Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Ruokakulujen jakaminen suhteessa.
Rahasta
03.06.2019 |
Mies tyytymätön ruokakulujen jakamiseen. Minulle kävisi hyvin täysin erilliset ruuat kuin myös suunilleen omien kulujen maksaminen.
Mies on lapseton, käytännössä asuu minun ja lasteni kotona. Ostan kaikki pesuaineet, hän suihkussa käydessään käyttää poikani pesuaineita, pesen osan hänen pyykeistään ja osan hän pesee kotonaan.
Laitan ruuat ja mies syö suunilleen puolet ruokamäärästä, valikoiden lihaa enemmän, esim pihvejä syö kolme kerrallaan ja minä lapsineni saman määrän.
Aamiaisella kulhollinen muroja/mysliä, 4 leipää juustolla ja kinkulla sekä rahkaa ja kaksi kuppia kahvia. Minulla ja lapsilla kuluu sama määrä ilman rahkaa ja juon kahvia vain kupillisen.
Illalla mies syö 4 leipää tai esimerkiksi pakastepitsan. Lapsilla menee kolme leipää ja jogurttia tai muroja, lisäksi päivän aikana jotain hedelmiä. Itse syön salaattia, kurkkua ja tomaatin sekä noin 50g raejuustoa tai lautasellisen puuroa maapähkinävoilla.
Mies ostaa valmisruokaa töihin, rahkojaan ja herkkuja jotka syö yksin.
Minä ostan pääosin lihat ja lisukkeet sekä leivät yms sekä kaikki mitä lapset pelkästään syö tai minä heidän kanssaan.
Olen pyytänyt miestä ostamaan välillä juuston, leipää, leikkeleet tai joskus lihaa.
Yhdessä kaupassa ollessamme mies välillä kysymättä kerää ostoksiini suklaata ja rahkaa jotka sitten kotona piilottaa, että lapset eivät tule osingoille. Lisäksi juo ostamiani proteiinijuomia.
Välillä käymme kahdestaan hampurilaisella jos olemme kaupoilla tm ja mies saattaa maksaa 4 euron syötäväni. Yritän tarjota käteistä, mutta ei huoli ja oletan hänen haluavan tarjota vaikka siksi, että olemme minun autolla liikkeellä. Seuraavalla kerralla kysymättä maksattaa minulla omat syötävänsä joiden hinta yleensä 15 euroa.
Viimeksi olimme taas ottamassa ruokaa mukaan. Automaatista tein tilaukseni, 4,5€ ja olin siirtymässä maksuruutuun. Mies äkkiä näppäsi takaisin valikkoon ja valitsi tuotteita 9 euron edestä jonka jälkeen siirtyi maksuruutuun. Oletin hänen haluavan maksaa koska olimme taas minun autolla liikkeellä ja hän tuolla tavalla lisäsi samaan tilaukseen. No närkästyneenä sanoi "Aha, vai niin, että taas minä maksan" ja kaivoi korttinsa. Sanoin, että en ole missään vaiheessa edes pyytänyt tai halunnut, että aina tilataan samaan laskuun, hän on se joka kokee hankalaksi tilata eri kuitille ja minusta systeemi jossa maksamme vuorotellen ei ole reilu koska hänen ruuat maksaa 2 tai 3 kertaa niin paljon kuin minun. Mies tuohtuneena totesi, että ei tarvitse puhua asiasta enempää.
Myöhemmin jatkoi, että hänellä menee muutenkin enemmän rahaa kuukaudessa ruokaan, kun oli suunnitellut. Hän on asettanut itselleen 50 euron kuukausibudjetin ja koska pyydän ostamaan juustoa, kahvia ym niin hänen budjetti ylittyy. Ostaa viikonloppuna eväät valmiiksi itselleen ja niihin menee 25 euroa, toiset 25 olisi kuulemma muuhun syömiseen, mutta ylittyy minun takia. Olen kuitenkin laskeskellut, että minulla ruokamenot kasvaneet kuukaudessa noin 80-100 euroa hänen kanssaan. Hänen mielestään hänen syöminen päiväruuasta ja aamu/iltapaloista kuitenkin jotain senttejä vaikka syökin noin 300g lihaa ruualla ja ison kulhon muroja/mysliä sekä kasan grillileipiä aamulla.
