Lue keskustelun säännöt.
Anoppilan mökki, miehen työleiri. Mikä on minun osuuteni?
Huomasin kuormittuvani ja katkeroituvani jo tässä vaiheessa kesää. Vietämme kesällä aikaa sinänsä viihtyisällä mihen vanhempien mökillä, mutta työnjako alkaa risoa. Mies tekee paljon huoltotöitä, puita ym. Minun osakseni jää lastenhoitaminen, ja koska haluan vähentää isäntäparin työtaakkaa niin olen tiskannut ja siivoillut viime vuosina. Mitään vastuullisia tehtäviä en saa hoitaa, esim. saunan kiukaan sytytys vaati luvan kysymisen apelta ja hän seisoi selkäni takana koko ajan neuvomassa ja valittamassa. En ole sen koommin saunanpesään koskenut. Mökillä käy paljon muitakin sukulaisia, miehen sisarukset saavat laittaa ruokaa ja minä siivoan heidän jälkensä kun muuhun en kelpaa. Apen syntymäpäiväjuhlien jälkeen miehen siskot ihan määräsivät, että Sanna tiskaa! Olin silloin viimeisilläni raskaana ja tiskasin kantovedellä alkeellisissa olosuhteissa liki neljä tuntia. Muut seurustelivat toki keskenään. Kertakäyttöisiä astioita ei saa käyttää ja tuohon juhlaan katettiin omasta mielestäni ihan liikaa astioita ja aterimia, niitä tuotiin mökille lisääkin hirveät määrät, kun eihän heidän niistä tarvinnut huolehtia.
Olenko törkeä jos tiskaan vain meidän perheen jäljet ja jonkun kattilan? Vaikka osoitetaankin että Sanna varmaan tiskaa kun se ei laittanut ruokaa eikä tehnyt mitään muutakaan. En tosiaan "saa" osallistua mihinkään vastuullisempaan toimintaan. Nyt mökillä vierailee juuri täysi-ikäiseksi tulleita lapsenlapsia kavereineen, jotka jättävät hirveän sotkun. On oletettu, että minä siivoan nämäkin kun ei ole muuta tekemistä. Jos en siivoa, niin anoppi valittaa särkyjään kovaan ääneen ja miten joutuu taas ottamaan lääkkeitä sen takia. Ehdotuksia miten tätä hommaa voisi tasa-arvoistaa?
Kommentit (397)
Minun taas käy jo valmiiksi sääliksi tuoretta avopuolisoani, joka joutuu mahdollisesti kestämään omaa äitiäni ja isäpuoltani ensi kesän mökkitalkoissa. Pidän itse paljon mökkeilystä, askareet menevät siinä ohessa. Puun pilkkomiset ja nurmikonleikkuu tuovat oikeastaan mukavaa vastapainoa istumatyölleni. Avokki joutunee kestämään ties mitä äitini marjapensaansiirtoprojekteja, laituriremontteja sun muita kouhotuksia, joilla on yleensä vielä tapana alkaa kukonlaulun aikaan ja ilman säävarausta. Isäpuoleni on mahdollisesti vielä pahempi. Itse olen jo karaistunut tähän ja osaan vetää heille tarvittaessa rajoja tai sanoa, että otetaan välillä rauhallisemminkin. Mökkimme ei todellakaan ole mikään 24/7-korjausta vaativa mörskä.
Avokin päivätyö on jo valmiiksi kuormittavaa, enkä haluaisi, että hän alkaa karsastaa mökillämme käyntiä työleirille joutumisen pelossa. Ehkä täytyy löytää jostain kultainen keskitie ja puolustaa häntä tarpeen tullen äidiltäni. Avokki on sen verran kohtelias mies, että ei raaski kieltäytyäkään päivittäin laaditusta minuuttiaikataulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan ensimmäistä kertaa innolla kesää moneen vuoteen. Ei paineita miehen sukumökille menosta, ihanaa! Päätimme ettemme enää siellä käy, paitsi ehkä joskus nopeasti kääntymässä.
