Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIten kannabis + adhd? onko mitään lääkinnällistä mahdollisuutta? Tai onko kellään kokemusta ?
Tuli mieleen kun kovasti nyt uutisissa .
Kai sillä joku _mahdollisuus_ on mutta ei kyllä kummoinen. Tunne monta ADHD:ta ja about kaikki ovat kyllä polttaneet pilveä ja osa polttaa edelleen, mut en oo kyllä kuullut että kenelläkään olisi niihin oireisiin auttanut. Lähinnä vähentää fokusta ja pahentaa oireita. Joku nyt tulee sanomaan että sativa-lajikkeet piristää - mut väärällä tavalla, ei niistä sellaista fokusta saa eikä siihen voi luottaa että se tulisi aina, vaikka joskus sattuisikin keskittymään hyvin.
Sitä jotkut kyllä tekee et polttaa iltaisin kannabista, sen vaikutukset auttaa noihin stimulanttien sivuvaikutuksiin - lisää ruokahalua ja nukuttaa.
Tätä tekee omassa tuttavapiirissä kolme. Kaikki saavat hyvän vasteen Elvansesta mutta polttavat joskus illalla juurikin tuon takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi viikkoa syönyt nyt Elvansea ja PALJON parempi kuin metyylifenidaatti. Ei tule laskuja, vaikutus vain hiipuu. Enemmän keskittynyt ja rauhallinen kuin korostetun virkeä. Parempi vaste, vähemmän levoton olo vaikutuksen aikana ja sen jälkeen. Tuntuu että tuo MF päihdyttää vähän, tämä ei.
DIVA ei ole testi, eikä ylipäätään ADHD:ta diagnosoida testeillä, vaan haastattelulla. DIVA on kysely, jossa selvitetään tarkkaavuushäiriön oireita sekä lapsuudessa että aikuisuudessa, sekä impulsiivisuuden/yliaktiivisuuden että tarkkaamattomuuden osalta.
Lisäksi voidaan teettää esim ASRS, joka on lyhyempi kysely. Yleensä myös poissuljetaan muut keskittymisvaikeutta aiheuttavat oireet, kuten ahdistus ja masennus. Toki samaan aikaan voi olla sekä ADHD että edellämainitut.
Jos oikein perusteellisia ollaan, tehdään kognitiivisen tason tutkimus (WAIS), jolla tsekataan mahdolliset oppimisvaikeudet, jotka myös vaikeuttavat keskittymiskykyä.
Diagnoosi on aina näistä kokonaisarvio. Ei ole olemassa testiä, jonka tehtyä tuloksena tulee ADHD / EI ADHD. Kyselyissä on kyllä katkaisurajat pisteissä, mutta kuten kaikessa psykologiaan liittyvässä, tieto on altista virheille ja vääristymille, johtuen ihmisten eroista raportointitavoissa. Haastattelu on tärkein työväline myös ADHD:n diagnosoinnissa. DIVAkin haastatellaan, ei täytätetä ihmisellä itsellään.
Vierailija kirjoitti:
DIVA ei ole testi, eikä ylipäätään ADHD:ta diagnosoida testeillä, vaan haastattelulla. DIVA on kysely, jossa selvitetään tarkkaavuushäiriön oireita sekä lapsuudessa että aikuisuudessa, sekä impulsiivisuuden/yliaktiivisuuden että tarkkaamattomuuden osalta.
Lisäksi voidaan teettää esim ASRS, joka on lyhyempi kysely. Yleensä myös poissuljetaan muut keskittymisvaikeutta aiheuttavat oireet, kuten ahdistus ja masennus. Toki samaan aikaan voi olla sekä ADHD että edellämainitut.
Jos oikein perusteellisia ollaan, tehdään kognitiivisen tason tutkimus (WAIS), jolla tsekataan mahdolliset oppimisvaikeudet, jotka myös vaikeuttavat keskittymiskykyä.
Diagnoosi on aina näistä kokonaisarvio. Ei ole olemassa testiä, jonka tehtyä tuloksena tulee ADHD / EI ADHD. Kyselyissä on kyllä katkaisurajat pisteissä, mutta kuten kaikessa psykologiaan liittyvässä, tieto on altista virheille ja vääristymille, johtuen ihmisten eroista raportointitavoissa. Haastattelu on tärkein työväline myös ADHD:n diagnosoinnissa. DIVAkin haastatellaan, ei täytätetä ihmisellä itsellään.