Nyt mietinkin, että olenko oikeasti kohtuuton? Mielestäni hän on kyllä jäänyt rahallisesti plussan puolelle tässä.
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun asutte yhdessä, maksatte kulut puoliksi. Nyt molemmat saisi maksaa omat ruokansa.
Lisäksi miehen kuuluu osallistua arjen askareisiin. Ei voi olla täysihoito vaikka ei virallisesti asu yhdessä jos kuitenkin pääosin aikansa viettää yhdessä ja yöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?Kyllä ostan lahjoja. Syntymäpäivä- ja joululahjan sekä myös muuten vaan saatan ostaa jonkun vaatteen vaikka jos näen jonkun kivannäköisen mistä arvelen hänen tykkäävän. Joskus jossain keskustelussa hän väheksyi antamiani vaatteita sanoen, että ei ne paljoa maksa niin olen nyt vähentänyt ostamista. Hän viittasi siihen, että tykkään kytätä hyviä tarjouksia ja kiertelen myös kirpputoreilla tekemässä löytöjä. Kuitenkin itse koen, että tuollaisissa ylimääräisissä yllätyksissä ei ole väliä onko maksanut kympin vai satasen vaan ajatus merkitsee.
Tama. Mun miehelle on ns. "kunnia-asia" ostaa mulle aina perjantaisin kimppu leikkokukkia. Ne on yleensa alennuskukkia jostain marketista, mutta arvostan itse eletta. Hintavampi kimppu naivettyy lahes samassa ajassa, kauniita ovat rakkaudella ostetut alennuskukatkin, kun vahastaan antaa. Mun mielesta on ihanaa, etta mies itse ajaa fillarilla sinne kauppaan erikseen niita kukkia ostamaan, vaikka kaydaan yleensa kerran viikossa ruokakaupassa minun autolla - mutta sitten kukat eivat olisi valmiina odottamassa minua maljakossa, kun paasen toista. <3
Mutta...sun mies siis vaheksyy jopa sun antamia lahjoja? o_0 Ihan kamalan ilkeaa.
Ma sain muuten joululahjaksi mieheltani mekon. Tunnistin etiketin tietysti ja tiesin etta mekko oli ollut ns. halpa (= alle parikymppia). Mutta kaunis se mekko oli, kooltaan sopiva, vari minulle sopiva ja mies oli viela ahertanyt sen kauniiseen pakettiin. Naki, etta lahjaan oli laitettu ajatusta ja aikaa.
En nyt kerro naita asioita leveillakseni - vaikka toki olenkin iloinen miehestani - vaan huomauttaakseni, etta toisenlaisiakin miehia on olemassa...
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?Tuo muuten onkin hassua. Hän olettaa, että suhteessa nainen on vain hyötyäkseen jotain, yleensä rahallisesti. Olen monta kertaa sanonut, että en hyödy hänestä rahallisesti ja hän jatkuvaan kysyy miksi olen hänen kanssaan, mitä siitä hyödyn.
Ymmärrät varmaan että mies itse on suhteessa vain hyötyäkseen, ja siksi luulee muidenkin olevan?
Mitä enemmän tyypistä kerrot, sitä enemmän ihmettelen miksi olet tuossa suhteessa. Eihän kyse enää ole edes mistään plus-miinus-laskun tuloksesta vaan siitä, että mies on itsekäs, sinua tietoisesti hyväksikäyttävä loinen. Jos hän vaan ei hoksaisi plusmiinuslaskua, hän olisi enemmän kuin halukas laskemaan kulut tarkkaan, ja esim ravintolassa mielellään ottaisi omat laskut. Kuitenkin nyt mies oikein hankkiutuu tilanteisiin jossa voi sysätä maksut sulle.
Kun mies näkee omat hyllynsä, sen sijaan että ilahtuisi (jos hän vain luulisi käyttävänsä enemmän rahaa kuin sinä, tämänhän pitäisi merkitä että hän alkaa nyt säästää), hän suuttuu ja/tai hyllyistä huolimatta syö silti teidänkin eväitä (ja suuttuu kun huomautat).
