Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Ruokakulujen jakaminen suhteessa.
Rahasta
03.06.2019 |
Mies tyytymätön ruokakulujen jakamiseen. Minulle kävisi hyvin täysin erilliset ruuat kuin myös suunilleen omien kulujen maksaminen.
Mies on lapseton, käytännössä asuu minun ja lasteni kotona. Ostan kaikki pesuaineet, hän suihkussa käydessään käyttää poikani pesuaineita, pesen osan hänen pyykeistään ja osan hän pesee kotonaan.
Laitan ruuat ja mies syö suunilleen puolet ruokamäärästä, valikoiden lihaa enemmän, esim pihvejä syö kolme kerrallaan ja minä lapsineni saman määrän.
Aamiaisella kulhollinen muroja/mysliä, 4 leipää juustolla ja kinkulla sekä rahkaa ja kaksi kuppia kahvia. Minulla ja lapsilla kuluu sama määrä ilman rahkaa ja juon kahvia vain kupillisen.
Illalla mies syö 4 leipää tai esimerkiksi pakastepitsan. Lapsilla menee kolme leipää ja jogurttia tai muroja, lisäksi päivän aikana jotain hedelmiä. Itse syön salaattia, kurkkua ja tomaatin sekä noin 50g raejuustoa tai lautasellisen puuroa maapähkinävoilla.
Mies ostaa valmisruokaa töihin, rahkojaan ja herkkuja jotka syö yksin.
Minä ostan pääosin lihat ja lisukkeet sekä leivät yms sekä kaikki mitä lapset pelkästään syö tai minä heidän kanssaan.
Olen pyytänyt miestä ostamaan välillä juuston, leipää, leikkeleet tai joskus lihaa.
Yhdessä kaupassa ollessamme mies välillä kysymättä kerää ostoksiini suklaata ja rahkaa jotka sitten kotona piilottaa, että lapset eivät tule osingoille. Lisäksi juo ostamiani proteiinijuomia.
Välillä käymme kahdestaan hampurilaisella jos olemme kaupoilla tm ja mies saattaa maksaa 4 euron syötäväni. Yritän tarjota käteistä, mutta ei huoli ja oletan hänen haluavan tarjota vaikka siksi, että olemme minun autolla liikkeellä. Seuraavalla kerralla kysymättä maksattaa minulla omat syötävänsä joiden hinta yleensä 15 euroa.
Viimeksi olimme taas ottamassa ruokaa mukaan. Automaatista tein tilaukseni, 4,5€ ja olin siirtymässä maksuruutuun. Mies äkkiä näppäsi takaisin valikkoon ja valitsi tuotteita 9 euron edestä jonka jälkeen siirtyi maksuruutuun. Oletin hänen haluavan maksaa koska olimme taas minun autolla liikkeellä ja hän tuolla tavalla lisäsi samaan tilaukseen. No närkästyneenä sanoi "Aha, vai niin, että taas minä maksan" ja kaivoi korttinsa. Sanoin, että en ole missään vaiheessa edes pyytänyt tai halunnut, että aina tilataan samaan laskuun, hän on se joka kokee hankalaksi tilata eri kuitille ja minusta systeemi jossa maksamme vuorotellen ei ole reilu koska hänen ruuat maksaa 2 tai 3 kertaa niin paljon kuin minun. Mies tuohtuneena totesi, että ei tarvitse puhua asiasta enempää.
Myöhemmin jatkoi, että hänellä menee muutenkin enemmän rahaa kuukaudessa ruokaan, kun oli suunnitellut. Hän on asettanut itselleen 50 euron kuukausibudjetin ja koska pyydän ostamaan juustoa, kahvia ym niin hänen budjetti ylittyy. Ostaa viikonloppuna eväät valmiiksi itselleen ja niihin menee 25 euroa, toiset 25 olisi kuulemma muuhun syömiseen, mutta ylittyy minun takia. Olen kuitenkin laskeskellut, että minulla ruokamenot kasvaneet kuukaudessa noin 80-100 euroa hänen kanssaan. Hänen mielestään hänen syöminen päiväruuasta ja aamu/iltapaloista kuitenkin jotain senttejä vaikka syökin noin 300g lihaa ruualla ja ison kulhon muroja/mysliä sekä kasan grillileipiä aamulla.
