Lue keskustelun säännöt.
Anoppilan mökki, miehen työleiri. Mikä on minun osuuteni?
Huomasin kuormittuvani ja katkeroituvani jo tässä vaiheessa kesää. Vietämme kesällä aikaa sinänsä viihtyisällä mihen vanhempien mökillä, mutta työnjako alkaa risoa. Mies tekee paljon huoltotöitä, puita ym. Minun osakseni jää lastenhoitaminen, ja koska haluan vähentää isäntäparin työtaakkaa niin olen tiskannut ja siivoillut viime vuosina. Mitään vastuullisia tehtäviä en saa hoitaa, esim. saunan kiukaan sytytys vaati luvan kysymisen apelta ja hän seisoi selkäni takana koko ajan neuvomassa ja valittamassa. En ole sen koommin saunanpesään koskenut. Mökillä käy paljon muitakin sukulaisia, miehen sisarukset saavat laittaa ruokaa ja minä siivoan heidän jälkensä kun muuhun en kelpaa. Apen syntymäpäiväjuhlien jälkeen miehen siskot ihan määräsivät, että Sanna tiskaa! Olin silloin viimeisilläni raskaana ja tiskasin kantovedellä alkeellisissa olosuhteissa liki neljä tuntia. Muut seurustelivat toki keskenään. Kertakäyttöisiä astioita ei saa käyttää ja tuohon juhlaan katettiin omasta mielestäni ihan liikaa astioita ja aterimia, niitä tuotiin mökille lisääkin hirveät määrät, kun eihän heidän niistä tarvinnut huolehtia.
Olenko törkeä jos tiskaan vain meidän perheen jäljet ja jonkun kattilan? Vaikka osoitetaankin että Sanna varmaan tiskaa kun se ei laittanut ruokaa eikä tehnyt mitään muutakaan. En tosiaan "saa" osallistua mihinkään vastuullisempaan toimintaan. Nyt mökillä vierailee juuri täysi-ikäiseksi tulleita lapsenlapsia kavereineen, jotka jättävät hirveän sotkun. On oletettu, että minä siivoan nämäkin kun ei ole muuta tekemistä. Jos en siivoa, niin anoppi valittaa särkyjään kovaan ääneen ja miten joutuu taas ottamaan lääkkeitä sen takia. Ehdotuksia miten tätä hommaa voisi tasa-arvoistaa?
Kommentit (397)
Ap:n kuvaus kesälomistaan on kyllä minulle kuin suoraan kauhuleffasta.
Ihan kamalaa. Miten ihmeessä joillakin on tarve tuollaiseen. En lähtisi kirveelläkään mihinkään sukumökille "lomailemaan." Toisten pillien mukaan juoksemaan.
Korkeintaan voisin olla viikon. Ihan maksimi.
Oma koti kullan kallis. Lomallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmalla pääsee, kun ei kutsu ketään. Olemme tehneet selväksi, että kun olemme mökillä, ei sinne tule kukaan muu. Tulkoot sitten, kun olemme poissa. Samoin joulut yms vietämme ihan kahdestaan miehen kanssa tehden milloin mitäkin.
Joskus vain tuntuu, ettei tämäkään kelpaa.
Olen laiska anoppi. En jaksa passata ketään.
Meillä on pihapiirissä 40 neliön täysin varusteltu vierasmaja. Pojanperhe viettää siellä aikaa, ruokaa on helpompi hakea päämökin jääkaapista kuin kaupasta. Viime kesänä 11v kysyi äidiltään: 'laitoitko saunaan puita?' Minulle ei olisi tullut mieleen olettaa, että aikuinen ei laittaisi pihasaunaan puita käydessä saunassa, mutta ilmeisesti lapsi tunsi äitinsä. Loppusiivoustakaan ei ehdi tekemään, kun kotona on niin paljon töitä :)
En ymmärrä tätä viestiä. Haukutko tässä miniääsi rivien välistä hajamieliseksi ja laiskaksi? Vai mistä tässä on kysymys? Ethän sinä voi yksittäisen lapsen ja äidin välisen keskustelun perusteella vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Meillä ainakin tuollainen on ihan arkista ja tavanomaista small talkia.
Mun lapsi voisi kysyä noin ja vastaisin, että joo laitoin, siellä olikin muuten jo 80 astetta niin pian pääsee saunomaan. Menetkö sinä ekana kaverin kanssa vai meneekö aikuiset? Tai ei, en laittanut puita, kun siellä oli vielä. Mutta tarkista sinä tilanne ja lisää puita jos olet menossa lähiaikoina saunalle. Voihan se olla, että palaa nopeasti kun oli kuivaa ja ohutta keppiä joukossa.
