Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lopultakin! Lasten vuoroviikkoasumisessa lapsi saa kaksi virallista osoitetta.

Vierailija
02.06.2019 |

Kyllä tätä on odotettu. Tasa-arvoa vanhemmuudelle! Nythän vain toinen vanhemmista on voinut olla lähivanhempi eli se, jonka luona lapset ovat kirjoilla ja näin ollen kaikki edut ovat menneet hänelle vaikka lapset ovat olleet fifty-fifty molemmilla vanhemmilla.
Nyt lapsi saa virallisen osoitteen kummankin vanhemman luokse.

Kommentit (207)

Vierailija
41/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nythän sitten poistuu myös lapsilisän yksinhuoltajakorotus. Ei ole yksinhuoltajaa kun lapsella on kaksi virallista osoitetta. Hyvä niin.

Eiköhän kahdelle osoitteelle tule jokin kriteeri eli että lapsi on puolet toisessa ja puolet toisessa paikassa. Ja jos on vain viikonloppuna toisen luona niin se jonka luona lapsi on suurimman osan ajasta saa yksihuoltajakorotuksen. Kai luit uutisista, että sama aloittava Rinteen hallitus on päättänyt laittaa yksihuoltajakorotukseen kympin lisää kuussa?

Vierailija
42/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, miksi nuo vuoroviikkovanhemmat haluavan laittaa lapsensa kärsimään. Mikseivät itse vaihda kotia viikottain?

Viuoroviikkoperheissä jaksaminen on usein parempaa. Tunnen monia onnettomia ydinperheitä, joissa kaikilla on elämänlaatu parantunut eron ja vuoroviikkoihin siirtymiseen jälkeen. Kun ennen vanhemmat ovat molemmat olleet täysin kypsiä toisiinsa, lapsiinsa ja arkeensa, joka ei koskaan muutu, vuoroviikoissa kumpikin vanhemmista saa lepoviikon ja lapsiakin tulee vain sopivasti ikävä viikossa, niin että jälleennäkeminen on aina ilahduttava. Ja viikon heitä jaksaa hoitaa hyväntuulisena, kun tietää, että sitten saa taas taukoa. Ydinperheessä lepoa ei tule ikinä ja arki alkaa ahdistaa, kun lapset ja se rasittava puoliso ovat AINA siinä, JOKA päivä.

Koskaan en ole lapsiani rasitteena pitänyt. Nin paljon vaikeaa oli heidät saada, että olen kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka saan elää heidän kanssaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nythän sitten poistuu myös lapsilisän yksinhuoltajakorotus. Ei ole yksinhuoltajaa kun lapsella on kaksi virallista osoitetta. Hyvä niin.

Eiköhän kahdelle osoitteelle tule jokin kriteeri eli että lapsi on puolet toisessa ja puolet toisessa paikassa. Ja jos on vain viikonloppuna toisen luona niin se jonka luona lapsi on suurimman osan ajasta saa yksihuoltajakorotuksen. Kai luit uutisista, että sama aloittava Rinteen hallitus on päättänyt laittaa yksihuoltajakorotukseen kympin lisää kuussa?

No tietenkin, tässä on kyse juuri vuoroviikkoasumisesta. Ei kait nyt viikonloppuvanhempi ole vuoroviikkovanhempi?

Vierailija
44/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, miksi nuo vuoroviikkovanhemmat haluavan laittaa lapsensa kärsimään. Mikseivät itse vaihda kotia viikottain?

Viuoroviikkoperheissä jaksaminen on usein parempaa. Tunnen monia onnettomia ydinperheitä, joissa kaikilla on elämänlaatu parantunut eron ja vuoroviikkoihin siirtymiseen jälkeen. Kun ennen vanhemmat ovat molemmat olleet täysin kypsiä toisiinsa, lapsiinsa ja arkeensa, joka ei koskaan muutu, vuoroviikoissa kumpikin vanhemmista saa lepoviikon ja lapsiakin tulee vain sopivasti ikävä viikossa, niin että jälleennäkeminen on aina ilahduttava. Ja viikon heitä jaksaa hoitaa hyväntuulisena, kun tietää, että sitten saa taas taukoa. Ydinperheessä lepoa ei tule ikinä ja arki alkaa ahdistaa, kun lapset ja se rasittava puoliso ovat AINA siinä, JOKA päivä.

