Ihminen voi aidosti antaa toisille nateeksi vain, jos nämä ovat hänelle sen arvoisia
Itseäni on moni ihminen satuttanut, ja kuvitellut, että koska ei omasta mielestään toiminut väärin, loukkaamiseni oli ok. Sen nyt voisi jotenkin vielä hyväksyä, kusipäisyyttä ei saada ikinä kitkettyä maapallolta, mutta he ovat tehneet sen virheen, että ovat ylimielisiä minua kohtaan ja sanovat, että päinvastoin minä tein jotain sellaista, mikä oikeutti heitä loukkaamaan minua.
Tämä on jo sen tason rikos, joka huutaa takaisin antamista. Tai oiekastaan noin on väittänyt minulle yksi ihminen, mutta tämä ihminen sitten väittikin kaikkien ajattelevan samoin, eikä kukaan ole todistanut hänen puheitaan valheellisiksi, sen takia kokemuksessani näin minua on kohdellut useampikin ihminen. Se ei kuitenkaan tee heistä oikeassa olevia, vaan ennemminkin kyseessä on tilanne, jota en ole tarkistanut monenkaan kanssa.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voin kertoa su*lle pari asiaa. Kivinen kisupinppi toimii just päinvastoin ku sä. Feikkeri
Sinccis
Mä en usko, että mä vielä pääsin maaliin sen kanssa.
En ole feikkaaja.
Ap
V-i-r-t-u-a-a-l-i todellisuus
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että sua sattuu ei ole mikään arvo minkä pohjalta sä voisit syytellä mua tai ketään muutakaan.
Eikö ?
Sinccis
On se.
ApNo, kerroppa sinä ajtuksien Tonava mikä ;)
Sinccis
No siis oletetaan, että välitämme toisistamme, siis emme välttis me vaan se, joka mua ois satuttanut. :D
ApNiin miksi se, joka minusta välittää, ajattelisi, että "onpa ihan ok ihmissuhde tässä, kun tekemiseni satutti tuota toista, eikä minua edes kiinnosta olla selvillä, mikä siinä, etten tee sitä asiaa enää juuri hänelle? " Jos nyt siis oli se oletus välittämisestä. Jos ei välitä, niin mitäs väliä sillä sitten tosiaan onkaan.
ApTuo ei ole itseisarvo. Me ei voida ottaa sitä itseisarvoksi, että jotakuta sattuu. Esim. Kristinuskoista voisi sattua, että minä olen Muslimi tai agnostikko.
Sinccis
Miksei se voisi sattua? Millainen ihminen välittää muka toisesta ja on eri uskontoa, mikäli juuri uskonto on toiselle tärkeää? Ei välitä. Välittää sitten uskostaan enemmän, jos se menee sen toisen tunteiden edelle.
ApNiin, no esim. nunnallahan se menee. Ensin tulee Jumala ja ihmiset vasta seuraavana.
Sinccis
Näin voi olla. Tosin mietin tuosta juuri, että mitenköhän punnittuja ne uskontoihin tai nunneuteen(?) sitoutumiset aina ovat? Jos vaakalaudalla olisi jostain tosi kivasta ihmisestä pitäminen sitä perustaa kannattaisi kaivella aika pohjalta, jos ei ole ihan varma asiastaan. Siis nuoria ihmisiähän saattaa aivan muista syistä kääntyä em.hin, kuin se, mitä ne pitävät lopulta sisällään.
Ap
Kyse on samasta mikä sinullakin tällä hetkellä.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä piti minuun aina sellaiset välit, että pystyin superhyvin antamaan kaikki hänen aikuismaiset vikansa anteeksi. Lapsihan on paljon aikuisia viisaampi ja puhtaampi olento vailla aikuisille syntyneitä vääristymiä. Siksi lapsia pitää kunnioittaa arvokkaina tietäjinä ja eräänlaisina viisaina opettajina, jopa.
ApIsäni ei yrittänyt pakoilla vastuutaan väittämällä, että hänen vikansa olivat mun syytä. Eikä esittänyt virheetöntä, kuten äiti. Isästä oli siksi todella helppo pitää. Ja olihan hän muutenkin hauska ja hyvää seuraa noina päivinä ja vuosina. ❤️ Lapsuus ❤️
ApYmmärrätkö, että äitisi oli viallinen ?
Damage Goods, kuten sinäkin.
Sinccis
En ole damage goods.
ApOlet
Sinccis
En ole. Itse olet siis mielestäsi jotenkin pilaantunut maito tmv.? Säälittävää.
ApEn, vaan sun pää on.