Sinä anoppi pystyt laatimaan tuosta keskustelusta miniäsi psykologisen profiilin tarkemmin kuin Myers Briggsin testi? Tyypillistä anoppia.
Miten nämä anopit on järjestäen ihan täysin sekopäitä?
Vierailija kirjoitti:
Appivanhemmat toimivat väärin ja epäreilusti. Mutta miksi sinä alistut tuollaiseen, aikuinen ihminen? Myötäelän kanssasi, mutta sinun tulee myös katsoa peiliin. Mikä pakottaa aikuisen ihmisen osallistumaan tuollaiseen? Kuka pakottaa sinut lähtemään sinne mökille orjaksi? Itse valitset lähteä, ja sitten uhriudut, kun olot ovat niin kurjat. Tilanne on siis osittain myös omaa syytäsi - mahdollistat sen, että sinua saa kohdella noin. Yksinkertaisesti; älä lähde. Kuka pakottaa? Sanot vain suoraan, että et lähde. Jos tarvitsee perusteluja, niin toteat vain, ettet ole kynnysmatto vaan ihminen.
Ja jos miehesi on niin vässykkä, että sallii sinua kohdeltavan noin, niin ehkä olisi teilläkin keskustelun paikka? Äiti on rakas, mutta sinä olet miehesi kumppani. Miehesi sallii sinua kohdeltavan kuin kynnysmattoa ja sinä hyväksyt tämän?
Olet AP ikävässä tilanteessa ja sinua kohdellaan kaltoin, mutta itsesi tulisi myös katsoa peiliin. Pidä puolesi. Uhriudut palstalla, vaikka varmasti sisimmässäsi tiedät, että sinua kohdellaan väärin ja sallit sen.
Älä hae täältä palstalta säälipisteitä, vaan tee appivanhemmille sekä ennen kaikkea miehellesi selväksi, että et siedä moista kohtelua. Ei ne palstalta kerätyt säälipisteet muuta tilannettasi konkreettisesti mitenkään - korkeintaan saat hetkeksi olon, että sinua säälitään ja ymmärretään.
Jos haluat jotain konkreettista muutosta tilanteeseen, niin vähintään lakkaat osallistumasta noihin sukumökkeilyihin. Sinun ei ole pakko osallistua. Sen jälkeen teet miehellesi selväksi, että hän hiljaa hyväksyy kohtelun.
Huomasitko, että tämä ketju on vuosia vanha ja AP on monella sivulla jo kertonut, että tilanne on muuttunut.
Voi jessus miten on rasittavia ihmissuhteita.
Kyllä minä ottaisin etäisyyttä hankaliin sukulaisiin. Ruikuttakoot keskenään, mokomatkin kehittymättömät marttyyrit. Jos oma elämä on tuollaista, mitä sitä samaan rysään mennä rämpimään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisten mökeillä vierailu ei todellakaan ole erityisen kivaa, ja sanon tämän ihan kutsuttuna mökkivieraana. Miehen sukulainen kutsui mökilleen lähinnä silloin kun tarvittiin talkootyövoimaa, mutta pelin henki oli sentään selvä, joten tiedettiin mihun lupauduttiin jos mentiin. Muut kutsut ovat tulleet hyvää hyvyyttään, mutta tunnelma on aina vähän jäykkä. Kaikki tuntemani mökkeilijät ovat puuhapettereitä eikä mikään lokoisa uiminen, soutelu tai rannalla makoilu kuulu heidän repertuaariinsa ollenkaan. Ei muuta kuin työtä, työtä ja lisää työtä koko ajan. Heille itselleen se on tietysti mukavaa puuhastelua mutta kutsutuille vieraille ei yleensä ollenkaan.
Mielellään tosiaan toisi ja laittaisi ruokaa ja tiskaisi ja toisi omat petivaatteensa jos saisi sitten löhöilläkin muutaman tunnin välillä. Mitä järkeä olisi edes vierailla jollain mökillä luonnon helmassa jos siitä luonnosta ei saisi hetkeäkään rauhassa nauttia. Voin hyvin tiskata, siivota ja kitkeä kasvimaata kotona missä on kaikki mukavuudet, ei tarvitse ajaa paria tuntia jonnekin korpeen sitä samaa koko päivää tekemään.
Pakko tunnustaa :-D Me vuokramökkeiltiin vuosivuokralla neljä vuotta ennen kuin ostettiin oma. Vuokramökillä kyllä lekoteltiin, mutta oma mökki on työmaa ja ei me siellä osata notkua aurinkotuolissa tai uiskennella huvikseen.