Pari vuotta olen jo erilaisissa tutkimuksissa käynyt keskittymisvaikeuksien vuoksi. Nyt on poissuljettu depressio, ahdistus, uniongelmat ja menossa adhd-tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DIVA ei ole testi, eikä ylipäätään ADHD:ta diagnosoida testeillä, vaan haastattelulla. DIVA on kysely, jossa selvitetään tarkkaavuushäiriön oireita sekä lapsuudessa että aikuisuudessa, sekä impulsiivisuuden/yliaktiivisuuden että tarkkaamattomuuden osalta.
Lisäksi voidaan teettää esim ASRS, joka on lyhyempi kysely. Yleensä myös poissuljetaan muut keskittymisvaikeutta aiheuttavat oireet, kuten ahdistus ja masennus. Toki samaan aikaan voi olla sekä ADHD että edellämainitut.
Jos oikein perusteellisia ollaan, tehdään kognitiivisen tason tutkimus (WAIS), jolla tsekataan mahdolliset oppimisvaikeudet, jotka myös vaikeuttavat keskittymiskykyä.
Diagnoosi on aina näistä kokonaisarvio. Ei ole olemassa testiä, jonka tehtyä tuloksena tulee ADHD / EI ADHD. Kyselyissä on kyllä katkaisurajat pisteissä, mutta kuten kaikessa psykologiaan liittyvässä, tieto on altista virheille ja vääristymille, johtuen ihmisten eroista raportointitavoissa. Haastattelu on tärkein työväline myös ADHD:n diagnosoinnissa. DIVAkin haastatellaan, ei täytätetä ihmisellä itsellään.
Pari vuotta olen jo erilaisissa tutkimuksissa käynyt keskittymisvaikeuksien vuoksi. Nyt on poissuljettu depressio, ahdistus, uniongelmat ja menossa adhd-tutkimus.
Järkyttävän pitkä prosessi. Olen pahoillani, että olet joutunut noin hankalaan paikkaan. Tämän takia itse hakeuduin suoraan sille ADHD-erikoisosaajalle. Jos ihminen on ehtinyt aikuisikään ilman diagnoosia, saati jos matkaan on tarttunut masennusta, ahdistusta tai päihteitä (kuten diagnosoimattomille ADHDille usein käy), menee diagnosointi osaamattomien käsissä juuri tuollaiseksi kivireen vetämiseksi. Toivottavasti saavat nopeasti homman nippuun ja sinulle oikean diagnoosin. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
pieni elin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kai jotenkin lapsellinen tässä asiassa, mutta minua ahdistaa ja pelottaa ajatus hakeutua lääkäriin ja tutkimuksiin tästä asiasta, koska pelkään olevani väärässä. Mitä jos olenkin keksinyt koko jutun? Ehkä en saa mitään aikaiseksi, koska olen niin mukavuudenhakuinen ja laiska. Tai ehkä koska lapsena minun ei pitänyt ikinä tehdä esim. koulun eteen töitä, en koskaan oppinut työskentelemään ja nyt se kostautuu. Pelkään, ettei kukaan usko minua ja teen itsestäni naurunalaisen hakemalla apua omaan huonoon luonteeseeni.
Mulle kävi noin TAYSissa. Olen kuulemma pärjännyt liian hyvin koulussa, joten olen vaan laiska. Ei ollut näyttöä lapsuudesta ennen kouluaikaa (koska vanhemmat ei usko adhd olemassaoloon) Asiantuntijat käskivät "yrittää enemmän".
Neuropsykologisissa testeissä kuitenkin oli adhd oireita ja vaihtelevuutta suoriutumisessa.Tässä ei voi voittaa, kun apua ei vaan saa.
Revin ne paperit ja heitin roskiin silloin ku ne sieltä tuli (yhteenvetona siis jälkeenpäin).
Noi haukuthan sain siis ihan livenä sieltä loppuselvityksessä mikä oli kuin mikälie oikeuden tuomio, minä pöydän toisessa päässä ja psykologi, lääkäri ja sossu toisessa päässä antamassa tuomiota laiskuudesta.
Olisin polttanut ne paperit, mutta asun kerrostalossa enkä viitsinyt olla paloturvallisuusuhka.