Sinccis
Sinä = pää, aikalailla käytännössä nyt sama asia. Tässä yhteydessä. (Viha toista kohtaan, joka ei ajattele olevansa anteeksipyynnön velkaa). Sä et vain tajua, millaista on kasvaa kun opetetaan, ettei loukkaamisesi vaadi, että sulta pyydetään anteeksi. Ja että jos itse loukkaat, sitä ei vain edes voi millään tavalla ikinä saada anteeksi. Näin mulle opetettiin.
ApKyllä mä tajuan. Mä tiedän asiat 6x paremmin kun sä, koska mä olen sua vanhempi. Tiedätsä edes missä me ollaan?
Sinccis
Jaahas, vai niin :D
Ollaan netissä. Mullakin on taas kirjoitteluoikeus back. Se oli mutkan takana reilut pari viikkoa!
Ap
Kaikki kärsimys mikä tänne on tehty on tahallista.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että sua sattuu ei ole mikään arvo minkä pohjalta sä voisit syytellä mua tai ketään muutakaan.
Eikö ?
Sinccis
On se.
ApNo, kerroppa sinä ajtuksien Tonava mikä ;)
Sinccis
No siis oletetaan, että välitämme toisistamme, siis emme välttis me vaan se, joka mua ois satuttanut. :D
ApNiin miksi se, joka minusta välittää, ajattelisi, että "onpa ihan ok ihmissuhde tässä, kun tekemiseni satutti tuota toista, eikä minua edes kiinnosta olla selvillä, mikä siinä, etten tee sitä asiaa enää juuri hänelle? " Jos nyt siis oli se oletus välittämisestä. Jos ei välitä, niin mitäs väliä sillä sitten tosiaan onkaan.
ApTuo ei ole itseisarvo. Me ei voida ottaa sitä itseisarvoksi, että jotakuta sattuu. Esim. Kristinuskoista voisi sattua, että minä olen Muslimi tai agnostikko.
Sinccis
Miksei se voisi sattua? Millainen ihminen välittää muka toisesta ja on eri uskontoa, mikäli juuri uskonto on toiselle tärkeää? Ei välitä. Välittää sitten uskostaan enemmän, jos se menee sen toisen tunteiden edelle.
ApNiin, no esim. nunnallahan se menee. Ensin tulee Jumala ja ihmiset vasta seuraavana.
Sinccis
Näin voi olla. Tosin mietin tuosta juuri, että mitenköhän punnittuja ne uskontoihin tai nunneuteen(?) sitoutumiset aina ovat? Jos vaakalaudalla olisi jostain tosi kivasta ihmisestä pitäminen sitä perustaa kannattaisi kaivella aika pohjalta, jos ei ole ihan varma asiastaan. Siis nuoria ihmisiähän saattaa aivan muista syistä kääntyä em.hin, kuin se, mitä ne pitävät lopulta sisällään.
ApKyse on samasta mikä sinullakin tällä hetkellä.
Sinccis
No siis en sanoisi aivan noinkaan, koska en ole ikinä valinnut mitään. Se ei ole valinta, mitä 3-vuotias kokee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä piti minuun aina sellaiset välit, että pystyin superhyvin antamaan kaikki hänen aikuismaiset vikansa anteeksi. Lapsihan on paljon aikuisia viisaampi ja puhtaampi olento vailla aikuisille syntyneitä vääristymiä. Siksi lapsia pitää kunnioittaa arvokkaina tietäjinä ja eräänlaisina viisaina opettajina, jopa.
ApIsäni ei yrittänyt pakoilla vastuutaan väittämällä, että hänen vikansa olivat mun syytä. Eikä esittänyt virheetöntä, kuten äiti. Isästä oli siksi todella helppo pitää. Ja olihan hän muutenkin hauska ja hyvää seuraa noina päivinä ja vuosina. ❤️ Lapsuus ❤️
ApYmmärrätkö, että äitisi oli viallinen ?
Damage Goods, kuten sinäkin.
Sinccis
En ole damage goods.
ApOlet
Sinccis
En ole. Itse olet siis mielestäsi jotenkin pilaantunut maito tmv.? Säälittävää.
ApEn, vaan sun pää on.
Sinccis
Sinä = pää, aikalailla käytännössä nyt sama asia. Tässä yhteydessä. (Viha toista kohtaan, joka ei ajattele olevansa anteeksipyynnön velkaa). Sä et vain tajua, millaista on kasvaa kun opetetaan, ettei loukkaamisesi vaadi, että sulta pyydetään anteeksi. Ja että jos itse loukkaat, sitä ei vain edes voi millään tavalla ikinä saada anteeksi. Näin mulle opetettiin.