Reilu vuosi oltiin mökkeilty omalla mökillä kun meille tuli ensimmäiset vieraat. Alkuun oli ahdistavaa, kun oli niitä vieraita, mutta sitten niiden vieraiden kanssa oli vähän pakkokin oleskella siellä rannassa ja istuksia ja rupatella. Sanoinkin heille silloin, että tää on eka kerta kun me täällä näin notkutaan! Ei oo jotenkin osattu aikasemmin, mutta onhan tämä ihan kivaa :-)
Onneksi sen perheen isä oli sentään tarmokas puuhaaja, joka kaipasi tekemistä ja saatiin tehtyä hänen kanssaan hyvä kasa polttopuita :-D
En ymmärrä näitä työleiri-ihmisiä. Ei meillä mökkeily ole työtä. Puut voi tilata valmiina, ja käyttää vaikka niitä kertakäyttöastioita silloin, kun ei huvita tiskata.
Toiset tykkää puutarhasta, mutta minä olen enempi sellainen perämetsän eukko, jonka paras kaveri on Stihl :-D
Tiskikone ja pyykkikone siellä tietenkin on ja kyllä me sisällä laiskotellaan välillä nettiä surffaillen, mutta ulkona ei oikein osata vaan olla. Meressäkin pulikoin mieluummin puukon kanssa ja taistelen ruovikkoa vastaan, kuin että pulikoisin siellä muuten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsinkö, että te olette siellä mökillä paljon ja nämä muut vaan vierailee? Se voi myös vaikuttaa, jos te olette siellä koko ajan ja tällöin odotetaan teidän osallistuvan töihin. Sitten taas jos se miehen sisko vain poikkeaa nopeasti, niin sisko on vain kuin joku vieras siinä kahvilla/syömässä lähtien kotiin sen jälkeen.
Älkää menkö sinne mökille niin paljoa. Poikkeatte pikaisesti ja mainostatte etukäteen, että teillä on oma safkat ja sitten syötte niistä kertakäyttöisistä.
Itse äitipuolena olen aika kyllästynyt kaikkiin juhannuksiin ja jouluihin. Olisi ihana joskus istua valmiiseen pöytään. Sen sijaan minä ja mies (mies osallistuu kyllä ja tekee vähintään saman kuin minä) ollaan palvelusväkeä, kun miehen aikuiset lapset perheineen tulee palveltavaksi. En ymmärrä, miksei nelikymppiset lapset voisi joskus tarjota hekin meille vaikka jouluaterian. Minä olen joutunut osallistumaan heidän kestitsemiseen (olivat jo nuoria aikuisia) nuorempana kuin he ovat nyt. Toisaalta ei asiasta tarvi nostaa ongelmaa, koska muuten tullaan hyvin juttuun ja mies tekee paljon.
"Ilmainen mökki.. kuvitteleeko joku oikeasti, että siellä puolison sukulaisen mökillä on kiva olla? Oman perheen mökillä voi ollakin, mutta toisten ei, varsinkaan, jos ei saa edes rauhassa olla. Sinne tullaan, kun muuten valitetaan, ettei ikinä käydä"
Jos näin on niin kannattaa miettiä mikä siinä omassa tavassa suhtautua on pielessä. Ei ketään voi pakottaa käymään vaikka miten joku valittaisi!
Hankkikaa omia traditioita. Lähtekää ulkomaille. Vuokratkaa saaristomökki omaan käyttöön jne.
Ärsyttää kun aikuiset ihmiset narisee " sinne on pakko mennä muuten valittavat....". Kertoo siitä että ei olla itsenäisiä aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmalla pääsee, kun ei kutsu ketään. Olemme tehneet selväksi, että kun olemme mökillä, ei sinne tule kukaan muu. Tulkoot sitten, kun olemme poissa. Samoin joulut yms vietämme ihan kahdestaan miehen kanssa tehden milloin mitäkin.
Joskus vain tuntuu, ettei tämäkään kelpaa.
Olen laiska anoppi. En jaksa passata ketään.
Meillä on pihapiirissä 40 neliön täysin varusteltu vierasmaja. Pojanperhe viettää siellä aikaa, ruokaa on helpompi hakea päämökin jääkaapista kuin kaupasta. Viime kesänä 11v kysyi äidiltään: 'laitoitko saunaan puita?' Minulle ei olisi tullut mieleen olettaa, että aikuinen ei laittaisi pihasaunaan puita käydessä saunassa, mutta ilmeisesti lapsi tunsi äitinsä. Loppusiivoustakaan ei ehdi tekemään, kun kotona on niin paljon töitä :)
En ymmärrä tätä viestiä. Haukutko tässä miniääsi rivien välistä hajamieliseksi ja laiskaksi? Vai mistä tässä on kysymys? Ethän sinä voi yksittäisen lapsen ja äidin välisen keskustelun perusteella vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Meillä ainakin tuollainen on ihan arkista ja tavanomaista small talkia.