Ap kannattaa aina ajatella kuinka käyttäytyy ihminen joka aidosti ei vaan ymmärrä, ja kuinka sellainen joka tahallaan yrittää hyötyä. Miehesi käyttäytyy nyt tasan niinkuin sellainen joka yrittää hyötyä, eikä pätkääkään kuin viattomasti ymmärtämätön.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuossa yhtälössä on paras että sinä maksat omasi ja lasten ruoat, mies maksaa sitten omansa, vaikka eri hyllylle laittaa ne pihvinsä... Sulla on kuitenkin vastuu itsestäsi ja lapsista, mies on vastuussa vain itsestään. En tiedä kuinka vakava suhteenne on, olisihan se kiva jos mies ottaisi vastuuta teistä kaikista mutta noh.. lapsesi eivät ole hänen joten ei sitä voi vaatiakaan.
Ei voikaan vaatia, enkä vaadi. Minä myös pärjään oikein hyvin yksin lapsieni kanssa.
Ainoastaan vaadin/oletan, että lapsiani kohdellaan mukavasti kuten nyt ihmisiä yleensäkin. Jos juttelevat niin vastataan yms. Samaa kohteliasta käytöstä vaadin lapsiltani muita ihmisiä kohtaan.
Jos hän haluaa isompaa roolia lasten elämässä, osallistua yhteiseen tekemiseen esimerkiksi niin hänellä on siihen mahdollisuus, sillä lapset ottavat avosylin vastaan. Nykyään mies kuitenkin on halunnut jättäytyä enemmän ulkopuolelle ja minä teen yksin lasten kanssa asioita jos he jotain haluavat yhdessä tehdä. Esimerkiksi viimeksi mies ei halunnutkaan lenkille koska tyttäreni lähti uutta pyörää testailemaan ja lenkkiseuraksi.
treffit kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?Kyllä ostan lahjoja. Syntymäpäivä- ja joululahjan sekä myös muuten vaan saatan ostaa jonkun vaatteen vaikka jos näen jonkun kivannäköisen mistä arvelen hänen tykkäävän. Joskus jossain keskustelussa hän väheksyi antamiani vaatteita sanoen, että ei ne paljoa maksa niin olen nyt vähentänyt ostamista. Hän viittasi siihen, että tykkään kytätä hyviä tarjouksia ja kiertelen myös kirpputoreilla tekemässä löytöjä. Kuitenkin itse koen, että tuollaisissa ylimääräisissä yllätyksissä ei ole väliä onko maksanut kympin vai satasen vaan ajatus merkitsee.
Tama. Mun miehelle on ns. "kunnia-asia" ostaa mulle aina perjantaisin kimppu leikkokukkia. Ne on yleensa alennuskukkia jostain marketista, mutta arvostan itse eletta. Hintavampi kimppu naivettyy lahes samassa ajassa, kauniita ovat rakkaudella ostetut alennuskukatkin, kun vahastaan antaa. Mun mielesta on ihanaa, etta mies itse ajaa fillarilla sinne kauppaan erikseen niita kukkia ostamaan, vaikka kaydaan yleensa kerran viikossa ruokakaupassa minun autolla - mutta sitten kukat eivat olisi valmiina odottamassa minua maljakossa, kun paasen toista. <3
Mutta...sun mies siis vaheksyy jopa sun antamia lahjoja? o_0 Ihan kamalan ilkeaa.
Ma sain muuten joululahjaksi mieheltani mekon. Tunnistin etiketin tietysti ja tiesin etta mekko oli ollut ns. halpa (= alle parikymppia). Mutta kaunis se mekko oli, kooltaan sopiva, vari minulle sopiva ja mies oli viela ahertanyt sen kauniiseen pakettiin. Naki, etta lahjaan oli laitettu ajatusta ja aikaa.
En nyt kerro naita asioita leveillakseni - vaikka toki olenkin iloinen miehestani - vaan huomauttaakseni, etta toisenlaisiakin miehia on olemassa...
Ihana. Oma isänikin ostaa aina kerran kuukaudessa kimpun neilikoita äidilleni. Äiti aina yhtä iloisena esittelee minkä värisiä tällä kertaa. He ovat olleet naimisissa 35 vuotta ja rakkaus ja kunnioitus toisiinsa näkyy joka kerta, kun näen heidät. Kaikki ne pienet ja suuretkin teot ja toisen tukeminen vuosien varrella elämän haasteissa.