Nyt mietinkin, että olenko oikeasti kohtuuton? Mielestäni hän on kyllä jäänyt rahallisesti plussan puolelle tässä.
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän vastaava tilanne. Käyn ite töissä ja syön työpaikkalounaan. Mies on työtön, loisii mun luona ja luonnollisesti syö päiväruuan kotona. Silti mulla menee enemmän ruokakauppaan rahaa, vaikka tämäkin mies urheilee ja syö paljon. Sitten valittelee välillä miten on syönyt vaan makaroonia tms. jos minä en ole käynyt kaupassa ja hänelle ei ole kunnon lounastarpeita.
Välillä otan asian esiin, ja sillon aina pariksi viikoksi skarppaa ja hakee enemmän ruokaa. Kirjasin vasta tarkasti ylös joka ikisen ruokaostoksen, toukokuussa mulla meni 350 euroa. Ja työpaikkalounaat siis päälle. En millään usko että miehellä on paljon yli satasta mennyt, ei me kahdestaan niin paljoa syödä eikä kumpikaan ole ostanut mitään kallista.
Ja en tosiaan tiedä miksi roikun tässä, tällä hetkellä meillä tökkii muutkin asiat aika pahasti.
Voisi kyllä laittaa ruuat valmiiksi ja muuten olla kotona aktiivinen jos ei käy töissä eikä ole varaa itseään elättää..
Just nain. Mulla on vahan sama tilanne kuin tuolla kommentoijalla, jonka viestiin vastasit. Siis siina mielessa, etta minunkin (avo)mieheni on tyoton. Mutta: mun mies laittaa viikolla kaikki ruuat (mun aamupalasta lahtien ja tekee mulle evaat toihin), siivoaa, pesee pyykit, tyhjentaa/tayttaa tiskikoneen, ruokkii ja kayttaa (mun) koiran ja huolehtii myos ruohonleikkuusta. Bonuksena saan seksia aina kun haluan (eli kaytannossa joka paiva). Mun ei tarvitse tehda mitaan muuta kuin kayda toissa.
No joo kaupassa kaydaan yhdessa ja mina olen seka kuski etta maksumies. Maksan kaiken, "omilla rahoillaan" mies ostaa lahinna vaatteita (tarpeeseen) ja makselee sitten kykyjensa mukaan kun kaydaan ulkona lounaalla tai illallisella viikonloppuisin.
Ja itseasiassa mua ei edes haittaa tama jarjestely. Asuin ennen miesta jonkin aikaa yksin ja isossa ok-talossa, pyyki- ja tiskihuollossa ja koirassa + terveellisen, tuoreen ruuan laittamisessa on aika iso homma tyopaivan paalle. Ma pystyn kevyesti elattamaan meidat molemmat lomia ja viikonloppuhuvituksia myoten, vastapalvelukseksi saan huolettoman elaman arjessa ja ihanan miehen seuraksi.
P.S. Mun mies syo yleensa lounaaksi nuudeleita. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies on aina maksanut mukisematta ruuat, eikä kukaan ole jemmailut mitään omia ruokiaan minnekään. Se maksaa, jolla rahaa on eniten. Itselläni pieni palkka.
Mutta onhan se eriasia avosuhteissa ja uusperheissä
Vaikeeta on, on vaikeeta joillakin. Zemppiä!
Miehet usein heijastavat äitisuhdettaan kaikkiin naisiin. Pitää äitiään lokkina (! Kuka ihme tekee niin !?) ja sitä kautta pelkää sinunkin riistävän itseään.
Jos hermosi kestää moista miestä niin täysin erilliset rahat ja tarvikkeet. Jos tunkee jotain herkkuja ostoskoriisi, syötät ne lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä grammalleen laskenut ruuat, tarkka tyttö olet.
Mutta jos olet yksinhuoltaja täytyykin olla tarkka.
Voi, olla ettei mies käsitä lapsiperheen ruokakuluja ollenkaan.
Jos hän on lomillaan ja joka vkonloppu luonasi, tokihan hänen oma ruokansa täytyy maksaa.Pihiltä kaverilta vaikuttaa, jos ei raski naisystävälleen silloin tällöin edes burgerin tarjota, ja jos tarjoaa, niin siitäkin valittaa.
Osta vähemmän ja erityisesti halvempaa ruokaa silloin, kun mies luonasi.
