorittavat ensin sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jolla saa luutnantin arvon ja oltuaan töissä jonkin aikaa luutnanttina jatkavat opintojaan sotatieteiden maisteriksi saakka ja saavat yliluutnantin arvon. Ilmeisesti voi myös jatkaa suoraan sotatieteiden maisteriksi olematta välillä kandidaattina töissä luutnanttina.
Sitten on mahdollista hakea jatkokoulutukseen maanpuolustuskorkeakouluun yleisesikuntaupseerikurssille, sinne valitaan osa hakijoista pääsykokeilla ja tuon kurssin suoritettuaan parissa vuodessa ylenee majuriksi ja ye-upseerin tutkinto vastaa lisensiaatin tutkintoa, lisäksi sotatieteistä voi väitellä sotatieteiden tohtoriksi. Yleisesikuntaupseeri voi sitten edetä urallaan periaatteessa niin korkealle kuin kyvyt vain riittävät eli kenraalikuntaan saakka ja yksi kerrallaan Suomessa voi edetä puolustusvoimain komentajaksi ja täydeksi neljän leijonan kenraaliksi joka on kaikkein korkein mahdollinen sotilasarvo Suomen kunniakkaassa armeijassa.
Lisäksi siis Suomen armeijassa on maanpuolustuskorkeakoulua käymättömiä upseereita eli erikoisupseereita joilla on omalta alaltaan korkeakoulututkinto, esim. AMK-insinööri joka on suorittanut reserviupseeritutkinnon ja ylennetty reservissä upseeriksi voi saada insinööriluutnantin viran, diplomi-insinööri joka on suorittanut reserviupseeritutkinnon ja ylennetty reservissä upseeriksi voi saada insinööriyliluutnantin viran ja edetä aina insinöörikenraalimajuriksi saakka. Samoin lääkäri joka on suorittanut reserviupseeritukinnon ja ylennetty reservissä upseeriksi voi saada lääkintäyliluutnantin viran ja edetä aina lääkintäkenraalimajuriksi saakka puolustusvoimien ylilääkärinä, poikkeuksellisesti on muutama lääkintäupseeri ylennetty jopa lääkintäkenraaliluutnantiksi eli kolmen leijonan erikoisupseeriksi puolustusvoimien ylilääkärin virassa. Erikoisupseerit katsotaan oikeiksi upseereiksi samoin kuin maanpuolustuskorkeakoulun käyneet upseerit ja lisäksi reserviupseerit. Opistoupseerit ja toimiupseerit eivät ole kuitenkaan siis varsinaisesti upseereita eikä niitä ole koulutettukaan enää pitkään aikaan ja poistuvat hiljalleen eläkkeelle jolloin on jäljellä vakinaiset upseerit ja vakinaiset aliupseerit ja lisäksi reserviupseerit ja reservin aliupseerit sekä tietenkin suurimpana sotilasjoukkona miehistö reservissä, miehistöä eli jääkäreitä, tykkimiehiä jne. koulutetaan tietysti kaikkein eniten ja johtajia eli aliupseereits ja upseereita vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin huolettaa täysin olematon työkokemus.
No koska Suomessa on viimeksi ollut joku ministeri jolla on ihan oikeaa työkokemusta?
Pekonen
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan riittää kun ministeri on hyvämaineinen Suomen kansalainen. Pitäisi olla syntyperäinen äidinkielenään suomea puhuva kansalainen.
Eikös se syntyperävaatimus ole vielä voimassa. Mm Jutta Zilliacus ei päässyt ministeriksi kun sai Suomen kansalaisuuden joskus 10v vanhenpiensa vanavedessä. Koulutusvaatimuksia ei ole paitsi käsittääkseni oikeusministerin täytyy olla juristi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että jäikö Liillä opinnot kesken?
Jäivät. Kandi on välitutkinto paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ja Li ei ole poikkeus.
No välitutkinto ja välitutkinto, miten sen nyt ottaa. Kyseessä on kuitenkin akateeminen yliopistollinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto jota voidaan pitää loppututkintona jos opiskelija on alun perinkin päättänyt jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. Eri asia on ikuiset ylioppilaat, jotka eivät saa tehtyä mitään tutkintoa vaan jäävät esim. kauppatieteiden ylioppilaaksi ja lähtevät esim. politiikkaan tai töihin kesken opintojen ja jäävät sille tielle. On meillä eduskunnassakin ikuisia ylioppilaita jotka eivät ole saaneet mitään tutkintoa aikaiseksi vaikka ovat yliopistoon päässeet.
