Antaisitko lapsena anteeksi tämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap käyppä psykologilla puhumassa tuosta vihastasi LASTA KOHTAAN

Etkö osaa edes suomea? Se on käypä. Ja ei ole vihaa lasta kohtaan, miestä kohtaan on, koska hän vaurioitti suhdettamme.

Ap

Etkö ymmärrä itseäsi?

Inhoat olla lapsen kanssa, miten se on miehen syy? Ai kun kortsu puhkesi?

No oon vaan ihan velvollisuudesta. Se on eri asia, kuin se, että tartten olla yksin, tartten omaa aikaa, en sulata sitä, että mies määräilee minua vaan kanssani NEUVOTELLAAN asioista, kun tulee muutoksia.

Ap

Kostit lapselle sen ettei mies neuvotellut. Hienoa. Hänenhän vika se olikin.

En kostanut, mulle tuli siitä, ettei mies neuvotellut niin paha ollla, etten ois voinut olla lapsen seurassa.

Ap

Eli kostit lapselle. Hän siitä kärsii, ei mies.

Toivottavasti mies kärsii siitä, että lapsi kärsii. Tilanteesta, jonka hän olisi voinut täydellisesti estää.

Ap

Kaikenlaiset sitä meneekin lisääntymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin tilanteessasi vetänyt ensin syvään henkeä ja kertonut sekä miehelle että lapsellesi olevasi kykenemätön tapaamaan juuri nyt tytärtäni, mutta tapaat sitten mielelläsi, kun oli alunperin tarkoituskin.

Niin no, ainoa vaan, että mietipä nyt, miten paljon tuo 9-vuotiaan maailmassa lohduttaa? Ovat juuri pitäneet kiirettä Että ehtii, lapsi oli tietoinen, että päivä on peruttu, mutta alkoi toivoa ehtivänsä tulla silti, mies EI OIKAISE, että se ON PERUTTU TAI ei soita minulle, että nyt olisikin näin, saattaisimme ehtiä!!!! Mies selitti sitäkin ei-soittamisen syyksi, että ei ollut varma, ehtivätkö, kun matkalla tulivat! Lapsi soitti 12.15!!! Miten ei tiedä?! Kun kuulemma oli kysynyt lapsilta, pidetäänkö tauko, niin ihan nopea vaan, ei osteta mitään tai katsella mitään, vaan ajetaan kotiin, että ehtii näkemään äitiä!!!! Niin MIKÄ maailmassa sen korvaa?! Mutta ainoa vaan, että mulla oli tosiaankin tarve saada olla yksin ja rauhassa.

Ap

Ei mene montaa vuotta, kun lapset eivät enää halua tavata sinua. Ja se ratkaisu on lopullinen. Nyt lapsi vielä uskoo, että ehkä minulla on äiti. Jokainen pettymys opettaa, että ei minulla ole äitiä eikä minua voi rakastaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin tilanteessasi vetänyt ensin syvään henkeä ja kertonut sekä miehelle että lapsellesi olevasi kykenemätön tapaamaan juuri nyt tytärtäni, mutta tapaat sitten mielelläsi, kun oli alunperin tarkoituskin.

Niin no, ainoa vaan, että mietipä nyt, miten paljon tuo 9-vuotiaan maailmassa lohduttaa? Ovat juuri pitäneet kiirettä Että ehtii, lapsi oli tietoinen, että päivä on peruttu, mutta alkoi toivoa ehtivänsä tulla silti, mies EI OIKAISE, että se ON PERUTTU TAI ei soita minulle, että nyt olisikin näin, saattaisimme ehtiä!!!! Mies selitti sitäkin ei-soittamisen syyksi, että ei ollut varma, ehtivätkö, kun matkalla tulivat! Lapsi soitti 12.15!!! Miten ei tiedä?! Kun kuulemma oli kysynyt lapsilta, pidetäänkö tauko, niin ihan nopea vaan, ei osteta mitään tai katsella mitään, vaan ajetaan kotiin, että ehtii näkemään äitiä!!!! Niin MIKÄ maailmassa sen korvaa?! Mutta ainoa vaan, että mulla oli tosiaankin tarve saada olla yksin ja rauhassa.

Ap

Ei mene montaa vuotta, kun lapset eivät enää halua tavata sinua. Ja se ratkaisu on lopullinen. Nyt lapsi vielä uskoo, että ehkä minulla on äiti. Jokainen pettymys opettaa, että ei minulla ole äitiä eikä minua voi rakastaa

Niin no, tuolla asenteella lapsi siinä enemmän menettää, kuin minä, mulla on kyllä elämä ennen heitäkin. Ja ilman lapsia tai yhtään ketään, joka vain loukkaa ja kiukuttelee mulle kun en ole täydellinen vaan olen viallinen.