Moni juttu kuulostaa tutulta. Esim tuo että loukkaannutaan ja arvostellaan jos laitetaan omia ruokia ja vahditaan muutenkin kaikkea tekemistä. Meillä anoppi myös loukkaantui siitä jos joskus lähdimme mökiltä jonnekin muualle viettämään päivää lasten kanssa. Ei, olisi pitänyt viettää päivä siellä mökillä tehden niitä juttuja mitä anoppi käskee ja syödä anopin valitsemaa ruokaa.
Muutenkin sain tarpeeksi koko suvusta, en jaksa yhtään mitään pelleilyä enää, sitä että loukkaannutaan ja otetaan nokkiin milloin mistäkin, eikä osata keskustella mistään, tai edes haluta, koska halutaan vaan hallita.
Tämä! Luulisin että meillä on sama anoppi, jos mieheni ei olisi ainoa lapsi. Appivanhempien mökillä aamulla jo anoppi suunnittelee päivän kulkua. Jos mökiltä haluaa poistua aktiviteetteihin tulee tätä suunnitella jo päiviä etukäteen ja suunnitella aktiviteetti siten, ettei horjuta anopin määrittelemiä ruokailuaikoja. Pidän mökkeilystä, kovasti, mutta en appivanhempien mökillä ja anopin pillin mukaan. Mies kuitenkin kieltäytyy edes harkitsemasta meille oman mökin hankintaa - onhan hänellä tiedossa perintömökki - joskus 30 vuoden päästä ehkä...
Meillä oli aiemmin sama. Kunnes mies tajusi, ettei hänellä ole mitään takuita siitä että saisi mökkiä koskaan itselleen, vaikka on jo monta vuotta kesälomansa käyttänyt siihen että tekee siellä ilmaiseksi hommia ja isovanhemmat mökkiä hänelle kovasti olivat lupailleetkin. Hänellä kuitenkin myös kaksi sisarusta, jotka mielellään tulevat sinne juhannusta viettämään perheineen, kun paikat kunnossa, kiitos mieheni ja kiukuttelivat jos eivät saaneet parhaita huoneita silloin käyttöönsä. Olivat sitä mieltä että meidän pitäisi silloin lähteä sieltä pois, kun muuten olimme mökillä enemmän kuin he. Tosiaan mies teki vanhemmilleen ilmaista työtä kaikki päivät kun siellä olemme olleet, kuka tahansa muukin olisi sinne päässyt hommiin, mutta eivät kuulemma ehtineet. Sukumökki sitten näiden kanssa, ei kiitos.
Nyt sitten kävi vielä niin anoppi ja appi loukkaantuivat verisesti, kun kuulivat että katselemme omaa mökkiä... Onhan se sääli että ilmainen työvoima ei enää ilmaannu itsestäänselvyytenä paikalle. Aika jännä myös ettei muilta sisaruksilta vaadita samaa. Heilläkin kuitenkin puolison mökit ym lisäksi käytössä. No, ei kannata varmaan liikaa ihmetellä, kun täysin kieroonkasvanut koko suku..
Ap:n osuus on juoda spitzereitä terassilla varjossa aurinkotuolissa ja huudella välillä hyviä neuvoja miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho, mode nosti vanhan ketjuni! Ap täällä. Mökkitouhu on rauhoittunut postauksen jälkeen. Sain ketjusta paljon loistavia ideoita ja ne toimivat. Aloitin uudet opinnot, ja "sattumalta" tein kesäopintoja suuren määrän. Harmi kyllä, kaikki kirjatenteihin oli pakko lukea juuri niinä viikonloppuina, kun olimme anoppilan mökille. Hoidin edelleen oman osuuteni ja opetin omat isot lapsemme omatoimisiksi myös mökillä. Tällä hetkellä omat lapsemme osaavat siis laitella auttavasti ruokaa, tehdä salaatin ja tiskata ja siivota omat jätöksensä. Muiden sontiin emme koske. Anoppi on erittäin kuormittunut edelleen, olemme ainoa perhe joka huolehtii itsestään. En jää enää anopin kanssa kahden, jolloin ei pääse syyllistämään minua, ja seurassa ei kehtaa sitä tehdä.