Mun lapsi voisi kysyä noin ja vastaisin, että joo laitoin, siellä olikin muuten jo 80 astetta niin pian pääsee saunomaan. Menetkö sinä ekana kaverin kanssa vai meneekö aikuiset? Tai ei, en laittanut puita, kun siellä oli vielä. Mutta tarkista sinä tilanne ja lisää puita jos olet menossa lähiaikoina saunalle. Voihan se olla, että palaa nopeasti kun oli kuivaa ja ohutta keppiä joukossa.
Sinä anoppi pystyt laatimaan tuosta keskustelusta miniäsi psykologisen profiilin tarkemmin kuin Myers Briggsin testi? Tyypillistä anoppia.
Miten nämä anopit on järjestäen ihan täysin sekopäitä?
Onko joku totaalinen tunnevammaisten ja kontrollifriikkien sukupolvi? Ei osata kunnioittaa aikuisia lapsia tasavertaisina yksilöinä. Miniä vielä tietysti alhaisin hierarkiassa… Ei kiitos ikinä enää mitään sukumökkeilyä miehen suvun kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmalla pääsee, kun ei kutsu ketään. Olemme tehneet selväksi, että kun olemme mökillä, ei sinne tule kukaan muu. Tulkoot sitten, kun olemme poissa. Samoin joulut yms vietämme ihan kahdestaan miehen kanssa tehden milloin mitäkin.
Joskus vain tuntuu, ettei tämäkään kelpaa.
Olen laiska anoppi. En jaksa passata ketään.
Meillä on pihapiirissä 40 neliön täysin varusteltu vierasmaja. Pojanperhe viettää siellä aikaa, ruokaa on helpompi hakea päämökin jääkaapista kuin kaupasta. Viime kesänä 11v kysyi äidiltään: 'laitoitko saunaan puita?' Minulle ei olisi tullut mieleen olettaa, että aikuinen ei laittaisi pihasaunaan puita käydessä saunassa, mutta ilmeisesti lapsi tunsi äitinsä. Loppusiivoustakaan ei ehdi tekemään, kun kotona on niin paljon töitä :)
En ymmärrä tätä viestiä. Haukutko tässä miniääsi rivien välistä hajamieliseksi ja laiskaksi? Vai mistä tässä on kysymys? Ethän sinä voi yksittäisen lapsen ja äidin välisen keskustelun perusteella vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Meillä ainakin tuollainen on ihan arkista ja tavanomaista small talkia.
Mun lapsi voisi kysyä noin ja vastaisin, että joo laitoin, siellä olikin muuten jo 80 astetta niin pian pääsee saunomaan. Menetkö sinä ekana kaverin kanssa vai meneekö aikuiset? Tai ei, en laittanut puita, kun siellä oli vielä. Mutta tarkista sinä tilanne ja lisää puita jos olet menossa lähiaikoina saunalle. Voihan se olla, että palaa nopeasti kun oli kuivaa ja ohutta keppiä joukossa.
Sinä anoppi pystyt laatimaan tuosta keskustelusta miniäsi psykologisen profiilin tarkemmin kuin Myers Briggsin testi? Tyypillistä anoppia.
Hetkinen… Tuliko miniä siis yksin lastensa kanssa sinne vierailulle? Missä poikasi oli silloin ja mitä hän teki? Kauppa? Saunan puut? Loppusiivous?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju alkoi huvittamaan. Tiedän montakin tuttavaa jotka laittavat auringonlaskukuvia someen ym esittävät kuinka ihanaaaa mökillä on. Not.
Todellisuudessa riitaisa sukumökkileiri kivan mutta valheellisen pinnan alla. Höysteenä loma-ajan kestävä tissuttelu ja sen mukana entisestään kiristyvät pinnat.
Vierailija kirjoitti:
"Ilmainen mökki.. kuvitteleeko joku oikeasti, että siellä puolison sukulaisen mökillä on kiva olla? Oman perheen mökillä voi ollakin, mutta toisten ei, varsinkaan, jos ei saa edes rauhassa olla. Sinne tullaan, kun muuten valitetaan, ettei ikinä käydä"
Jos näin on niin kannattaa miettiä mikä siinä omassa tavassa suhtautua on pielessä. Ei ketään voi pakottaa käymään vaikka miten joku valittaisi!
Hankkikaa omia traditioita. Lähtekää ulkomaille. Vuokratkaa saaristomökki omaan käyttöön jne.
Ärsyttää kun aikuiset ihmiset narisee " sinne on pakko mennä muuten valittavat....". Kertoo siitä että ei olla itsenäisiä aikuisia.