Samalla logiikalla kaikki AMK:sta valmistuneet ovat jättäneet opinnot kesken jos eivät ole myöhemmin jatkaneet vielä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka opintojaan. Suurin osa AMK:sta valmistuneista jättävät opinnot tuohon alempaan AMK-tutkintoon.
Yliopistoissa on mahdollista suorittaa vaikka kuinka monia alempia korkeakoulututkintoja nykyään ja esim. johonkin tilitoimistoon töihin pyrkiessä riittää hyvin kauppatieteen kandidaatinkin tutkinto.
Tosin moniin ylempiin tehtäviin esim. valtion virkoihin vaaditaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto.
Ei alemmasta korkeakoulututkinnosta saa millään kikkailulla loppututkintoa.
Kyllä mulle lähetettiin ihan hieno tutkintotodistus postitse kun sain tehtyä kandintutkinnon.
Uskotaan. Mutta ei se silti loppututkinto ole.
On se alempi korkeakoulututkinto kuten laissa korkeakoulututkinnoista mainitaan ja jos opinnot jättää siihen niin se kandidaatin tutkinto on sitten se loppututkinto. Kaikki tutkinnot jotka ovat alempia korkeakoulututkintoja, ylempiä korkeakoulututkintoja tai tutkijatason jatkotutkintoja tai ammattikorkeakoulututkintoja tai ylempiä ammattikorkakoulututkintoja ovat loppututkintoja jos se on se lopullinen viimeinen tutkinto jonka on suorittanut.
Kai nyt laki mainitsisi jos kandidaatin tutkinto ei olisi oikea loppututkinto kun se mainitaan erikseen alempana korkeakoulututkintona laissa.
Koulutusta kysyttäessä esim. virkaa hakiessa voi merkitä 6 eri koulutustasoa jos kyseessä on kolmannen asteen tutkinto. Vaihtoehdot ovat
opistotutkinto
ammattikorkeakoulututkinto
ylempi ammattikorkeakoulututkinto
alempi korkeakoulututkinto
ylempi korkeakoulututkinto
ylempi korkeakoulututkinto (tutkija-taso / lisensiaatti tai tohtori)
Ylempiä korkakoulututkintoja ovat siis maisterin tutkinto, lisensiaatin tutkinto ja tohtorin tutkinto, mutta lisensiaatti ja tohtori erotetaan maisterista lisämääreellä tutkijataso.
Olen hakenut valtion vakinaista virkaa ja saanutkin sen ja hakulomakkeessa tuli merkitä / valita noista kuudesta vaihtoehdosta koulutuksen taso.
Toki sitten on merkittävissä myös toisen asteen tutkinto jos on vain sen suorittanut eli ammatillinen tutkinto tai ylioppilas. Lisäksi peruskoulutusta kysytään erikseen eli onko peruskoulutus ylioppilas vai peruskoulu.
Mutta kandidaatin tutkinto on lain kukaan alempi korkeakoulututkinto joka on yliopistollinen loppututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti häneltä onnistuu opetusministerin hommat, vaikka itsellä ei ole ollutkaan lukuhaluja kuin vaatimattomaan kandin tutkintoon.
Liillä vaatimattomat 6 laudaturia
Lyhyen oppimäärän laudatur vastaa vain cum laude approbaturia pitkästä oppimäärästä. Ylioppilaskirjoituksissa voi suorittaa lyhyen oppimäärän, keskipitkän oppimäärän ja pitkän oppimäärän kokeen. Keskipitkän oppimäärän kokeen voi tehdä vain ruotsin kielessä, josta on valittavissa vain keskipitkä ruotsi tai pitkä ruotsi, ruotsista ei ole lyhyen oppimäärän koetta ollenkaan. Äidinkielessä ja reaaliaineissa ei ole oppimäärän pituutta erikseen eroteltuna, vain vieraissa kielissä ja matematiikassa tämä on.
