Lue keskustelun säännöt.
Oudot lapsuuden kodista opitut tavat
Onko muilla lapsuudesta kotoa opittuja outoja tapoja esimerkiksi tavaroiden käytössä tai sijoituksessa?
Itse olen oppinut että paistinpannut säilytetään uunissa. Tämä herätti poikaystävässä suurta ihmetystä.
Tosin ei kovin fiksu paikka niille, kun unohdat toisinaan ottaa ne pois kun laitat uunin päälle. Toinen juttu tulee mieleen perunoiden keittäminen, että millä kokeillaan onko ne kypsiä. Muut kuulemma käyttää haarukkaa mutta itse käytän sukkapuikkoa
Kommentit (785)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aina kaikilla hampaidenpesumuki, ns. hammasmuki.
Muki täytetään vedellä, harja kastetaan mukiin, harmaat pestään, suu purskutellaan vedellä ja lopuksi harja huuhdotaan mukissa.
Harjaa tietty säilytetään mukissa.Siis melkein kenelläkään ei ole mukia hampaiden pesuun. En voi käsittää. Jotkut säilyttää hammasharjoja mukissa, mutta sitä ei käytetä.
Olen kysynyt että miten ihmiset huuhtoo suun, niin kuulemma käsiin otetaan vettä ja siitä ryystetään. Tai hörpitään hanan alta.
Siis eikö tää ole älyttömän hankalaa? Olen ihan pakosta jossain vierailla tehnyt noin hätäratkaisuna, kun on vaan harja mukana.No suutahan ei saisi purskutella hampaiden pesun jälkeen vaan jättää fluori vielä pinnoille vaikuttamaan.
Puolet hyödystä menee hukkaan, jos suun huuhtoo
Kuka on niin mielipuoli, että jättää sen sls/nls mössön suuhunsa kirvelemään? Taidatte tykätä aftoista ja kivusta. Ihme masokisteja ootte.
Pahoittelut, että menee ohi aiheen, mutta haluaisin vastata. Jos olet herkkäsuinen, osta tahnaa, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia. Tarkoittaa käytännössä ettei tahna vaahtoa. Esim. salutemin tahna apteekista on ihan hajuton ja mauton ja väritön, ei tunnu missään. Tahnaa myöskin käytetään herneen kokoinen nokare, eli muutaman sylkemisen jälkeen sitä ei juuri suuhun jää tuntumaan. T. suuhygienisti
Tää voisi itselle olla muuten hyvä, mut en pysty/osaa sylkeä. Tulee samantien oksennusrefleksi, joten helpompi vain huuhdella suu vedellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Astiat piti latoa tiettyyn järjestykseen kuivauskaappiin, alemmalle hyllylle lasit, kahvikupit ja sitten muut kipot, ylemmälle kattilat, lautastelineelle lautaset koon mukaan, pienimmistä suurimpiin. En itse noudata orjallisesti äidin oppeja tässä kohtaa!
Kaikki keittiöhommat piti äidin mielestä tehdä seisten, siis tiskaus, marjojen perkaus, perunoiden kuoriminen jne. Isoisäni, äidin isä, opetti minut työskentelemään istuen.
Työt piti aina tehdä vaikeimman ja hankalimman mukaan. Esimerkiksi lattiat piti pestä konttaamalla vanhalla kalsarin lahkeella tms. rätillä. Kun ehdotin moppia tai sinipiikaa, niin eihän se sopinut rouvalle. Ei myöskään pitempivartinen lattiaharja ja rikkakihveli. En tänäkään päivänä käsitä, miksi. Ei siitä sen kirkkaampaa kruunua saanut. Minulle hyvät työvälineet ovat itsestään selviä.
Voi miten tuttua!! Siis tuo että kaikki piti AINA tehdä vaikeimman mukaan, ilman minkäänlaista fiksua ajatustyötä.
Jos vaikkapa joku perhetuttu hommasi kunnon välineet tai joku kiinnitti huomiota työergonomiaan, hänelle selän takana ivallisesti naureskeltiin ja leimattiin laiskaksi.
En ikinä ymmärtänyt tuota. Siis että kaikki piti tehdä periaatteen vuoksi tyhmästi ja työläästi. Täyttä hölmöläisten touhua: kantaa valoa säkissä sisään kun voisi asentaa sähkölampun.
