Lue keskustelun säännöt.
Uskovaiset ovat onnellisimpia
27.05.2019 |
Ranskalaisen tutkimuksen mukaan uskovaiset henkilöt ovat huomattavasti onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin sellaiset, joille uskonnolla ei ole mitään merkitystä.
Tutkimuksessa huomattiin, että ”Jumala auttaa” elämän karikoissa. Se toimii kuin pehmuste. Avioerot, sairaudet ja kuolema on helpompi kestää korkeamman voiman kanssa. Elämällä, sen hyvillä ja huonoilla puolilla, on enemmän merkitystä uskovaisille.
Tutkimuksen alkuperäinen lähtökohta ei ollut lainkaan uskonnollinen. Tarkoitus oli selvittää, miksi joissakin Euroopan maissa on kattavammat yhteiskunnan tarjoamat palvelut työttömille. Vastaus löytyi tutkijoiden suureksi hämmästykseksi uskonnosta. Niissä maissa, joissa on paljon uskovaisia – katolisia tai protestantteja – työttömät kärsivät henkisesti huomattavasti muita maita vähemmän.
Sama päti myös avioeroihin. Vaikka joissakin uskonnoissa avioeroa ei hyväksytä, pystyivät uskovaiset henkilöt suhtautumaan omaan avioeroonsa ei uskovaisia tyynemmin.
Tutkijoiden mukaan uskonto auttaa elämään nykyisyydessä, nauttimaan tästä päivästä, niistä pienistäkin iloista, joita arjessa kohdataan. Tutkimuksessa painotetaan myös kasvatusta. Uskovaisilla on yleensä erittäin vahva perheyksikkö ja tukea löytyy samalla tavalla ajattelevasta ystäväpiiristä. Lapsille opetetaan perinteisiä arvoja ja ihmisarvo on kiinni muusta kuin ulkoisista seikoista.
Tutkimuksella on myös vastustajansa. Heidän mielestään asioita ei voi yksinkertaistaa Jumalaan. Vastustajien mielestä kaikki ateistit eivät ole onnettomia ja ateisti, joka on onneton, ei pysty kääntämään ajatustaan päin vastaiseksi vain ollakseen onnellinen. Ja vastaavasti myös uskovaisissa henkilöissä on onnettomia ihmisiä.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heidän joukossaan tapaan tätä eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heidän joukossaan tapaan tätä eniten.
Ok. Itse huomaan sitä ihan kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heidän joukossaan tapaan tätä eniten.
Ok. Itse huomaan sitä ihan kaikkialla.
Enkä siis mitenkään erityisesti uskovaisten joukossa. Jos haluaa kuunnella kunnon vittuilua ja pilkkaamista niin ihan perus kadullatallaajalle voi mennä puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos elämäsi sujuu uskonnon moraalin mukaisesti, kaikki onkin aika kivaa. Ongelmathan tulevat sitten siinä vaiheessa, kun elämässäsi tapahtuu jotain, joka ei mahdu sen uskonnon moraalikäsityksiin. Siinä vaiheessa onnellisuus rapisee aika nopeasti ja se ennen kannustava yhteisö ei enää olekaan niin kannustava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.
Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Jokainen ateisti edustaa vain itseään, eikä ole olemassa mitään kirjaa taikka ohjetta, joka puhuisi ateistin puolesta. Joten jokainen ateisti julistakoon tai olkoon julistamatta oman valintansa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En epäile yhtään etteikö noin olisi. Itse kyllä elän mieluummin reaalimaailmassa enkä illuusiossa, vaikka välillä ankeaa olisikin.
Toisaalta uskonnollisuuteen liittyy monesti vastavoimana pelko ja ahdistus siitä, että millään ei olisi merkitystä ilman jumalaa ja kuolemakin pelottaisi jos ei "tietäisi" että paratiisi odottaa. Jotkut saattavat uskostaan huolimatta käydä läpi helvetinpelkoa. Minulla ei ateismista huolimatta ole mitään noista peloista, joten eläminen onnellisena on mahdollista ilman uskontoakin.
Osaatko määritellä "reaalimaailman"? Osaatko määritellä "illuusion"? Kysyn ihan vilpittömästi, koska kokemukseni mukaan ateismi kompastuu omiin käsitteisiinsä.
Mihin käsitteisiin ateismi kokemuksesi mukaan kompastuu?
