Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Koko elämä valuu hukkaan työssä
09.06.2019 |
Näin nelikymppisenä olen herännyt fiilikseen, että tuhlaan elämäni työntekoon. Sen lyhyen ajan jonka täällä vaellan. Minulla on ihan ok asiantuntijatyö, siitä ei ole kysymys, vaan koko asetelmassa; tässä ei ole mitään järkeä. Kaikki ne mahdollisuudet jotka elämä antaa näkemiseen ja kokemiseen kuluvat hukkaan tällaisessa yhteiskuntajärjestelmässä jossa suurin osa ajasta työskennnellään. Haluaisin sanoutua irti, pakata rinkkani ja häipyä vielä kun fyysisesti jotenkin jaksan. Etsiä tärkeämpiä asioita.
Muita kriisisssä?
Kommentit (309)
Aloittajalla on perinteinen keski-iän kriisi. Elämän ensipuoli on kulunut ulkoisten materiaalisten asioiden keräämisessä, on saanut tyydytystä siitä kun tietää että palkka tulee ja sillä saa lapsille jauhelihaa.
Nyt on seuraava vaihe, jossa katse kääntyy sisäänpäin, ihminen etsii vaikka työstä merkitystä (tai menettää kärsivällisyytensä siihen että merkitystä ei ole).
En ole kokenut samaa kriisiä, mutta tiedän että tässä vaiheessa ihminen usein luo nahkansa ja vaihtoon voi mennä niin puoliso, perhe (uudenkin joku ehtii vielä aloittaa), työ, asuinpaikka ja ihan kaikki.
Kun kriisi on sisäinen, ehkä sitä voisi hoitaa nimenomaan tutkimalla sisäistä maailmaa? Miettimällä missä oma autenttisuus on? Ulkoiset muutokset tulee kyllä kun ympäristö ei sopeudu muuttuneeseen ihmiseen, ei kannata hätäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Hyvin on propaganda sinuun purrut!
Osaisitko perustella väitteesi? Vastaan itse: et osaa. Autanpa siis.
Mieti vaikka sitä laitetta, jolla jankutat täällä propagandasta. Mistä se tuli? Miten se joutui juuri sinulle? Millä maksoit sen? Mistä tuli metalli, mistä muovi ja mistä softa? Mistä sähkö ja sen tuottanut voimalaitos? Miten laite pysyy toimintakelpoisena? Mitä teet, kun laite tarvitsee huoltoa ja sinä neuvoja? Mistä uusi, kun tiputat laitteen reppureissullasi malarian täristämästä kädestäsi ja rikot sen? Mistä se matkavakuutus pompsahti? Ja vielä pikkuinen pohtimisen aihe: kävelitkö sinä sinne reppureissulle vai tarvitsitko jonkinlaista kulkuvälinettä? Mistä sait moposi tai polkupyöräsi? Kuka kuljetti junaa ja kuka rakensi lentokoneen?
Näillä ajatuksilla voisit kirjoittaa ihan hyvän kouluaineen siitä, mikä on luonut tämän meidänkin yhteiskuntajärjestelmämme, miten sitä pidetään yllä ja miksi sitä halutaan pitää yllä.
Olen eri vastaaja. Minusta näyttää siltä, että kommentointiasi ja ajatuksiasi ajaa eniten pelko siitä, että muut tosiaan lopettaisivat työnteon, ja sinä jäisit ilman kaikkea sitä, mitä nyt haluat saada. Siksi tätä yhteiskuntaa pidetään yllä, että sinunlaisesi saavat muiden tekemänä tavaraa ja palvelua.
Turhaa syytät niitä, jotka haluavat elää vähemmällä, mutta ottavat mielellään muiden kehittämät sähköt, netit ja uudet vaatteet käyttöön. Sinäkin haluat, että muut tekevät työtä sinun halujesi vuoksi. Et kestä ajatusta, että joku pääsee vähemmällä kuin sinä.