Isä opetti, että naapureiden kanssa ei tarvitse olla ylintä ystävää, mutta ylläpidetään asiallisia välejä. Välillä otti koville, mutta oikeassa hän oli. loppujen lopuksi. Samaan pyrin itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Astiat piti latoa tiettyyn järjestykseen kuivauskaappiin, alemmalle hyllylle lasit, kahvikupit ja sitten muut kipot, ylemmälle kattilat, lautastelineelle lautaset koon mukaan, pienimmistä suurimpiin. En itse noudata orjallisesti äidin oppeja tässä kohtaa!
Kaikki keittiöhommat piti äidin mielestä tehdä seisten, siis tiskaus, marjojen perkaus, perunoiden kuoriminen jne. Isoisäni, äidin isä, opetti minut työskentelemään istuen.
Työt piti aina tehdä vaikeimman ja hankalimman mukaan. Esimerkiksi lattiat piti pestä konttaamalla vanhalla kalsarin lahkeella tms. rätillä. Kun ehdotin moppia tai sinipiikaa, niin eihän se sopinut rouvalle. Ei myöskään pitempivartinen lattiaharja ja rikkakihveli. En tänäkään päivänä käsitä, miksi. Ei siitä sen kirkkaampaa kruunua saanut. Minulle hyvät työvälineet ovat itsestään selviä.
Ja vielä: meillä ei juurikaan näytetty tunteita, ei ainakaan onnen tai kiintymyksen tunteita. En koskaan nähnyt, että äiti ja isäpuoli olisivat halanneet tai pussanneet tai sanoneet jotain hellää toisilleen. Meitä lapsiakaan ei halailtu eikä otettu syliin enää muutaman vuoden ikäisinä. Muistan, miten nolostuin, kun näin joidenkin tuttavien halailevan toisiaan ja isoja, jopa aikuisia lapsiaan. Minun on vieläkin vaikea halata ketään spontaanisti. Mieluiten tervehdin edelleen kättelemällä
Meillä sama homma halaus -ja tunnepuolen asioissa sekä syliinotossa. Tapasin muutama päivä sitten pitkästä aikaa kummivanhempani (ovat 40-luvulla syntyneitä). Ei oltu nähty varmaan 15 vuoteen. Olin automaattisesti halannut heitä, mutta he muodollisesti kättelivät :D
Meillä lapsuudenkodissa ei ole ikinä juotu ruokajuomana maitoa, vaan vettä tai laimeaa sekamehua.
Kun kävin lapsena kaverien luona kylässä pelkäsin aina, että lasiin kaadetaan mitään kyselemättä maitoa. En pysty yhtään juoda sitä, kamalan makuista :D maito kuuluu pikkuvauvoille eikä aikuisille...
Nykyään anoppilassa pöydässä on aina maitotölkki ja muut tietty juo sitä. Joka kerta sitä jaksetaan sitten äimistellä, että miniäkö juo tosiaan vain vettä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole omiin tapoihini tarttunut, mutta kerronpa silti.
Meidän talossamme oli parhaimmillaan (tai pahimmillaan) neljä kuukautisiin kykenevää ihmistä, eli äiti, minä ja kaksi siskoani. Siltikään ei lapsuudenkotimme vessassa ollut koskaan roskista. Omat veriset siteet ja tamponit piti kantaa talon läpi keittiön roskikseen, joka oli varsinkin nuorena 13-vuotiaana tosi nöyryyttävää, etenkin jos isä tai veljet sattuivat olemaan paikalla. Useaan kertaan pyysimme äidiltämme, että voisiko sinne vessaankin laittaa roskiksen, mutta hän ei koskaan suostunut. Emme kuulemma koskaan sitten tyhjentäisi sitä ja roskat alkaisi haisemaan... Näin omilleni muutettua ei kyllä koskaan ole unohtunut.
Hyi kamala! Sama kuin kantaisi likaiset vessapaperit talon läpi roskikseen vessanpönttöön heittämisen sijaan, ellei vielä hirveämpää. Olisin ostanut roskiksen omilla rahoillani.
Apua! Meillä oli IHAN tämä sama juttu!!! Ja voi että nolotti teini-ikäisenä, kun kaverit ihmetteli samaa asiaa ja joutui sitten nolona viedä niitä tamponiroskia keittiön roskikseen....
Ja tietty niitä kuukautisroskia ei voi laittaa siihen keittiön roskiksen päälimmäiseksi, vaan se oli pakko piilottaa sinne muiden roskien alle :D ei mitään järkeä.
Ja tosiaan mun äidillä oli täsmälleen sama perustelu, että vessan roskis alkaa haista pahalle ja kukaan ei sitten muista viedä niitä roskia.