ApKyllä mä tajuan. Mä tiedän asiat 6x paremmin kun sä, koska mä olen sua vanhempi. Tiedätsä edes missä me ollaan?
Sinccis
Jaahas, vai niin :D
Ollaan netissä. Mullakin on taas kirjoitteluoikeus back. Se oli mutkan takana reilut pari viikkoa!
Ap
Good 4 you.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että sua sattuu ei ole mikään arvo minkä pohjalta sä voisit syytellä mua tai ketään muutakaan.
Eikö ?
Sinccis
On se.
ApNo, kerroppa sinä ajtuksien Tonava mikä ;)
Sinccis
No siis oletetaan, että välitämme toisistamme, siis emme välttis me vaan se, joka mua ois satuttanut. :D
ApNiin miksi se, joka minusta välittää, ajattelisi, että "onpa ihan ok ihmissuhde tässä, kun tekemiseni satutti tuota toista, eikä minua edes kiinnosta olla selvillä, mikä siinä, etten tee sitä asiaa enää juuri hänelle? " Jos nyt siis oli se oletus välittämisestä. Jos ei välitä, niin mitäs väliä sillä sitten tosiaan onkaan.
ApTuo ei ole itseisarvo. Me ei voida ottaa sitä itseisarvoksi, että jotakuta sattuu. Esim. Kristinuskoista voisi sattua, että minä olen Muslimi tai agnostikko.
Sinccis
Miksei se voisi sattua? Millainen ihminen välittää muka toisesta ja on eri uskontoa, mikäli juuri uskonto on toiselle tärkeää? Ei välitä. Välittää sitten uskostaan enemmän, jos se menee sen toisen tunteiden edelle.
ApNiin, no esim. nunnallahan se menee. Ensin tulee Jumala ja ihmiset vasta seuraavana.
Sinccis
Näin voi olla. Tosin mietin tuosta juuri, että mitenköhän punnittuja ne uskontoihin tai nunneuteen(?) sitoutumiset aina ovat? Jos vaakalaudalla olisi jostain tosi kivasta ihmisestä pitäminen sitä perustaa kannattaisi kaivella aika pohjalta, jos ei ole ihan varma asiastaan. Siis nuoria ihmisiähän saattaa aivan muista syistä kääntyä em.hin, kuin se, mitä ne pitävät lopulta sisällään.
ApKyse on samasta mikä sinullakin tällä hetkellä.
Sinccis
No siis en sanoisi aivan noinkaan, koska en ole ikinä valinnut mitään. Se ei ole valinta, mitä 3-vuotias kokee.
Ap
Se ei ole tämä hetki.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Oisko se nunnauteen?
Ap
Nunnuuteen kuulostaa niin sketsiltä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että sua sattuu ei ole mikään arvo minkä pohjalta sä voisit syytellä mua tai ketään muutakaan.
Eikö ?
Sinccis
On se.
ApNo, kerroppa sinä ajtuksien Tonava mikä ;)
Sinccis
No siis oletetaan, että välitämme toisistamme, siis emme välttis me vaan se, joka mua ois satuttanut. :D
ApNiin miksi se, joka minusta välittää, ajattelisi, että "onpa ihan ok ihmissuhde tässä, kun tekemiseni satutti tuota toista, eikä minua edes kiinnosta olla selvillä, mikä siinä, etten tee sitä asiaa enää juuri hänelle? " Jos nyt siis oli se oletus välittämisestä. Jos ei välitä, niin mitäs väliä sillä sitten tosiaan onkaan.
ApTuo ei ole itseisarvo. Me ei voida ottaa sitä itseisarvoksi, että jotakuta sattuu. Esim. Kristinuskoista voisi sattua, että minä olen Muslimi tai agnostikko.
Sinccis
Miksei se voisi sattua? Millainen ihminen välittää muka toisesta ja on eri uskontoa, mikäli juuri uskonto on toiselle tärkeää? Ei välitä. Välittää sitten uskostaan enemmän, jos se menee sen toisen tunteiden edelle.
ApNiin, no esim. nunnallahan se menee. Ensin tulee Jumala ja ihmiset vasta seuraavana.
Sinccis
Näin voi olla. Tosin mietin tuosta juuri, että mitenköhän punnittuja ne uskontoihin tai nunneuteen(?) sitoutumiset aina ovat? Jos vaakalaudalla olisi jostain tosi kivasta ihmisestä pitäminen sitä perustaa kannattaisi kaivella aika pohjalta, jos ei ole ihan varma asiastaan. Siis nuoria ihmisiähän saattaa aivan muista syistä kääntyä em.hin, kuin se, mitä ne pitävät lopulta sisällään.