Vain vähän punaista lihaa ym. sellaista.
Kun ruoka huononee, palautetta voi tulla, ota silloin asia kylmästi esiin.Enemmän vaikuttaa siltä, ettei mies hahmota yksin syövänsä melkein saman kuin äiti + lapset.
Tätä olen miettinyt, että eikö oikeasti vaan tajua kuinka paljon syö ja kuinka paljon hänen ruokailunsa kasvattaa minun ruokalaskuja. Siksi en nyt suoralta kädeltä ole heittämässä kirvestä kaivoon, ehkä hän todella voi luulla minun hyötyvän hänestä rahallisesti? No totuus selviää äkkiä, kun saa ruveta ostamaan omat ruuat eikä tarvitse ostaa mitään yhteistä syötävää tänne. Lapset on sen verran isoja, että heille jos sanoo, että nämä ovat meidän hyllyt jääkaapissa ja ylähylly miesystäväni niin syövät kyllä vaan meidän hyllyiltä. Muutenkin kysyvät välillä saako jotain ottaa, kun tietävät, että jotkut jutut on minun leipomuksia varten tm ja herkuista aina kysyy monta kenellekin. Olen opettanut, että extraherkut jaetaan eikä ensimmäisenä kotona oleva saa syödä kaikkea.
Sitten kun asutte yhdessä, maksatte kulut puoliksi. Nyt molemmat saisi maksaa omat ruokansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän pitää sinua elättäjänä. Tee selväksi että tästä lähin kumpikin ostaa omat ruokansa ja syö vain omiaan.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän vastaava tilanne. Käyn ite töissä ja syön työpaikkalounaan. Mies on työtön, loisii mun luona ja luonnollisesti syö päiväruuan kotona. Silti mulla menee enemmän ruokakauppaan rahaa, vaikka tämäkin mies urheilee ja syö paljon. Sitten valittelee välillä miten on syönyt vaan makaroonia tms. jos minä en ole käynyt kaupassa ja hänelle ei ole kunnon lounastarpeita.
Välillä otan asian esiin, ja sillon aina pariksi viikoksi skarppaa ja hakee enemmän ruokaa. Kirjasin vasta tarkasti ylös joka ikisen ruokaostoksen, toukokuussa mulla meni 350 euroa. Ja työpaikkalounaat siis päälle. En millään usko että miehellä on paljon yli satasta mennyt, ei me kahdestaan niin paljoa syödä eikä kumpikaan ole ostanut mitään kallista.
Ja en tosiaan tiedä miksi roikun tässä, tällä hetkellä meillä tökkii muutkin asiat aika pahasti.
Voisi kyllä laittaa ruuat valmiiksi ja muuten olla kotona aktiivinen jos ei käy töissä eikä ole varaa itseään elättää..
Just nain. Mulla on vahan sama tilanne kuin tuolla kommentoijalla, jonka viestiin vastasit. Siis siina mielessa, etta minunkin (avo)mieheni on tyoton. Mutta: mun mies laittaa viikolla kaikki ruuat (mun aamupalasta lahtien ja tekee mulle evaat toihin), siivoaa, pesee pyykit, tyhjentaa/tayttaa tiskikoneen, ruokkii ja kayttaa (mun) koiran ja huolehtii myos ruohonleikkuusta. Bonuksena saan seksia aina kun haluan (eli kaytannossa joka paiva). Mun ei tarvitse tehda mitaan muuta kuin kayda toissa.
No joo kaupassa kaydaan yhdessa ja mina olen seka kuski etta maksumies. Maksan kaiken, "omilla rahoillaan" mies ostaa lahinna vaatteita (tarpeeseen) ja makselee sitten kykyjensa mukaan kun kaydaan ulkona lounaalla tai illallisella viikonloppuisin.
Ja itseasiassa mua ei edes haittaa tama jarjestely. Asuin ennen miesta jonkin aikaa yksin ja isossa ok-talossa, pyyki- ja tiskihuollossa ja koirassa + terveellisen, tuoreen ruuan laittamisessa on aika iso homma tyopaivan paalle. Ma pystyn kevyesti elattamaan meidat molemmat lomia ja viikonloppuhuvituksia myoten, vastapalvelukseksi saan huolettoman elaman arjessa ja ihanan miehen seuraksi.