En ole samaa mieltä siitä, että ennen tehtiin raskasta työtä aamusta ilmaan, kuten joku aiemmin väitti. Talviaika maataloissa oli jonkinlaista horrostamisen aikaa: istuttiin tuvassa ja tehtiin puhdetöitä, joista toki tuli tärkeitä esineitä (lusikoita, haravan piikkejä, kirjontatöitä vaatteisiin), mutta ei niitä tehty kauheassa stressissä, pomon vilkuillessa olan yli ja vaatiessa tiettyä tulosta.
Köyhää oli ja nälkäkin usein, mutta ajat ovat muuttuneet sittemmin. Nyt voisimme ihan hyvin elää tuolla tavalla ilman nälkää ja kylmyyttä. Naurettavaa, että nykyisin tehdään paljon suuremmalla stressillä ja tulostavoitteella töitä.
Itse katkaisin oman putkeni noin 35 vuotta sitten, olo tuntui erittäin keveältä sen jälkeen. En ole katunut hetkeäkään päätöstäni, jouduin taloudellisesti ahtaalle ja olen joutunut välillä taistelemaan aika paljon, mutta katson sen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin oman elämäni tuhlaamisen. Kukaan ei tule koskaan tuomaan tuhlattuja vuosia takaisin, eikä yhteiskuntaa kiinnosta loppujen lopuksi miten päiväsi käytät kunhan tuotat rahaa.
asiantuntijana helppo vaihtaa paikkaa , siis jos on asiantuntija, ei kelan lappujen pyörittelijä.
Tai sitten voi painaa urakkaa ja pitää puoli vuotta vapaata, palkka kun on asiantuntijoilla kova aina .
Pari asiantuntijaa kaveripiirissä , molemmilla yli 10k palkka, eikä ole edes kova palkka siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Hyvin on propaganda sinuun purrut!
Osaisitko perustella väitteesi? Vastaan itse: et osaa. Autanpa siis.
Mieti vaikka sitä laitetta, jolla jankutat täällä propagandasta. Mistä se tuli? Miten se joutui juuri sinulle? Millä maksoit sen? Mistä tuli metalli, mistä muovi ja mistä softa? Mistä sähkö ja sen tuottanut voimalaitos? Miten laite pysyy toimintakelpoisena? Mitä teet, kun laite tarvitsee huoltoa ja sinä neuvoja? Mistä uusi, kun tiputat laitteen reppureissullasi malarian täristämästä kädestäsi ja rikot sen? Mistä se matkavakuutus pompsahti? Ja vielä pikkuinen pohtimisen aihe: kävelitkö sinä sinne reppureissulle vai tarvitsitko jonkinlaista kulkuvälinettä? Mistä sait moposi tai polkupyöräsi? Kuka kuljetti junaa ja kuka rakensi lentokoneen?
Näillä ajatuksilla voisit kirjoittaa ihan hyvän kouluaineen siitä, mikä on luonut tämän meidänkin yhteiskuntajärjestelmämme, miten sitä pidetään yllä ja miksi sitä halutaan pitää yllä.
Olen eri vastaaja. Minusta näyttää siltä, että kommentointiasi ja ajatuksiasi ajaa eniten pelko siitä, että muut tosiaan lopettaisivat työnteon, ja sinä jäisit ilman kaikkea sitä, mitä nyt haluat saada. Siksi tätä yhteiskuntaa pidetään yllä, että sinunlaisesi saavat muiden tekemänä tavaraa ja palvelua.
Turhaa syytät niitä, jotka haluavat elää vähemmällä, mutta ottavat mielellään muiden kehittämät sähköt, netit ja uudet vaatteet käyttöön. Sinäkin haluat, että muut tekevät työtä sinun halujesi vuoksi. Et kestä ajatusta, että joku pääsee vähemmällä kuin sinä.