Vastaava kokemus Hatanpäällä. Ensin olin tyhmä ("pitäisi totutella liukuhihnahommiin"), sitten laiska, sitten olinkin jo narkkari on joka haluaa adhd-lääkkeitä omaan käyttöön. tämän henkilön toiminta oli niin käsittämätöntä että tein asiasta valituksia. kaikki hukkuvat matkalla tai muuten suojellaan
Mulle taas oltiin tosi positiivisia diagnoosin suhteen ja tehtiin alustavat neuropsykologiset testit siellä, ja olivat että kyllä tämä adhd:lta näyttää. Mutta sitten sieltä TAYSiin josta tuli laiskuustuomio. Tästä johtuen epäilin että TAYSilla on siis monopoli diagnooseihin, kun sitä ei Hatanpäältä voitu tehdä?
En tiedä onko ajat muuttuneet.Koska kävit siellä?
8 v sitten. Aina kun olen (esim.terveydenhoitajan tai lääkärin kehotuksesta) hakeutunut uudestaan, vedotaan tuohon samaan lausuntoon.
Mene yksityiselle jos lompakko kestää.
Tai sitten pyydät mustaa valkoselle niiltä jotka antaneet kehoitusta hakeutua testeihin ,ja pistät sen lapun esiin sitten.
En oikeen keksi muuta sulle, mutta monilla on ollut suuria vaikeuksia päästä tutkimuksiin , monta kertaa turhaa yritystä ennenkuin tärppää ja tuleekin ns. tietävä henkilö vastaan joka pistää eteenpäin.
elä luovuta kuitenkaan. Laita vaikka tänään uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan jos aikuisiällä jo saanut mukaan masennuksen ja ahdistuksen ja unettomuuden, miten sitten tehdään tutkimukset ja osataan nähdä että on siellä onkin se adhd-lapsuudesta asti ?
Kyllähän moni masentuu kun mikään ei suju ja saa vaan siihen lääkepurkin.
Huijqrisyndroomaööa tarkoitetaan etenkin naisten taitoa vähätellä itseään. Ei se tarkoita sitä että huijaa ettei ole ADHD: tai tai muuta sairautta. Diagnoosi ei poista silti niitä ongelmia ja asioita joita etenkin nuorena aikuisena tulee pohdittua tai että rakastuu väärään mieheen tai on yksinäinen. Liian moni saa masennusdiagnoosin em. asioiden.vuoksi, eikä ymmärrerä että ne asiat mitä keski-iässä kestää voi nuoresta aikuisesta tuntua ylitsepääsemättömältä. Kuten vaikkapa se että ystävät ja kaverit ei pidä enään yhteyttä ja parisuhteessa ei ole helppoa ja huoletonta.
Kun jaksaa vähän pidemmälle, kaikki selkeytyy kyllä. Ikäviä ihmisiä tulee ja menee aina elämässä, eikä valtaosa ihmisistä välitä kuin itsestään. Sanoisin että ADHD:n kyllä tunnistaa, jo lapsena pari kaveria oli sellaista että heillä oikein mistään tullut mitään, eivät edes harrastaneet mitään, koulut jäi peruskoulun jälkeen ja huolimatta vakavista ongelmista alkoivat lapsia tekemään. Silti jotenkin kateudella mietin tuota huoletonta ja osin vastuutontakin elämänasennetta. Oma polku ollut paljon mutkikkaampi ja myös yksinäisempi. Ehkä myös onnettomampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin se, kun on kaikkien tahojen kanssa tekemisissä (työkkäri, kela, julkinen terveydenhuolto) koko ajan ja tietää että siellä on ihmisiä jotka katsoo yksityisen diagnoosit "ostetuiksi" on se kynnyskysymys.
Ja sitten jos saa lääkityksen niin sitä ei tule saamaan julkisen kautta tietääkseni jos dg on yksityiseltä, vaan se pitäisi käydä uusimassakin yksityisellä.
Eikä se diagnoosikaan, vaan se tunne, että tunnistettaisiin, että tää on ongelmani. Se on iso ongelma, että julkinen puoli ei ota tosissaan.
Pitäis kai silti vaan yrittää säästää rahaa sinne yksityiselle, vaikka onkin vaikee säästää työttömänä.
Ei kukaan Kelan täti näe, mistä sen diagnoosin olet saanut. Moni julkisen puolen lääkäri työskentelee myös yksityisellä puolella. Jos olet saanut diagnoosin, syönyt montavuotaa lääkettä hoitona ja siitä on apua, miksi kukaan kyseenalaistaisi yhtäkkiä diagnoosia?
