Koko elämä valuu hukkaan työssä
Näin nelikymppisenä olen herännyt fiilikseen, että tuhlaan elämäni työntekoon. Sen lyhyen ajan jonka täällä vaellan. Minulla on ihan ok asiantuntijatyö, siitä ei ole kysymys, vaan koko asetelmassa; tässä ei ole mitään järkeä. Kaikki ne mahdollisuudet jotka elämä antaa näkemiseen ja kokemiseen kuluvat hukkaan tällaisessa yhteiskuntajärjestelmässä jossa suurin osa ajasta työskennnellään. Haluaisin sanoutua irti, pakata rinkkani ja häipyä vielä kun fyysisesti jotenkin jaksan. Etsiä tärkeämpiä asioita.
Muita kriisisssä?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Mikset irtisanoutuisi ja jäisi elämään ensin ansiosidonnaisella ja sitten yhteiskunnan tuilla? Vihervasemmistolainen hallitus on luvannut, että sosiaalituista ei leikata tällä vaalikaudella. On vihervasemmiston etu, että mahdollisimman moni on työttömänä. Näin he saavat kannatustaan lisättyä.
Samalla logiikalla on persujen etu että maahan tulee lisää porukkaa, eli eivät loppujen lopuksi edes halua sulkea rajoja koska puolue kävisi tarpeettomaksi.
Ehdotan osa-aikatyötä! Siinä yhdistyy työnteon ja vapaa-ajan parhaat puolet!
Kyllä oletus kokoaikatyöstä joutaisi jo työelämän romukoppaan! Sattumien summana työaikani puoliintui, ja nyt elämä alkoi vasta tuntua elämältä kun on vapautta, jaksamista ja saa henkisesti ja fyysisesti rauhoittua ja palautua työn rasituksesta säännöllisesti. Liika kiire ja työmäärä aiheuttaa elämänlaadun ja hyvinvoinnin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, elämä on vain työntekoa ja nukkumista. Eletään sitten eläkkeellä.
Minä aion aloittaa elämisen kuoleman jälkeen.
Keskustelussa on hyvin tullut ilmi se kuinka helpolla osa töissä käyvistä nykyisin pääsee.
Mikä taas unohtuu mainita tämän mukavan faktan taustatekijänä onkin sitten se, että Suomi on myös velkaantunut ennätystahtia viimeisen vuosikymmenen vuotta, yhteensä tänä aikana uskomattomat 50 miljardia euroa!!
Valitettavasti leijonanosa tästä otetusta velkarahasta on valunut ylipalkattujen asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi yksityispuolen lääkäreiden, kunta- ja valtionhallinnon johdon, erinäisten konsulttien sekä koulutusyritysten- ja julkishankkeissa rakennuttaneiden rakennusliikkeiden omistajien ökypalkkoihin- ja bonuksiin.
Vaikka heistä moni nimellisesti työskenteleekin yksityisellä puolella, siirtyy raha heidän taskuihinsa joko suoraan tai epäsuorasti tuosta kiihtyvästi kasvavasta julkisesta velkavuoresta.
Usein näiden töiden "taloudellinen lisäarvo tai yhteiskunnallinen hyöty" on vieläpä erittäin kyseenalainen tai jopa suorastaan yleisen edun nimissä vahingollinen.
Esimerkiksi:
- Jokin täysin toimimaton ja miljardeja veronmaksajille maksanut tietojärjestelmä kuten Apotti
- 5-10-vuodessa homeongelmista kärsivä uusi hoitokoti- tai koulu
- Valtion/kunnan upea kehityshanke joka tosin lopulta löytyy vain satojen palaverimuistioiden sekä innovaatiopäivien papereista eikä koskaan näe toteutusta
- Trendikkäältä kalskahtava mutta sisällöltään täysin tyhjänpäiväinen ja mitään lisärvoa tuottamaton koulutuskokonaisuus
- Rauhoittavan lääkkeen reseptin kirjoittaminen "potilaalle" yksityisellä lääkäriasemalla
Esitänkin kysymyksen äskeiseen liittyen.