Lasit laitetaan leivinpaperiin, ettei noki tartu.
Haarukat säilytetään pystyssä, piikit alaspäin.
Veitset säilytetään, vaaka-asennossa.
Kattilat kannattaa, kansien kanssa kannatella kassissa.
Leipäveitsi leivässä ja pullaveitsi pullassa.
Homeinen juustoveitsi, kannattaa laittaa naapurin puolelle.
Anoppi vaihtaa, ladan kampiakselin.
Appi pappiin.
Kaaso morsiameen.
Täs pari hyvää ohjetta elämään.
Dildot vaihtaa serkkujen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tuunnusta siirtäneeni outoja tapoja itselleni, mutta appiukolla on todella paljon omia tapojaan ja ärsyttää olla yhtä aikaa heidän kanssa heidän mökillään, kuin kaikki asiat pitää tehdä hänen typerien tapojensa mukaan tai muuten hän pahoittaa mielensä. Ja ne on sellaisia tapoja että se hänen tapansa ei ole oikein millään perusteella yhtään oikeampi tapa kuin joku muukaan tapa, mutta hän tekee asian jotenkin ja kaikkien muiden pitää tehdä se samoin.
Niin tuttua. Siksi en appivanhempien mökillä ole viihtynytkään, vaikka paljon sinne ovat pyydelleet. Ei vain jaksa, loma ja vapaat pitää saada viettää ilman ihmesäätöä.
Tämä. Appiukon päähänpinttymän takia mökillä voi lämmittää saunan ainoastaan keskiviikkoisin ja lauantaisin. Ne ovat viralliset saunapäivät ja muulloin saunominen ei käy. Ei vaikka hoitaisi koko homman ja hänen ei tarvitsisi edes tulla saunalle. Ei ole puista pulaa, mutta kun ei niin ei.
Oma isäni on juuri tällainen. Ja ei ole luopunut päähänpinttymistään vaikka me lapset olemme kasvaneet ja muuttaneet pois: Esim. jos perheeni kanssa matkustan täältä 400 kilometrin päästä ja tulemme kahviajan jälkeen, kahvia on turha odotella ennen kuin vasta seuraavana aamuna. Joskus olen itse keittänyt mutta siitä on seurannut mykkäkoulu.
Vieraille toki kahvit keitetään milloin vain mutta me emme olekaan vieraita. Ja jos vierailumme ei osu juuri keskiviikkoon ja lauantaihin, saunomisesta lapsuudenkodin saunassa on turha haaveilla.
Voitte uskoa, että vierailut mummolaan ovat vähentyneet, vaikka lasten takia siellä on joskus käytävä.
N37
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden rullaus. Lakanat kaappiin rullalle, ei pinoksi. On kuulema outoa tämä
Meillä myös rullataan, mutta en muista, onko tapa meiltä vai anopilta.
Tämä on yllä kummallinen ja mielestäni vähän hankala tapa, mutta en arvostele kun varmaan on itsellänikin moni "omituisuuksia".
voisiko tuo rullailu olla enempi "maalaisten" tapa, ainakin itselläni ainoa koskketuspinta tuollaiseen tapaan oli kymenlaakson suunnalta olevalta seurustelukumppanilta..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoukseen littyen, en ole koskaan ymmärtänyt "pölyjen pyyhkimistä pinnoilta". Eli lapsuuden kodissa pinnat aina imuroitiin ensin pölystä, sillä karvapäisellä imurin suulakkeella, jonka jälkeen vasta pyyhitään kostealla rätillä. Muuten pölyä jää sellaiseksi kosteutuneeksi mönjäksi pinnoille. Ei tämä nyt varsinaisesti outoa ole, mielestäni varsin loogista, mutta tuo tapa on itselle jäänyt siivotessa ja vasta myöhemmin olen tajunnut, että näin eivät kaikki siivoa/tee.
Hyi saakeli, rätistä tulee mieleen p'skainen riepu, etkö ole kuullut mikrokuituliinoista, ei tarvitse ees pesuainetta. Ja kostealla vielä, mahtavat kotisi pinnat olla hienossa kunnossa... Nihkeä mikrokuitu ja tarpeeksi usein niin pöly ei rullaudu. *huoh*
Minä olen aina pitänyt "kosteaa" ja "nihkeää" samana asiana. Ja mikrokuituliinaakin kutsun usein rätiksi.