Toteutimme myös tuon tuhmailun mökillä. En ole varma mainitsinko jo tässä ketjussa mihin se johti, nimittäin erittäin vaivaantuneeseen tilanteeseen. :D Päästäkseni oikeaan moodiin ajattelin isänmaata kuten joku ohjeisti. Saunamökissä ajauduttiin hurjastelemaan niin että kattohirretkin helisi hetekan hakatessa seinää.
Seuraavana aamuna anoppi oli todella outo. Ripustin aamu-uinnin jäljiltä pyyhkeitä kuivumaan, kun hän tuli kertomaan kitkeneensä edellisenä iltana saunamökin viereistä kukkapenkkiä. Siis kitki kukkapenkkiä klo 23 yöllä, kun nuoripari oli keskenään saunomassa kolmen metrin päässä. Anoppi mainitsi samalla kuunnelleensa luonnon ääniä, eli hyi heIvetti, hän salakuunteli meidän hommailut ja häpeä oli ikään kuin minun.
Tuon kesän jälkeen en saanut anopilta enää joululahjaa enkä mitään muitakaan muistamisia. Minä olen kyllä huolehtinut hänen lahjoistaan. Hän ei ole soittanut mulle enää kertaakaan, totaalihiljaisuus. Esitetään sukujuhlissa, että meillä on hyvät välit. Jossain vaiheessa yritti vielä nälviä ja arvosteli äitiyttäni, uraani, ulkonäköäni ym., mutta kesän tapahtumista rohkaistuneena pistin samantien vastapalloon. Kun moitti mahamakkaraani, moitin hänen partaa ja viiksiään ja kehotin ajamaan pois, ei ole naisella kaunista. Eli välit ovat pitkälti menneet, mutta olen rauhallisempi ja onnellisempi kuin koskaan "suhteemme" aikana.Kiitos ketjun kirjoittajille vinkeistä!
Provo….
Ääliö....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmalla pääsee, kun ei kutsu ketään. Olemme tehneet selväksi, että kun olemme mökillä, ei sinne tule kukaan muu. Tulkoot sitten, kun olemme poissa. Samoin joulut yms vietämme ihan kahdestaan miehen kanssa tehden milloin mitäkin.
Joskus vain tuntuu, ettei tämäkään kelpaa.
Olen laiska anoppi. En jaksa passata ketään.
Meillä on pihapiirissä 40 neliön täysin varusteltu vierasmaja. Pojanperhe viettää siellä aikaa, ruokaa on helpompi hakea päämökin jääkaapista kuin kaupasta. Viime kesänä 11v kysyi äidiltään: 'laitoitko saunaan puita?' Minulle ei olisi tullut mieleen olettaa, että aikuinen ei laittaisi pihasaunaan puita käydessä saunassa, mutta ilmeisesti lapsi tunsi äitinsä. Loppusiivoustakaan ei ehdi tekemään, kun kotona on niin paljon töitä :)
En ymmärrä tätä viestiä. Haukutko tässä miniääsi rivien välistä hajamieliseksi ja laiskaksi? Vai mistä tässä on kysymys? Ethän sinä voi yksittäisen lapsen ja äidin välisen keskustelun perusteella vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Meillä ainakin tuollainen on ihan arkista ja tavanomaista small talkia.
Mun lapsi voisi kysyä noin ja vastaisin, että joo laitoin, siellä olikin muuten jo 80 astetta niin pian pääsee saunomaan. Menetkö sinä ekana kaverin kanssa vai meneekö aikuiset? Tai ei, en laittanut puita, kun siellä oli vielä. Mutta tarkista sinä tilanne ja lisää puita jos olet menossa lähiaikoina saunalle. Voihan se olla, että palaa nopeasti kun oli kuivaa ja ohutta keppiä joukossa.