Onko oikein syödä tulevien sukupolvien hyvinvointia etukäteen valtion lainamäärää hurjasti kasvattamalla jotta ennätyskovan julkisen velkaantumisen seurauksena syntynyt ylipalkattujen- ja palkittujen ryhmä pystyy halutessaan jättäytymään "ansaitulle eläkkeelle" vaikkapa sitten etsimään itseään kerättyjen pääomatulojensa turvin jo 30-40-vuotiaina "ahkeroituaan" työelämässä 15-20-vuotta?
Samaan aikaan toisaalla kasvava osa töissä käyvistä joutuu rahoittamaan pienen palkkansa seurauksena pakolliset elämisen kustannuksensa rajusti ylitöitä- tai kahta työtä 40-50-vuotta tekemällä kunnes sitten lähemmäs 70-vuotiaina pääsevät pienelle eläkkeelle.
Mielestäni tyytymättömyyttä vallitsevaan elämäntapaan aiheuttaa juuri tämä kasvava ja kärjistyvä työhön- ja työntekoon liittyvä etuisuuksien epäsuhta "asiantuntijoiden" vs duunareiden välillä sekä toisaalla jo liiankin pieneksi kaventunut taloudellisen hyvinvoinnin ero duunarin vs elämäntapatyöttömän välillä.
Moni varmasti tähänkin kommentoi, että kaikillahan on suomessa samat mahdollisuudet nousta tuohon ökyluokkaan. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin. Kyllä ne kovapalkkaiset työpaikat yhä jaetaan suhteilla eikä näin ollen läheskään kaikilla edes parhaan koulutuksen saaneista ole niihin mitään asiaa.
Koulutuksiinkaan ei valtaosa hakeneista koskaan tule pääsemään, kiitos esimerkiksi lääkäliiton vuosikymmeniä onnistuneesti lobbaaman aivan liian pienen vuosittain sisäänotettavien määrän.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelussa on hyvin tullut ilmi se kuinka helpolla osa töissä käyvistä nykyisin pääsee.
Mikä taas unohtuu mainita tämän mukavan faktan taustatekijänä onkin sitten se, että Suomi on myös velkaantunut ennätystahtia viimeisen vuosikymmenen vuotta, yhteensä tänä aikana uskomattomat 50 miljardia euroa!!
Valitettavasti leijonanosa tästä otetusta velkarahasta on valunut ylipalkattujen asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi yksityispuolen lääkäreiden, kunta- ja valtionhallinnon johdon, erinäisten konsulttien sekä koulutusyritysten- ja julkishankkeissa rakennuttaneiden rakennusliikkeiden omistajien ökypalkkoihin- ja bonuksiin.
Vaikka heistä moni nimellisesti työskenteleekin yksityisellä puolella, siirtyy raha heidän taskuihinsa joko suoraan tai epäsuorasti tuosta kiihtyvästi kasvavasta julkisesta velkavuoresta.Usein näiden töiden "taloudellinen lisäarvo tai yhteiskunnallinen hyöty" on vieläpä erittäin kyseenalainen tai jopa suorastaan yleisen edun nimissä vahingollinen.
Esimerkiksi:
- Jokin täysin toimimaton ja miljardeja veronmaksajille maksanut tietojärjestelmä kuten Apotti
- 5-10-vuodessa homeongelmista kärsivä uusi hoitokoti- tai koulu
- Valtion/kunnan upea kehityshanke joka tosin lopulta löytyy vain satojen palaverimuistioiden sekä innovaatiopäivien papereista eikä koskaan näe toteutusta
- Trendikkäältä kalskahtava mutta sisällöltään täysin tyhjänpäiväinen ja mitään lisärvoa tuottamaton koulutuskokonaisuus
- Rauhoittavan lääkkeen reseptin kirjoittaminen "potilaalle" yksityisellä lääkäriasemallaEsitänkin kysymyksen äskeiseen liittyen.
Onko oikein syödä tulevien sukupolvien hyvinvointia etukäteen valtion lainamäärää hurjasti kasvattamalla jotta ennätyskovan julkisen velkaantumisen seurauksena syntynyt ylipalkattujen- ja palkittujen ryhmä pystyy halutessaan jättäytymään "ansaitulle eläkkeelle" vaikkapa sitten etsimään itseään kerättyjen pääomatulojensa turvin jo 30-40-vuotiaina "ahkeroituaan" työelämässä 15-20-vuotta?