Sinulla ei selvästi ole 40-luvulla syntyneitä (appi)vanhempia, joilla on mökki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oho, mode nosti vanhan ketjuni! Ap täällä. Mökkitouhu on rauhoittunut postauksen jälkeen. Sain ketjusta paljon loistavia ideoita ja ne toimivat. Aloitin uudet opinnot, ja "sattumalta" tein kesäopintoja suuren määrän. Harmi kyllä, kaikki kirjatenteihin oli pakko lukea juuri niinä viikonloppuina, kun olimme anoppilan mökille. Hoidin edelleen oman osuuteni ja opetin omat isot lapsemme omatoimisiksi myös mökillä. Tällä hetkellä omat lapsemme osaavat siis laitella auttavasti ruokaa, tehdä salaatin ja tiskata ja siivota omat jätöksensä. Muiden sontiin emme koske. Anoppi on erittäin kuormittunut edelleen, olemme ainoa perhe joka huolehtii itsestään. En jää enää anopin kanssa kahden, jolloin ei pääse syyllistämään minua, ja seurassa ei kehtaa sitä tehdä.
Toteutimme myös tuon tuhmailun mökillä. En ole varma mainitsinko jo tässä ketjussa mihin se johti, nimittäin erittäin vaivaantuneeseen tilanteeseen. :D Päästäkseni oikeaan moodiin ajattelin isänmaata kuten joku ohjeisti. Saunamökissä ajauduttiin hurjastelemaan niin että kattohirretkin helisi hetekan hakatessa seinää.
Seuraavana aamuna anoppi oli todella outo. Ripustin aamu-uinnin jäljiltä pyyhkeitä kuivumaan, kun hän tuli kertomaan kitkeneensä edellisenä iltana saunamökin viereistä kukkapenkkiä. Siis kitki kukkapenkkiä klo 23 yöllä, kun nuoripari oli keskenään saunomassa kolmen metrin päässä. Anoppi mainitsi samalla kuunnelleensa luonnon ääniä, eli hyi heIvetti, hän salakuunteli meidän hommailut ja häpeä oli ikään kuin minun.
Tuon kesän jälkeen en saanut anopilta enää joululahjaa enkä mitään muitakaan muistamisia. Minä olen kyllä huolehtinut hänen lahjoistaan. Hän ei ole soittanut mulle enää kertaakaan, totaalihiljaisuus. Esitetään sukujuhlissa, että meillä on hyvät välit. Jossain vaiheessa yritti vielä nälviä ja arvosteli äitiyttäni, uraani, ulkonäköäni ym., mutta kesän tapahtumista rohkaistuneena pistin samantien vastapalloon. Kun moitti mahamakkaraani, moitin hänen partaa ja viiksiään ja kehotin ajamaan pois, ei ole naisella kaunista. Eli välit ovat pitkälti menneet, mutta olen rauhallisempi ja onnellisempi kuin koskaan "suhteemme" aikana.Kiitos ketjun kirjoittajille vinkeistä!
Hienoa ap, että tulit päivittämään kuulumiset.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju alkoi huvittamaan. Tiedän montakin tuttavaa jotka laittavat auringonlaskukuvia someen ym esittävät kuinka ihanaaaa mökillä on. Not.
Todellisuudessa riitaisa sukumökkileiri kivan mutta valheellisen pinnan alla. Höysteenä loma-ajan kestävä tissuttelu ja sen mukana entisestään kiristyvät pinnat.
Kaikilla ei ole noin.. Meillä on mökki järven rannassa, tontilla hieman metsää. Ollaan tehty olemisesta niin vaivatonta, kuin ollaan voitu, ja voidaan oikein hyvin rentoilla.
Toki suvun yhteinen mökki ei ole, ja uskonkin, että sukumökkitouhu toimii vain tosi sopuisten osapuolten ja yhteisesti sovittujen, kaikkien noudattaminen pelisääntöjen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju alkoi huvittamaan. Tiedän montakin tuttavaa jotka laittavat auringonlaskukuvia someen ym esittävät kuinka ihanaaaa mökillä on. Not.
Todellisuudessa riitaisa sukumökkileiri kivan mutta valheellisen pinnan alla. Höysteenä loma-ajan kestävä tissuttelu ja sen mukana entisestään kiristyvät pinnat.
Kaikilla ei ole noin.. Meillä on mökki järven rannassa, tontilla hieman metsää. Ollaan tehty olemisesta niin vaivatonta, kuin ollaan voitu, ja voidaan oikein hyvin rentoilla.
Toki suvun yhteinen mökki ei ole, ja uskonkin, että sukumökkitouhu toimii vain tosi sopuisten osapuolten ja yhteisesti sovittujen, kaikkien noudattaminen pelisääntöjen kanssa.