Voi hyvä tavaton. Kerropa minulle lisää itsestäni. Minkä ikäinen olen, mikä koulutus ja ammatti minulla on, paljonko minulla on vapaa-aikaa ja mistä saan rahani?
Vierailija kirjoitti:
En ole samaa mieltä siitä, että ennen tehtiin raskasta työtä aamusta ilmaan, kuten joku aiemmin väitti. Talviaika maataloissa oli jonkinlaista horrostamisen aikaa: istuttiin tuvassa ja tehtiin puhdetöitä, joista toki tuli tärkeitä esineitä (lusikoita, haravan piikkejä, kirjontatöitä vaatteisiin), mutta ei niitä tehty kauheassa stressissä, pomon vilkuillessa olan yli ja vaatiessa tiettyä tulosta.
Köyhää oli ja nälkäkin usein, mutta ajat ovat muuttuneet sittemmin. Nyt voisimme ihan hyvin elää tuolla tavalla ilman nälkää ja kylmyyttä. Naurettavaa, että nykyisin tehdään paljon suuremmalla stressillä ja tulostavoitteella töitä.
Nojaa, Suomessa se horro on vain siirtynyt nykyajassa KESÄÄN jolloin ennen raatamalla raataman piti pelloilla kuumaan aikaan. Nyt moni lomailee vähintään puolet kesästä, jotkut enemmänkin. ja koko Suomi siirtyy tunnetusti ulkomaitkin hämmästyttäen puhtaaseen kesähorrokseen ja uneen koko heinäkuuksi, liki kaikki virastot ja muut kiinni.
Ei se talvihorros juuri paljoa pitempi jakso lopulta ollut kuin tämä nykynen keesähorroskaan, pahimpien lumikielien ja pakkasten yli vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa pärjää hyvin pienellä työn teolla, jos kelpaa 100 vuoden takainen elintaso. Samalla kun asiat halventuvat ja tehostuvat, ihmisten vaatimukset kasvavat. Oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Jos yhteiskunnan käsittää pyramidina jonka huipulla pääsee lorvimaan, kannattaa hakeutua sinne. Ennenvanhaan työttömät ja sairaat ja maaorjat olivat pyramidin pohjalla. Nykyään pyramidin pohja on kapeampi ja keskiluokkaisempi. Kannustinloukut pullistuttavat keskiosaa huomattavasti.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Vaikka missä! Työaika on yleensä 8h päivässä, joten suurin osa ajasta EI mene työhön. Höh! Ja sitä paitsi suurin osa työstä on ihan bullshit-työtä...
No niin just! Pääosa työstä on nimenomaan sitä bullshit työtä, kahvipödässä lätisemistä ja syömistä. Tehtäisiin se päivän työ rivakasti ja tehokkaasti pois ja häivyttäisiin puolitapäivin kotiin. Ärsyttää tällainen bullsit työ ja työhön käytetyn ajan tahallinen venyttämnen.
Minulla ainakin työpäivistä vie ison osan turhat kokoukset ja muiden itsetehostuksen yleisönä oleminen. Sama jatkuisi vapaallakin jos vaivautuisi henkilöbrändäämään itseään vielä somessakin roikkumalla illat facessa ja LinkedIn:ssä. Sitten kun välillä jopa avokonttorin apinahäkissäkin pääsee ihan työpöydän ääreen, kehnojen tietojärjestelmien kanssa taistelun voisi aika monessa asiassa korvata kokonaan tekoälyllä. Työn jälkikin olisi virheettömämpi.
Mistä sinulle sitten maksettaisiin, kun tekoäly tekisi sinun työsi?
Tekoälyn opettamisesta ja tekemisien valvonnasta. Niiden lukuisten turhien palaverien lisäksi tietty. -Eri
Tarkoitat siis sitä, että tämä tyyppi saisi kehnojen tietojärjestelmien tilalle paremman työkalun eli tekoälyn? Toimenkuva muuttuisi hieman, mutta työn määrä pysyisi samana. Ei edelleenkään lähdettäisi puoliltapäivin pois töistä.