Samaan aikaan toisaalla kasvava osa töissä käyvistä joutuu rahoittamaan pienen palkkansa seurauksena pakolliset elämisen kustannuksensa rajusti ylitöitä- tai kahta työtä 40-50-vuotta tekemällä kunnes sitten lähemmäs 70-vuotiaina pääsevät pienelle eläkkeelle.Mielestäni tyytymättömyyttä vallitsevaan elämäntapaan aiheuttaa juuri tämä kasvava ja kärjistyvä työhön- ja työntekoon liittyvä etuisuuksien epäsuhta "asiantuntijoiden" vs duunareiden välillä sekä toisaalla jo liiankin pieneksi kaventunut taloudellisen hyvinvoinnin ero duunarin vs elämäntapatyöttömän välillä.
Moni varmasti tähänkin kommentoi, että kaikillahan on suomessa samat mahdollisuudet nousta tuohon ökyluokkaan. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin. Kyllä ne kovapalkkaiset työpaikat yhä jaetaan suhteilla eikä näin ollen läheskään kaikilla edes parhaan koulutuksen saaneista ole niihin mitään asiaa.
Koulutuksiinkaan ei valtaosa hakeneista koskaan tule pääsemään, kiitos esimerkiksi lääkäliiton vuosikymmeniä onnistuneesti lobbaaman aivan liian pienen vuosittain sisäänotettavien määrän.
Kuule. Sinä olet nyt väärässä ketjussa suoltamassa. Tässä jos jossakin ei keskustella luokkaeroista vaan ollaan aivan eri levelillä.
Juuri tämä. Niiiiin tämä. Voi ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, elämä on vain työntekoa ja nukkumista. Eletään sitten eläkkeellä.
Voi, kun kaikki ei elä eläkkeelle asti. Itse olen ollut vuoden kohta työtön, oikeastaan en halua mihinkään pitkäaikaiseen työhön, joku keikkahomma silloin tällöin riittää. Olen kans samoilla linjoilla Ap:n kanssa. Olen nauttinut tosi paljon omasta ajasta, liikunnasta, terveyden ylläpidosta, stressittömästä arjesta. Tosin mulla on pitkään jatkuneita terveysongelmia, mikä osaltaan vähentää intoa tehdä mitään pätkähommiakaan, eli päivittäin olevia mahakipuja, pistelyä, turvotusta, ihan joka päivä.
Minä teen perus duunia, ei mitään mukavaa, mutta se on työtä, mikä mahdollistaa minulle valintoja. Olen valinnut retkeillä, viettää vapaa-aikani luonnossa. Mielestäni kyse on omista henkisistä kyvyistäöä, eikä siitä ettäjoutuu tekemään töitä. Onko ap pakannut rinkan ja tehnyt lyhyempiä retkiä, vai pitääkö päästä kokonaan irti oravanpyörästä, toisinsanoen saada kaikki antamatta mitään? Elämä on täynnä valintoja, ja niistä valittamista. Jos jotakin tahtoo, sen eteen joutuu tekemään töitä. Valittamisella ei oikein pääse haluttuihin tuloksiin, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Minä teen perus duunia, ei mitään mukavaa, mutta se on työtä, mikä mahdollistaa minulle valintoja. Olen valinnut retkeillä, viettää vapaa-aikani luonnossa. Mielestäni kyse on omista henkisistä kyvyistäöä, eikä siitä ettäjoutuu tekemään töitä. Onko ap pakannut rinkan ja tehnyt lyhyempiä retkiä, vai pitääkö päästä kokonaan irti oravanpyörästä, toisinsanoen saada kaikki antamatta mitään? Elämä on täynnä valintoja, ja niistä valittamista. Jos jotakin tahtoo, sen eteen joutuu tekemään töitä. Valittamisella ei oikein pääse haluttuihin tuloksiin, valitettavasti.
Kerrotko vielä mikä on se _kaikki_ mitä ap haluaa ”antamatta mitään”? Ihan yksilöiden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelussa on hyvin tullut ilmi se kuinka helpolla osa töissä käyvistä nykyisin pääsee.