P.S. Mun mies syo yleensa lounaaksi nuudeleita. :)
Kuulostaa ihanalta tyypiltä miehesi, kuten myös sinä ollessasi kiitollinen panostuksesta jonka mies pystyy antamaan. Hän selvästi haluaa tehdä osansa vaikka ei rahallisesti pysty samaan sinun kanssa. Kaikkea ei mitata rahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet usein heijastavat äitisuhdettaan kaikkiin naisiin. Pitää äitiään lokkina (! Kuka ihme tekee niin !?) ja sitä kautta pelkää sinunkin riistävän itseään.
Jos hermosi kestää moista miestä niin täysin erilliset rahat ja tarvikkeet. Jos tunkee jotain herkkuja ostoskoriisi, syötät ne lapsille.
Ai hitto, rupesi naurattamaan mielikuva tilanteesta. Kuinkahan naama venähtäisi, kun ovella huutaisin "Lapset, toin teille parit suklaalevyt, jakakaa keskenänne!". :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistista oireilua, vaikka tämä sanonta onkin kulunut klisee.
Mies kai pelkää, että sinä ja perheesi jotenkin hyödytte hänestä.
Erityisesti varoo, että lapset eivät saisi hänen ostamiaan tarpeita.Millainen on hänen perhe- ja naistaustansa, onko sitä ollenkaan?
Onko oppinut jakamaan omastaan, onko tottunut elämään ryhmässä aikuisiällä.
Aivan suunnattoman itsekkäältä kuulostaa.Kummalliselta tuntuisi omat ruokahyllyt, kun ei ole mitään terveydellisiä rajoitteita.
Aina puhuu siitä kuinka on kiva antaa lahjoja ym ja esim siskoltaan ostaa hänen vikaostoksiaan, kännykkä, pelikone yms kaupan hintaan koska kertomansa mukaan tukee rahallisesti ja uudelle kännykälle voi jossain vaiheessa olla käyttöä. Kaverille kustantaa sisäänpääsyjä standuppiin yms.
Puhuu puhuu, mutta tekeekö? Voisin vaikka lyödä vetoa että mies myös puhuu niille kavereilleen kuinka ostaa köyhälle yh kumppanilleen ja tämän lapsille ruokaa, vie lapsia huvipuistoon, ja vielä tekee melkein kaikki kotityöt kaupan päälle. Niin mainio mies hän on!
Ts älä ole naiivi, tän tyypin ihmiset osaavat kyllä kiillottaa kuorensa mutta todellisuus voi olla ihan toinen.
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistista oireilua, vaikka tämä sanonta onkin kulunut klisee.
Mies kai pelkää, että sinä ja perheesi jotenkin hyödytte hänestä.
Erityisesti varoo, että lapset eivät saisi hänen ostamiaan tarpeita.Millainen on hänen perhe- ja naistaustansa, onko sitä ollenkaan?
Onko oppinut jakamaan omastaan, onko tottunut elämään ryhmässä aikuisiällä.
Aivan suunnattoman itsekkäältä kuulostaa.Kummalliselta tuntuisi omat ruokahyllyt, kun ei ole mitään terveydellisiä rajoitteita.
Aina puhuu siitä kuinka on kiva antaa lahjoja ym ja esim siskoltaan ostaa hänen vikaostoksiaan, kännykkä, pelikone yms kaupan hintaan koska kertomansa mukaan tukee rahallisesti ja uudelle kännykälle voi jossain vaiheessa olla käyttöä. Kaverille kustantaa sisäänpääsyjä standuppiin yms.
Puhuu puhuu, mutta tekeekö? Voisin vaikka lyödä vetoa että mies myös puhuu niille kavereilleen kuinka ostaa köyhälle yh kumppanilleen ja tämän lapsille ruokaa, vie lapsia huvipuistoon, ja vielä tekee melkein kaikki kotityöt kaupan päälle. Niin mainio mies hän on!
Ts älä ole naiivi, tän tyypin ihmiset osaavat kyllä kiillottaa kuorensa mutta todellisuus voi olla ihan toinen.
Tätä olen kyllä miettinyt sillä anteliaisuus ei minulle näyttäydy vaikka sanoo rakastavansa. Juurikin esim joskus maksaa hampurilaiseni, mutta toisella kerralla mitään sopimatta laittaa ostoksiini omia herkkujaan tai maksattaa ulkona syödessä triplasti kalliimmat ruokansa minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistista oireilua, vaikka tämä sanonta onkin kulunut klisee.