Et tainnut ymmärtää kysymyksen pointtia. Miksi lapsella pitää olla kaksi "kotia" ja olla heittopussina? Miksi lapsi ei voi asua yhdessä paikassa, ja vanhemmat olla siellä vuoroviikoin?

Muuttaako uudelleen avioituneet kumppanitkin ja pikkusisarukset kahden viikon välein?

Miksi ne pikkusisarukset eivät voisi muuttaa vuoroviikoin, jos kerran isommatkin sisarukset voivat?

Vierailija
45/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen etävanhempi-isä ja lapset ovat luonani tasan puolet kaikesta ajasta. Silti minulla ei ole ollut mitään oikeuksia. Elatusmaksua joudun maksamaan, samoin kuin lapsilisät yksinhuoltajakorotuksineen menevät äidille jne.

Asumme toki niin, että lapset käyvät samaa koulua ja muutkin, kuten harrastukset säilyvät samassa paikassa.

Koulukyytiä en ole saanut lapsille, enkä muutakaan tukea.

Miten tuo on mahdollista?

Miten niin? Jos äiti on pienituloisen ja isä keski- tai suurituloinen, tottakai isä maksaa silloin elatusapua. Ei vuoroviikkoasuminen sitä poista. Jos lapsi on ollut äidillään kirjoilla, kuljetuksen saa kouluun vain äidin luota, jos sellaista tarvitsee. Miksi hyvätuloisen pitäisi saada mitään tukea, esim. asumistukea? Ei muutkaan keski- tai hyvätuloiset saa, oli lähi-, etä- tai mikä tahansa vanhempi.

Miten niin tottakai? Äitihän saa pienituloisena sitten tukia, joita isä ei saa. Isä maksaa lapsen elämisen ainoastaan silloin kun lapsi on hänen luonaan (=puolet ajasta). Äiti maksaa tietysti elämisen silloin kun lapsi on hänellä. Mikäs järki siinä olisi, että isä maksaisi äidinkin luo saman elintason vielä eronkin jälkeen? 

Meillä on vuoroviikot ja minä saan asumistuen ja lapsilisät. Ei ole tullut mieleenikään pyytää mieheltä vielä lisäksi elareita, kun lapset kuitenkin ovat hänen luonaan tasan yhtä paljon kuin minunkin luonani. Miksi ihmeessä vai joku virallinen osoitetieto tarkoittaisi sitä, että mies maksaa minunkin menojani ja elintasoani? Minulle riittää, että hän maksaa oman osuutensa lasten kuluista. 

Vierailija
46/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka ne koulumatkat käytännössä järjestetään? Jos toinen vanhempi asuu esim. viereisessä kaupungissa? Seutulippuja lapsille? Taksi joka päivä edes takaisin 30 km? Kalliiksi tulee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parannetaan vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa. Tuo edellämainittu seisoo uudessa hallitusohjelmassa.

Eli varmaankin myös lapsilisät puoliksi, varsinkin useampilapsisten perheissä? Ja tuskin yksinhuoltajakorotuksiakaan silloin maksetaan.

Vierailija
48/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hohhoijaa, tämäkin on noin sata kertaa selitetty, mutta aina vain joku jaksaa ihmetellä. Vanhempien vuoroasuminen ei onnistu, koska vanhemmilla ei ole kahta kotia, joiden välissä seilata vaan yksi. Jos eroon päädytään, siinä on usein sellainen tilanne, että yhteiselämä ei suju, joten miten ihmeessä yhteinen asuntokaan olisi vaihtoehto enää siinä vaiheessa. Ja olisihan se hullua, että lapset isännöivät sitä yhtä kotia ja vanhemmilla on sitten molemmilla omat asunnot, joissa sitten asuvat oikeasti ja lapset eivät koskaan käy niissä vanhempien kodeissa. 