Minulle ei siunaantunut samaa onnea, mutta jokaisella erilainen elämä, pitää nauttia niistä asioista joita itsellä on. Minulla jos ei muuta niin ainakin olen itse selvinnyt aina rahallisesti ja minulla on mahtavat lapset jotka arvostavat minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?Tuo muuten onkin hassua. Hän olettaa, että suhteessa nainen on vain hyötyäkseen jotain, yleensä rahallisesti. Olen monta kertaa sanonut, että en hyödy hänestä rahallisesti ja hän jatkuvaan kysyy miksi olen hänen kanssaan, mitä siitä hyödyn.
Ymmärrät varmaan että mies itse on suhteessa vain hyötyäkseen, ja siksi luulee muidenkin olevan?
Mitä enemmän tyypistä kerrot, sitä enemmän ihmettelen miksi olet tuossa suhteessa. Eihän kyse enää ole edes mistään plus-miinus-laskun tuloksesta vaan siitä, että mies on itsekäs, sinua tietoisesti hyväksikäyttävä loinen. Jos hän vaan ei hoksaisi plusmiinuslaskua, hän olisi enemmän kuin halukas laskemaan kulut tarkkaan, ja esim ravintolassa mielellään ottaisi omat laskut. Kuitenkin nyt mies oikein hankkiutuu tilanteisiin jossa voi sysätä maksut sulle.
Kun mies näkee omat hyllynsä, sen sijaan että ilahtuisi (jos hän vain luulisi käyttävänsä enemmän rahaa kuin sinä, tämänhän pitäisi merkitä että hän alkaa nyt säästää), hän suuttuu ja/tai hyllyistä huolimatta syö silti teidänkin eväitä (ja suuttuu kun huomautat).
Ap kannattaa aina ajatella kuinka käyttäytyy ihminen joka aidosti ei vaan ymmärrä, ja kuinka sellainen joka tahallaan yrittää hyötyä. Miehesi käyttäytyy nyt tasan niinkuin sellainen joka yrittää hyötyä, eikä pätkääkään kuin viattomasti ymmärtämätön.
AP - tama! Miehen reaktio tasta hyllysysteemista tulee kertomaan kaiken, mita tarvitsee tietaa. Jos han tosiaan ilahtuu, niin hyva. Jos suuttuu ym, ei hyva...
Oletko varma että mies on niin antelias muita kohtaan? Seurustelin persoonallisuushäiriöisen miehen kanssa, ja hän paljastui häikäilemättömäksi lokiksi. Oli jatkuvasti minun talossani osallistumatta mitenkään juokseviin kuluihin ja ajeltiin minun autollani kaikkialle, ei tietenkään ikinä maksanut bensaa. Söi hyvällä ruokahalulla kaikkea mitä vaan löysi, joskus harvoin kävi itse ruokakaupassa ja silloin siitä tehtiin iso numero. Ruokakaupassa maksoin siis aina minä, samoin myös ravintolassa. Jos yritin ottaa erittäin epätasaisesti jakautuvat kustannukset puheeksi, mies suuttui ja pokkana väitti miten suurilla summilla hän on minua elättänyt. Vaikka siis jopa yritti maksattaa tupakkansakin vaivihkaa minulla (jos kuuli että olin lähdössä kauppaan, pyysi "ohimennen" tuomaan askin kun "juuri huomasi" niiden loppuvan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni kyllä kyrsis maksella naisen ylihintaisia gourmee ja luomu vegaani ruokia.
max 120e ruokaan kk kirjoitti:
Itseäni kyllä kyrsis maksella naisen ylihintaisia gourmee ja luomu vegaani ruokia.
Mutta silti söisit niitä hyvällä ruokahalulla kuten apn mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?Tuo muuten onkin hassua. Hän olettaa, että suhteessa nainen on vain hyötyäkseen jotain, yleensä rahallisesti. Olen monta kertaa sanonut, että en hyödy hänestä rahallisesti ja hän jatkuvaan kysyy miksi olen hänen kanssaan, mitä siitä hyödyn.