Jollekulle taitaa siivoaminen olla oikein sydämenasia :D
Minun äiti ainakin opetti että mikrokuituliinaa käytetään kuivana. Kuivasta liinasta kai putoaa enemmän lattialle sitä pölyä, mutta siksi teen imuroinnin vasta sen jälkeen.
Eikö mikrokuituliinan idea juurikin ole se, että kuivana se on ”sähköinen” ja imee ja pitää pölyt itsessään? Eli ei pudottele enemmän lattialle kuivana.
Mun mielestä oman lapsuudenkotini toimintatavat ovat järkeviä ja tehokkaita, johtuen varmasti omien 40-luvulla syntyneiden vanhempieni koulutuksesta ja ammateista. Oli pakko olla tehokas.
Mutta jestas sentään tuon miehen puolen suku.... kaikki tehdään hankalimman mukaan. Tulee aina mieleen, "tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä". Apuvälineitä ei käytetä. Ja apuvälineiksi lasketaan esim. moppi. Lattiat ON PESTÄVÄ KONTATEN, muuten ne eivät ole puhtaita. Jollain ikiaikaisella rääsyllä luututaan lattialla kontaten. Kun ostan erilaisia työkaluja asian helpottamiseksi, ne heitetään pois, koska rätti best.
Myös tiskiharja on yliarvostettu, jollain tuhat vuotta vanhalla sienellä pitää astiat pestä. Ja tuo sama sieni on ollut heillä jo ainakin 20 vuotta mitä minä olen heidät tuntenut. Sellaisia ei enää saa, joten oltava se sama.
Lapio on yliarvostettu, käsillä kaikki kaivetaan. Ei voi käyttää kottikärryä, käsillä kannettava. Matot pestään jälleen KONTATEN maassa, juuriharjalla jynssäten. Meillä on painepesuri ja telineet matoille, vaan ehei, niitä ei voi käyttää. No pain no gain.
Imuri? Joo, voi käyttää, mutta muuten villakoirat kerätään käsin ja -yllätys- KONTATEN.
Koirille on furminaattori, mutta eihän sitä voi käyttää, käsillä vedetään karvaa (ei ole nypittävä rotu). Meillä on *aatanan froteerättejä, joilla hoidetaan koko elämä. Ne on reikiä täynnä, mutta mikrokuituliinat ovat aivan yliarvostettuja. Liikaa hifistelyä kuulemma.
En kestä. Siksi en meillä siivoa, kontatkoon tuo mies, ihan niin paljon kuin haluaa. Ai niin, koiranruuan annosteluun ei voi käyttää mittaa tai mukia, ne viedään astiasta aina pois. Liikaa tekniikkaa, käsillä ne pitää lappaa. Mies on täysin vanhempiensa kopio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vessasota kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole omiin tapoihini tarttunut, mutta kerronpa silti.
Meidän talossamme oli parhaimmillaan (tai pahimmillaan) neljä kuukautisiin kykenevää ihmistä, eli äiti, minä ja kaksi siskoani. Siltikään ei lapsuudenkotimme vessassa ollut koskaan roskista. Omat veriset siteet ja tamponit piti kantaa talon läpi keittiön roskikseen, joka oli varsinkin nuorena 13-vuotiaana tosi nöyryyttävää, etenkin jos isä tai veljet sattuivat olemaan paikalla. Useaan kertaan pyysimme äidiltämme, että voisiko sinne vessaankin laittaa roskiksen, mutta hän ei koskaan suostunut. Emme kuulemma koskaan sitten tyhjentäisi sitä ja roskat alkaisi haisemaan... Näin omilleni muutettua ei kyllä koskaan ole unohtunut.
Hyi kamala! Sama kuin kantaisi oollikaiset vessapaperit talon läpi roskikseen vessanpönttöön heittämisen sijaan, ellei vielä hirveämpää. Olisin ostanut roskiksen omilla rahoillani.
Apua! Meillä oli IHAN tämä sama juttu!!! Ja voi että nolotti teini-ikäisenä, kun kaverit ihmetteli samaa asiaa ja joutui sitten nolona viedä niitä tamponiroskia keittiön roskikseen....
Ja tietty niitä kuukautisroskia ei voi laittaa siihen keittiön roskiksen päälimmäiseksi, vaan se oli pakko piilottaa sinne muiden roskien alle :D ei mitään järkeä.
Ja tosiaan mun äidillä oli täsmälleen sama perustelu, että vessan roskis alkaa haista pahalle ja kukaan ei sitten muista viedä niitä roskia.