Vai lähdettäisiinkö sittenkin? Ja työnantaja maksaisi edelleen täyden työpäivän palkan?
Olen se tekoälyn maininnut. Pohjimmainen ajan haaskauksen ja merkityksettömyyden tunne tulee siitä, että ison osan työstäni voisi jättää kokonaan tekemättä. Maailma ei olisi sen huonompi paikka vaikkei koko työpaikkaa edes olisi. Ison osan työtehtävistäni voisi hoitaa automatisoimalla prosesseja. Tämä tietysti johtaisi siihen, että minun työpanostani ei tarvittaisi mihinkään. Väitän, että iso osa ihmisistä on samanlaisessa lumetyössä. Koska koulutustaso on nykyään korkea ja ihmiset kyseenalaistavat asioita, syntyy tunne, että elämä valuu hukkaan. En ole mikään elämäntapaintiaani vaan tavallinen veronmaksaja, joka ei näe mielekkyyttä turhien asioiden tekemisessä vain siksi, että kulutusyhteiskunta pysyy pystyssä, voimme kuluttaa enemmän, tehdä enemmän ”töitä” ja kuluttaa taas vähän lisää. Malli on kestämätön niin ihmisten mielenterveyden kuin luonnonkin puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, elämä on vain työntekoa ja nukkumista. Eletään sitten eläkkeellä.
Sangen monet eivät edes elä eläkkeelle asti ja silloin aina Suomen hallitus taputtaa karvaisia käsiään: Taas säästettiin!!!
Oma tuttu on lähtenyt maailmalle ja asuu aina jonkin aikaa yhdessä maassa tehden siellä töitä. Ajattelen aina, että hän on viisas ihminen joka ei ole "alistunut" yhteiskunnan vaatimuksiin. Koulutus hänellä on, mutta muuten nuori ihminen. En tiedä palaako hän koskaan virallisesti takaisin. En itse varmaan pystyisi samaan elämään, mutta silti aina arvostan häntä, kun hän ihan oikeasti nauttii elämästään. On hieno ja mukava ihminen. Itse olenkin sitten toisaalta hänen vastakohtansa ja sellainen ihminen joka ei helposti sopeudu muutoksiin. En meinaa päästä opiskelemaan ja töitäkään ei ole kuin välillä. Olen monesti ajatellut, ettei täällä ole minulle mitään ja olisin itsekin voinut jo vuosia asua ulkomailla. Jotenkin vaan hukkaan aikaani ja en pääse eteenpäin. Olen nuori itsekin. Rahaa en arvosta niin paljon ja valitsisin ehdottomasti köyhemmän elämän jos olisin muuten onnellinen. En edes paljon osta mitään ja osaan säästää. Minulla ei muutenkaan ole mitään tiettyä toivetta elämäni suhteen ja tuskin koskaan edes lapsia haluan. Senkin vuoksi en toivo mitään suurta. Pelottaa eniten se jos en pääsekään opiskelemaan. Olisin varmaan jo hakenut ulkomaillekin, mutta oma kielitaito on esteenä ja vaikka muuten ulkomailla ehkä pärjäisin niin en usko selviäväni opinnoista kokonaan vieraalla kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se hukkaan mennyttä, kun elättänyt itsensä tyotä tekemällä. Pistänyt hiukan säästöön vanhuutta varten.?
Saanut elää huoletta, kun työtä on ollut, ja hyvä koulutus takana.
Liian helppoa jokapäiväinen elämä, kun haasteita ollaan vailla.
Vaihda haastavampaan työhön. Voi myös ottaa vuorotteluvapaata, tai virkavapaata.
Voi myös irtisanoutua ja aloittaa uuden elämän vaikka Intiassa.Kaikenlaisia valituksia sitä saakin lukea, kun toisaalla pyörivät YT:t.