Mikä taas unohtuu mainita tämän mukavan faktan taustatekijänä onkin sitten se, että Suomi on myös velkaantunut ennätystahtia viimeisen vuosikymmenen vuotta, yhteensä tänä aikana uskomattomat 50 miljardia euroa!!
Valitettavasti leijonanosa tästä otetusta velkarahasta on valunut ylipalkattujen asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi yksityispuolen lääkäreiden, kunta- ja valtionhallinnon johdon, erinäisten konsulttien sekä koulutusyritysten- ja julkishankkeissa rakennuttaneiden rakennusliikkeiden omistajien ökypalkkoihin- ja bonuksiin.
Vaikka heistä moni nimellisesti työskenteleekin yksityisellä puolella, siirtyy raha heidän taskuihinsa joko suoraan tai epäsuorasti tuosta kiihtyvästi kasvavasta julkisesta velkavuoresta.Usein näiden töiden "taloudellinen lisäarvo tai yhteiskunnallinen hyöty" on vieläpä erittäin kyseenalainen tai jopa suorastaan yleisen edun nimissä vahingollinen.
Esimerkiksi:
- Jokin täysin toimimaton ja miljardeja veronmaksajille maksanut tietojärjestelmä kuten Apotti
- 5-10-vuodessa homeongelmista kärsivä uusi hoitokoti- tai koulu
- Valtion/kunnan upea kehityshanke joka tosin lopulta löytyy vain satojen palaverimuistioiden sekä innovaatiopäivien papereista eikä koskaan näe toteutusta
- Trendikkäältä kalskahtava mutta sisällöltään täysin tyhjänpäiväinen ja mitään lisärvoa tuottamaton koulutuskokonaisuus
- Rauhoittavan lääkkeen reseptin kirjoittaminen "potilaalle" yksityisellä lääkäriasemallaEsitänkin kysymyksen äskeiseen liittyen.
Onko oikein syödä tulevien sukupolvien hyvinvointia etukäteen valtion lainamäärää hurjasti kasvattamalla jotta ennätyskovan julkisen velkaantumisen seurauksena syntynyt ylipalkattujen- ja palkittujen ryhmä pystyy halutessaan jättäytymään "ansaitulle eläkkeelle" vaikkapa sitten etsimään itseään kerättyjen pääomatulojensa turvin jo 30-40-vuotiaina "ahkeroituaan" työelämässä 15-20-vuotta?
Samaan aikaan toisaalla kasvava osa töissä käyvistä joutuu rahoittamaan pienen palkkansa seurauksena pakolliset elämisen kustannuksensa rajusti ylitöitä- tai kahta työtä 40-50-vuotta tekemällä kunnes sitten lähemmäs 70-vuotiaina pääsevät pienelle eläkkeelle.Mielestäni tyytymättömyyttä vallitsevaan elämäntapaan aiheuttaa juuri tämä kasvava ja kärjistyvä työhön- ja työntekoon liittyvä etuisuuksien epäsuhta "asiantuntijoiden" vs duunareiden välillä sekä toisaalla jo liiankin pieneksi kaventunut taloudellisen hyvinvoinnin ero duunarin vs elämäntapatyöttömän välillä.
Moni varmasti tähänkin kommentoi, että kaikillahan on suomessa samat mahdollisuudet nousta tuohon ökyluokkaan. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin. Kyllä ne kovapalkkaiset työpaikat yhä jaetaan suhteilla eikä näin ollen läheskään kaikilla edes parhaan koulutuksen saaneista ole niihin mitään asiaa.
Koulutuksiinkaan ei valtaosa hakeneista koskaan tule pääsemään, kiitos esimerkiksi lääkäliiton vuosikymmeniä onnistuneesti lobbaaman aivan liian pienen vuosittain sisäänotettavien määrän.Kuule. Sinä olet nyt väärässä ketjussa suoltamassa. Tässä jos jossakin ei keskustella luokkaeroista vaan ollaan aivan eri levelillä.
Juuri tämä. Niiiiin tämä. Voi ihmistä.
Väärä ketju, mutta asiaahan tämä puhui. Lisäisin tähän kaikki mulle ja heti-asenne saa hukkaamaan elämän parhaat mahdollisuudet. Jos aina elää niin, ei koskaan saavuta mitään suurempaa, ei materialistesesti eikä varsinkaan henkisesti. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelussa on hyvin tullut ilmi se kuinka helpolla osa töissä käyvistä nykyisin pääsee.