Sinä anoppi pystyt laatimaan tuosta keskustelusta miniäsi psykologisen profiilin tarkemmin kuin Myers Briggsin testi? Tyypillistä anoppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmalla pääsee, kun ei kutsu ketään. Olemme tehneet selväksi, että kun olemme mökillä, ei sinne tule kukaan muu. Tulkoot sitten, kun olemme poissa. Samoin joulut yms vietämme ihan kahdestaan miehen kanssa tehden milloin mitäkin.
Joskus vain tuntuu, ettei tämäkään kelpaa.
Olen laiska anoppi. En jaksa passata ketään.
Meillä on pihapiirissä 40 neliön täysin varusteltu vierasmaja. Pojanperhe viettää siellä aikaa, ruokaa on helpompi hakea päämökin jääkaapista kuin kaupasta. Viime kesänä 11v kysyi äidiltään: 'laitoitko saunaan puita?' Minulle ei olisi tullut mieleen olettaa, että aikuinen ei laittaisi pihasaunaan puita käydessä saunassa, mutta ilmeisesti lapsi tunsi äitinsä. Loppusiivoustakaan ei ehdi tekemään, kun kotona on niin paljon töitä :)
En ymmärrä tätä viestiä. Haukutko tässä miniääsi rivien välistä hajamieliseksi ja laiskaksi? Vai mistä tässä on kysymys? Ethän sinä voi yksittäisen lapsen ja äidin välisen keskustelun perusteella vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Meillä ainakin tuollainen on ihan arkista ja tavanomaista small talkia.
Mun lapsi voisi kysyä noin ja vastaisin, että joo laitoin, siellä olikin muuten jo 80 astetta niin pian pääsee saunomaan. Menetkö sinä ekana kaverin kanssa vai meneekö aikuiset? Tai ei, en laittanut puita, kun siellä oli vielä. Mutta tarkista sinä tilanne ja lisää puita jos olet menossa lähiaikoina saunalle. Voihan se olla, että palaa nopeasti kun oli kuivaa ja ohutta keppiä joukossa.
Sinä anoppi pystyt laatimaan tuosta keskustelusta miniäsi psykologisen profiilin tarkemmin kuin Myers Briggsin testi? Tyypillistä anoppia.
No niinpä, kyllähän lapset muutenkin kyselevät jatkuvasti kaikenlaista 😂 Kunnon katkera mummo huhhuh ei vitsi ei näitä vanhuksia kestä yhtään…
Vierailija kirjoitti:
Ap:n osuus on juoda spitzereitä terassilla varjossa aurinkotuolissa ja huudella välillä hyviä neuvoja miehelle.
Kiitos, olet ihana. :D Ap.
Joku pohti eroa. Ei olla erottu eikä aiota. Yhteiselomme on parantunut ja tasavertaistunut, kun on nostettu vähän kissaa pöydälle. Appivanhemmilla ei sentään ole valtaa avioliittomme, vaikka yritys on kyllä ollut hyvä kymmenen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Anoppilan mökki, miehen työleiri. Mikä on minun osuuteni?"
Kotona jalat pöydällä nautit. Yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kuvio tullut nähtyä entisessä elämässä. Isänsä kuoltua eivät jääneet lapset passaamaan äitiään mökille vaan mökki meni myyntiin välittömästi kun äitikin osoitti dementoitumisen merkkejä. Jälkeenpäin harmittaa se aika joka siellä tuli oltua eikä hankittu omaa.
Kiitos ap, kun valaiset muille millaista on kynnysmaton elämä.
Kyllä ymmärrän halun olla hyvissä väleissä appivanhempiin, mutta ei ne taasen välitä pätkääkään ovatko hyvissä väleissä sinuun. Ja olet mieheksesi löytänyt vähän samanlaisen tossukan, joka ei tee tilanteelle mitään.