Kateeksi käy. Oma mökki ja vaivattomuuteen pyrkiminen ovat avainsanoja.
Toinen vastakohta on sukumökki, jota pyöritetään kuin oltaisiin maa- ja metsätalous- sekä rakennusyrittäjiä. Kun aika, voimat ja taito eivät luonnollisesti riitä, pinna kiristyy. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat tietenkin sukuunnaidut, jotka eivät ole lapsesta asti tottuneet lukemaan sivumerkkejä ja väistelemään miinoja.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju alkoi huvittamaan. Tiedän montakin tuttavaa jotka laittavat auringonlaskukuvia someen ym esittävät kuinka ihanaaaa mökillä on. Not.
Todellisuudessa riitaisa sukumökkileiri kivan mutta valheellisen pinnan alla. Höysteenä loma-ajan kestävä tissuttelu ja sen mukana entisestään kiristyvät pinnat.
Mulla on tällainen kaveri. Heillä on nykyään appisten naapurissa oma mökki, saaressa. Anoppi pelmahtaa viimeistään klo 7 tehtävälistan kanssa herättämään unikekoja. Koko päiväksi on jotain puuhaa, anoppi kun on kovin puuhakas tapaus. Välillä tuo kaveri soittaa, kun menee hermot, kun mökillä ei ole sekunnin rauhaa. Illalla sitten insta täynnä tunnelmakuvia auringonlaskusta ja grillissä tirisevistä herkuista. "Sielu lepää". Niin varmaan.
Monta kertaa oon kysynyt, miksi menevät mökille kun se on tuollaista anopin koordinoimaa pakkotyötä. Tulee kuulemma sanomista ja anoppi suuttuu.
Mainittakoon, että kaveri on 45.
Täälläkin yksi joka on saanut tarpeekseen anopin koordinoimista työleireistä. Jo vuosia on mies ja lapsi käynyt siellä ilman minua. Se on aiheuttanut närää ja kiukkua minua kohtaan, ei siksi että siellä olisi minua aidosti kaivattu, vaan siksi, kun naapurit ihmettelee miksi ei tule koko perhe...sehän se on tärkeintä että mitä ne muut ihmiset heistä nyt oikein ajattelee.
Niin, voisinpa naapureille kertoa millaisia törkeyksiä on anoppi minulle suustaan päästänyt, mutta antaapa olla. Miestä en estä olemasta itselleen rakkaan äitinsä kanssa, mutta minun ei ole onneksi pakko.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö, että te olette siellä mökillä paljon ja nämä muut vaan vierailee? Se voi myös vaikuttaa, jos te olette siellä koko ajan ja tällöin odotetaan teidän osallistuvan töihin. Sitten taas jos se miehen sisko vain poikkeaa nopeasti, niin sisko on vain kuin joku vieras siinä kahvilla/syömässä lähtien kotiin sen jälkeen.
Älkää menkö sinne mökille niin paljoa. Poikkeatte pikaisesti ja mainostatte etukäteen, että teillä on oma safkat ja sitten syötte niistä kertakäyttöisistä.
Itse äitipuolena olen aika kyllästynyt kaikkiin juhannuksiin ja jouluihin. Olisi ihana joskus istua valmiiseen pöytään. Sen sijaan minä ja mies (mies osallistuu kyllä ja tekee vähintään saman kuin minä) ollaan palvelusväkeä, kun miehen aikuiset lapset perheineen tulee palveltavaksi. En ymmärrä, miksei nelikymppiset lapset voisi joskus tarjota hekin meille vaikka jouluaterian. Minä olen joutunut osallistumaan heidän kestitsemiseen (olivat jo nuoria aikuisia) nuorempana kuin he ovat nyt. Toisaalta ei asiasta tarvi nostaa ongelmaa, koska muuten tullaan hyvin juttuun ja mies tekee paljon.
Mökki on sen verran kaukana, ettei päiväseltään vierailu onnistu. Olemme viettäneet siellä viikonlopun siten, että ollaan perille myöhään perjantai-iltana, mistä iltapala ja suoraan nukkumaan. Lähdemme sunnuntaina iltapäivällä, jotta ehditään kotiin. Eli kaksi yötä, noin kolme viikon välein.
Marssijärjestys on se, että lauantaiksi kutsutaan muitakin sukulaisia, ruuanlaitto alkaa jo aamulla erilaisilla valmisteluilla. Anopin tyttäretkin saapuvat ajoissa kokkailemaan. Lopulta syödään monta ruokalajia on ollaan ähkyssä. Osa lähtee kotiin. Tässä vaiheessa minä aloitan tiskaamisen. Muut ovat ulkona juttelemassa mukavia.