Eli et siis osaa? Ateismi on käsittääkseni mihinkään yliluonnolliseen uskomattomuutta. Ongelmana vain on se, ettei ateisti osaa määritellä mikä on yliluonnollista ja mikä ei.
Käsitys yliluonnollisesta on subjektiivinen, eli vaihtelee ihmisestä toiseen. Ateistisesta näkökulmastahan mistään yliluonnollisesta ei voi objektiivisia kokemuksia ollakaan.
Mitä hyötyä on siis suuntauksesta joka julistaa yliluonnollisen olemattomuutta, jos käsitys luonnollisesta/yliluonnollisesta on täysin subjektiivinen ja vaihtelee ihmisestä toiseen?
Itse en usko mihinkään tieteellisesti selittämättömään (eli yliluonnolliseen) ilmiöön. Jotkut tosin pitävät "jumalan ihmeitä" yliluonnollisina ja uskovat niihin, vaikka omasta mielestäni mitään ihmeitä ei ole olemassakaan. Tästä seuraa kuitenkin se, että minun ja uskovaisen ihmisen käsitys yliluonnollisesta on erilainen. Omalta kohdaltani annan kuitenkin tieteen määrittää, mikä on yliluonnollista, joten en näe tässä ongelmaa.
Tieteen (totuuden) arvostaminen on muuten perin kristillinen arvo itsessään. Tieteellisen tiedon kertyminen ei välttämättä ole moraalisesti itseisarvoista. Mutta ei siinä, sinulla näyttää asiat pelaavan joten mitä tästä enää vääntämään?
Miten moraali ja tieteellinen tieto liittyvät toisiinsa? Tiede on moraalikysymysten ulkopuolella.
Jos olet valmis hylkäämään kaiken moraalin tieteellisen tiedon vuoksi, niin ei kai mitenkään. Tieteen arvostaminen moraalikysymysten yläpuolelle on jotain, mitä uskovainen hihhuli tekisi.
En minä moraalia ole hylännyt, vaikka ateisti olenkin.
Moraali ei liity tieteeseen mitenkään. Ihminen voi luottaa tieteeseen ja olla silti moraaliltaan hyvä ihminen. Ei moraali ole uskontojen yksinoikeus.
Kyllä moraali liittyy tieteeseen. Jos tieteellisen tiedon avulla suoritetaan kansanmurha (niin kuin on jo ihmiskunnan historiassa tapahtunut), niin voitko silloin sanoa että tieteellä ei ollut mitään tekemistä moraalin kanssa?
Moraali on OPPI OIKEASTA JA VÄÄRÄSTÄ. Moraalin ilmenemismuoto yhteiskunnassa on virallisella tasolla LAINSÄÄDÄNTÖ ja epävirallisella tasolla KÄYTÖSTAVAT. Moraali on yksinkertaisimmillaan lajin säilymisen perusta; mikä on hyväksi minulle ja populaatiolleni, on oikein. Mikä on pahaksi minulle ja populaatiolleni, on väärin. Näin ollen jonkinlainen moraali on kaikilla elollisilla olennoilla, joilla on alkeellinenkin tietoisuus.
Uskonnot ovat kehittyneet esitieteellisellä ajalla. Ne ovat yksinkertaisten ihmisten hallitsemiseen ja kontrollointiin kehitettyjä oppijärjestelmiä, jotka tolloväki ottaa yhä tosissaan. Kristinusko ja Islam ovat kehittyneet Juutalaisuudesta.
Oletko lukenut Raamattua? Nykylait länsimaissa perustuvat varsin pitkälti kristilliseen moraaliin. Eli kaikki länsimaissa lakia noudattavat ovat tolloväkeä.
Ei lainsäädäntö perustu uskonnon oppeihin. Kerro yksikin laki joka perustuu raamattuun.
Lakikirjasta löytyy paljon samoja sääntöjä kuten vaikka "älä tapa". Ei se kuitenkaan ole mikään kristittyjen keksimä juttu. Se on ollut lakikirjaan kirjattuna tuhansia vuosia ennen koko kristinukon olemassaoloa.