Li Anderssonin lyhyen matematiikan laudatur vastaa vain pitkän matematiikan cum laudea. Samoin esim. lyhyt ranska ja lyhyt saksa sekä lyhyt englanti vastaavat vain cum laudea pitkästä oppimäärästä. Jos havittelee vain komeaa laudaturin arvosanaa niin voi kirjoittaa esim. lyhyen englannin vaikka olisi lukenut pitkän englannin jotta saa varmemmin sen laudaturin.
Esim. yksi kaverini teki näin englannin osalta. Ne laudaturit eivät siis kerro kaikkea ja Li suoritti ainakin matematiikasta vain lyhyen oppimäärän kokeen ja todennäköisesti myös vieraista kielistä esim. ranskasta tai saksasta. Ruotsistakin todennäköisesti vain keskipitkän oppimäärän laudaturin sai eikä pitkän oppimäärän laudaturia, ruotsista pitkän oppimäärän kokeen suorittavat yleensä vain ne jotka ovat lukeneet ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenä.
Yliopistot arvostavat enemmän niitä pitkän oppimäärän laudatureja tietenkin kun lyhyestä oppimäärästä saa vain saman verran pisteitä kuin cum laudesta. Toki Li pääsi yliopistoon ja on suorittanut alemman korkeakoulututkinnonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että jäikö Liillä opinnot kesken?
Jäivät. Kandi on välitutkinto paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ja Li ei ole poikkeus.
No välitutkinto ja välitutkinto, miten sen nyt ottaa. Kyseessä on kuitenkin akateeminen yliopistollinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto jota voidaan pitää loppututkintona jos opiskelija on alun perinkin päättänyt jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. Eri asia on ikuiset ylioppilaat, jotka eivät saa tehtyä mitään tutkintoa vaan jäävät esim. kauppatieteiden ylioppilaaksi ja lähtevät esim. politiikkaan tai töihin kesken opintojen ja jäävät sille tielle. On meillä eduskunnassakin ikuisia ylioppilaita jotka eivät ole saaneet mitään tutkintoa aikaiseksi vaikka ovat yliopistoon päässeet.
Samalla logiikalla kaikki AMK:sta valmistuneet ovat jättäneet opinnot kesken jos eivät ole myöhemmin jatkaneet vielä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka opintojaan. Suurin osa AMK:sta valmistuneista jättävät opinnot tuohon alempaan AMK-tutkintoon.
Yliopistoissa on mahdollista suorittaa vaikka kuinka monia alempia korkeakoulututkintoja nykyään ja esim. johonkin tilitoimistoon töihin pyrkiessä riittää hyvin kauppatieteen kandidaatinkin tutkinto.
Tosin moniin ylempiin tehtäviin esim. valtion virkoihin vaaditaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto.
Ei alemmasta korkeakoulututkinnosta saa millään kikkailulla loppututkintoa.
No eikö ammattikorkeakoulututkintokaan sitten ole loppututkinto vaan välitutkinto. AMK-tutkintohan on saman tasoinen tutkinto kuin kansin tutkinto, joskin alemmasta oppilaitoksesta tässä Suomen duaalimallissa eli kandi on korkeammin koulutettu kuin esim. tradenomi tai AMK-insinööri, vaikkakin tutkinnot ovat saman tasoisia tutkintoja tässä duaalimallissa jossa on kahden eri tason korkeakouluja, eli lain mukaan yliopistoissa annetaan korkeinta opetusta.
Lain mukaan kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto joka tarkoittaa että se on loppututkinto. Laissa ei mainita mitään siitä että alemmat korkeakoulututkinnot olisivat jotain välitutkintoja. Kuten ei mainita että AMK-tutkinnot olisivat välitutkintoja ennen YAMK-tutkintoa. Joillain aloilla kuten lastentarhan opettajilla se kandidaatin tutkinto on se tutkinto jolla saa pätevyyden työhön. Mikä välitutkinto se on jota pyritään opiskelemaan ja jolla saa pätevyyden ammattiin?