Vierailijat zx kirjoitti:
Huijqrisyndroomaööa tarkoitetaan etenkin naisten taitoa vähätellä itseään. Ei se tarkoita sitä että huijaa ettei ole ADHD: tai tai muuta sairautta. Diagnoosi ei poista silti niitä ongelmia ja asioita joita etenkin nuorena aikuisena tulee pohdittua tai että rakastuu väärään mieheen tai on yksinäinen. Liian moni saa masennusdiagnoosin em. asioiden.vuoksi, eikä ymmärrerä että ne asiat mitä keski-iässä kestää voi nuoresta aikuisesta tuntua ylitsepääsemättömältä. Kuten vaikkapa se että ystävät ja kaverit ei pidä enään yhteyttä ja parisuhteessa ei ole helppoa ja huoletonta.
Kun jaksaa vähän pidemmälle, kaikki selkeytyy kyllä. Ikäviä ihmisiä tulee ja menee aina elämässä, eikä valtaosa ihmisistä välitä kuin itsestään. Sanoisin että ADHD:n kyllä tunnistaa, jo lapsena pari kaveria oli sellaista että heillä oikein mistään tullut mitään, eivät edes harrastaneet mitään, koulut jäi peruskoulun jälkeen ja huolimatta vakavista ongelmista alkoivat lapsia tekemään. Silti jotenkin kateudella mietin tuota huoletonta ja osin vastuutontakin elämänasennetta. Oma polku ollut paljon mutkikkaampi ja myös yksinäisempi. Ehkä myös onnettomampi.
Tiedän, mitä huijarisyndrooma tarkoittaa. Sitähän juuri kuvailin; tunnetta siitä, että olen huijannut koko jutun. Ikää on kohta 37, että en nyt sitten tiedä noista muista mainitsemistasi asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pieni elin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kai jotenkin lapsellinen tässä asiassa, mutta minua ahdistaa ja pelottaa ajatus hakeutua lääkäriin ja tutkimuksiin tästä asiasta, koska pelkään olevani väärässä. Mitä jos olenkin keksinyt koko jutun? Ehkä en saa mitään aikaiseksi, koska olen niin mukavuudenhakuinen ja laiska. Tai ehkä koska lapsena minun ei pitänyt ikinä tehdä esim. koulun eteen töitä, en koskaan oppinut työskentelemään ja nyt se kostautuu. Pelkään, ettei kukaan usko minua ja teen itsestäni naurunalaisen hakemalla apua omaan huonoon luonteeseeni.
Mulle kävi noin TAYSissa. Olen kuulemma pärjännyt liian hyvin koulussa, joten olen vaan laiska. Ei ollut näyttöä lapsuudesta ennen kouluaikaa (koska vanhemmat ei usko adhd olemassaoloon) Asiantuntijat käskivät "yrittää enemmän".
Neuropsykologisissa testeissä kuitenkin oli adhd oireita ja vaihtelevuutta suoriutumisessa.Tässä ei voi voittaa, kun apua ei vaan saa.
Revin ne paperit ja heitin roskiin silloin ku ne sieltä tuli (yhteenvetona siis jälkeenpäin).
Noi haukuthan sain siis ihan livenä sieltä loppuselvityksessä mikä oli kuin mikälie oikeuden tuomio, minä pöydän toisessa päässä ja psykologi, lääkäri ja sossu toisessa päässä antamassa tuomiota laiskuudesta.
Olisin polttanut ne paperit, mutta asun kerrostalossa enkä viitsinyt olla paloturvallisuusuhka.
Vastaava kokemus Hatanpäällä. Ensin olin tyhmä ("pitäisi totutella liukuhihnahommiin"), sitten laiska, sitten olinkin jo narkkari on joka haluaa adhd-lääkkeitä omaan käyttöön. tämän henkilön toiminta oli niin käsittämätöntä että tein asiasta valituksia. kaikki hukkuvat matkalla tai muuten suojellaan
Mulle taas oltiin tosi positiivisia diagnoosin suhteen ja tehtiin alustavat neuropsykologiset testit siellä, ja olivat että kyllä tämä adhd:lta näyttää. Mutta sitten sieltä TAYSiin josta tuli laiskuustuomio. Tästä johtuen epäilin että TAYSilla on siis monopoli diagnooseihin, kun sitä ei Hatanpäältä voitu tehdä?
En tiedä onko ajat muuttuneet.Koska kävit siellä?