Koko länsimaalainen oikeuslaitos ja idea oikeasta ja väärästä perustuu kristillisiin arvoihin. Jos olet näitä arvoja vastaan, niin periaatteessa olet anarkisti. Enkä nyt väitä että siinäkään olisi mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Jokainen ateisti edustaa vain itseään, eikä ole olemassa mitään kirjaa taikka ohjetta, joka puhuisi ateistin puolesta. Joten jokainen ateisti julistakoon tai olkoon julistamatta oman valintansa mukaan.
Niin, eli ainoa asia mitä ateisti julistaa on se, ettei hän usko mihinkään yliluonnolliseen. Ja kun häneltä kysyy mikä on yliluonnollista, niin hän ei osaa vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En epäile yhtään etteikö noin olisi. Itse kyllä elän mieluummin reaalimaailmassa enkä illuusiossa, vaikka välillä ankeaa olisikin.
Toisaalta uskonnollisuuteen liittyy monesti vastavoimana pelko ja ahdistus siitä, että millään ei olisi merkitystä ilman jumalaa ja kuolemakin pelottaisi jos ei "tietäisi" että paratiisi odottaa. Jotkut saattavat uskostaan huolimatta käydä läpi helvetinpelkoa. Minulla ei ateismista huolimatta ole mitään noista peloista, joten eläminen onnellisena on mahdollista ilman uskontoakin.
Osaatko määritellä "reaalimaailman"? Osaatko määritellä "illuusion"? Kysyn ihan vilpittömästi, koska kokemukseni mukaan ateismi kompastuu omiin käsitteisiinsä.
Mihin käsitteisiin ateismi kokemuksesi mukaan kompastuu?
Eli et siis osaa? Ateismi on käsittääkseni mihinkään yliluonnolliseen uskomattomuutta. Ongelmana vain on se, ettei ateisti osaa määritellä mikä on yliluonnollista ja mikä ei.
Käsitys yliluonnollisesta on subjektiivinen, eli vaihtelee ihmisestä toiseen. Ateistisesta näkökulmastahan mistään yliluonnollisesta ei voi objektiivisia kokemuksia ollakaan.
Mitä hyötyä on siis suuntauksesta joka julistaa yliluonnollisen olemattomuutta, jos käsitys luonnollisesta/yliluonnollisesta on täysin subjektiivinen ja vaihtelee ihmisestä toiseen?
Itse en usko mihinkään tieteellisesti selittämättömään (eli yliluonnolliseen) ilmiöön. Jotkut tosin pitävät "jumalan ihmeitä" yliluonnollisina ja uskovat niihin, vaikka omasta mielestäni mitään ihmeitä ei ole olemassakaan. Tästä seuraa kuitenkin se, että minun ja uskovaisen ihmisen käsitys yliluonnollisesta on erilainen. Omalta kohdaltani annan kuitenkin tieteen määrittää, mikä on yliluonnollista, joten en näe tässä ongelmaa.
Tieteen (totuuden) arvostaminen on muuten perin kristillinen arvo itsessään. Tieteellisen tiedon kertyminen ei välttämättä ole moraalisesti itseisarvoista. Mutta ei siinä, sinulla näyttää asiat pelaavan joten mitä tästä enää vääntämään?
Miten moraali ja tieteellinen tieto liittyvät toisiinsa? Tiede on moraalikysymysten ulkopuolella.
Jos olet valmis hylkäämään kaiken moraalin tieteellisen tiedon vuoksi, niin ei kai mitenkään. Tieteen arvostaminen moraalikysymysten yläpuolelle on jotain, mitä uskovainen hihhuli tekisi.
En minä moraalia ole hylännyt, vaikka ateisti olenkin.
Moraali ei liity tieteeseen mitenkään. Ihminen voi luottaa tieteeseen ja olla silti moraaliltaan hyvä ihminen. Ei moraali ole uskontojen yksinoikeus.
Kyllä moraali liittyy tieteeseen. Jos tieteellisen tiedon avulla suoritetaan kansanmurha (niin kuin on jo ihmiskunnan historiassa tapahtunut), niin voitko silloin sanoa että tieteellä ei ollut mitään tekemistä moraalin kanssa?
Moraali on OPPI OIKEASTA JA VÄÄRÄSTÄ. Moraalin ilmenemismuoto yhteiskunnassa on virallisella tasolla LAINSÄÄDÄNTÖ ja epävirallisella tasolla KÄYTÖSTAVAT. Moraali on yksinkertaisimmillaan lajin säilymisen perusta; mikä on hyväksi minulle ja populaatiolleni, on oikein. Mikä on pahaksi minulle ja populaatiolleni, on väärin. Näin ollen jonkinlainen moraali on kaikilla elollisilla olennoilla, joilla on alkeellinenkin tietoisuus.