Minä en kyllä vierailisi mökillä enää ollenkaan, vaan tekisin mitä itse haluan.
Olisin kotona tai matkustaisin minne huvittaa. Kyllä sinullakin on oikeus kivaan vapaa-aikaan. Sano tämä peilin edessä itsellesi joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kuormittuisin jo siinä vaiheessa, kun pitäisi viettää vapaa-aikaa jonkun toisen mökillä ja siellä ravaisi vielä ihmisiä kuin Helsingin rautatieasemalla. Ja vielä tuo, että mikään ei ole omaa, ei edes ruoka. Mistään et saa päättää ja selän takana valvotaan. Onpa rentouttavaa vapaa-ajan viettoa...
Ja mies hyväksyy vaimonsa kohtelun...?
Noita tossumiehiä piisaa. Ei ne edes huomaa että kohtelussa on mitään vialla, kun ovat tottuneet vanhempiensa vinkeisiin ja pitävät ihan normaalina että heidän vaimoaan haukutaan ja syyllistetään.
Mä vetäisin tuollaista surkeata vätystä märällä tiskirätillä ympäri korvia ja sanoisin että jos kerran aiot jatkuvasti tossuilla ja nöyristellä niin on syytä vaihtaa diktaattoria, se olenkin nyt minä joten nyt loppuu appisten p*rs*ily ja mökillä ravaaminen. Vaihtoehtoisesti, voit kasvattaa kulkuset ja vaatia perheeltäsi että vaimoasi kohdellaan kunnolla jos sinne mökille nyt on ihan pakko mennä.
Suurimmalla osalla niistä naisista, joilla on ongelmia anopin kanssa, vaikuttaisi olevan tossukkamies. Ja suurin osa näistä tossukkamiehistä on kasvatettu syyllistämällä: "Minulle tuli niin paha mieli ja minulla on näitä vaivojakin, nyt tuli pää kipeäksi enkä pysty sitä ja tätä, yhyy." Siihen sitten vielä miehen isä hyökkää puolustamaan vaimoaan, ei ihme että tossukkapoika on helisemässä.
Miksi naiset sitten ottavat näitä tossukkamiehiä? Tossukat ovat usein muuten hyviä miehiä, tekevät kotitöitä, eivät petä jne. Vaimoaan kohtaan he saattavat puolustaa itseään passiivis-aggressiivisesti mököttämällä tai parhaassa tapauksessa opettelevat suorempaa ja aikuisempaa tapaa ilmaista itseään.
Terveisin syyllistämällä kasvatetun miehen vaimo
Osui syvälle sydämeen tämä kirjoitus. Minut on kasvatettu juuri yllämainitulla tavalla, syyllistämällä ja marttyyriydellä, mutta se on kuitenkin mun mutsi ja mulle rakas.
Puolisoa en pakota anoppilaan jos ilmaisee ettei halua tai jaksa lähteä. Välillä ovat riidelleet ja sitten katsoneet minua, että kumman puolen valitsen, sitten suuttuneet molemmat minulle kun en ole valinnut puolta. Asiat ovat mielestäni olleet niin vähäpätöisiä, että niistä ei voi edes riidellä, jotenkin se kuitenkin onnistuu.
Ja kyllä, pakko myöntää, olen välillä passiivisagressivinen ja mökötän.
-M33v
No kokeneena vaimona voin kertoa sinulle että homman kuuluisi mennä niin jotta puolisot pitävät toistensa puolia. Jos ei mene, tulee aviollisia vaikeuksia, ihan takuuvarmasti. Jos tuo aiheuttaa ylivoimaisia vaikeuksia, on parasta olla pariutumatta ja pysyä mammanpoikana tai isin tyttönä. Sinun velvollisuutesi on istua alas äitisi kanssa ja laittaa rajat, ystävällisesti ja rakastavasti, mutta päättäväisesti. Tomerat ja lapsiaan määräilemään tottuneet äitimammat eivät päästä vapaaehtoisesti irti vallankahvasta, heille on suoraan ja lujasti kerrottava että nyt loppuu päsmäröinti. Ja myös se mikä on seuraus jos pomotus ja riitely puolison kanssa jatkuu.