Ap

Luulisi lapset menevän jonkun hemmetin kirjan lukemisen edelle, kun tapaan lasta harvoin? Ja kun tyttäresi olisi vielä tapaamisesta innoissaan.

Jos tytär on nyt 9v niin varmasti ymmärtää sinun oikkusi ja muistaa läpi elinikänsä ja lopettaa tapaamiset.

Milloin aiot ottaa vastuun elämästäsi? Milloin syytät äitiäsi, milloin lasten isää ja lapsia, mutt sinussa ei koskaan ole vikaa.

Onnellista tässä on, kun lapsella on hyvä isä, joka huolehtii, kun äiti piehtaroi säälissä ja kaipaa huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi lapset menevän jonkun hemmetin kirjan lukemisen edelle, kun tapaan lasta harvoin? Ja kun tyttäresi olisi vielä tapaamisesta innoissaan.

Jos tytär on nyt 9v niin varmasti ymmärtää sinun oikkusi ja muistaa läpi elinikänsä ja lopettaa tapaamiset.

Milloin aiot ottaa vastuun elämästäsi? Milloin syytät äitiäsi, milloin lasten isää ja lapsia, mutt sinussa ei koskaan ole vikaa.

Onnellista tässä on, kun lapsella on hyvä isä, joka huolehtii, kun äiti piehtaroi säälissä ja kaipaa huomiota.

Mua oikein ärsytti, kun lapsi oli niin innoissaan. Että mitä sä siellä intoilet, eikö isäsi ole taaskaan pystynyt pitämään sovittuja rajoja yllä? Tympäisi, kosoa sehän olisi heti omasta nautinnostani pois. Mä haluan olla lasteni kanssa niin, että itsekin nautin siitä, en niin, että itseä v*tuttaa. En ole sanonut, ettei mussa ole vikaa, mutta en ole tehnyt mitään väärin. Se, joka on, eli mies, korjatkoon asian.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikkoon.

En antaisi, enkä enää ikinä haluaisi nähdä.

Se olisi surullista.

Ap

Miksi? Ethän sinä nauti lastesi seurasta, etkä aio rakastaa ketään kenelle et ole tärkeä.

En nauti nyt, mutta hehän kasvavat. Aikuiset ovat paljon todennäköisemmin kivaa seuraa, kuin lapset. Ja mitä mä olen tehnyt väärin sen ansaitakseni? En yhtään mitään.

Ap

Oikeasti uskot, että sinulla olisi suhde lapsiin, kun he ovat aikuisia ja kivaa seuraa? Et voi olla noin täydellisen kyvytön asettumaan lastesi asemaan. He ovat kasvaneet ilman äitiä ja se taakka heillä on elämänsä loppuun saakka. Sinä et kykene tulemaan kenenkään kanssa toimeen. Tämä on sinun tulevaisuutesi. Täydellinen yksin jääminen.

Onko sulla ap yhtään hyvää ihmissuhdetta? 

Vieläkö sä jatkat tätä? Ei se ensimmäinen ketju riittänyt?

Mene nyt jo eteenpäin ja lopeta toi itsesääli!

Mun maailmassa ne, jotka tekevät väärin, korjaavat sotkut ja siivoavat lian. Ei ne, jotka ovat väärintoimijoiden uhreja. Heidän ei tartte tehdä yhtikäs mitään. Kun eivät kerran ole mihinkään syyllistyneetkään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap käyppä psykologilla puhumassa tuosta vihastasi LASTA KOHTAAN

Etkö osaa edes suomea? Se on käypä. Ja ei ole vihaa lasta kohtaan, miestä kohtaan on, koska hän vaurioitti suhdettamme.

Ap

Etkö ymmärrä itseäsi?

Inhoat olla lapsen kanssa, miten se on miehen syy? Ai kun kortsu puhkesi?

No oon vaan ihan velvollisuudesta. Se on eri asia, kuin se, että tartten olla yksin, tartten omaa aikaa, en sulata sitä, että mies määräilee minua vaan kanssani NEUVOTELLAAN asioista, kun tulee muutoksia.

Ap

Kostit lapselle sen ettei mies neuvotellut. Hienoa. Hänenhän vika se olikin.

En kostanut, mulle tuli siitä, ettei mies neuvotellut niin paha ollla, etten ois voinut olla lapsen seurassa.

Ap

Eli kostit lapselle. Hän siitä kärsii, ei mies.