Näitä en nyt tajua! Mitä ihmeellistä on viedä roska roskikseen?
Eihän sitä nyt kukaan katso jos vaan vähin äänin sen tekee.
Side paperin sisälle kämmeneen ja siitä roskiin!
Juu ja meillä on nykyään vessassa roskis mut kotona ei ollut.
Äitini yritti opettaa häpeämään kaikkea. Ei saanut näkyä tai kuulua, tai se oli paheksuttavaa.
Taistelin sitä vastaan koko ajan! Mutta nyt aikuisena olen huomannut (suureksi ärsytyksekseni) että kyllä se tarttui ja asuu jossain syvällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän edelleen hammasmukia. Tiedän, että suuta ei pitäisi huuhtoa hampaidenpesun jälkeen vedellä, mutta en osaa olla tekemättä sitä. Jos hammastahnaa jää paljon suuhun, minua alkaa vain janottaa ja kurkkuun kertyy limaa. Tosi epämiellyttävä tunne. Ja en halua ottaa vettä suoraan hanasta suuhun tai käden kautta, koska se on hankalampaa kuin mukista.
Aika harvalla hammasmuki on käytössä, olen kiinnittänyt huomiota siitä asti kun tapasin mieheni, joka ei hammasmukia käytä mutta huuhtelee kuitenkin suunsa hampaanpesun jälkeen kuten minäkin.
Vanhemmiltani opittua on tapa kiittää saunasta. Vähän niin kuin kiitetään ruuasta, niin saunasta tullessa sanotaan kiitos. Kiitos osoitetaan yleensä saunan lämmittäjälle, vaikka vanhemmillani on aina ollut sähkökiuas eikä sen lämmittäminen ole mikään kummoinen operaatio.
Rullailusta. Mun anoppi rullaa lakanat ja pyyhkeet pesun jälkeen (kuivina siis) tiukalle rullalle. Selitti mulle, että kun ei heillä lapsuudessa mitään mankelia ollut niin se ajaa saman asian. Ts pysyvät rypyttöminä ja eivät kerää pölyä niin paljon.
Niin ja hän rullailee edelleen, vaikka varsin hyvin ois varaa mankeliin...ehkä just ton vaikeimman kautta tekemisen ilosta 🙄
Ai hitto miten tuttua tuo kalsarinlahkeella luuttuaminen 😂 kaikki asiat kuuluu tehdä hankalasti ja epäergonomisesti, koska kaikki elämää helpottava on laiskuutta ja vetelyyttä, viitsimisen puutetta. ”Pullamössöilyä”
Ruuasta kiittäminen syötyäni, jos seurassa on edes yksi ihminen lisäkseni - vaikka olisin itse kokannut.
Astiat piti latoa tiettyyn järjestykseen kuivauskaappiin, alemmalle hyllylle lasit, kahvikupit ja sitten muut kipot, ylemmälle kattilat, lautastelineelle lautaset koon mukaan, pienimmistä suurimpiin. En itse noudata orjallisesti äidin oppeja tässä kohtaa!
Kaikki keittiöhommat piti äidin mielestä tehdä seisten, siis tiskaus, marjojen perkaus, perunoiden kuoriminen jne. Isoisäni, äidin isä, opetti minut työskentelemään istuen.
Työt piti aina tehdä vaikeimman ja hankalimman mukaan. Esimerkiksi lattiat piti pestä konttaamalla vanhalla kalsarin lahkeella tms. rätillä. Kun ehdotin moppia tai sinipiikaa, niin eihän se sopinut rouvalle. Ei myöskään pitempivartinen lattiaharja ja rikkakihveli. En tänäkään päivänä käsitä, miksi. Ei siitä sen kirkkaampaa kruunua saanut. Minulle hyvät työvälineet ovat itsestään selviä.
Ja vielä: meillä ei juurikaan näytetty tunteita, ei ainakaan onnen tai kiintymyksen tunteita. En koskaan nähnyt, että äiti ja isäpuoli olisivat halanneet tai pussanneet tai sanoneet jotain hellää toisilleen. Meitä lapsiakaan ei halailtu eikä otettu syliin enää muutaman vuoden ikäisinä. Muistan, miten nolostuin, kun näin joidenkin tuttavien halailevan toisiaan ja isoja, jopa aikuisia lapsiaan. Minun on vieläkin vaikea halata ketään spontaanisti. Mieluiten tervehdin edelleen kättelemällä