Mikä taas unohtuu mainita tämän mukavan faktan taustatekijänä onkin sitten se, että Suomi on myös velkaantunut ennätystahtia viimeisen vuosikymmenen vuotta, yhteensä tänä aikana uskomattomat 50 miljardia euroa!!
Valitettavasti leijonanosa tästä otetusta velkarahasta on valunut ylipalkattujen asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi yksityispuolen lääkäreiden, kunta- ja valtionhallinnon johdon, erinäisten konsulttien sekä koulutusyritysten- ja julkishankkeissa rakennuttaneiden rakennusliikkeiden omistajien ökypalkkoihin- ja bonuksiin.
Vaikka heistä moni nimellisesti työskenteleekin yksityisellä puolella, siirtyy raha heidän taskuihinsa joko suoraan tai epäsuorasti tuosta kiihtyvästi kasvavasta julkisesta velkavuoresta.Usein näiden töiden "taloudellinen lisäarvo tai yhteiskunnallinen hyöty" on vieläpä erittäin kyseenalainen tai jopa suorastaan yleisen edun nimissä vahingollinen.
Esimerkiksi:
- Jokin täysin toimimaton ja miljardeja veronmaksajille maksanut tietojärjestelmä kuten Apotti
- 5-10-vuodessa homeongelmista kärsivä uusi hoitokoti- tai koulu
- Valtion/kunnan upea kehityshanke joka tosin lopulta löytyy vain satojen palaverimuistioiden sekä innovaatiopäivien papereista eikä koskaan näe toteutusta
- Trendikkäältä kalskahtava mutta sisällöltään täysin tyhjänpäiväinen ja mitään lisärvoa tuottamaton koulutuskokonaisuus
- Rauhoittavan lääkkeen reseptin kirjoittaminen "potilaalle" yksityisellä lääkäriasemallaEsitänkin kysymyksen äskeiseen liittyen.
Onko oikein syödä tulevien sukupolvien hyvinvointia etukäteen valtion lainamäärää hurjasti kasvattamalla jotta ennätyskovan julkisen velkaantumisen seurauksena syntynyt ylipalkattujen- ja palkittujen ryhmä pystyy halutessaan jättäytymään "ansaitulle eläkkeelle" vaikkapa sitten etsimään itseään kerättyjen pääomatulojensa turvin jo 30-40-vuotiaina "ahkeroituaan" työelämässä 15-20-vuotta?
Samaan aikaan toisaalla kasvava osa töissä käyvistä joutuu rahoittamaan pienen palkkansa seurauksena pakolliset elämisen kustannuksensa rajusti ylitöitä- tai kahta työtä 40-50-vuotta tekemällä kunnes sitten lähemmäs 70-vuotiaina pääsevät pienelle eläkkeelle.Mielestäni tyytymättömyyttä vallitsevaan elämäntapaan aiheuttaa juuri tämä kasvava ja kärjistyvä työhön- ja työntekoon liittyvä etuisuuksien epäsuhta "asiantuntijoiden" vs duunareiden välillä sekä toisaalla jo liiankin pieneksi kaventunut taloudellisen hyvinvoinnin ero duunarin vs elämäntapatyöttömän välillä.
Moni varmasti tähänkin kommentoi, että kaikillahan on suomessa samat mahdollisuudet nousta tuohon ökyluokkaan. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin. Kyllä ne kovapalkkaiset työpaikat yhä jaetaan suhteilla eikä näin ollen läheskään kaikilla edes parhaan koulutuksen saaneista ole niihin mitään asiaa.
Koulutuksiinkaan ei valtaosa hakeneista koskaan tule pääsemään, kiitos esimerkiksi lääkäliiton vuosikymmeniä onnistuneesti lobbaaman aivan liian pienen vuosittain sisäänotettavien määrän.Kuule. Sinä olet nyt väärässä ketjussa suoltamassa. Tässä jos jossakin ei keskustella luokkaeroista vaan ollaan aivan eri levelillä.
Juuri tämä. Niiiiin tämä. Voi ihmistä.