Toivottavasti mies kärsii siitä, että lapsi kärsii. Tilanteesta, jonka hän olisi voinut täydellisesti estää.

Ap

Tämä ei ole vastuullisen, rakastavan vanhemman puhetta. Rakastava on pyyteetön, rakastava ei vihaa eikä kosta vaan antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin tilanteessasi vetänyt ensin syvään henkeä ja kertonut sekä miehelle että lapsellesi olevasi kykenemätön tapaamaan juuri nyt tytärtäni, mutta tapaat sitten mielelläsi, kun oli alunperin tarkoituskin.

Niin no, ainoa vaan, että mietipä nyt, miten paljon tuo 9-vuotiaan maailmassa lohduttaa? Ovat juuri pitäneet kiirettä Että ehtii, lapsi oli tietoinen, että päivä on peruttu, mutta alkoi toivoa ehtivänsä tulla silti, mies EI OIKAISE, että se ON PERUTTU TAI ei soita minulle, että nyt olisikin näin, saattaisimme ehtiä!!!! Mies selitti sitäkin ei-soittamisen syyksi, että ei ollut varma, ehtivätkö, kun matkalla tulivat! Lapsi soitti 12.15!!! Miten ei tiedä?! Kun kuulemma oli kysynyt lapsilta, pidetäänkö tauko, niin ihan nopea vaan, ei osteta mitään tai katsella mitään, vaan ajetaan kotiin, että ehtii näkemään äitiä!!!! Niin MIKÄ maailmassa sen korvaa?! Mutta ainoa vaan, että mulla oli tosiaankin tarve saada olla yksin ja rauhassa.

Ap

Ei mene montaa vuotta, kun lapset eivät enää halua tavata sinua. Ja se ratkaisu on lopullinen. Nyt lapsi vielä uskoo, että ehkä minulla on äiti. Jokainen pettymys opettaa, että ei minulla ole äitiä eikä minua voi rakastaa

Niin no, tuolla asenteella lapsi siinä enemmän menettää, kuin minä, mulla on kyllä elämä ennen heitäkin. Ja ilman lapsia tai yhtään ketään, joka vain loukkaa ja kiukuttelee mulle kun en ole täydellinen vaan olen viallinen.

Ap

Näin se on. Jokainen lapsi menettää paljon, kun kasvaa ilman äitiä. Jokainen joutuu kokoamaan itsensä, kun laittaa välit lopullisesti poikki.

Sinä et menetä mitään. Eihän lapset merkitse sinulle mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikkoon.

En antaisi, enkä enää ikinä haluaisi nähdä.

Se olisi surullista.

Ap

Miksi? Ethän sinä nauti lastesi seurasta, etkä aio rakastaa ketään kenelle et ole tärkeä.

En nauti nyt, mutta hehän kasvavat. Aikuiset ovat paljon todennäköisemmin kivaa seuraa, kuin lapset. Ja mitä mä olen tehnyt väärin sen ansaitakseni? En yhtään mitään.

Ap

Oikeasti uskot, että sinulla olisi suhde lapsiin, kun he ovat aikuisia ja kivaa seuraa? Et voi olla noin täydellisen kyvytön asettumaan lastesi asemaan. He ovat kasvaneet ilman äitiä ja se taakka heillä on elämänsä loppuun saakka. Sinä et kykene tulemaan kenenkään kanssa toimeen. Tämä on sinun tulevaisuutesi. Täydellinen yksin jääminen.

No mä olen kasvanut paskan äidin kanssa, se on paljon vakavampi virhe elämälleni. Ja eivät he ole kasvaneet ilman äitiä, olen heidän elämässään kyllä. En itsekään kasvanut ilman isää, vaikken asunut hänen kanssaan vakituisesti.

Ap

Miettikää, siis todella miettikää, jos tällainen ihminen olisi OIKEASTI olemassa! 😱 Eikä se olisikaan vain joku pitkästynyt peräkammarinpoika, joka täällä trollailee tylsyyspäissään olemattomia 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin tilanteessasi vetänyt ensin syvään henkeä ja kertonut sekä miehelle että lapsellesi olevasi kykenemätön tapaamaan juuri nyt tytärtäni, mutta tapaat sitten mielelläsi, kun oli alunperin tarkoituskin.

