Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin
En tiennytkään tätä, että on tällainen vanhaan suomen kieleen perustuva kieli. Luulin, että viro on ainut, joka on lähinnä suomen kieltä.
"Nuoret naiset puhuvat elokuvista kielellä, joka enimmäkseen kuulostaa pohjoissuomalaiselta murteelta. Välissä on vanhoja murresanoja. Lapsi on kläppi. Maapruuki on maanviljely. Kalastus on fiskus. Yliopisto on unversiteetti. Muistot ovat muisteluksia.
Kveeneiksi kutsutaan suomalaisia, jotka muuttivat Pohjois-Norjaan Ruijaan enimmäkseen 1700- ja 1800-luvuilla. Lähtijöitä oli varsinkiin Tornionjokilaaksosta. Jäämeren rannoille suomalaisia houkuttelivat kalastus ja hylkeenpyynti. Liikkeelle työnsivät köyhyys ja katovuodet.
Pohjoisessa elettiin luonnon ehdoilla, rajoja ei ollut eikä valtioillakaan ollut aluksi merkitystä.
Eri puolilla Pohjois-Norjaa asuu yhä 15 000–20 000 kveeniä, mutta kveenin kieltä heistä puhuu enää pari tuhatta.
Nora Ollila oppi kveeniä kotona vanhemmiltaan. Koulussa pystyi lukemaan vain suomea. Suomalaisopettajat eivät osanneet kveeniä, ja luokassa oli Ollilan mukaan kova kielipoltiikka.
– Muistan hyvin opettajan punakynämerkinnät. Kun kirjoitin fiini säkki, opettaja korjasi, että hieno reppu. Piti olla puhasta suomen kieltä.
Nykyään kveenin kieltä voi opiskella Tromssan yliopistossa.
Kveeni sai 2005 Norjassa vähemmistökielen aseman, mikä toi oikeuden saada kielenopetusta koulussa.
Isän kveenisukulaiset sanoivat joskus, että Katriina oppii koulussa sitä parempaa suomea, riikinsuomea.
– Näin he kertoivat, että heidän oma kielensä on jotenkin huono.
Pedersen arvelee, että taustalla vaikuttaa norjalaistamisaika.
– On sanottu niin monta kertaa, että teidän kielenne ei ole oikea kieli.
Huru on neljännen polven kveeni. Hänen isoisänsä isä muutti 1872 Vesisaareen, joilla seuduin Helgekin myöhemmin syntyi.
Kalastus ja maanviljely elättivät sukua pitkään. Helge Huru muutti myöhemmin Tromssaan.
Hän oppi vielä kveeniä kotona, mutta muualla kieltä ei ollut olemassa.
– Kveenejä arvostettiin kyllä työntekijöinä, ei vain saanut puhua kieltä.
– On tärkeää näyttää, mitä tapahtui, kuinka kovaa norjalaistaminen oli. Se on paljon tärkeämpää kuin me luulemme. Ei saanut puhua, kirjoittaa eikä lukea, Huru sanoo.
Nykyään ymmärretään paremmin, milliaista vahinkoa ihmisen mielenterveydelle voi olla oman kielen ja kulttuuritaustan hylkäämisestä."
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on ko Torniojokilaakson murretta. Eikös sekhään ole sitten suomea.
Kveeni (Norja) ja Meänkieli (Ruotsi) luokiteltiin aikoinen omiksi kieliksiin täysin poliittisista syistä. Kukaan tuskin enää muistaa miksi.
Alamma harrastamaan kvääniä ja meänkieltä täälä!
Sekoitus eri kielistä.
Vähän kuin Stadin slangi.
Onhan noita suomen lähikieliä paljonkin, mm. karjalan kieli ja saame. Persuille tiedoksi, että mitään PERUSSUOMALAISUUTTA ei ole ikinä ollutkaan, eikä monokulttuuria. Agraariaikana joka kylällä oli oma murre ja omat tavat, perkele!
