Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
Onko ketään joka saanut lääkityksen, miltä se tuntui ? minulle suunnitellaan, pelottaa van että mitä sitten tapahtuu aaivoissa
Suurimmalle osalle lääkkeet auttaa,kunhan eka läytyy sopiva lääke ja annos. En muista että ois tullu vastaan jollai suurempia sivuvaikutuksia.
MInä en saanut lähetettä edes, kait sitte oon vaan laiska tai tyhmä.
Seuraavaksi yksityiselle joka ehkä kuuntelee etes ja perustelee jos ei tutkimuksia kannata tehdä.
Minulla ensi kuussa ensimmäinen aika hoitsun luona MTT:ssä.(lähetteet siis tehty ajat sitte yms)
Eli mitä siellä tapahtuu ekalla käynnillä,? suunnitellaan vaan vai onko siellä jotku perus käytännöt miten sujuvasti edetään eikä tuhlata aikoja miettimiseen?
Ainakin siellä menee muutama kuukausi ja kymmenkunta käyntiä, riippuu onko jotain muuta kuin adhd, kaikki siis käydään läpi. Ja sitten tarvittaessa nepsy-juttuihin psykologin luo .
Itse tuoreella diagnoosilla ja lääkitys aloitettu. Medikinet cr nostettu nyt 50mg×1. Ja voin kertoa, että elämä on muuttunut. Työterveyden kautta lähdin asiaa selvittämään ja tutkimusten jälkeen asia oli varsin selvä. Töissä mun päivät ei veny, saan tehtyä asioita enkä väsy ja kuormitu sinkoilusta. Toki ajatukset on jonossa, mikä tekee ajattelusta tylsää ja muutenkin olen omasta mielestäni tylsä ja tasainen, vaikka enemmänkin kuulemma muut saa suunvuoroa ja olen enemmän läsnä. En vielä tiedä, miten lääkitystä jatkan, en ainakaan vapaapäivinä käytä, koska joskus on kiva esim nauttia ruuasta. Ruokahalun menetys ja laihtuminen on olleet ainoa sivuvaikutus, mutta ei harmita! Elämänlaatu kohentunut huomattavasti. Ammatillinen itsetunto löytymässä. Ei välttämättä tärvitse vuoden välein vaihtaa enää työpaikkaa ja sisäinen levottomuus jotenkin tasaantunut. Energia jakautuu tasaisemmin päivälle ja jaksan illalla vielä kotona vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Itse tuoreella diagnoosilla ja lääkitys aloitettu. Medikinet cr nostettu nyt 50mg×1. Ja voin kertoa, että elämä on muuttunut. Työterveyden kautta lähdin asiaa selvittämään ja tutkimusten jälkeen asia oli varsin selvä. Töissä mun päivät ei veny, saan tehtyä asioita enkä väsy ja kuormitu sinkoilusta. Toki ajatukset on jonossa, mikä tekee ajattelusta tylsää ja muutenkin olen omasta mielestäni tylsä ja tasainen, vaikka enemmänkin kuulemma muut saa suunvuoroa ja olen enemmän läsnä. En vielä tiedä, miten lääkitystä jatkan, en ainakaan vapaapäivinä käytä, koska joskus on kiva esim nauttia ruuasta. Ruokahalun menetys ja laihtuminen on olleet ainoa sivuvaikutus, mutta ei harmita! Elämänlaatu kohentunut huomattavasti. Ammatillinen itsetunto löytymässä. Ei välttämättä tärvitse vuoden välein vaihtaa enää työpaikkaa ja sisäinen levottomuus jotenkin tasaantunut. Energia jakautuu tasaisemmin päivälle ja jaksan illalla vielä kotona vaikka mitä.
Millainen oli prosessi tuota kautti? monta käyntiä yms?
Vierailija kirjoitti:
Itse tuoreella diagnoosilla ja lääkitys aloitettu. Medikinet cr nostettu nyt 50mg×1. Ja voin kertoa, että elämä on muuttunut. Työterveyden kautta lähdin asiaa selvittämään ja tutkimusten jälkeen asia oli varsin selvä. Töissä mun päivät ei veny, saan tehtyä asioita enkä väsy ja kuormitu sinkoilusta. Toki ajatukset on jonossa, mikä tekee ajattelusta tylsää ja muutenkin olen omasta mielestäni tylsä ja tasainen, vaikka enemmänkin kuulemma muut saa suunvuoroa ja olen enemmän läsnä. En vielä tiedä, miten lääkitystä jatkan, en ainakaan vapaapäivinä käytä, koska joskus on kiva esim nauttia ruuasta. Ruokahalun menetys ja laihtuminen on olleet ainoa sivuvaikutus, mutta ei harmita! Elämänlaatu kohentunut huomattavasti. Ammatillinen itsetunto löytymässä. Ei välttämättä tärvitse vuoden välein vaihtaa enää työpaikkaa ja sisäinen levottomuus jotenkin tasaantunut. Energia jakautuu tasaisemmin päivälle ja jaksan illalla vielä kotona vaikka mitä.