Yliopistoon voi pyrkiä suorittamaan kandidaatin tutkintoa. Ei ole pakko hakea suorittamaan maisterin tutkintoa joskin voi jo hakuvaiheessa heti hakea maisteriohjelmaan. Jos on hakenut suorittamaan kandidaatin tutkintoa voi kuitenkin myöhemmin hakea suorittamaan maisterin tutkintoa jos haluaakin sittenkin jatko-opiskella maisteriksi.
Esim. tässä Aaltoyliopiston sivuilta
https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa
esim. https://www.aalto.fi/fi/koulutustarjonta/kuvataidekasvatus-taiteen-kand…
Kuvataidekasvatuksen kandidaattiopintojen osaamistavoitteet
Kandidaatin tutkintoantaa opiskelijalle taiteelliset ja pedagogiset perustiedot ja -taidot sekä akateemiset perusvalmiudet. Opiskelija perehtyy kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin ja niiden ohjaamiseen. Hänoppiitarkastelemaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä pedagogisesta näkökulmasta ja harjaantuusuunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa taidekasvatustoimintaa.
Opiskelija voijatkaa suoraan kandidaatintutkinnosta kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin (120 op).
Tuossa juuri sanotaan esimerkiksi että opiskelija VOI jatkaa maisteriopintoihin, mutta mikään pakko ei ole ja tuossa kerrotaan kandidaatin tutkinnon jo antavan nuo valmiudet, jotka usein varmasti riittävät. Maisteriopinnot sitten keskittyvät tieteellisiin valmiuksiin jotka ovat tietysti maisterilla paremmat kuin kandilla. Mutta jos käytännön osaaminen riittää eikä ole tutkijaksi ryhtymässä koskaan niin kandidaatti riittää kuvataiteen yliopisto--opintojen osalta monesti.
Ai Li sai 6 ällää, itse sain 5, koska koulussani opettajat ne lähtevät paperit niin arvioivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurattaa niin nämä tutkinnot. Eräässä kotokoulutusfirmassa on pomona ja asiantuntijana henkilö, jolla on kandin tutkinto. Ei edes laita sitä mihinkään näkyviin, kun häpeää sitä. Muilla kun on maisterin tutkinnot vähintään vastaavassa asemassa. Sitten tämä henkilö on niin tärkeä yms. Kun haastattelee heille töihin hakevia henkilöitä, jotka ovat maistereita. Naurattaa...... nämä touhut. Varsinaisessa suorittavassa työssä kun pitää olla maisteri. No kun on joskus päässyt suosioon niin sitten sitä voi puhua asioista yhtä tietävästi kuin Li ja moni muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan riittää kun ministeri on hyvämaineinen Suomen kansalainen. Pitäisi olla syntyperäinen äidinkielenään suomea puhuva kansalainen.
Eikös se syntyperävaatimus ole vielä voimassa. Mm Jutta Zilliacus ei päässyt ministeriksi kun sai Suomen kansalaisuuden joskus 10v vanhenpiensa vanavedessä. Koulutusvaatimuksia ei ole paitsi käsittääkseni oikeusministerin täytyy olla juristi.
Sinisten Lindström on laborantti ja oli oikeusministerinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella muullakin on 6-10 ällää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti häneltä onnistuu opetusministerin hommat, vaikka itsellä ei ole ollutkaan lukuhaluja kuin vaatimattomaan kandin tutkintoon.
Liillä vaatimattomat 6 laudaturia
Lyhyen oppimäärän laudatur vastaa vain cum laude approbaturia pitkästä oppimäärästä. Ylioppilaskirjoituksissa voi suorittaa lyhyen oppimäärän, keskipitkän oppimäärän ja pitkän oppimäärän kokeen. Keskipitkän oppimäärän kokeen voi tehdä vain ruotsin kielessä, josta on valittavissa vain keskipitkä ruotsi tai pitkä ruotsi, ruotsista ei ole lyhyen oppimäärän koetta ollenkaan. Äidinkielessä ja reaaliaineissa ei ole oppimäärän pituutta erikseen eroteltuna, vain vieraissa kielissä ja matematiikassa tämä on.
Li Anderssonin lyhyen matematiikan laudatur vastaa vain pitkän matematiikan cum laudea. Samoin esim. lyhyt ranska ja lyhyt saksa sekä lyhyt englanti vastaavat vain cum laudea pitkästä oppimäärästä. Jos havittelee vain komeaa laudaturin arvosanaa niin voi kirjoittaa esim. lyhyen englannin vaikka olisi lukenut pitkän englannin jotta saa varmemmin sen laudaturin.