Jopa leipäreseptit, kirjontakuviot ja puutöiden koristeet olivat erittäin paikallisia, eikä mikään niistä ollut perus-.
Yle julkaisee sekä saameksi että karjalaksi uutisia.
Tässä muuten linkki suomalaiseen rasismiin:
https://yle.fi/uutiset/3-9828308
Hmmm... Kveenin "kieli" on hieman vanhahtavaa meänkieltä, aivan selvää suomea. Kielen status sille on haettu vain rahoituksen vuoksi. Noran isä on suomesta, joten eiköhän Norakin ole kotona oppinut ihan sevää suomea.
Vierailija kirjoitti:
Kvenlandista puhuttiin muinaisessa Suomen historiassa. Se oli tunnettu alue ja kuuluisa erittäin pitkistä miehistä. Puhuttiin jäteistä. Olivat pelättyjä sotureita. Nyt siis puhutaan todella vanhoista ajoista.
Kerropa lisää.
Tai tietolähde mistä lukea.
Kiitos.
:)
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita suomen lähikieliä paljonkin, mm. karjalan kieli ja saame. Persuille tiedoksi, että mitään PERUSSUOMALAISUUTTA ei ole ikinä ollutkaan, eikä monokulttuuria. Agraariaikana joka kylällä oli oma murre ja omat tavat, perkele!
Jopa leipäreseptit, kirjontakuviot ja puutöiden koristeet olivat erittäin paikallisia, eikä mikään niistä ollut perus-.
Yle julkaisee sekä saameksi että karjalaksi uutisia.
Tässä muuten linkki suomalaiseen rasismiin:
https://yle.fi/uutiset/3-9828308
Toki alueellista vaihtelua oli kulttuurissa. Kuka tämän on kiistänyt?
Ps:Karjala on murre, ei kieli arvon venäjäbotti
Ihme maahantunkeutujia, kun eivät ole sopeutuneet kulttuuriin, vaan puhuvat omaa kieltään.
Vierailija kirjoitti:
Ihme maahantunkeutujia, kun eivät ole sopeutuneet kulttuuriin, vaan puhuvat omaa kieltään.
Suomalais ugriliset heimot saapuivat nykyiseen Pohjois-Norjaan ennen germaaneja.
Vierailija kirjoitti:
Suomen murre on, norjalaiset keksivät antaa kielelle uuen nimen ettei vastaitsenäistynyt Suomi olisi keksinyt kansallisessa heimohuumassa liittää Ruijanrantaa Suomeen. Eikä Ruija ole Norjaa vaikka Norjalle kuuluukin.
Jos näillä 100 vuoden takaisilla aletaan jossittelemaan, niin samoilla argumenteilla voidaan sitten todeta, että Suomen koko länsirannikko sekä Oolanti olisi pitänyt liittää Ruotsiin.
Vierailija kirjoitti:
Kveeni ja meänkieli ovat norjalaisten ja ruotsalaisten mielestä omia kieliään, koska suomalainen identiteetti poistettiin tarkoituksella. Ruotsissa meänkieli lasketaan omaksi kielekseen myös siksi, että paljon puhuttu suomi ei vaikuttaisi Ruotsin alkuperäiskieleltä ja suomen kielelle ei tarvitsisi antaa lisää oikeuksia. Nyt he voivat rinnastaa meänkielen harvinaisiin saamelaiskieliin ja suomen maahanmuuttajakieliin.
Tarkoitus on myös estää suomen kirjakielen opetus, jotta "meänkieliset" ja "kveeninkieliset" nuoret eivät pärjäisi suomenkielisessä yliopisto-opetuksessa tai suomenkielisessä työelämässä tai muuttaisi Suomeen. "Meänkieleksi" ja "kveeniksi" ei ole mitään työ- tai opiskelumahdollisuuksia, ja suomen taito onkin kuolemassa nopeasti Ruotsissa ja Norjassa. Suomi taas on elinvoimainen kieli.
https://www.google.fi/search?q=ancient+map+finland+kvenland&tbm=isch&ve…