Ymmärrät varmaan että mies itse on suhteessa vain hyötyäkseen, ja siksi luulee muidenkin olevan?
Mitä enemmän tyypistä kerrot, sitä enemmän ihmettelen miksi olet tuossa suhteessa. Eihän kyse enää ole edes mistään plus-miinus-laskun tuloksesta vaan siitä, että mies on itsekäs, sinua tietoisesti hyväksikäyttävä loinen. Jos hän vaan ei hoksaisi plusmiinuslaskua, hän olisi enemmän kuin halukas laskemaan kulut tarkkaan, ja esim ravintolassa mielellään ottaisi omat laskut. Kuitenkin nyt mies oikein hankkiutuu tilanteisiin jossa voi sysätä maksut sulle.
Kun mies näkee omat hyllynsä, sen sijaan että ilahtuisi (jos hän vain luulisi käyttävänsä enemmän rahaa kuin sinä, tämänhän pitäisi merkitä että hän alkaa nyt säästää), hän suuttuu ja/tai hyllyistä huolimatta syö silti teidänkin eväitä (ja suuttuu kun huomautat).
Ap kannattaa aina ajatella kuinka käyttäytyy ihminen joka aidosti ei vaan ymmärrä, ja kuinka sellainen joka tahallaan yrittää hyötyä. Miehesi käyttäytyy nyt tasan niinkuin sellainen joka yrittää hyötyä, eikä pätkääkään kuin viattomasti ymmärtämätön.
Täytyy katsoa miten hän reagoi hyllyhommaan ja pitää huoli, että syö vaan omista hyllyistään. En aio perua tätä koska muuten sama tilanne ja rahasta riitely jatkuu. En myöskään aio antaa hänen maksaa ruokiani missään tilanteessa jotta hän ei sillä verukkeella pysty taas maksattamaan minulla omia kalliimpia syömisiään.
Sitten sen näkee vieläkö minun kanssa haluaa olla vai oliko vain jotta saisi rahallista hyötyä.
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?Tuo muuten onkin hassua. Hän olettaa, että suhteessa nainen on vain hyötyäkseen jotain, yleensä rahallisesti. Olen monta kertaa sanonut, että en hyödy hänestä rahallisesti ja hän jatkuvaan kysyy miksi olen hänen kanssaan, mitä siitä hyödyn.
Ymmärrät varmaan että mies itse on suhteessa vain hyötyäkseen, ja siksi luulee muidenkin olevan?
Mitä enemmän tyypistä kerrot, sitä enemmän ihmettelen miksi olet tuossa suhteessa. Eihän kyse enää ole edes mistään plus-miinus-laskun tuloksesta vaan siitä, että mies on itsekäs, sinua tietoisesti hyväksikäyttävä loinen. Jos hän vaan ei hoksaisi plusmiinuslaskua, hän olisi enemmän kuin halukas laskemaan kulut tarkkaan, ja esim ravintolassa mielellään ottaisi omat laskut. Kuitenkin nyt mies oikein hankkiutuu tilanteisiin jossa voi sysätä maksut sulle.
Kun mies näkee omat hyllynsä, sen sijaan että ilahtuisi (jos hän vain luulisi käyttävänsä enemmän rahaa kuin sinä, tämänhän pitäisi merkitä että hän alkaa nyt säästää), hän suuttuu ja/tai hyllyistä huolimatta syö silti teidänkin eväitä (ja suuttuu kun huomautat).
Ap kannattaa aina ajatella kuinka käyttäytyy ihminen joka aidosti ei vaan ymmärrä, ja kuinka sellainen joka tahallaan yrittää hyötyä. Miehesi käyttäytyy nyt tasan niinkuin sellainen joka yrittää hyötyä, eikä pätkääkään kuin viattomasti ymmärtämätön.
Täytyy katsoa miten hän reagoi hyllyhommaan ja pitää huoli, että syö vaan omista hyllyistään. En aio perua tätä koska muuten sama tilanne ja rahasta riitely jatkuu. En myöskään aio antaa hänen maksaa ruokiani missään tilanteessa jotta hän ei sillä verukkeella pysty taas maksattamaan minulla omia kalliimpia syömisiään.
Sitten sen näkee vieläkö minun kanssa haluaa olla vai oliko vain jotta saisi rahallista hyötyä.