Ja mitä siihen rankkuuteen tulee, minulle ainakin olisi ihan ok, jos minulla olisi kaksi kotia, jos molemmissa kodeissa on minulle tarpeelliset tavarat ja esimerkiksi jääkaappi täynnä ruokaa eikä minun tarvitse siivota jonkun toisen sotkuja tai maksella sähkölaskua, jonka toinen lupasi maksaa. Tällaiset asiathan siinä aikuisten kannalta olisi hankalia eikä se, että herääkin nyt eri sängystä kuin viime viikolla. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka ne koulumatkat käytännössä järjestetään? Jos toinen vanhempi asuu esim. viereisessä kaupungissa? Seutulippuja lapsille? Taksi joka päivä edes takaisin 30 km? Kalliiksi tulee.

Näissä tilanteissa ei taida tälläkään hetkellä olla vuoroviikkosysteemi käytössä, joten ei vaikuta mitenkään. 

Vierailija
50/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa, tämäkin on noin sata kertaa selitetty, mutta aina vain joku jaksaa ihmetellä. Vanhempien vuoroasuminen ei onnistu, koska vanhemmilla ei ole kahta kotia, joiden välissä seilata vaan yksi. Jos eroon päädytään, siinä on usein sellainen tilanne, että yhteiselämä ei suju, joten miten ihmeessä yhteinen asuntokaan olisi vaihtoehto enää siinä vaiheessa. Ja olisihan se hullua, että lapset isännöivät sitä yhtä kotia ja vanhemmilla on sitten molemmilla omat asunnot, joissa sitten asuvat oikeasti ja lapset eivät koskaan käy niissä vanhempien kodeissa. 

Ja mitä siihen rankkuuteen tulee, minulle ainakin olisi ihan ok, jos minulla olisi kaksi kotia, jos molemmissa kodeissa on minulle tarpeelliset tavarat ja esimerkiksi jääkaappi täynnä ruokaa eikä minun tarvitse siivota jonkun toisen sotkuja tai maksella sähkölaskua, jonka toinen lupasi maksaa. Tällaiset asiathan siinä aikuisten kannalta olisi hankalia eikä se, että herääkin nyt eri sängystä kuin viime viikolla. 

Minulle ei olisi ok, näin aikuisenakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jo on aikakin saada parannus tähän asiaan. Ihmeen kauan onkin kestänyt etävanhempien pompottelu.

Vierailija
52/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka ne koulumatkat käytännössä järjestetään? Jos toinen vanhempi asuu esim. viereisessä kaupungissa? Seutulippuja lapsille? Taksi joka päivä edes takaisin 30 km? Kalliiksi tulee.

Näissä tilanteissa ei taida tälläkään hetkellä olla vuoroviikkosysteemi käytössä, joten ei vaikuta mitenkään. 

On näitäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa, tämäkin on noin sata kertaa selitetty, mutta aina vain joku jaksaa ihmetellä. Vanhempien vuoroasuminen ei onnistu, koska vanhemmilla ei ole kahta kotia, joiden välissä seilata vaan yksi. Jos eroon päädytään, siinä on usein sellainen tilanne, että yhteiselämä ei suju, joten miten ihmeessä yhteinen asuntokaan olisi vaihtoehto enää siinä vaiheessa. Ja olisihan se hullua, että lapset isännöivät sitä yhtä kotia ja vanhemmilla on sitten molemmilla omat asunnot, joissa sitten asuvat oikeasti ja lapset eivät koskaan käy niissä vanhempien kodeissa. 

Ja mitä siihen rankkuuteen tulee, minulle ainakin olisi ihan ok, jos minulla olisi kaksi kotia, jos molemmissa kodeissa on minulle tarpeelliset tavarat ja esimerkiksi jääkaappi täynnä ruokaa eikä minun tarvitse siivota jonkun toisen sotkuja tai maksella sähkölaskua, jonka toinen lupasi maksaa. Tällaiset asiathan siinä aikuisten kannalta olisi hankalia eikä se, että herääkin nyt eri sängystä kuin viime viikolla. 

Minulle ei olisi ok, näin aikuisenakaan.

Aha. Eli mieluummin tapaamiset vain joka toinen viikonloppu vai kielletäänkö eroaminen kokonaan? 

Vierailija
54/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka ne koulumatkat käytännössä järjestetään? Jos toinen vanhempi asuu esim. viereisessä kaupungissa? Seutulippuja lapsille? Taksi joka päivä edes takaisin 30 km? Kalliiksi tulee.