Uskonnot ovat kehittyneet esitieteellisellä ajalla. Ne ovat yksinkertaisten ihmisten hallitsemiseen ja kontrollointiin kehitettyjä oppijärjestelmiä, jotka tolloväki ottaa yhä tosissaan. Kristinusko ja Islam ovat kehittyneet Juutalaisuudesta.
Oletko lukenut Raamattua? Nykylait länsimaissa perustuvat varsin pitkälti kristilliseen moraaliin. Eli kaikki länsimaissa lakia noudattavat ovat tolloväkeä.
Ei lainsäädäntö perustu uskonnon oppeihin. Kerro yksikin laki joka perustuu raamattuun.
Lakikirjasta löytyy paljon samoja sääntöjä kuten vaikka "älä tapa". Ei se kuitenkaan ole mikään kristittyjen keksimä juttu. Se on ollut lakikirjaan kirjattuna tuhansia vuosia ennen koko kristinukon olemassaoloa.
Koko länsimaalainen oikeuslaitos ja idea oikeasta ja väärästä perustuu kristillisiin arvoihin. Jos olet näitä arvoja vastaan, niin periaatteessa olet anarkisti. Enkä nyt väitä että siinäkään olisi mitään vikaa.
Juu, mutta onneksemme sitä kristillistä perustaa puretaan jatkuvasti ja nykyään kaupat saavat olla sunnuntaisin auki, homota voivat mennä naimisiin ja vaimon raiskausgkin on kielletty. Uusin muutos oli, kun alaikäisten avioliitot kiellettiin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Jokainen ateisti edustaa vain itseään, eikä ole olemassa mitään kirjaa taikka ohjetta, joka puhuisi ateistin puolesta. Joten jokainen ateisti julistakoon tai olkoon julistamatta oman valintansa mukaan.
Niin, eli ainoa asia mitä ateisti julistaa on se, ettei hän usko mihinkään yliluonnolliseen. Ja kun häneltä kysyy mikä on yliluonnollista, niin hän ei osaa vastata.
Ateisti ei usko jumaliin. Yliluonnolliseen, kuten keijuihin ja kummituksiin ateisti voi uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En epäile yhtään etteikö noin olisi. Itse kyllä elän mieluummin reaalimaailmassa enkä illuusiossa, vaikka välillä ankeaa olisikin.
Toisaalta uskonnollisuuteen liittyy monesti vastavoimana pelko ja ahdistus siitä, että millään ei olisi merkitystä ilman jumalaa ja kuolemakin pelottaisi jos ei "tietäisi" että paratiisi odottaa. Jotkut saattavat uskostaan huolimatta käydä läpi helvetinpelkoa. Minulla ei ateismista huolimatta ole mitään noista peloista, joten eläminen onnellisena on mahdollista ilman uskontoakin.
Osaatko määritellä "reaalimaailman"? Osaatko määritellä "illuusion"? Kysyn ihan vilpittömästi, koska kokemukseni mukaan ateismi kompastuu omiin käsitteisiinsä.
Mihin käsitteisiin ateismi kokemuksesi mukaan kompastuu?
Eli et siis osaa? Ateismi on käsittääkseni mihinkään yliluonnolliseen uskomattomuutta. Ongelmana vain on se, ettei ateisti osaa määritellä mikä on yliluonnollista ja mikä ei.
Käsitys yliluonnollisesta on subjektiivinen, eli vaihtelee ihmisestä toiseen. Ateistisesta näkökulmastahan mistään yliluonnollisesta ei voi objektiivisia kokemuksia ollakaan.
Mitä hyötyä on siis suuntauksesta joka julistaa yliluonnollisen olemattomuutta, jos käsitys luonnollisesta/yliluonnollisesta on täysin subjektiivinen ja vaihtelee ihmisestä toiseen?
Itse en usko mihinkään tieteellisesti selittämättömään (eli yliluonnolliseen) ilmiöön. Jotkut tosin pitävät "jumalan ihmeitä" yliluonnollisina ja uskovat niihin, vaikka omasta mielestäni mitään ihmeitä ei ole olemassakaan. Tästä seuraa kuitenkin se, että minun ja uskovaisen ihmisen käsitys yliluonnollisesta on erilainen. Omalta kohdaltani annan kuitenkin tieteen määrittää, mikä on yliluonnollista, joten en näe tässä ongelmaa.