Esim. yksi kaverini teki näin englannin osalta. Ne laudaturit eivät siis kerro kaikkea ja Li suoritti ainakin matematiikasta vain lyhyen oppimäärän kokeen ja todennäköisesti myös vieraista kielistä esim. ranskasta tai saksasta. Ruotsistakin todennäköisesti vain keskipitkän oppimäärän laudaturin sai eikä pitkän oppimäärän laudaturia, ruotsista pitkän oppimäärän kokeen suorittavat yleensä vain ne jotka ovat lukeneet ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenä.
Yliopistot arvostavat enemmän niitä pitkän oppimäärän laudatureja tietenkin kun lyhyestä oppimäärästä saa vain saman verran pisteitä kuin cum laudesta. Toki Li pääsi yliopistoon ja on suorittanut alemman korkeakoulututkinnonkin.
Eikö Liin kotikieli oo ruotsinkieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto on nykyajan kandi-tasoa eli alempi korkeakoulututkinto.
AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja saa vain ylipiostosta:
1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:
1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;
2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä
3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.
Eli ammattikorkeakoulussa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat kyllä lain mukaan korkeakoulututkintoja, mutta eivät ylempiä tai alempia korkeakoulututkintoja vaan ammattikorkeakoulututkintoja.
Loogista on että ammattikorkeakoulusta saa ammattikorkeakoulututkinnon, joka voi olla nykyään ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Loogista tai ei, mutta tuon lain mukaanhan ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto, ihan yhtälailla kuin yliopistojen tai maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnotkin. Sama on todettu myös ammattikorkeakoululaissa:
"11 §Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. "
Tässä siis vielä tarkentuu sekin, että AMK tutkintoja on kahtaa laatua ja YAMK tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja (ihan kuten maisterin tutkinnot yliopistolla). Yliopistosta voi sitten halutessaan hakea lisensiaatin tai tohtorin tutkinnot YAMK tutkinnon jatkeeksi. Jokunen AMK taustainen tohtori Suomesta taitaa jo löytyykin.
Ylempikin ammattikorkeakoulututkinto on lain mukaan kuitenkin ammattikorkeakoulututkinto ja vaikka olisi suorittanutkin YAMK-tutkinnon niin pitää pyrkiä yliopistoon opiskelemaan, ei sinne noin vain pääse ilmoittsmalla että tulen opiskelemaan. Lisäksi AMK-tutkinnon suorittaneet joutuvat tekemään ns. siltaopintoja joilla tutkinnon taso ja opiskelijan tiedot ja kyvyt nostetaan yliopiston vaatimalle tasolle ennen kuin voi alkaa suorittaa maisteriopintoja. AMK tai YAMK tutkinnolla ei voi hakea suoraan tekemään lisensiaatin tutkintoa eikä voi tietenkään mihinkään tohtoriohjelmaan päästä suoraan.
Eli ensin siltaopinnot joilla päivitetään tiedot ja taidot sille tasolle että voi alkaa opiskelemaan maisteriksi, sitten sitä kautta voi jatkaa yliopistouraa normaalisti maisteriksi, lisensiaatiksi tai tohtoriksi.
AMK-tutkinto ei vastaa kandidaatin tutkintoa tietomäärältään siten että AMK-tutkinnolla voisi jatka suoraan maisteriksi kuten kandin tutkinnolla voi. Siksi AMK-sta valmistunut tarvitsee lisäopintoja ennen kuin tutkinto on kandidaatin tasolla siten että voi alkaa opiskella maisteriohjelmassa. Ja pitää päästä sinne yliopistoon sisään, ei AMK-tutkinnolla noin vain pääse yliopistoon ilman pyrkimistä.
Voit suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon myös erillisessä maisterikoulutuksessa, joka kestää 2 vuotta. Tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä.
Maisterikoulutuksiin haetaan sekä yhteishaussa että erillishauissa.
Voit hakea ohjelmiin, jos olet suorittanut
alemman korkeakoulututkinnon
ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon tai
muita aikaisempia yliopisto-opintoja.