Näissä tilanteissa ei taida tälläkään hetkellä olla vuoroviikkosysteemi käytössä, joten ei vaikuta mitenkään. 

On näitäkin.

No samalla tavalla kai näissäin pitää järjestää ne koulumatkat? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on yhteishuoltajuus, mutta lapsi enemmän minun luonani. Menetänkö nyt siis lapsilisän korotuksen?

Vierailija
56/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa, tämäkin on noin sata kertaa selitetty, mutta aina vain joku jaksaa ihmetellä. Vanhempien vuoroasuminen ei onnistu, koska vanhemmilla ei ole kahta kotia, joiden välissä seilata vaan yksi. Jos eroon päädytään, siinä on usein sellainen tilanne, että yhteiselämä ei suju, joten miten ihmeessä yhteinen asuntokaan olisi vaihtoehto enää siinä vaiheessa. Ja olisihan se hullua, että lapset isännöivät sitä yhtä kotia ja vanhemmilla on sitten molemmilla omat asunnot, joissa sitten asuvat oikeasti ja lapset eivät koskaan käy niissä vanhempien kodeissa. 

Ja mitä siihen rankkuuteen tulee, minulle ainakin olisi ihan ok, jos minulla olisi kaksi kotia, jos molemmissa kodeissa on minulle tarpeelliset tavarat ja esimerkiksi jääkaappi täynnä ruokaa eikä minun tarvitse siivota jonkun toisen sotkuja tai maksella sähkölaskua, jonka toinen lupasi maksaa. Tällaiset asiathan siinä aikuisten kannalta olisi hankalia eikä se, että herääkin nyt eri sängystä kuin viime viikolla. 

Aika nopeastihan sitä haluaa poikakaverinkin kanssa laittaa hynttyyt yhteen eikä kulkea kassin kanssa asuntojen välillä.... Lapsilta sitten vaaditaan samaa kassielämää vaikka 15 vuotta?

Vierailija
57/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa, tämäkin on noin sata kertaa selitetty, mutta aina vain joku jaksaa ihmetellä. Vanhempien vuoroasuminen ei onnistu, koska vanhemmilla ei ole kahta kotia, joiden välissä seilata vaan yksi. Jos eroon päädytään, siinä on usein sellainen tilanne, että yhteiselämä ei suju, joten miten ihmeessä yhteinen asuntokaan olisi vaihtoehto enää siinä vaiheessa. Ja olisihan se hullua, että lapset isännöivät sitä yhtä kotia ja vanhemmilla on sitten molemmilla omat asunnot, joissa sitten asuvat oikeasti ja lapset eivät koskaan käy niissä vanhempien kodeissa. 

Ja mitä siihen rankkuuteen tulee, minulle ainakin olisi ihan ok, jos minulla olisi kaksi kotia, jos molemmissa kodeissa on minulle tarpeelliset tavarat ja esimerkiksi jääkaappi täynnä ruokaa eikä minun tarvitse siivota jonkun toisen sotkuja tai maksella sähkölaskua, jonka toinen lupasi maksaa. Tällaiset asiathan siinä aikuisten kannalta olisi hankalia eikä se, että herääkin nyt eri sängystä kuin viime viikolla. 

Minulle ei olisi ok, näin aikuisenakaan.

Aha. Eli mieluummin tapaamiset vain joka toinen viikonloppu vai kielletäänkö eroaminen kokonaan? 

Aiempaan viestiin tuli viisi alapeukkua, mutta kukaan ei viitsi kertoa muuta vaihtoehtoa, jos vuoroviikkoasuminen on sitten niin totaalisen väärin. Eikä näköjään mietitä yhtään pidemmälle myöskään tuota skenaariota, että lapsilla on oma asunto ja vanhemmat käyvät siellä vuorotellen ja kummallakin vanhemmalla on oma asunto, jonne lapset eivät tule koskaan. 

Vierailija
58/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen lähivanhempi ja lapsi viettää noin kolmasosan kuukaudesta toisen vanhemman luona, joka asuu eri kunnassa. Olisin avoin vuoroasumiselle, mutta mitä se tekisi lapsen kaverisuhteille? Raha on sivuseikka emmekä muutenkaan riitele lapsen asioista. Kaksi osoitetta tuntuisi vaan hyvin oudolta. Siinä viedään lapselta mahdollisuus ystävyyssuhteisiin, jotka ovat kouluikäiselle erittäin tärkeitä.