Niin no, ainoa vaan, että mietipä nyt, miten paljon tuo 9-vuotiaan maailmassa lohduttaa? Ovat juuri pitäneet kiirettä Että ehtii, lapsi oli tietoinen, että päivä on peruttu, mutta alkoi toivoa ehtivänsä tulla silti, mies EI OIKAISE, että se ON PERUTTU TAI ei soita minulle, että nyt olisikin näin, saattaisimme ehtiä!!!! Mies selitti sitäkin ei-soittamisen syyksi, että ei ollut varma, ehtivätkö, kun matkalla tulivat! Lapsi soitti 12.15!!! Miten ei tiedä?! Kun kuulemma oli kysynyt lapsilta, pidetäänkö tauko, niin ihan nopea vaan, ei osteta mitään tai katsella mitään, vaan ajetaan kotiin, että ehtii näkemään äitiä!!!! Niin MIKÄ maailmassa sen korvaa?! Mutta ainoa vaan, että mulla oli tosiaankin tarve saada olla yksin ja rauhassa.

Ap

Ei mene montaa vuotta, kun lapset eivät enää halua tavata sinua. Ja se ratkaisu on lopullinen. Nyt lapsi vielä uskoo, että ehkä minulla on äiti. Jokainen pettymys opettaa, että ei minulla ole äitiä eikä minua voi rakastaa

Niin no, tuolla asenteella lapsi siinä enemmän menettää, kuin minä, mulla on kyllä elämä ennen heitäkin. Ja ilman lapsia tai yhtään ketään, joka vain loukkaa ja kiukuttelee mulle kun en ole täydellinen vaan olen viallinen.

Ap

Näin se on. Jokainen lapsi menettää paljon, kun kasvaa ilman äitiä. Jokainen joutuu kokoamaan itsensä, kun laittaa välit lopullisesti poikki.

Sinä et menetä mitään. Eihän lapset merkitse sinulle mitään

Siinä menettää kuule paljon enemmän, kun kasvaa pahan äidin kanssa. Ja mun lapseni eivät kasva ilman äitiä. Niiih.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mun maailmassa ne, jotka tekevät väärin, korjaavat sotkut ja siivoavat lian. Ei ne, jotka ovat väärintoimijoiden uhreja. Heidän ei tartte tehdä yhtikäs mitään. Kun eivät kerran ole mihinkään syyllistyneetkään.

Ap

Tämä on elämäsi lause ja tekosyy olla tekemättä mitään. Tämä on myös syy siihen, että olet täydellisen yksin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikkoon.

En antaisi, enkä enää ikinä haluaisi nähdä.

Se olisi surullista.

Ap

Miksi? Ethän sinä nauti lastesi seurasta, etkä aio rakastaa ketään kenelle et ole tärkeä.

En nauti nyt, mutta hehän kasvavat. Aikuiset ovat paljon todennäköisemmin kivaa seuraa, kuin lapset. Ja mitä mä olen tehnyt väärin sen ansaitakseni? En yhtään mitään.

Ap

Ai niinkuin sinä ja äitisi nyt? Olette aikuisia joten vietätte hauskaa aikaa yhdessä, huolimatta lapsuudestasi?

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla ap yhtään hyvää ihmissuhdetta? 

Ei ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap käyppä psykologilla puhumassa tuosta vihastasi LASTA KOHTAAN

Etkö osaa edes suomea? Se on käypä. Ja ei ole vihaa lasta kohtaan, miestä kohtaan on, koska hän vaurioitti suhdettamme.

Ap

Etkö ymmärrä itseäsi?

Inhoat olla lapsen kanssa, miten se on miehen syy? Ai kun kortsu puhkesi?

No oon vaan ihan velvollisuudesta. Se on eri asia, kuin se, että tartten olla yksin, tartten omaa aikaa, en sulata sitä, että mies määräilee minua vaan kanssani NEUVOTELLAAN asioista, kun tulee muutoksia.

Ap

Kostit lapselle sen ettei mies neuvotellut. Hienoa. Hänenhän vika se olikin.

En kostanut, mulle tuli siitä, ettei mies neuvotellut niin paha ollla, etten ois voinut olla lapsen seurassa.

Ap

Eli kostit lapselle. Hän siitä kärsii, ei mies.

Toivottavasti mies kärsii siitä, että lapsi kärsii. Tilanteesta, jonka hän olisi voinut täydellisesti estää.

Ap

Tämä ei ole vastuullisen, rakastavan vanhemman puhetta. Rakastava on pyyteetön, rakastava ei vihaa eikä kosta vaan antaa anteeksi.

Ei se ole kostamista, vaan seuraus siitä, mitä mies teki. En minäkään osaa hänen jälkiään korjata, eikä mun edes tartte osata.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miettikää, siis todella miettikää, jos tällainen ihminen olisi OIKEASTI olemassa! 😱 Eikä se olisikaan vain joku pitkästynyt peräkammarinpoika, joka täällä trollailee tylsyyspäissään olemattomia 😄

Onhan se siellä Hämeenlinnassa.