8 v sitten. Aina kun olen (esim.terveydenhoitajan tai lääkärin kehotuksesta) hakeutunut uudestaan, vedotaan tuohon samaan lausuntoon.
Tuo on kyllä aika pelottavaa, koska virhediagnooseja tehdään muissakin asioissa, saati sitten sellaisissa minkä diagnosointi perustuu haastatteluun ja vääjäämättä siihen kuinka hyvin haastateltava (ja hänen vanhempansa) pystyvät asiansa kertomaan sillä hetkellä. Itselläni jäi paljon asioita mainitsematta tuolloin yli 10 vuotta sitten, etenkin peruskoulun aikaisia ongelmia, ja se on jäänyt vaivaamaan.
Pystyttekö te muut suorittamaan 110% teholla tuollaisia testejä, jos testausolosuhteet ovat optimaaliset? Valkoinen huone, jossa ei ole mitään häiriötekijöitä ja sinut jätetään rauhaan tekemään niitä testejä, adrenaliini humisee noita tehdessä?
Ainoa missä reputan tuolla kohtaa todella pahasti on kuullun ymmärtämiset, ne eivät onnistu edes adrenaliinin voimalla. Aivot menee "kiinni" kuunnellessa vähänkin pitempää tarinaa.
Entäs onko teidän kaikkien joku läheinen ollut pakollinen osa testejä? Onko pakotettu haastatteluun?
Mitä kautta te muuten olette julkisella puolella saaneet (tai olleet saamatta) diagnooseja? Ootteko menneet psykiatrian puolelta?
Ainakin Tampereella psykiatrian poliklinikka on muuttanut TAYSin alaisuuteen vuodenvaihteessa. En tiedä mitä vaikutusta sillä on mihinkään, tai onko.
Mulla on masennuksen takia kiireetön lähete tuonne eli <6kk. Saa odotella varmaan kevääseen.
Hieno tunne kun masennus aiheutuu työttömyydestä eikä päinvastoin. Terveydenhuolto käsittää masennuksen sisäsyntyiseksi, kun minulla se on aina tilanteesta johtuva ajoittainen repsahdus. En saa heitä ymmärtämään tuota syy-seuraussuhdetta ollenkaan. Nytkään en siis ole masentunut vaan ihan normifiilis, mutta jonotan tuonne silti koska yritän saada jalkaa oven väliin jos joku kuitenkin ymmärtäisi nähdä asian tarkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ps. Kirjoitan tänne aina kahvipannullisen voimalla, sori jos nää tekstit tulee pyrähdyksenä kerralla 😅
Eikai testeissä reputeta mitään, vaan katsotaan esim miten lyhytaikainen muisti toimii yms. ?
Ja jotkut jännittää vähän,jotkut enempi. Hyvä testaaja ottaa sen huomioon.
En tiedä mitkä seikat puoltaa adhd:ta ja mitkä ei .
Monenlaisi atestejä.
Vierailija kirjoitti:
Eikai testeissä reputeta mitään, vaan katsotaan esim miten lyhytaikainen muisti toimii yms. ?
Ja jotkut jännittää vähän,jotkut enempi. Hyvä testaaja ottaa sen huomioon.
En tiedä mitkä seikat puoltaa adhd:ta ja mitkä ei .
Monenlaisi atestejä.
No siis reputtamisella tarkoitan just sitä et kun kysytään et miten tää kuulemasi tarina meni, ja ei osaakaan sanoo et miten se meni.
No eiköhän se oo vaan tyypillinen adhd-juttu, huono lyhytkestoinen muisti .
Tarina unohtuu äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän se oo vaan tyypillinen adhd-juttu, huono lyhytkestoinen muisti .
Tarina unohtuu äkkiä.
Se onkin, koska testeissä oli poikkeamia lyhytkestoisessa muistissa, mutta ei ilmeisesti ole pitkäkestoisessa. Joku väitti joskus ettei kannata mennä esim. kassatyöhön, koska sellainen työ rasittaa nimenomaan lyhytkestoista muistia.
Kun uusi lääke tai annos niin otin rauhallisemmin, vasta illalla jumpat.
Mutta nyt kun tottunut niin ihan normaalisti voin urheilla jos haluan. Joskus siis aamulenkki jos siltä tuntuu.
Kahvia tosin juon vähemmän.
Diva taitaa netistäkin löytyä. Kankeita kysymyksiä monta sivua.