Mies kai pelkää, että sinä ja perheesi jotenkin hyödytte hänestä.
Erityisesti varoo, että lapset eivät saisi hänen ostamiaan tarpeita.Millainen on hänen perhe- ja naistaustansa, onko sitä ollenkaan?
Onko oppinut jakamaan omastaan, onko tottunut elämään ryhmässä aikuisiällä.
Aivan suunnattoman itsekkäältä kuulostaa.Kummalliselta tuntuisi omat ruokahyllyt, kun ei ole mitään terveydellisiä rajoitteita.
Aina puhuu siitä kuinka on kiva antaa lahjoja ym ja esim siskoltaan ostaa hänen vikaostoksiaan, kännykkä, pelikone yms kaupan hintaan koska kertomansa mukaan tukee rahallisesti ja uudelle kännykälle voi jossain vaiheessa olla käyttöä. Kaverille kustantaa sisäänpääsyjä standuppiin yms.
Puhuu puhuu, mutta tekeekö? Voisin vaikka lyödä vetoa että mies myös puhuu niille kavereilleen kuinka ostaa köyhälle yh kumppanilleen ja tämän lapsille ruokaa, vie lapsia huvipuistoon, ja vielä tekee melkein kaikki kotityöt kaupan päälle. Niin mainio mies hän on!
Ts älä ole naiivi, tän tyypin ihmiset osaavat kyllä kiillottaa kuorensa mutta todellisuus voi olla ihan toinen.
Tätä olen kyllä miettinyt sillä anteliaisuus ei minulle näyttäydy vaikka sanoo rakastavansa. Juurikin esim joskus maksaa hampurilaiseni, mutta toisella kerralla mitään sopimatta laittaa ostoksiini omia herkkujaan tai maksattaa ulkona syödessä triplasti kalliimmat ruokansa minulla.
Voit olla täysin varma että miehen puheissa nuo teot näyttäytyvät ihan eri lailla... Joko siis a - miehesi tietoisesti valehtelee kuinka on muille antelias, tai b - mies on täysin sokea omalle käytökselleen ja kohtelee myös muita samalla lailla mutta kuvittelee olevansa antelias tai c - mies oikeasti on antelias siskolleen ja kavereilleen, mutta käyttäytyy sinua kohtaan ihan eri lailla ja suoraan sanottuna käyttää sinua hyväkseen.
Mikä näistä vaihtoehdoista on mieluisin?
Vierailija kirjoitti:
Hän pitää sinua elättäjänä. Tee selväksi että tästä lähin kumpikin ostaa omat ruokansa ja syö vain omiaan.
Vaikea tehdä päätöstä ajatteleeko hän noin vai luuleeko oikeasti maksavansa enemmän kuin syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistista oireilua, vaikka tämä sanonta onkin kulunut klisee.
Mies kai pelkää, että sinä ja perheesi jotenkin hyödytte hänestä.
Erityisesti varoo, että lapset eivät saisi hänen ostamiaan tarpeita.Millainen on hänen perhe- ja naistaustansa, onko sitä ollenkaan?
Onko oppinut jakamaan omastaan, onko tottunut elämään ryhmässä aikuisiällä.
Aivan suunnattoman itsekkäältä kuulostaa.Kummalliselta tuntuisi omat ruokahyllyt, kun ei ole mitään terveydellisiä rajoitteita.
Aina puhuu siitä kuinka on kiva antaa lahjoja ym ja esim siskoltaan ostaa hänen vikaostoksiaan, kännykkä, pelikone yms kaupan hintaan koska kertomansa mukaan tukee rahallisesti ja uudelle kännykälle voi jossain vaiheessa olla käyttöä. Kaverille kustantaa sisäänpääsyjä standuppiin yms.
Puhuu puhuu, mutta tekeekö? Voisin vaikka lyödä vetoa että mies myös puhuu niille kavereilleen kuinka ostaa köyhälle yh kumppanilleen ja tämän lapsille ruokaa, vie lapsia huvipuistoon, ja vielä tekee melkein kaikki kotityöt kaupan päälle. Niin mainio mies hän on!
Ts älä ole naiivi, tän tyypin ihmiset osaavat kyllä kiillottaa kuorensa mutta todellisuus voi olla ihan toinen.