Kannattaa varmaan informoida miesta tuosta hyllyhommasta ennen seuraavaa vierailua, etta tietaa tuoda omat sapuskat + suihkusaippuat ym. heti mukana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap suunnitelmasi kuulostaa tosi hyvältä, tsemppiä! Juuri noin pitää tehdä että asia selviää molemmille. Jos jaksat niin tule kertomaan myöhemmin miten kävi 🙂.
max 120e ruokaan kk kirjoitti:
Itseäni kyllä kyrsis maksella naisen ylihintaisia gourmee ja luomu vegaani ruokia.
Miten tämä liittyi aloitukseeni tai johonkin vastaukseen aloituksessa?
Meillä ainakin syödään perusruokaa, lihaa, kasviksia ja hedelmiä. Ei mitään erityisiä hienouksia eikä vegaaniruokavaliota kenelläkään.
Luomukasviksia ostan välillä ja jotain muita luomutuotteita kuten kananmunat ja maidon, mutta minäpä ne maksan niin varmasti minun oma asiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
treffit kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä tuntu kyllä nyt olevan keskivaikea asenneongelma. Hän siis pelkää koko ajan, että hänestä olisi sinulle joskus jotain taloudellista hyötyä. Niinpä hän sitten automaattisesti on kääntänyt asiat päälaelleen, eikä ehkä edes ymmärrä, että hänestä on tullut suhteen taloudellinen hyötyjä.
Syy löytynee sieltä lapsuudenperheen asetelmasta.Sisältää lisäksi antamisen vaikeuden. Muu ei selitä esim. syntymäpäivälahjojen antamisen vaikeutta.
Et kai muuten osta hänellekään koskaan mitään lahjoja?Muutenkin luulisin, että pidät häntä myös paljon kivempana ihmisenä, kuin hän oikeasti on.
Ehkäpä elät vielä tässä vaiheessa jonkinlaisessa ihastumisharhassa?Tuo muuten onkin hassua. Hän olettaa, että suhteessa nainen on vain hyötyäkseen jotain, yleensä rahallisesti. Olen monta kertaa sanonut, että en hyödy hänestä rahallisesti ja hän jatkuvaan kysyy miksi olen hänen kanssaan, mitä siitä hyödyn.
Ymmärrät varmaan että mies itse on suhteessa vain hyötyäkseen, ja siksi luulee muidenkin olevan?
Mitä enemmän tyypistä kerrot, sitä enemmän ihmettelen miksi olet tuossa suhteessa. Eihän kyse enää ole edes mistään plus-miinus-laskun tuloksesta vaan siitä, että mies on itsekäs, sinua tietoisesti hyväksikäyttävä loinen. Jos hän vaan ei hoksaisi plusmiinuslaskua, hän olisi enemmän kuin halukas laskemaan kulut tarkkaan, ja esim ravintolassa mielellään ottaisi omat laskut. Kuitenkin nyt mies oikein hankkiutuu tilanteisiin jossa voi sysätä maksut sulle.
Kun mies näkee omat hyllynsä, sen sijaan että ilahtuisi (jos hän vain luulisi käyttävänsä enemmän rahaa kuin sinä, tämänhän pitäisi merkitä että hän alkaa nyt säästää), hän suuttuu ja/tai hyllyistä huolimatta syö silti teidänkin eväitä (ja suuttuu kun huomautat).
Ap kannattaa aina ajatella kuinka käyttäytyy ihminen joka aidosti ei vaan ymmärrä, ja kuinka sellainen joka tahallaan yrittää hyötyä. Miehesi käyttäytyy nyt tasan niinkuin sellainen joka yrittää hyötyä, eikä pätkääkään kuin viattomasti ymmärtämätön.
Täytyy katsoa miten hän reagoi hyllyhommaan ja pitää huoli, että syö vaan omista hyllyistään. En aio perua tätä koska muuten sama tilanne ja rahasta riitely jatkuu. En myöskään aio antaa hänen maksaa ruokiani missään tilanteessa jotta hän ei sillä verukkeella pysty taas maksattamaan minulla omia kalliimpia syömisiään.