Oli erinomainen kirjoitus siitä minne julkista rahaa on mennyt valtavat määrät. Mitään ei ole kuitenkaan oikein saatu rahojen vastineeksi. Veroja alennettu ja tämän takia leikattu palveluita. Työmäärää lisätty ja palkat pienentyneet, niin ettei niillä tule toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Suomessa on paljon tukiverkkojen varaan heittäytyneitä, jotka nautttivat laatuajasta vuodesta ja vuosikymmenestä toisiin. Tuet riittävät mainiosti myös rinkkaelämyksiin. Kaikilla moraali ei vaan anna myötä siirtyä pysyvästi saamapuolella.
Höpö höpö, kannattaa kokeilla itse, siitä vaan, rinkkaelämyksiä tai mitään muitakaan elämyksiä ei ole tiedossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelussa on hyvin tullut ilmi se kuinka helpolla osa töissä käyvistä nykyisin pääsee.
Mikä taas unohtuu mainita tämän mukavan faktan taustatekijänä onkin sitten se, että Suomi on myös velkaantunut ennätystahtia viimeisen vuosikymmenen vuotta, yhteensä tänä aikana uskomattomat 50 miljardia euroa!!
Valitettavasti leijonanosa tästä otetusta velkarahasta on valunut ylipalkattujen asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi yksityispuolen lääkäreiden, kunta- ja valtionhallinnon johdon, erinäisten konsulttien sekä koulutusyritysten- ja julkishankkeissa rakennuttaneiden rakennusliikkeiden omistajien ökypalkkoihin- ja bonuksiin.
Vaikka heistä moni nimellisesti työskenteleekin yksityisellä puolella, siirtyy raha heidän taskuihinsa joko suoraan tai epäsuorasti tuosta kiihtyvästi kasvavasta julkisesta velkavuoresta.Usein näiden töiden "taloudellinen lisäarvo tai yhteiskunnallinen hyöty" on vieläpä erittäin kyseenalainen tai jopa suorastaan yleisen edun nimissä vahingollinen.
Esimerkiksi:
- Jokin täysin toimimaton ja miljardeja veronmaksajille maksanut tietojärjestelmä kuten Apotti
- 5-10-vuodessa homeongelmista kärsivä uusi hoitokoti- tai koulu
- Valtion/kunnan upea kehityshanke joka tosin lopulta löytyy vain satojen palaverimuistioiden sekä innovaatiopäivien papereista eikä koskaan näe toteutusta
- Trendikkäältä kalskahtava mutta sisällöltään täysin tyhjänpäiväinen ja mitään lisärvoa tuottamaton koulutuskokonaisuus
- Rauhoittavan lääkkeen reseptin kirjoittaminen "potilaalle" yksityisellä lääkäriasemallaEsitänkin kysymyksen äskeiseen liittyen.
Onko oikein syödä tulevien sukupolvien hyvinvointia etukäteen valtion lainamäärää hurjasti kasvattamalla jotta ennätyskovan julkisen velkaantumisen seurauksena syntynyt ylipalkattujen- ja palkittujen ryhmä pystyy halutessaan jättäytymään "ansaitulle eläkkeelle" vaikkapa sitten etsimään itseään kerättyjen pääomatulojensa turvin jo 30-40-vuotiaina "ahkeroituaan" työelämässä 15-20-vuotta?
Samaan aikaan toisaalla kasvava osa töissä käyvistä joutuu rahoittamaan pienen palkkansa seurauksena pakolliset elämisen kustannuksensa rajusti ylitöitä- tai kahta työtä 40-50-vuotta tekemällä kunnes sitten lähemmäs 70-vuotiaina pääsevät pienelle eläkkeelle.Mielestäni tyytymättömyyttä vallitsevaan elämäntapaan aiheuttaa juuri tämä kasvava ja kärjistyvä työhön- ja työntekoon liittyvä etuisuuksien epäsuhta "asiantuntijoiden" vs duunareiden välillä sekä toisaalla jo liiankin pieneksi kaventunut taloudellisen hyvinvoinnin ero duunarin vs elämäntapatyöttömän välillä.