ApKyse on samasta mikä sinullakin tällä hetkellä.
Sinccis
No siis en sanoisi aivan noinkaan, koska en ole ikinä valinnut mitään. Se ei ole valinta, mitä 3-vuotias kokee.
ApSe ei ole tämä hetki.
Sinccis
Niin, mutta en minä tässä hetkessä mitään valitse, siis vikojani. Ne ovat jo ja syntyivät lapsen KOKEMUKSIIN, ei valintoihin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että sua sattuu ei ole mikään arvo minkä pohjalta sä voisit syytellä mua tai ketään muutakaan.
Eikö ?
Sinccis
On se.
ApNo, kerroppa sinä ajtuksien Tonava mikä ;)
Sinccis
No siis oletetaan, että välitämme toisistamme, siis emme välttis me vaan se, joka mua ois satuttanut. :D
ApNiin miksi se, joka minusta välittää, ajattelisi, että "onpa ihan ok ihmissuhde tässä, kun tekemiseni satutti tuota toista, eikä minua edes kiinnosta olla selvillä, mikä siinä, etten tee sitä asiaa enää juuri hänelle? " Jos nyt siis oli se oletus välittämisestä. Jos ei välitä, niin mitäs väliä sillä sitten tosiaan onkaan.
ApTuo ei ole itseisarvo. Me ei voida ottaa sitä itseisarvoksi, että jotakuta sattuu. Esim. Kristinuskoista voisi sattua, että minä olen Muslimi tai agnostikko.
Sinccis
Miksei se voisi sattua? Millainen ihminen välittää muka toisesta ja on eri uskontoa, mikäli juuri uskonto on toiselle tärkeää? Ei välitä. Välittää sitten uskostaan enemmän, jos se menee sen toisen tunteiden edelle.
ApNiin, no esim. nunnallahan se menee. Ensin tulee Jumala ja ihmiset vasta seuraavana.
Sinccis
Näin voi olla. Tosin mietin tuosta juuri, että mitenköhän punnittuja ne uskontoihin tai nunneuteen(?) sitoutumiset aina ovat? Jos vaakalaudalla olisi jostain tosi kivasta ihmisestä pitäminen sitä perustaa kannattaisi kaivella aika pohjalta, jos ei ole ihan varma asiastaan. Siis nuoria ihmisiähän saattaa aivan muista syistä kääntyä em.hin, kuin se, mitä ne pitävät lopulta sisällään.
ApKyse on samasta mikä sinullakin tällä hetkellä.
Sinccis
No siis en sanoisi aivan noinkaan, koska en ole ikinä valinnut mitään. Se ei ole valinta, mitä 3-vuotias kokee.
ApSe ei ole tämä hetki.
Sinccis
Niin, mutta en minä tässä hetkessä mitään valitse, siis vikojani. Ne ovat jo ja syntyivät lapsen KOKEMUKSIIN, ei valintoihin.
Ap
Ja tässä (ketjussa) tarkoitan vioillani erityisesti kohtia, jotka satuttavat lapsiani. Vikojani, jotka satuttavat heitä, oli se sitten lievää tai vakavampaa, suht väistämätöntä tai ei niin väistämättömiä. Ne pohjautuvat kokemuksiini. Eivät siihen, että valitsin.
Ap
Sehän tässä just ahdistaakon, että kaikki on kiinni lapsen kokemuksista. Enkä ole saanut terapiaa tai apua, joka olisi korjannut ne lapsen kokemukset!!!! Ennen kuin ehkä nykyään. Mun aiemman terapian terppa ei ikinä puhunut mulle MITÄÄN siitä, että ei mun tartte antaa äidilleni mitään anteeksi, koska hän ei halua edes saada anteeksi. Ei antanut siis oikeanlaista ylpeyttä mulle. Ja itsepuolustusta. Aina vaan syytellään sitä joka suuttuu!!! Että on mielensäpahoittaja. Ja vtut oon.
Ap
Näin voi olla. Tosin mietin tuosta juuri, että mitenköhän punnittuja ne uskontoihin tai nunneuteen(?) sitoutumiset aina ovat? Jos vaakalaudalla olisi jostain tosi kivasta ihmisestä pitäminen sitä perustaa kannattaisi kaivella aika pohjalta, jos ei ole ihan varma asiastaan. Siis nuoria ihmisiähän saattaa aivan muista syistä kääntyä em.hin, kuin se, mitä ne pitävät lopulta sisällään.
Ap