Osa sukulaisista (yl. aikuiset lapsenlapset) jää saunomaan ja grillaamaan tuottaen lisää sotkua ja tiskiä. Sanovat, että oho, onpa kello paljon, nyt pitää lähteä. Anoppi ottaa minut sivuun ja voivottelee, miten nykyinen lääkitys ei riitä ja lääkäri ei kirjoittanut lisää kodeiinia, mutta ei hän selviä tästä sotkusta ilman sitä. Uikuttaa kipujaan kuin piesty koira. No minä autan, tai siis autoin taas.
Mielestäni emme ole mökillä mitenkään koko ajan tai pitkiä aikoja. Tai olleet, en tosiaan ole menossa sinne enää näillä näkymin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö, että te olette siellä mökillä paljon ja nämä muut vaan vierailee? Se voi myös vaikuttaa, jos te olette siellä koko ajan ja tällöin odotetaan teidän osallistuvan töihin. Sitten taas jos se miehen sisko vain poikkeaa nopeasti, niin sisko on vain kuin joku vieras siinä kahvilla/syömässä lähtien kotiin sen jälkeen.
Älkää menkö sinne mökille niin paljoa. Poikkeatte pikaisesti ja mainostatte etukäteen, että teillä on oma safkat ja sitten syötte niistä kertakäyttöisistä.
Itse äitipuolena olen aika kyllästynyt kaikkiin juhannuksiin ja jouluihin. Olisi ihana joskus istua valmiiseen pöytään. Sen sijaan minä ja mies (mies osallistuu kyllä ja tekee vähintään saman kuin minä) ollaan palvelusväkeä, kun miehen aikuiset lapset perheineen tulee palveltavaksi. En ymmärrä, miksei nelikymppiset lapset voisi joskus tarjota hekin meille vaikka jouluaterian. Minä olen joutunut osallistumaan heidän kestitsemiseen (olivat jo nuoria aikuisia) nuorempana kuin he ovat nyt. Toisaalta ei asiasta tarvi nostaa ongelmaa, koska muuten tullaan hyvin juttuun ja mies tekee paljon.
Mökki on sen verran kaukana, ettei päiväseltään vierailu onnistu. Olemme viettäneet siellä viikonlopun siten, että ollaan perille myöhään perjantai-iltana, mistä iltapala ja suoraan nukkumaan. Lähdemme sunnuntaina iltapäivällä, jotta ehditään kotiin. Eli kaksi yötä, noin kolme viikon välein.
Marssijärjestys on se, että lauantaiksi kutsutaan muitakin sukulaisia, ruuanlaitto alkaa jo aamulla erilaisilla valmisteluilla. Anopin tyttäretkin saapuvat ajoissa kokkailemaan. Lopulta syödään monta ruokalajia on ollaan ähkyssä. Osa lähtee kotiin. Tässä vaiheessa minä aloitan tiskaamisen. Muut ovat ulkona juttelemassa mukavia.
Osa sukulaisista (yl. aikuiset lapsenlapset) jää saunomaan ja grillaamaan tuottaen lisää sotkua ja tiskiä. Sanovat, että oho, onpa kello paljon, nyt pitää lähteä. Anoppi ottaa minut sivuun ja voivottelee, miten nykyinen lääkitys ei riitä ja lääkäri ei kirjoittanut lisää kodeiinia, mutta ei hän selviä tästä sotkusta ilman sitä. Uikuttaa kipujaan kuin piesty koira. No minä autan, tai siis autoin taas.
Mielestäni emme ole mökillä mitenkään koko ajan tai pitkiä aikoja. Tai olleet, en tosiaan ole menossa sinne enää näillä näkymin.
Miksi tässä tapauksessa tiskaamiseen ei nakiteta koskaan miehiä? Kun anoppi sanoi minulle että Pirkko, sinähän voit varmaan tiskata niin minä sanoin että joo, yhdessä Pekan (poikansa) kanssa. Ja niin me miehen kanssa yhdessä tiskattiin. Miksi hemmetissä se olisi vain naisten hommaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö, että te olette siellä mökillä paljon ja nämä muut vaan vierailee? Se voi myös vaikuttaa, jos te olette siellä koko ajan ja tällöin odotetaan teidän osallistuvan töihin. Sitten taas jos se miehen sisko vain poikkeaa nopeasti, niin sisko on vain kuin joku vieras siinä kahvilla/syömässä lähtien kotiin sen jälkeen.
Älkää menkö sinne mökille niin paljoa. Poikkeatte pikaisesti ja mainostatte etukäteen, että teillä on oma safkat ja sitten syötte niistä kertakäyttöisistä.