Tieteen (totuuden) arvostaminen on muuten perin kristillinen arvo itsessään. Tieteellisen tiedon kertyminen ei välttämättä ole moraalisesti itseisarvoista. Mutta ei siinä, sinulla näyttää asiat pelaavan joten mitä tästä enää vääntämään?
Miten moraali ja tieteellinen tieto liittyvät toisiinsa? Tiede on moraalikysymysten ulkopuolella.
Jos olet valmis hylkäämään kaiken moraalin tieteellisen tiedon vuoksi, niin ei kai mitenkään. Tieteen arvostaminen moraalikysymysten yläpuolelle on jotain, mitä uskovainen hihhuli tekisi.
En minä moraalia ole hylännyt, vaikka ateisti olenkin.
Moraali ei liity tieteeseen mitenkään. Ihminen voi luottaa tieteeseen ja olla silti moraaliltaan hyvä ihminen. Ei moraali ole uskontojen yksinoikeus.
Kyllä moraali liittyy tieteeseen. Jos tieteellisen tiedon avulla suoritetaan kansanmurha (niin kuin on jo ihmiskunnan historiassa tapahtunut), niin voitko silloin sanoa että tieteellä ei ollut mitään tekemistä moraalin kanssa?
Moraali on OPPI OIKEASTA JA VÄÄRÄSTÄ. Moraalin ilmenemismuoto yhteiskunnassa on virallisella tasolla LAINSÄÄDÄNTÖ ja epävirallisella tasolla KÄYTÖSTAVAT. Moraali on yksinkertaisimmillaan lajin säilymisen perusta; mikä on hyväksi minulle ja populaatiolleni, on oikein. Mikä on pahaksi minulle ja populaatiolleni, on väärin. Näin ollen jonkinlainen moraali on kaikilla elollisilla olennoilla, joilla on alkeellinenkin tietoisuus.
Uskonnot ovat kehittyneet esitieteellisellä ajalla. Ne ovat yksinkertaisten ihmisten hallitsemiseen ja kontrollointiin kehitettyjä oppijärjestelmiä, jotka tolloväki ottaa yhä tosissaan. Kristinusko ja Islam ovat kehittyneet Juutalaisuudesta.
Oletko lukenut Raamattua? Nykylait länsimaissa perustuvat varsin pitkälti kristilliseen moraaliin. Eli kaikki länsimaissa lakia noudattavat ovat tolloväkeä.
Ei lainsäädäntö perustu uskonnon oppeihin. Kerro yksikin laki joka perustuu raamattuun.
Lakikirjasta löytyy paljon samoja sääntöjä kuten vaikka "älä tapa". Ei se kuitenkaan ole mikään kristittyjen keksimä juttu. Se on ollut lakikirjaan kirjattuna tuhansia vuosia ennen koko kristinukon olemassaoloa.
Koko länsimaalainen oikeuslaitos ja idea oikeasta ja väärästä perustuu kristillisiin arvoihin. Jos olet näitä arvoja vastaan, niin periaatteessa olet anarkisti. Enkä nyt väitä että siinäkään olisi mitään vikaa.
Juu, mutta onneksemme sitä kristillistä perustaa puretaan jatkuvasti ja nykyään kaupat saavat olla sunnuntaisin auki, homota voivat mennä naimisiin ja vaimon raiskausgkin on kielletty. Uusin muutos oli, kun alaikäisten avioliitot kiellettiin Suomessa.
..ja mielenterveyshäiriöt yleistyvät. itsemurhatilastot ovat nousussa, tuloerot kasvavat ja syrjäytyneiden määrä kasvaa kasvamistaan. Jos haluat attribuoida uskonnolle pelkästään negatiivisia asioita, niin milles nämä attribuoit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Jokainen ateisti edustaa vain itseään, eikä ole olemassa mitään kirjaa taikka ohjetta, joka puhuisi ateistin puolesta. Joten jokainen ateisti julistakoon tai olkoon julistamatta oman valintansa mukaan.
Niin, eli ainoa asia mitä ateisti julistaa on se, ettei hän usko mihinkään yliluonnolliseen. Ja kun häneltä kysyy mikä on yliluonnollista, niin hän ei osaa vastata.