Kiinnostaa tuo ajatusten jonossa oleminen. Eikö tämä tunnu paineena ja stressaavana asiana, jos tiedostaa että niitä on siellä jonossa ja kokoajan syntyy lisää? Jonon purkaminen lopulta mahdotonta?? Vai eikö niitä ajatuksia sitten enää vain synny lisää ja lisää (mikä tietenkin olisi varsin funktionaalista, mutta kieltämättä mahdotonta kuvitella)? Tulee jotenkin mielleyhtymä liikenteen tukkeutumisesta pikkutiellä jonon kasvaessa vrt. monikaistainen moottoritie ja sujuva liikenne :'D
ennen sanottiin hullu nyt on keksitty hieno nimitys kyllä hullulle työ maistuu kun saa selkäänsä ilman ruokaa
Vierailija kirjoitti:
Onko ketään joka saanut lääkityksen, miltä se tuntui ? minulle suunnitellaan, pelottaa van että mitä sitten tapahtuu aaivoissa
Minulla Concerta. Alkuun muutos oli raju, fyysisesti ei tuntunut miltään mutta se veti tavallaan jonkinlaisen ylikeskittymisen päälle. Myös kiinnostus muiden ihmisten asioihin väheni olemattomiin, halusin vain tehdä omia asioita rauhassa ja ärsyynnyin jos kaverilta tuli viestiä. En siis ollut kenellekään ilkeä, ei vain kiinnostanut. Tämä kuitenkin meni pian ohi, en tarkalleen muista kuinka äkkiä mutta kyse oli päivistä / max parista viikosta. Sen jälkeen olen pystynyt elämään ihan normaalia arkea ja lääke kyllä auttaa selvästi pitämään ajatukset kasassa. Koen kykeneväni nyt samaan kuin muutkin. Lääke yksin ei tietenkään tätä kaikkea tee, mutta se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa hiljalleen parempia toimintatapoja kun kaikki kapasiteetti ei mene sekunnin välein rataa vaihtaviin ajatuksiin.
Siitä ajatusten jonossa olemisesta: Tarkoitin, että ajatukset eivät ole enää ikäänkuin päällekäin, monta kanavaa auki samaan aikaan, vaan ajatukset tulevat ikäänkuin yksi kerrallaan. Se on hieman tylsempää, mutta helpompaa. Luulen, että vain nepsy tajuaa, mitä tarkoitan tällä :D
Aloituksessa luki: "--tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos"
Eli ap:n mielestään lääkärin ei tarvitse TEHDÄ diagnoosia, vaan antaa se ap:n jo tekemä.
Ap siis haluaa vain päihteet. Siihen ei kuitenkaan tarvita ap:n kuvittelemaa diagnoosia, vaan riittää kun kertoo, että pitäisi jutella psykologin kanssa. Silloin varmasti tyrkytetään jotain nopeasti. Tietysti kun ap haluaa päihteet JA itse valitsemansa syyn, täytyy olla kärsivällisempi...
Jos joku haluaa pillereitä niin on monta huomattavasti helpompaa tietä kuin adhd-tutkimukset,joihin ei edes pääse julkisella ilman että on oikeasti jotain häikkää.
Onko kellekkään tullu diagnoosia ilman psykologin tapaamista ?
dg. on mahdollista saaha ilman psykologin testejä, jos muut kyselyt kertoo tarpeeksi.
t.hoitsu
Vierailija kirjoitti:
Julkisella puolella diagnoosin saaneet, montako käyntiä ja kenen luona, meni yhteensä että homma oli ns. paketissa?
Viitisen vuotta tappelua diagnoosin saamiseksi ja siihen ei ole vielä laskettu hoidon aloittamista...
Vierailija kirjoitti:
Onko kellekkään tullu diagnoosia ilman psykologin tapaamista ?
En oo ton takia erikseen tavannut psykologia, vaan vain lääkärin. Ei ollut mitään testejä, pelkkää haastattelua ja papereitten pläräämistä.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa luki: "--tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos"
Eli ap:n mielestään lääkärin ei tarvitse TEHDÄ diagnoosia, vaan antaa se ap:n jo tekemä.
Ap siis haluaa vain päihteet. Siihen ei kuitenkaan tarvita ap:n kuvittelemaa diagnoosia, vaan riittää kun kertoo, että pitäisi jutella psykologin kanssa. Silloin varmasti tyrkytetään jotain nopeasti. Tietysti kun ap haluaa päihteet JA itse valitsemansa syyn, täytyy olla kärsivällisempi...
Mikä sulla on hätänä? Tietysti ihminen haluaa sen oikean diagnoosin ulos edes kohtalaisessa ajassa, oli se sitten mikä hyvänsä. Ihmisellä on myös oikeus haluta apua ongelmiinsa ja jos niitä ongelmia on ollut koko elämän ajan, sitä saattaa alkaa kyseenalaistamaan ammattilaisten käsitystä siitä miten on muka joku väliaikainen notkahdus joka paranee lenkkeilemällä.
mitä kaikkia muita liitännäisiä teillä on jotka ootte saanee diagnoosin ?
unettomuutta,ahdistusta yms,?
Diagnoosiin menevä aika tuntuu olevan kaikilla vähä eri. Eli eikai siihen ole mitään sääntöä kun oireet voi olla niin erilaisia ja joutuu enempi tai vähempi tutkiin . Ja varmasti jokainen haluais sen mahdollisimman nopeesti ilman turhia juoksuja.
Julkisella puolella diagnoosin saaneet, montako käyntiä ja kenen luona, meni yhteensä että homma oli ns. paketissa?