Ja lopeta äitisi suuttumisen ja itkunvolinan pelkääminen. Naisena voin kertoa sinulle että ne ovat yksinkertaisesti manipulointikeinoja jotta saadaan vastahakoinen aikuinen lapsi taas ruotuun. On täysin mahdollista sanoa äidille EI ja silti rakastaa häntä. Niinhän sitä pikkulapsiakin kasvatetaan, nyt on äidin vuoro kasvaa näkemään pikku poikansa aikuisena miehenä, aviomiehenä ja omien lastensa isänä. Jos se on äidillesi ylivoimaisen vaikeaa niin se taas on hänen ongelmansa, ei sinun.
Sinun prioriteettisi on vaimosi. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmalla pääsee, kun ei kutsu ketään. Olemme tehneet selväksi, että kun olemme mökillä, ei sinne tule kukaan muu. Tulkoot sitten, kun olemme poissa. Samoin joulut yms vietämme ihan kahdestaan miehen kanssa tehden milloin mitäkin.
Joskus vain tuntuu, ettei tämäkään kelpaa.
Olen laiska anoppi. En jaksa passata ketään.
Meillä on pihapiirissä 40 neliön täysin varusteltu vierasmaja. Pojanperhe viettää siellä aikaa, ruokaa on helpompi hakea päämökin jääkaapista kuin kaupasta. Viime kesänä 11v kysyi äidiltään: 'laitoitko saunaan puita?' Minulle ei olisi tullut mieleen olettaa, että aikuinen ei laittaisi pihasaunaan puita käydessä saunassa, mutta ilmeisesti lapsi tunsi äitinsä. Loppusiivoustakaan ei ehdi tekemään, kun kotona on niin paljon töitä :)
Jassoo?
Et siis ole raskinut etkä osannut mussukka-vässykkä-pojallesi opettaa huushollinpitoa?
Anopin omistaman mökkilän osalta sun työleiriosuutesi on pyöreä nolla.
Samoin miehen, jos ei omista kyseistä mökkilästä mitään osuutta.,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmalla pääsee, kun ei kutsu ketään. Olemme tehneet selväksi, että kun olemme mökillä, ei sinne tule kukaan muu. Tulkoot sitten, kun olemme poissa. Samoin joulut yms vietämme ihan kahdestaan miehen kanssa tehden milloin mitäkin.
Joskus vain tuntuu, ettei tämäkään kelpaa.
Olen laiska anoppi. En jaksa passata ketään.
Meillä on pihapiirissä 40 neliön täysin varusteltu vierasmaja. Pojanperhe viettää siellä aikaa, ruokaa on helpompi hakea päämökin jääkaapista kuin kaupasta. Viime kesänä 11v kysyi äidiltään: 'laitoitko saunaan puita?' Minulle ei olisi tullut mieleen olettaa, että aikuinen ei laittaisi pihasaunaan puita käydessä saunassa, mutta ilmeisesti lapsi tunsi äitinsä. Loppusiivoustakaan ei ehdi tekemään, kun kotona on niin paljon töitä :)
Jassoo?
Et siis ole raskinut etkä osannut mussukka-vässykkä-pojallesi opettaa huushollinpitoa?
Ilmeisesti liiankin hyvin, kun toinen ei tee juuri mitään, mutta asia ei kuulu minulle. Ja silloin kun ovat koko perheellä, maja on siisti. Minusta vain 11- vuotiaan asia ei ole huolehtia äitinsä tekemisistä, mutta on huolehtinut jo eskarista asti läksyt, vaatteet valmiiksi itse seuraavaa päivää varten, jos isä on työmatkalla.