Ateisti ei usko jumaliin. Yliluonnolliseen, kuten keijuihin ja kummituksiin ateisti voi uskoa.
Ja siinä taas nähdään määritelmän absurdius. Mitä eroa? Kaikki nämä ovat mielikuvitusolentoja, tai sitten eivät, perspektiivistäsi riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Jokainen ateisti edustaa vain itseään, eikä ole olemassa mitään kirjaa taikka ohjetta, joka puhuisi ateistin puolesta. Joten jokainen ateisti julistakoon tai olkoon julistamatta oman valintansa mukaan.
Niin, eli ainoa asia mitä ateisti julistaa on se, ettei hän usko mihinkään yliluonnolliseen. Ja kun häneltä kysyy mikä on yliluonnollista, niin hän ei osaa vastata.
Ateisti ei usko jumaliin. Yliluonnolliseen, kuten keijuihin ja kummituksiin ateisti voi uskoa.
Ja siinä taas nähdään määritelmän absurdius. Mitä eroa? Kaikki nämä ovat mielikuvitusolentoja, tai sitten eivät, perspektiivistäsi riippuen.
Ateisti ei usko siihen että olisi jokin ylempi voima joka olisi luonut kaiken elämän ja maailman ja ohjailisi luomuksiaan jostain kaukaa.
vierailija kirjoitti:
..ja mielenterveyshäiriöt yleistyvät. itsemurhatilastot ovat nousussa, tuloerot kasvavat ja syrjäytyneiden määrä kasvaa kasvamistaan. Jos haluat attribuoida uskonnolle pelkästään negatiivisia asioita, niin milles nämä attribuoit?
Ei ateismiin liity mitään moraalisääntöjä, joten turhaan yrität näitä ateismi syyksi laskea.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että ateisteilla ei olisi moraalia, mutta se ei vaan ole kirjasta opeteltua, kuten kristityillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Eipä sitä normaali ihminen erikseen tarvitse. Uskovaisilla nämä itsestäänselvyydet on oikein kirjaan painettu, eikä niitä silti noudateta. Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Okei, tässäpä lähdeviite sinulle:
Näytäppä yksi oikeasti uskossa oleva ihminen joka ei olisi onnellinen ja tasapainoinen.Mietippä tuota.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, kuinka mielellään uskovaiset käyttävät tällaista mukanokkeluutta ja piilov*ttuilua argumentoidessaan? Usein vielä sellainen hiukan pakotettu kireä hymy naamallaan.
Ei ole pelkästään uskovaisten ominaisuus tämä.
Mutta heiltä sitä vähiten saisi odottaa.
"Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi."
Ef. 4:31-32.Lainaamasi teksti toimii todisteena siitä, että tämän uskonnon harjoittajat (ja tämän tekstin lukeneet) ainakin pitävät näitä asioita arvossa, vaikka eivät niiden mukaan aina toimisikaan. Missä on ateistien julistus katkeruutta, kiukkua, vihaa, huutoa ja herjaamista vastaan? Vai onko sellaista?
Jokainen ateisti edustaa vain itseään, eikä ole olemassa mitään kirjaa taikka ohjetta, joka puhuisi ateistin puolesta. Joten jokainen ateisti julistakoon tai olkoon julistamatta oman valintansa mukaan.
Niin, eli ainoa asia mitä ateisti julistaa on se, ettei hän usko mihinkään yliluonnolliseen. Ja kun häneltä kysyy mikä on yliluonnollista, niin hän ei osaa vastata.
Ateisti ei usko jumaliin. Yliluonnolliseen, kuten keijuihin ja kummituksiin ateisti voi uskoa.
Ja siinä taas nähdään määritelmän absurdius. Mitä eroa? Kaikki nämä ovat mielikuvitusolentoja, tai sitten eivät, perspektiivistäsi riippuen.
Ateisti ei usko siihen että olisi jokin ylempi voima joka olisi luonut kaiken elämän ja maailman ja ohjailisi luomuksiaan jostain kaukaa.
Ja jos ateisti sen sijaan uskoo omaavansa vapaan tahdon jolla elämäänsä ohjaa, niin siinä hän taas on väärässä. Determinismi on yhtä tosi juttu kuin evoluutio.
Sitähän mä juuri tarkoitin ;)