Vierailija
59/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa, tämäkin on noin sata kertaa selitetty, mutta aina vain joku jaksaa ihmetellä. Vanhempien vuoroasuminen ei onnistu, koska vanhemmilla ei ole kahta kotia, joiden välissä seilata vaan yksi. Jos eroon päädytään, siinä on usein sellainen tilanne, että yhteiselämä ei suju, joten miten ihmeessä yhteinen asuntokaan olisi vaihtoehto enää siinä vaiheessa. Ja olisihan se hullua, että lapset isännöivät sitä yhtä kotia ja vanhemmilla on sitten molemmilla omat asunnot, joissa sitten asuvat oikeasti ja lapset eivät koskaan käy niissä vanhempien kodeissa. 

Ja mitä siihen rankkuuteen tulee, minulle ainakin olisi ihan ok, jos minulla olisi kaksi kotia, jos molemmissa kodeissa on minulle tarpeelliset tavarat ja esimerkiksi jääkaappi täynnä ruokaa eikä minun tarvitse siivota jonkun toisen sotkuja tai maksella sähkölaskua, jonka toinen lupasi maksaa. Tällaiset asiathan siinä aikuisten kannalta olisi hankalia eikä se, että herääkin nyt eri sängystä kuin viime viikolla. 

Aika nopeastihan sitä haluaa poikakaverinkin kanssa laittaa hynttyyt yhteen eikä kulkea kassin kanssa asuntojen välillä.... Lapsilta sitten vaaditaan samaa kassielämää vaikka 15 vuotta?

No ei minulle ole ainakaan ollut ongelma kulkea kassin kanssa asuntojen välillä nuorempana opiskeluaikana ja nyt uuden miesystävän kanssa. Ja tuohan ei ole mitenkään verrannollinen, koska tuolloin kyse on taloudellisesta hyödystä. Tottakai yhteenmuutto kannattaa, jos joka tapauksessa toinen kämppä on koko ajan tyhjillään. Tässä vanhemmuustilanteessa molemmissa asunnoissa on kuitenkin perhe, joissa eletään vuorotellen. Eli toinen kämppä ei ole tyhjillään, vaan siellä on koko ajan joku, jonka kanssa haluat ja saat asua. Aikuisilla harvemmin on tällaista tilannetta, että perheenjäseniä asuu kahdessa eri osoitteessa ja niiden molempien kanssa haluaa asua. Siksi vähän huono nyt verrata aikuisia tähän. 

Jos ajatellaan esimerkiksi yksinhuoltajaäitiä, joka tekee rankkaa vuorotyötä. Vuorot olisivat sellaisia, että joka toinen viikko on pitkiä ilta- ja yövuoroja ja joka toinen viikko on vapaa tai vain pari päivävuoroa. Jos isovanhemmat sattuvat asumaan samalla paikkakunnalla, tässähän olisi aivan ideaalitilanne, että lapset saavat asua ne yövuoroviikot isovanhemmilla, eikä heille tarvitse järjestää yöhoitopaikkaa tai hoitajaa. Tällaista tilannetta kukaan ei kritisoi millään tavalla, vaan ihaillaan, miten hyvin lasten elämä on järjestetty ja lapset ovat onnekkaita, kun isovanhemmat ovat käytettävissä. Mutta herranjumala, jos siinä isovanhempien tilalla onkin isä, kyllä ovat lapset täysin pilalla ja traumatisoituneita ja vaikka mitä, kun joutuvat seilaamaan juurettomina jatkuvasti missä sattuu. 

Vierailija
60/207 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksikään tuntemani vuoroviikkolapsi ei ole jatkanut vuoroasumista peruskoulun tai viimeistään 18v jälkeen, vaan kotiutunut kokonaan jomman kumman vanhemman luo, useimmiten sinne missä käytettävissä on oma huone. Toisella vanhemmalla sitten käydään noukkimassa rusinat pullasta: syömään, hakemaan rahaa tai autoa lainaan....