Tätä olen kyllä miettinyt sillä anteliaisuus ei minulle näyttäydy vaikka sanoo rakastavansa. Juurikin esim joskus maksaa hampurilaiseni, mutta toisella kerralla mitään sopimatta laittaa ostoksiini omia herkkujaan tai maksattaa ulkona syödessä triplasti kalliimmat ruokansa minulla.
Voit olla täysin varma että miehen puheissa nuo teot näyttäytyvät ihan eri lailla... Joko siis a - miehesi tietoisesti valehtelee kuinka on muille antelias, tai b - mies on täysin sokea omalle käytökselleen ja kohtelee myös muita samalla lailla mutta kuvittelee olevansa antelias tai c - mies oikeasti on antelias siskolleen ja kavereilleen, mutta käyttäytyy sinua kohtaan ihan eri lailla ja suoraan sanottuna käyttää sinua hyväkseen.
Mikä näistä vaihtoehdoista on mieluisin?
Näistä haluaisin sanoa b, koska silloin asiat on vielä selitettävissä kulut todistamalla, vaikkapa kummankin jatkossa maksaessa kaiken omansa itse.
Siskolleen hän on kyllä antelias sanomillaan tavoin. Kerran nosti myös esille keskustelun tilanteesta jos olisimme naimisissa. Tällöin olisi avioehto ja testamenttaisi koko omaisuutensa siskon lapsille koska hänellä ei ole omia lapsia ja hän ei haluaisi testamentata mitään minulle vaikka olisimme naimisissa koska silloin syntyisi tilanne, että minun lapset saattaisivat periä jotain alunperin häneltä jäänyttä, kun minä kuolen. Kuulemma jos olisin lapseton hän haluaisi minun perivän kaiken mikäli olisimme naimisissa ja hän kuolee ensin. Mökötystä seurasi silloinkin koska sanoin, että keskustelun perusteella en halua ikinä omistaa mitään yhdessä ja hän saa testamentata kaiken ihan kenelle haluaa eikä minun tarvitse edes tietää kenelle. Minä testamenttaan kaiken lapsilleni ja avioehdolla rajataan myös lesken asumisoikeus pois minun talosta. Hän voi hommata vaikka mökin tai kerrostalokämpän jota pitää vuokrattuna siltä varalta, että kuolen ennen häntä.
Onko monillakin oikeasti näin vaikeaa jos toisella lapsia ja toisella ei? Vai liittyykö tämä edes lapsiin, ehkä samanlaisia ongelmia myös lapsettomilla pareilla?
Hyllyt tyhjätty miehen ruokia varten. Täytyy sanoa, että käy kaupan kautta ja ostaa omat ruuat, kun seuraavan kerran tänne tulee.
Oikeastaan tuntuu aika mukavalta, kun nyt voi paremmin ostaa mitä huvittaa itselle ja lapsille, kun niistä sitten oikeasti meille riittääkin. Tosin nyt on tullut syötyä itse terveellisemmin koska kasvikset ovat ainoat mitkä hyvin säilyy minulle vaikka töihin evääksi.
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.
Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?
Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?
Kyllä ostan lahjoja. Syntymäpäivä- ja joululahjan sekä myös muuten vaan saatan ostaa jonkun vaatteen vaikka jos näen jonkun kivannäköisen mistä arvelen hänen tykkäävän. Joskus jossain keskustelussa hän väheksyi antamiani vaatteita sanoen, että ei ne paljoa maksa niin olen nyt vähentänyt ostamista. Hän viittasi siihen, että tykkään kytätä hyviä tarjouksia ja kiertelen myös kirpputoreilla tekemässä löytöjä. Kuitenkin itse koen, että tuollaisissa ylimääräisissä yllätyksissä ei ole väliä onko maksanut kympin vai satasen vaan ajatus merkitsee.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?
Tuo muuten onkin hassua. Hän olettaa, että suhteessa nainen on vain hyötyäkseen jotain, yleensä rahallisesti. Olen monta kertaa sanonut, että en hyödy hänestä rahallisesti ja hän jatkuvaan kysyy miksi olen hänen kanssaan, mitä siitä hyödyn.
Enemmän vaikuttaa siltä, ettei mies hahmota yksin syövänsä melkein saman kuin äiti + lapset.