Sitten sen näkee vieläkö minun kanssa haluaa olla vai oliko vain jotta saisi rahallista hyötyä.Kannattaa varmaan informoida miesta tuosta hyllyhommasta ennen seuraavaa vierailua, etta tietaa tuoda omat sapuskat + suihkusaippuat ym. heti mukana...
Kyllä. Viestitellään kumminkin vaikka on muutaman päivän poissa täältä niin otan viesteissä puheeksi asian.
Vierailija kirjoitti:
Ap suunnitelmasi kuulostaa tosi hyvältä, tsemppiä! Juuri noin pitää tehdä että asia selviää molemmille. Jos jaksat niin tule kertomaan myöhemmin miten kävi 🙂.
Kiitos. :)
Pidän keskustelun tallessa ja kerron miten käy. Itseäni monesti harmittaa jos joku keskustelu ei saa tavallaan päätöstä, että miten asiat ratkesi.
Voiko ollakaan. Ikinä en ole vastaavaan törmännyt. Laittaa ostoksensa toisen laskuun kysymättä?
Minulla uusi miesystävä väkisin halusi tuoda ruokaa yli omien tarpeiden ja tarjoutui vahtimaan pieniä lapsiani jos halusin lenkille tai käydä kaverin kanssa kahvilla. Nykyään asutaankin yhdessä ja yhteinen lapsi myös.
En voi käsittää tuollaista ap:n miehen toimintaa. Kai se on joillakin rajallista se aika, kun haluaa kumppania ilahduttaa.
Mistä te naiset löydätte näitä aikuisia lapsia ja minkä takia te olette näiden kanssa suhteessa ja otatte kotiinne asumaan? Mikä on se ajatusprosessi tässä takana?
Minä ja mies eletään kahdestaan, virallisesti ei vielä asuta yhdessä, mutta hän käytännössä asuu luonani. Ollaan kumpikin työttömyystuella, mut saadaan se isompana minä kuntouttavan ja hän omaehtoisen opiskelun takia. Yleensä on ihan sama, kumpi ostaa ruuat, kun samaa syödään, mutta mulla on tapana välillä tehdä itselleni ruokaisia salaatteja tms., joista mies ei sitten välitä ollenkaan. Jotenkin koen, että jos haluan noita "herkkuja" tehdä, saan kustantaa ne itse. Eli jos oma tilini on jo lähellä nollaa, syön miehen tekemiä makaronimössöjä yms. Mies ei meinaan itse syö kasviksia kovinkaan paljoa ja hedelmiä ei oikeastaan ollenkaan lukuisten allergioiden takia. Minä taas syön hedelmiä, mutta välillä, kun omat tuet on vasta tulossa, en viitsi oikein miestä vaatia niitä ostamaan. Ei hänkään ostata minulla sipsejään ym. jos hänen tilinsä on nollilla.
Ja tästä nyt sai kuvan, että mies ei koskaan osta kasviksia tai hedelmiä. Kyllä hän ostaa. Mutta kun joskus on oikeasti rahat vähissä, niin en tosiaankaan pyydä mitään sellaista kaupasta, mitä me kumpikin ei voitaisi syödä.
Pointti oli se, että pyrin ostamaan omat kasvikset ja hedelmäni itse. Juuri viime viikolla ostin itselleni rasian kirsikoita, kun en voinut vastustaa kesän ensimmäisiä silmiin sattuvia. Mieshän ei niitä syö, joten tuhlasin itseeni senkin rahan. Mies oli kuulemma hyvillään, kun sain herkutella antaumuksella, sillä kirsikat ovat suurinta herkkuani! Mutta silti oli ja tulee olemaan kesän aikana vielä monta kertaa huono omatunto, kun menen sellaisia kalliita nameja ostelemaan vain itselleni.:P
Mun mielestä tuossa yhtälössä on paras että sinä maksat omasi ja lasten ruoat, mies maksaa sitten omansa, vaikka eri hyllylle laittaa ne pihvinsä... Sulla on kuitenkin vastuu itsestäsi ja lapsista, mies on vastuussa vain itsestään. En tiedä kuinka vakava suhteenne on, olisihan se kiva jos mies ottaisi vastuuta teistä kaikista mutta noh.. lapsesi eivät ole hänen joten ei sitä voi vaatiakaan.