Moni varmasti tähänkin kommentoi, että kaikillahan on suomessa samat mahdollisuudet nousta tuohon ökyluokkaan. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin. Kyllä ne kovapalkkaiset työpaikat yhä jaetaan suhteilla eikä näin ollen läheskään kaikilla edes parhaan koulutuksen saaneista ole niihin mitään asiaa.
Koulutuksiinkaan ei valtaosa hakeneista koskaan tule pääsemään, kiitos esimerkiksi lääkäliiton vuosikymmeniä onnistuneesti lobbaaman aivan liian pienen vuosittain sisäänotettavien määrän.Kuule. Sinä olet nyt väärässä ketjussa suoltamassa. Tässä jos jossakin ei keskustella luokkaeroista vaan ollaan aivan eri levelillä.
Juuri tämä. Niiiiin tämä. Voi ihmistä.
Oli erinomainen kirjoitus siitä minne julkista rahaa on mennyt valtavat määrät. Mitään ei ole kuitenkaan oikein saatu rahojen vastineeksi. Veroja alennettu ja tämän takia leikattu palveluita. Työmäärää lisätty ja palkat pienentyneet, niin ettei niillä tule toimeen.
VÄÄRÄ KETJU.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
Minä olen tekemässä sen, mitä ap. Pakkasin rinkan, muutin pohjoiseen ja lähdin opiskelemaan omavaraisuutta ja luontoa. Rakastan askeettisuutta, kierrätystä ja luonnonläheisyyttä. Oon myös aina ollut säästeliäs ja pärjännyt vähällä. Olen lopen kyllästynyt tähän koko yhteiskuntaan ja mainitsemiisi asioihin. Aivopesu tehoaa moniin hyvin. Suosittelen lukemaan Kaarina Davisin kirjoja ja säästöblogeja, niissä on ihan konkreettisia vinkkejä, miten pärjätä vähemmällä ja elää luonnonläheisemmin. Ei tämäkään elämäntapa ole loikoilua, mutta se on paljon vapaampaa, itsenäisempää ja nautinnollisempaa.
Ratkaisu on poliittinen aktivoituminen. Joskus maailmassa työn tuottavuuden lisääntyminen tuotti työväestölle etuja niinkuin 40 tuntisen työviikon. Ei nykyään, kaikki lisäarvo menee sijoittajille ja johdon ylisuuriin palkkoihin. Ennen vanhaan kuvittelivat monet ajattelijat että 2020-luvulla ihmiset tekevät korkeintaan 20 tuntista viikkoa, eipä tehdä, monet tekevät jopa 60 tuntista. Mikään luonnonlaki tämä ei ole vaan johtuu talousjärjestelmästämme joka on luotu poliittisilla valinnoilla.
Etsiikö ap sekä fyysistä että henkistä polkua? Ymmärrän hyvin. Älä anna epävarmuuden halvaannuttaa, lähde. Meitä on muitakin.
Juokse pieni lapsi, juokse henkesi edestä...
Huvittaa, että täällä heti oletetaan, et jos haluaa ns. downshiftata, heittäydytään heti tukien varaan ja eletään koko elämä tukirahoilla. Ei se tarkoita sitä, vaan esimerkiksi omavaraisuuden lisäämistä, säästämistä, sijoittamista, menojen vähentämistä, osa-aikatyön tekemistä, siirtymistä lyhyempään työaikaan tai työviikkoon... Tämä on mahdollista, mutta vaatii myös oikeasti halua ja keskittymistä. Kun katsoo tätä kaikkea, mitä ympärillä on, me pärjättäis vähintään puolet vähemmällä. Vuosittain menee aivan hirveästi ruokaa roskiin, kaupat pursuaa tavaroita, joka kulmalla on ties mitä liikettä ja kuppilaa... Silti on mukamas niin hirveä kiire ja tuottaa jatkuvasti jotain. Sit kun miettii maailman roskamäärää, ympäristöongelmia ja saasteita, niin en ihmettele, et moni haluaa vetää kytkintä. Moni tämän ajan töistä on turhia tai jopa haitallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.
Etpä sinä ressukka kirjoittelisi sieltä metsästä keskustelufoorumille ilman markkinatalouden hedelmiä.
Minusta sinun pitää lähteä. Nyt. Mitä ikinä etsitkin, löydä se!