Koko elämä valuu hukkaan työssä
Näin nelikymppisenä olen herännyt fiilikseen, että tuhlaan elämäni työntekoon. Sen lyhyen ajan jonka täällä vaellan. Minulla on ihan ok asiantuntijatyö, siitä ei ole kysymys, vaan koko asetelmassa; tässä ei ole mitään järkeä. Kaikki ne mahdollisuudet jotka elämä antaa näkemiseen ja kokemiseen kuluvat hukkaan tällaisessa yhteiskuntajärjestelmässä jossa suurin osa ajasta työskennnellään. Haluaisin sanoutua irti, pakata rinkkani ja häipyä vielä kun fyysisesti jotenkin jaksan. Etsiä tärkeämpiä asioita.
Muita kriisisssä?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on niin totta. Itse olen yli 6-kymppinen taivaanrannan maalari enkä juurikaan ole tuhlannut vuosiani työntekoon. Olen vain taiteillut ja ELÄNYT.
Ja ennen kuin joku kerkiää: En ole saanut enkä hakenut mitään yhteiskunnan tukia.
Oletko siis elättänyt itsesi myymällä tekemääsi taidetta (mikä siis on myös työtä)? Vai millä rahoilla olet elämäsi kustantanut?
Aika vähän olen saanut myytyä taulujani, mutta en ole niitä kaupitellutkaan. Osuin sellaiseen saumaan, joka mahdollistaa seitsemän vuoden ansiosidonnaisen päivärahan vuoden työnteon jälkeen. Tosin onhan sekin yhteiskunnan tukea. Vai onko?
Pääosin kuitenkin olen elänyt saamallani perinnöllä ja sijoitusasuntojeni vuokratuloilla.
Hanki työ ja työpaikka, joka on osa elämääsi. Kuka käskee elää toisten asettamien arvojen mukaan.
Kierrä maailmaa rinkka selässä, ota vuorotteluvapaa, elämä on valintoja.
Tutustu itseesi ja mieti mitä oikeasti haluat.
56v joka on iloinen kun huomenaamulla lähtee töihin, siellä on kivaa ja samanlaisen asenteen ole onneksi toiselle lapselleni saanut juurrutettua, toinen kärvistelee otsa hiessä, koska raha on tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Mennyjo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ulkomailla on halvempaa.
Hanttihommia enemmän kuin suomessa,Espanjaan kalatehtaalle seuraavaksi Ausseihin 6kk baariin tai keräämään viinirypäleitä.
Palkka ausseissa hyvä noin 20e tunti työ kuin työ.Tämä oli ehkä ketjun hulvattomin viesti. Ensin haaveillaan vapaasta elämästä ilman työntekoa kun töissä elämä valuu muka hukkaan.
Sitten ratkaisuksi mietitään ulkomaille menoa töihin, vieläpä niihin hommiin mistä saa elämälle merkitystä kaikkein vähiten, eli hanttihommiin johonkin kalatehtaalle. Kaikkea sitä.
Oikeasti et nää mitään eroa siinä, että koko elämänsä tekee Suomessa 8-16 työtä, ja siinä että reissuilla aina muutaman kuukauden saadakseen rahaa tekee erilaisia töitä?
Näinhän se on. Siksi valitsin itse työn, jossa tienaa kohtalaisen mukavasti, ja työ on pätkissä. Pätkän loppuessa ansiosidonnainen ja vapaata elämää niin kauan kuin säästöt riittää. Sitten taas joku kiva työpätkä (josta kylläkin nautin onneksi) ja sitten taas sama jatkuu. Oman elämänsä voi räätälöidä mieleisekseen. Pakkaa jo se rinkkasi, elämä ei odota.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen lämpimästi kaikille osa-aikatyötä. Siis jos elämäntilanne sen vain sallii. Komppaan aiempaa kommentoijaa, joka kertoi siirtyneensä osa-aikaiseen työhön ja tuskin palaavansa kokoaikaiseksi. Olen tehnyt samoin ja elämä on paljon mukavampaa. Toki kivointa olisi olla kokonaan vapaalla, mutta siihen ei itselläni ainakaan vielä ole mahdollisuutta...
Jos useampi tekisi osa-aikaista työaikaa, työtä riittäis useammalle ja ihmisten jaksaminen kohentuisi. Hyvin monilla olisi varaa tinkiä arjen elintasostaan. Emme tarvitse ihan kaikkia härpäkkeitä ja ylellisyyksiä, joihin olemme tottuneet. Miettikää!
Osa-aikatyö on hyvä ratkaisu, jos siihen on varaa. Moni ei ymmärrä ajatella että osa-aikatyö tarkoittaa selvästi pienempää eläkettä, ellei ole erittäin hyväpalkkaista se osa-aikatyönsä.