Jos minä anoppina vierailisin miniän mökillä ja jättäisin lakanat peteihin, likaiset astiat altaaseen (en ole vielä keksinyt, miksi niitä ei laiteta suoraan koneeseen) ja kaikki muutkin siivoustyöt tekemättä, olisin laiska v:mäinen akka, joka tulee passattavaksi ja pilaamaan miniän viikonlopun. Minulla näin vuorotyöläisenä on toki aikaa käydä erikseen siivoamassa vierasmaja.
En ole sanonut käytöksestä mitään, kun luulen, että miniä nokkautuisi, eikä lapset pääsisi äidin kanssa mökille. Asioita mistä on suututtu: sanoin olevani töissä, mutta en tullut sanoneeksi, että minulla on pe-la-su 10h vuorot enkä tule mökille. Kerran minulla ei ollut maitoa jääkaapissa, me emme käytä maitoa :) Kerran tytär oli päämökin puolella, poika oli varannut vierasmajan ja tytär käy 1-2 kertaa vuodessa, niin erehdyin lupaamaan isomman mökin hänelle.
Hyvä ap, että olet laittanut alistamiselle stopin.
Tuollaisesta touhusta ja kohtelusta voi jäädä tiedostetut tai alitajuiset traumat/katkeruudet. Paras katkaista moinen jopa sukupolvien yli kulkeva myrkyllisyys tuohon paikkaan ja pitää huoli, etteivät lapsenne joudu käytökselle alttiiksi.
Itsehän en moiselle työleirille astuisi vaan tekisin lomasuunnitelmat aivan muualle. Kesäloman tarkoitus menee hukkaan, jos silloin kerää itseensä stressiä ja pahaa mieltä. Ensinnäkin - en tekisi toistuvasti kunnostus- ja muuta työtä piikana ja siten kasvata toisen ihmisen omaisuuden arvoa ilmaiseksi. Jos vierailuun kuuluu työleiri, on vierailun luonne tosiasiassa työvoiman tarve eli talkoot. Toki tämä olisi ok, jos tämä on tiedossa ja siihen suostutaan, eikä isäntäpari ole despootteja.
Toistuvasta työvoimasta tulisi joko saada osuus mökistä tai antaa työtä vastaan mökkiä pelkästään omaan käyttöön ilman isäntäparin läsnäoloa. Jotkut sanalliset lupaukset mökin siirtymisestä sitten ajallaan ovat pelkkää työmotivaation kasvattamista. Mikään ei estä omistajia myymästä mökkiä ulkopuolisille tai testamenttaamista toiselle lapselle. Jotain konkreettista pitäisi saada siis vastineeksi, muuten tehkööt omistajat työt tai maksakoot tekijälle.
Ja sitten tuo tiskausasia. Itse, jos kutsuisin ihmisiä seurakseni mökille, niin siinä ei ole mitään taka-ajatuksia heidän hyväksikäytöstään. Vieraat on vieraita ja tiskit voi liota vaikka huomiseen. Jos näin ei ole, olet kalustoon kuuluva piika tai renki.
AP:lle vedä aina tahalleen haava sormeen/käteen, niin ei tarvitse tiskata vedoten tähän haavaan. Ei tarvitse olla edes iso.
Tämä! Luulisin että meillä on sama anoppi, jos mieheni ei olisi ainoa lapsi. Appivanhempien mökillä aamulla jo anoppi suunnittelee päivän kulkua. Jos mökiltä haluaa poistua aktiviteetteihin tulee tätä suunnitella jo päiviä etukäteen ja suunnitella aktiviteetti siten, ettei horjuta anopin määrittelemiä ruokailuaikoja. Pidän mökkeilystä, kovasti, mutta en appivanhempien mökillä ja anopin pillin mukaan. Mies kuitenkin kieltäytyy edes harkitsemasta meille oman mökin hankintaa - onhan hänellä tiedossa perintömökki - joskus 30 vuoden päästä ehkä...