Olet reppana. Miksi jokapäiväinen elämä ei saisi olla helppoa? Ihan jokaisella vaikka.
Siksi, että elämä ei ole aina helppoa. Kenelläkään. Ei se töistä pois jääminen automaattisesti tee elämästä helppoa, miksi niin kuvittelet? Teen työtä itseni takia, jotta saan rahaa, jolla voin maksaa elämiseni ja harrastukset ym.
Olen nyt 56-vuotias ja olen jo vaikka kuinka monta kertaa ollut pois työelämästä. Ja milläkö tulen toimeen ... liiton päivärahoilla tietenkin. Ja kun liiton päivät alkaa loppumaan, niin ei muuta kuin takaisin työelämään tekemään työtä täysillä. Kaikki mahdolliset ylityöt olisi hyvä silloin tehdä ja taas vuoden tai parin päästä liiton päiville.
Tällä systeemillä jää paljon aikaa omiin harrastuksiin tai mitä nyt kukin vain haluaa tehdä, ladata vaikka niitä "pattereita".
Itse koen, ettei pelkkä kesäloma ja pidemmässä työsuhteessa tuleva talviloma riitä. Tarvitsen välillä enemmän aikaa ja toden totta, en koskaan ole katunut valintojani eikä aika ole koskaan käynyt pitkäksi kun maalla asustelen. On puuha jos jonkinmoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyin työnantajalta, olisiko mahdollista tehdä 4-päiväistä työviikkoa. Onnistuihan se, sopimus lyhennetystä työajasta uusitaan 4 - 6 kk välein. En usko, että nykyisessä työssä enää palaan täysaikaiseksi. Saan töissä yhtä paljon aikaan kuin aiemminkin. Ei tietty päde jossain tehtaan liukuhihnalla tai hoitajana. Nettopalkka on vähän pienempi kuin aiemmin, mutta yksi päivä lisää omaa aikaa antaa niin paljon enemmän kuin mitä yhden päivän nettopalkalla voisi onnea ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä, pohtiko vanhempanne ja isovanhempanne tällaisia asioita? Entäpä n. 9/10:stä maapallon asukkaasta? Onko varaa pohtia tällaisia,kun pitää miettiä,saako ruoan pöytään?
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yltäkylläisyys, turvallisuus jne ei saa ihmistä tyytyväiseksi. AINA ihminen keksii tyytymättömyyden aiheita.
Vaikka yhteiskuntajärjestys olisi tällaista "reppureissaamista" suosiva,ei ihminen olisi tyytyväinen sittenkään.
Jokainen tekee omat valinnat elämässään viime kädessä, mutta turha siitä tyytymättömyydestä on ainakaan yhteiskuntaa syyttää.Suo nyt anteeksi, mutta ei enää kiinnosta mitä aiemmat sukupolvet ovat ajatelleet. Minä - me - ajattelemee ja kehitymme _nyt_. Ei myöskään kiinnosta oliko heillä varaa. Se on mennyttä se.
Minä minä minä. Vain sillä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä, pohtiko vanhempanne ja isovanhempanne tällaisia asioita? Entäpä n. 9/10:stä maapallon asukkaasta? Onko varaa pohtia tällaisia,kun pitää miettiä,saako ruoan pöytään?
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yltäkylläisyys, turvallisuus jne ei saa ihmistä tyytyväiseksi. AINA ihminen keksii tyytymättömyyden aiheita.
Vaikka yhteiskuntajärjestys olisi tällaista "reppureissaamista" suosiva,ei ihminen olisi tyytyväinen sittenkään.
Jokainen tekee omat valinnat elämässään viime kädessä, mutta turha siitä tyytymättömyydestä on ainakaan yhteiskuntaa syyttää.Suo nyt anteeksi, mutta ei enää kiinnosta mitä aiemmat sukupolvet ovat ajatelleet. Minä - me - ajattelemee ja kehitymme _nyt_. Ei myöskään kiinnosta oliko heillä varaa. Se on mennyttä se.