Huomattavan pieni eläke taas on ongelma, jos ei ole muutoin onnistunut kerryttämään varallisuutta kuten velatonta asuntoa tai perimään omaisuutta. Koska eläkeiässä alkaa monella olemaan vaivoja, joihin hankittavat lääkkeet voi tulla hyvin kalliiksi. Nytkin monet, esimerkiksi pitkään lapsia kotona hoitamassa olleet ovat hyvin pienellä eläkkeellä kituuttavia ja isot summat menee lääkkeisiin ja sairauskustannuksiin. Jos siihen päälle on maksettavana vuokrat niin hyvin ahtaalla elämässä on.
Tietenkin jos siihen on valmis eikä näe sitä huonona asiana vaan kohtuullisena hintana vapaammalle elämälle niin sitten se on hyvä ratkaisu! Ei kuitenkaan kannata mainostaa tuota ratkaisuna muistuttamatta sen huonoista puolista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on niin totta. Itse olen yli 6-kymppinen taivaanrannan maalari enkä juurikaan ole tuhlannut vuosiani työntekoon. Olen vain taiteillut ja ELÄNYT.
Ja ennen kuin joku kerkiää: En ole saanut enkä hakenut mitään yhteiskunnan tukia.
Oletko siis elättänyt itsesi myymällä tekemääsi taidetta (mikä siis on myös työtä)? Vai millä rahoilla olet elämäsi kustantanut?
Aika vähän olen saanut myytyä taulujani, mutta en ole niitä kaupitellutkaan. Osuin sellaiseen saumaan, joka mahdollistaa seitsemän vuoden ansiosidonnaisen päivärahan vuoden työnteon jälkeen. Tosin onhan sekin yhteiskunnan tukea. Vai onko?
Pääosin kuitenkin olen elänyt saamallani perinnöllä ja sijoitusasuntojeni vuokratuloilla.
Olet siis elänyt toisten rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyjo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ulkomailla on halvempaa.
Hanttihommia enemmän kuin suomessa,Espanjaan kalatehtaalle seuraavaksi Ausseihin 6kk baariin tai keräämään viinirypäleitä.
Palkka ausseissa hyvä noin 20e tunti työ kuin työ.Tämä oli ehkä ketjun hulvattomin viesti. Ensin haaveillaan vapaasta elämästä ilman työntekoa kun töissä elämä valuu muka hukkaan.
Sitten ratkaisuksi mietitään ulkomaille menoa töihin, vieläpä niihin hommiin mistä saa elämälle merkitystä kaikkein vähiten, eli hanttihommiin johonkin kalatehtaalle. Kaikkea sitä.
Oikeasti et nää mitään eroa siinä, että koko elämänsä tekee Suomessa 8-16 työtä, ja siinä että reissuilla aina muutaman kuukauden saadakseen rahaa tekee erilaisia töitä?
En näe. Se on silti työntekoa yhtälailla ja elämä on yhtälailla riippuvaista työstä. Suomessakin voi elää noin, ei ole tarve lähteä maailman toiselle puolen. Suomessa on paljon töitä jotka ovat esimerkiksi säästä riippuvaisia, jolloin moni tekee vaikkapa talvn töitä ja lomailee sitten kesäajan puolisen vuotta.
Silti yhtäkaikki, olet työssäkäyvä, eikä elämä olekaan sitä helppoa makoilua aina vaan. Tuon mallin heikko puoli on jatkuva työnetsiminen, riippuvuus siitä että se seuraava työpätkä löytyy jostain. Jos ei, oletkin yhtäkkiä varsinkin siellä ulkomailla hyvinkin rahaton ja elämä kappas kummaa rajoittuu merkittävästi. Työteko on se joka tuo vapautta, ei makoilu laakereillaan huolettomana.
Kyllä töissä saa elämän kulumaan, mutta eihän sitä ilman työtäkään voi olla. Pakko jostakin saada rahaa, koska ei pelkällä luotolla voi elää. Tosin onhan joissa blogeissa säästövinkkejä kuten tässä, mutta jostain se raha pitää kuitenkin säästää.
1/3 ihmisen elämästä on yleensä työtä. Loput 2/3 menee nukkumiseen ja vapaa-aikaan.
Yksi hyvä vaihtoehto on pitää sapattivuosi. Silloin voi kierrellä eri paikoissa, etsiä itseään ja pohtia mitä elämältä eniten haluaa.
Välivuoden jälkeen paluu työelämään voi olla jo odotettukin asia, ja on saanut paljon uusia raikkaita ideoita. Tai sitten se voi osoittaa senkin, että vaihdat elämäsi suuntaa.