Itse äitipuolena olen aika kyllästynyt kaikkiin juhannuksiin ja jouluihin. Olisi ihana joskus istua valmiiseen pöytään. Sen sijaan minä ja mies (mies osallistuu kyllä ja tekee vähintään saman kuin minä) ollaan palvelusväkeä, kun miehen aikuiset lapset perheineen tulee palveltavaksi. En ymmärrä, miksei nelikymppiset lapset voisi joskus tarjota hekin meille vaikka jouluaterian. Minä olen joutunut osallistumaan heidän kestitsemiseen (olivat jo nuoria aikuisia) nuorempana kuin he ovat nyt. Toisaalta ei asiasta tarvi nostaa ongelmaa, koska muuten tullaan hyvin juttuun ja mies tekee paljon.
Mökki on sen verran kaukana, ettei päiväseltään vierailu onnistu. Olemme viettäneet siellä viikonlopun siten, että ollaan perille myöhään perjantai-iltana, mistä iltapala ja suoraan nukkumaan. Lähdemme sunnuntaina iltapäivällä, jotta ehditään kotiin. Eli kaksi yötä, noin kolme viikon välein.
Marssijärjestys on se, että lauantaiksi kutsutaan muitakin sukulaisia, ruuanlaitto alkaa jo aamulla erilaisilla valmisteluilla. Anopin tyttäretkin saapuvat ajoissa kokkailemaan. Lopulta syödään monta ruokalajia on ollaan ähkyssä. Osa lähtee kotiin. Tässä vaiheessa minä aloitan tiskaamisen. Muut ovat ulkona juttelemassa mukavia.
Osa sukulaisista (yl. aikuiset lapsenlapset) jää saunomaan ja grillaamaan tuottaen lisää sotkua ja tiskiä. Sanovat, että oho, onpa kello paljon, nyt pitää lähteä. Anoppi ottaa minut sivuun ja voivottelee, miten nykyinen lääkitys ei riitä ja lääkäri ei kirjoittanut lisää kodeiinia, mutta ei hän selviä tästä sotkusta ilman sitä. Uikuttaa kipujaan kuin piesty koira. No minä autan, tai siis autoin taas.
Mielestäni emme ole mökillä mitenkään koko ajan tai pitkiä aikoja. Tai olleet, en tosiaan ole menossa sinne enää näillä näkymin.
No taas yksi esimerkki miten avainhenkilö - siis anopin oma poika- luistelee vastuustaan. Miehinen mies ei vie vaimoaan muutaman viikon välein vanhempiensa kotiin tai mökille suvun ilmaiseksi piiaksi ja työjuhdaksi. Vässykkä mukavuudenhaluinen ja konflikteja välttelevä tossuäijä tekee sellaista. Miehesi tulisi korottaa äänensä heti aikuisten sotkupyttylastenlasten saavuttua mökille ja tehdä selväksi säännöt ja että äitinsä on kipeä ja jokainen siivoaa omat sotkut ennen lähtöään tai saa kuulla kunniansa pojalta ja porttikiellon mökille.
Seuraavan kerran kun anoppi voivottelee, haet heti miehesi mukaan kuuntelemaan äidin valitusta ja kysyt miten Pekka meinaat saada nuo nuoret huithapelit kuriin etteivät ihan tapa vanhaa äitiäsi työllä. Katso nyt kun äitisi melkein itkee kun välinpitämätön nuoriso jätti tuollaisen sotkun jälkeensä. Että aiotko todella antaa tuollaisen pelin jatkua?
Hyökkäys on paras puolustus.
Mun mökki on aika alkeellinen ja pieni. Ehdin ja pystyn siellä kyllä myös rentoutumaan, käyn marjassa ja pyörälenkeillä, uidaan ja saunotaan, ruokaa laitellaan ja siivoillaan ihan kuin missä vaan asumuksessa. Ruohoa täytyy toki välillä leikata ja huussia tyhjentää, ja jotain pientä remonttiakin siellä joka vuosi on.
Mutta. Kun sinne tulee vieraita, niin sitten töitä on enemmän. Laittaa pienissä tiloissa ruokaa monelle - ei kiva. Huussiinkin tulee enemmän tavaraa. Saunaan tulee ruohoa ja roskia kun nykyihmiset eivät ilmeisesti osaa käyttää pesuvatia jalkojen huuhteluun uimasta tullessaan. Petivaatteita. Roskia. Ja niin päin pois.
Meidän mökille ei tarvitse tulla. Edes omien aikuisten lasten, miniöiden, vävyjen ja lastenlasten. Päiväseltään, jos tuovat omat syötävänsä ja lämmittävät saunansa itse, siivoavat jälkensä itse, vahtivat lapsensa itse. Muuten ei. Eikä ketään ikinä yöksi.