YAMK-tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto tässä ja sillä haetaan maisterikoulutukseen, ei lisensiaatin tai tohtorin koulutukseen. Siltaopinnot lienevät vähäisemmät jos on YAMK eikä vain AMK.
Kyllä secvaltiotieteiden kandi lyö laudalta hallintotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti häneltä onnistuu opetusministerin hommat, vaikka itsellä ei ole ollutkaan lukuhaluja kuin vaatimattomaan kandin tutkintoon.
Liillä vaatimattomat 6 laudaturia
Lyhyen oppimäärän laudatur vastaa vain cum laude approbaturia pitkästä oppimäärästä. Ylioppilaskirjoituksissa voi suorittaa lyhyen oppimäärän, keskipitkän oppimäärän ja pitkän oppimäärän kokeen. Keskipitkän oppimäärän kokeen voi tehdä vain ruotsin kielessä, josta on valittavissa vain keskipitkä ruotsi tai pitkä ruotsi, ruotsista ei ole lyhyen oppimäärän koetta ollenkaan. Äidinkielessä ja reaaliaineissa ei ole oppimäärän pituutta erikseen eroteltuna, vain vieraissa kielissä ja matematiikassa tämä on.
Li Anderssonin lyhyen matematiikan laudatur vastaa vain pitkän matematiikan cum laudea. Samoin esim. lyhyt ranska ja lyhyt saksa sekä lyhyt englanti vastaavat vain cum laudea pitkästä oppimäärästä. Jos havittelee vain komeaa laudaturin arvosanaa niin voi kirjoittaa esim. lyhyen englannin vaikka olisi lukenut pitkän englannin jotta saa varmemmin sen laudaturin.
Esim. yksi kaverini teki näin englannin osalta. Ne laudaturit eivät siis kerro kaikkea ja Li suoritti ainakin matematiikasta vain lyhyen oppimäärän kokeen ja todennäköisesti myös vieraista kielistä esim. ranskasta tai saksasta. Ruotsistakin todennäköisesti vain keskipitkän oppimäärän laudaturin sai eikä pitkän oppimäärän laudaturia, ruotsista pitkän oppimäärän kokeen suorittavat yleensä vain ne jotka ovat lukeneet ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenä.
Yliopistot arvostavat enemmän niitä pitkän oppimäärän laudatureja tietenkin kun lyhyestä oppimäärästä saa vain saman verran pisteitä kuin cum laudesta. Toki Li pääsi yliopistoon ja on suorittanut alemman korkeakoulututkinnonkin.
Eikö Liin kotikieli oo ruotsinkieli.
No sitten Li on saattanut suorittaa äidinkielen kokeen ruotsiksi ja toisen kotimaisen kielen kokeen keskipitkänä tai pitkänä suomen kielen kokeena, josta ilmeisesti on myös valittavissa vain keskipitkän tai pitkän oppimäärän koe eli toisesta kotimaisesta ei ole valittavissa lyhyttä koetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olematon työkokemus huolettaa minuakin. Ihminen ei ole itseään koskaan elättänyt työnteolla, niin ei oikeasti osata asettua työtä tekevän osaan. Ja sehän näkyy Lin toiminnassa.
Me lähetetään Huhtasaari mepiksi. Se on varmaan tosi kauheaa kun hänellä ei ole päivänkään työkokemusta 😬
Minä taas olen huomattavasti huolestuneempi Teuvo Hakkaraisen urakehityksestä.
Vierailija kirjoitti:
Yhh, miksi haluatte näitä kokemattomia nuoria naisia päättäviin elimiin, kun eivät tiedä yhtä mistään? Kyllä tulee taas kalliiksi tämä tyttösten ”ministerileikki”.
Onneksi sentään koulutettu Juha Sipilä hoiti hommansa mallikkaasti.
Onhan siellä puolikas ministeri Hanna Sarkkinen. Filosofian maisteri jotain aatetta lukenut
On varmaan valimistunu ennen kuin sinä olet päässy ylä-asteelta.
Kannattas selvittää nuo tutkinto nimikkeet.. ennen 2005 valmistuneet ylemmäntutkinnon suorittaneet olivat kandeja osassa tiedekuntia.