Minä minä minä. Vain sillä on merkitystä.
Joo kyllä. Ne on kuolleet jo.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu samalta, vaikka olen vasta 20 ja teen töitä lakiopintojen ohella. Tuntuu järjettömältä, että tätä se olisi sitten seuraavat 50 vuotta, mutta täyspäiväisenä. Minulla ei ole "kutsumusta" millekään alalle tai edes harrastuksiin sillä intensiteetillä, että haluaisin tehdä sitä hommaa toisille maksua vastaan. Rakastan esimerkiksi maalaamista ja olen hyvä siinä, mutta en ottaisi vastaan tilaustöitä.
Lasken nykyisessä työsuhteessani päiviä, että voin irtisanoutua. Nyt työpäiviä on jäljellä 37. Yritän saada kasaan 50 000, ja opiskelen trading-osakesijoittamista. Haaveenani on elää melko askeettisesti, mutta kiireettömästi ja rutiinittomasti. Eläkettä tuskin muutoinkaan saan, eikä ole edes kiveen kirjoitettua, että elän seitsemänkymppiseksi, joten sen eteen en aio rehkiä suuremmin. Kulkisin kyllä täällä kummittelemassa aaveena tatti otsassa, jos raataisin niska limassa ikäni ja sen kaiken päälle kuolisin kuusikymppisenä onnettomuudessa.
Vähempi kuin 50000 riittää osakekauppoihin. Itsekin suunnittelen samaa, en päivätreidaamista kun siinä suurin osa häviää ja pitää olla melkoieen riskinsietokykyinen että pärjää ja uskaltaa ja sitä en itse ole, mutta muuta osakekauppaa. Nyt on pikkasen kiinni osakkeissa, mut niin vähän ettei sillä elä. Seurailen mieluummin ja opin. Virheiden kautta olen oppinut eniten. No, nyt ei ole mahdollista juuri osakekauppaan kun kohta laitan rahat kiinni isompaan projektiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos todettaisiin kuolemaan johtava sairaus, joka kuitenkin antaisi armoa vielä vuoden pari? Tiedän ihmisen, joka kökki tämän ajan _töissä_. Sitten muutaman, jotka tosiaan halusivat nähdä maailmaa. Ja yhden, joka lopetti työt, erosi huonosta liitostaan ja eli loppuajan elämänsä rakkauden kanssa.
Valintoja.
Kyllähän jotenkin vajaa on, jos loppuun vievässä syövässäkin töihin jää puurtamaan.
Masentunut, yksinäinen, koulukiusattu riittää aivan hyvin. Hoidattakaa ihmiset mahdolliset mielenterveysongelmanne ajoissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun asiantuntijatyöpäivän pituus on 7,5 tuntia. Se ei vie suurinta osaa elämästäni.
Tämä avaus on vähän kuin sanoisi, että nukkuminen vie suurimman osan elämästä.
Ja sehän vie jopa enemmän kuin työ.
Silti kukaan ei ehdota oravanpyörästä poistumista ja nukkumisen lopettamista.Työllä ja nukkumisella on molemmilla se puoli, että ne mahdollistavat sen jäljelle jäävän ajan maksimaalisen hyödyntämisen omaksi ilokseen.
Ilman nukkumista kuolee nopeasti. Ilman työn tekoa pystyy elämään pitkäänkin oikein hyvää elämää.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoitat siis sitä, että tämä tyyppi saisi kehnojen tietojärjestelmien tilalle paremman työkalun eli tekoälyn? Toimenkuva muuttuisi hieman, mutta työn määrä pysyisi samana. Ei edelleenkään lähdettäisi puoliltapäivin pois töistä.
Vai lähdettäisiinkö sittenkin? Ja työnantaja maksaisi edelleen täyden työpäivän palkan?