Kaikkein huonoin vaihtoehto on, että tekee hommiaan puolivaloilla ja puolipakolla. Se on epäreilua työnantajaakin kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Jos yhteiskunnan käsittää pyramidina jonka huipulla pääsee lorvimaan, kannattaa hakeutua sinne. Ennenvanhaan työttömät ja sairaat ja maaorjat olivat pyramidin pohjalla. Nykyään pyramidin pohja on kapeampi ja keskiluokkaisempi. Kannustinloukut pullistuttavat keskiosaa huomattavasti.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Vaikka missä! Työaika on yleensä 8h päivässä, joten suurin osa ajasta EI mene työhön. Höh! Ja sitä paitsi suurin osa työstä on ihan bullshit-työtä...
No niin just! Pääosa työstä on nimenomaan sitä bullshit työtä, kahvipödässä lätisemistä ja syömistä. Tehtäisiin se päivän työ rivakasti ja tehokkaasti pois ja häivyttäisiin puolitapäivin kotiin. Ärsyttää tällainen bullsit työ ja työhön käytetyn ajan tahallinen venyttämnen.
Minulla ainakin työpäivistä vie ison osan turhat kokoukset ja muiden itsetehostuksen yleisönä oleminen. Sama jatkuisi vapaallakin jos vaivautuisi henkilöbrändäämään itseään vielä somessakin roikkumalla illat facessa ja LinkedIn:ssä. Sitten kun välillä jopa avokonttorin apinahäkissäkin pääsee ihan työpöydän ääreen, kehnojen tietojärjestelmien kanssa taistelun voisi aika monessa asiassa korvata kokonaan tekoälyllä. Työn jälkikin olisi virheettömämpi.
Miksi ihmeessä sä menet niihin turhiin kokouksiin? Eihän tuossa ole mitään järkeä! Jos mua kutsutaan johonkin turhaan kokoukseen, keskustelen kyllä kutsun lähettäjän kanssa siitä, miksi minun pitäisi olla paikalla.
Kokoukset eivät ole turhia vain minun kannaltani vaan niillä ei ole merkitystä kenellekään. Kuten sanottu, olen tunnollinen tavis ja tyyliini ei kuuluisi hypätä neukkarin pöydälle ja julistaa, että kuules Mirkku kun tämä sinun projektisi ja koko teidän tiimi on täysin tarpeeton, mikään ei muutu saadaanko tässä nyt nämä visiolauseet muotoiltua ennen kesälomaa vai ei. On jonkinlainen Keisarin uudet vaatteet -ilmiö, että tuo jotain lisäarvoa jos saadaan vaikka yksi työtön puhelimyyjäksi viemään muistisairaan vanhuksen rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on niin totta. Itse olen yli 6-kymppinen taivaanrannan maalari enkä juurikaan ole tuhlannut vuosiani työntekoon. Olen vain taiteillut ja ELÄNYT.
Ja ennen kuin joku kerkiää: En ole saanut enkä hakenut mitään yhteiskunnan tukia.
Oletko siis elättänyt itsesi myymällä tekemääsi taidetta (mikä siis on myös työtä)? Vai millä rahoilla olet elämäsi kustantanut?
Aika vähän olen saanut myytyä taulujani, mutta en ole niitä kaupitellutkaan. Osuin sellaiseen saumaan, joka mahdollistaa seitsemän vuoden ansiosidonnaisen päivärahan vuoden työnteon jälkeen. Tosin onhan sekin yhteiskunnan tukea. Vai onko?
Pääosin kuitenkin olen elänyt saamallani perinnöllä ja sijoitusasuntojeni vuokratuloilla.
Olet siis elänyt toisten rahoilla.
Perintö on yleensä toisten rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi syömän.
Kepulainen sananlasku.
Sinä olet kepulainen mahalasku.
Vierailija kirjoitti:
1/3 ihmisen elämästä on yleensä työtä. Loput 2/3 menee nukkumiseen ja vapaa-aikaan.
Yksi hyvä vaihtoehto on pitää sapattivuosi. Silloin voi kierrellä eri paikoissa, etsiä itseään ja pohtia mitä elämältä eniten haluaa.
Välivuoden jälkeen paluu työelämään voi olla jo odotettukin asia, ja on saanut paljon uusia raikkaita ideoita. Tai sitten se voi osoittaa senkin, että vaihdat elämäsi suuntaa.
Kaikkein huonoin vaihtoehto on, että tekee hommiaan puolivaloilla ja puolipakolla. Se on epäreilua työnantajaakin kohtaan.
Työpäivään, -matkaan ja niihin valmisteluun menee ainakin 12h vuorokaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1/3 ihmisen elämästä on yleensä työtä. Loput 2/3 menee nukkumiseen ja vapaa-aikaan.
Yksi hyvä vaihtoehto on pitää sapattivuosi. Silloin voi kierrellä eri paikoissa, etsiä itseään ja pohtia mitä elämältä eniten haluaa.
Välivuoden jälkeen paluu työelämään voi olla jo odotettukin asia, ja on saanut paljon uusia raikkaita ideoita. Tai sitten se voi osoittaa senkin, että vaihdat elämäsi suuntaa.
Kaikkein huonoin vaihtoehto on, että tekee hommiaan puolivaloilla ja puolipakolla. Se on epäreilua työnantajaakin kohtaan.
Työpäivään, -matkaan ja niihin valmisteluun menee ainakin 12h vuorokaudesta.
Kyllä - eli käytännössä elämä pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyjo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ulkomailla on halvempaa.
Hanttihommia enemmän kuin suomessa,Espanjaan kalatehtaalle seuraavaksi Ausseihin 6kk baariin tai keräämään viinirypäleitä.
Palkka ausseissa hyvä noin 20e tunti työ kuin työ.Tämä oli ehkä ketjun hulvattomin viesti. Ensin haaveillaan vapaasta elämästä ilman työntekoa kun töissä elämä valuu muka hukkaan.
Sitten ratkaisuksi mietitään ulkomaille menoa töihin, vieläpä niihin hommiin mistä saa elämälle merkitystä kaikkein vähiten, eli hanttihommiin johonkin kalatehtaalle. Kaikkea sitä.
Oikeasti et nää mitään eroa siinä, että koko elämänsä tekee Suomessa 8-16 työtä, ja siinä että reissuilla aina muutaman kuukauden saadakseen rahaa tekee erilaisia töitä?
Maataloustyö/hedelmien keräys täällä ausseissa kestää noin puolivuotta,sinä aikana voi säästää ja loppuvuoden voi olla jouten.
Niinhän se menee. Siksi mä olen leikannut kolmasosan työajasta pois, ja leikkaan lisää heti, kun talous antaa myöten. N40
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Suuri osa ihmisistä maailmalla tekee koko päivän töitä - saamatta edes vatsaansa täyteen. Saati mitään muuta tarvittavaa ansaittua.
Aloituksella lähes 200 tykkäystä! Olen niin iloinen että ihmiskunta on heräämässä ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyjo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ulkomailla on halvempaa.
Hanttihommia enemmän kuin suomessa,Espanjaan kalatehtaalle seuraavaksi Ausseihin 6kk baariin tai keräämään viinirypäleitä.
Palkka ausseissa hyvä noin 20e tunti työ kuin työ.Tämä oli ehkä ketjun hulvattomin viesti. Ensin haaveillaan vapaasta elämästä ilman työntekoa kun töissä elämä valuu muka hukkaan.
Sitten ratkaisuksi mietitään ulkomaille menoa töihin, vieläpä niihin hommiin mistä saa elämälle merkitystä kaikkein vähiten, eli hanttihommiin johonkin kalatehtaalle. Kaikkea sitä.
Oikeasti et nää mitään eroa siinä, että koko elämänsä tekee Suomessa 8-16 työtä, ja siinä että reissuilla aina muutaman kuukauden saadakseen rahaa tekee erilaisia töitä?
En näe. Se on silti työntekoa yhtälailla ja elämä on yhtälailla riippuvaista työstä. Suomessakin voi elää noin, ei ole tarve lähteä maailman toiselle puolen. Suomessa on paljon töitä jotka ovat esimerkiksi säästä riippuvaisia, jolloin moni tekee vaikkapa talvn töitä ja lomailee sitten kesäajan puolisen vuotta.
Silti yhtäkaikki, olet työssäkäyvä, eikä elämä olekaan sitä helppoa makoilua aina vaan. Tuon mallin heikko puoli on jatkuva työnetsiminen, riippuvuus siitä että se seuraava työpätkä löytyy jostain. Jos ei, oletkin yhtäkkiä varsinkin siellä ulkomailla hyvinkin rahaton ja elämä kappas kummaa rajoittuu merkittävästi. Työteko on se joka tuo vapautta, ei makoilu laakereillaan huolettomana.
”Ei tarvi lähteä toisella puolelle maailmaa” jep mutta arvaa mitä? Toiset meistä HALUAA LÄHTEÄ. HALUAA nähdä maailmaa, HALUAA kokeilla erilaisia juttuja. Mietipä sitä.
Haluat pois töistä, koska et halua tuhlata elämääsi työntekoon. Ratkaisusi on se, että lähdet ulkomaille tekemään töitä. Jännä logiikka.