Varoittava esimerkki! Tämän hetken kokemukseni Venlafaxin masennuslääkkeestä. Älkää koskeko näihin myrkkyihin!
Kerron nyt millaista on lopettaa SNRI, eli masennukseen ja paniikkihäiriöön määrätty lääke.
Olen syönyt Venlafaxin nimistä lääkettä paniikkihäiriöön, ja keskivaikeaan masennukseen alle vuoden verran. Kaikki lähti siitä, kun aloin saamaan päivittäin töissä ja yleisillä paikoilla paniikkikohtauksia. Lopulta oli niin paha olla, että sain soitettua lääkäriin, jonne romahdin aivan täysin.
Olen ollut lääkitystä vastaan aina, mutta nyt olin valmis mihin vaan, kunhan pääsisin siitä olosta eroon.
Lääkärit saivat puhuttua masennuslääkkeen minulle, ja aloitin säännöllisen terapian, jossa käyn edelleen.
Siitä on aikaa kohta kaksi vuotta. Lääke vaihdettiin viime syksynä SSRI lääkkeestä SNRI, eli Venlafaxin lääkkeeksi. Olin lukenut kauhutarinoita siitä, ja epäröin uuteen vaihtamista, vaikka silloisesta SSRI lääkkeestä oli tullut ikäviä sivuoireita. Silloin psykiatrian erikoislääkäri kehotti minua jatkamaan ja vaihtamaan Venlafaxiiniin, ja sai päähäni taottua, etten ole valmis vielä olemaan ilman lääkitystä (vaikka minusta itse siltä tuntui).
Nyt lääkitys lopetetaan minun tahdostani, sillä koen ettei siitä ole mitään hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Käyn säännöllisesti terapiassa, mikä on miljoona kertaa parempi kuin tunteet ja kropan lamaannuttava lääke.
Söin viimeiset kaksi viikkoa pienimmällä annoksella 37,5mg. Maanantaina lopetin kokonaan. Tällä viikolla oloni on päivä päivältä muuttunut hirveämmäksi, ja tänään keskiviikkona tuntuu että kuolen kohta, tai saatan tehdä jotain hirveää.
Ikinä en ole huumeita kokeillut, mutta ensimmäisenä voisin kuvailla tämän hetkistä oloani niin, että olen vetänyt huumeita melkein kaksi vuotta, ja nyt lopettanut. Tai kuvittele että olet niin humalassa, että koko maailma pyörii ympärilläsi, ja yrität mennä nukkumaan. Varma oksennus. Siltä minusta juuri nyt tuntuu. Koko päivän, eikä oksentaminen auta.
Minua huimaa JATKUVASTI, olen sitten liikkeessä tai makuulla. Pari kertaa olen oksentanut, sillä minulla on jatkuva pahoinvointi, ja etova olo. Sydän hakkaa hulluna, en uskalla rasittaa itseäni, sillä pelkään saavani jonkun kohtauksen (olen nuori ja hyväkuntoinen). Päässäni ja koko kropassani humahtelee, saan sähköiskuja pitkin vartaloa. Pääni käy tosi hitaalla, ja päätä kääntäessä tuntuu, että se kääntyy jäljessä. Kieltäni pistelee tällä hetkellä, ja raajat ovat täysin voimattomat. Tuntuu etten hallitse itseäni.
Pelkään koko ajan menettäväni itseni hallinnan.
Tällä hetkellä en hahmota normaalisti tätä kirjoittamaani, ja siksi tässä saattaa olla paljon kirjoitusvirheitä.
Kaikki äänet, ja ihmisten puhe ottaa niin pahasti hermoon, että meinaan räjähtää kuullessani ääniä.
Valokin tuntuu todella pahalta silmissä. Lisäksi vatsani on tänään ja eilen ollut ihan sekaisin ja kipeä.
Saan järkyttäviä raivareita, ja autoa ajaessani tuli tunne tänään, että ei haittaisi ajaa täysiä kolaria. IHAN HELV***N PELOTTAVAA! Oloni on niin helvetillinen, että pelkään itseäni! Olen aivan vieraassa kropassa ja mieleni ei ole minun. En oikeasti ihmettele että nämä lääkkeet ovat yhteydessä ampumisiin ja muihin kauheisiin tekoihin! Jos näistä huumeista haluaa eroon, nämä muuttavat ihmisen hirviöksi!
Tällä hetkellä oloni on niin helvetillinen, että pelkään näiden myrkkyjen jättävän jälkensä minuun, eivätkä oireet poistu ikinä.. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kokeilu masennuslääkkeistä. Ne eivät tee ihmiselle hyvää, eivätkä lopulta edes auta mihinkään. Varsinkaan pitkällä käytöllä. Olen aivan varma, että joskus vuosikymmenten päästä näille "lääkkeille" naureskellaan ja kauhistellaan niiden tämänhetkistä käyttöä.
En toivo tätä oloa kenellekään. Apua on saatavilla monilla muilla keinoilla kuin itsensä huumaamalla.
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä heikot hermot. Itse lopetin Venlan seinään annostuksesta 225mg. Muutaman päivän huimasi. Ja lopetin vain, koska ei ollut varaa ostaa uutta pakettia.
Itse olen kanssa päässyt kaikista mömmöistä aina eroon suht helpolla. Myös röökin lopettamisen aikoinaan. Pari viikkoa oli vaikeaa ja sitten ei enää yhtään. Onko niin että naisilla on jotenkin extra vaikeaa päästä noista eroon. Niistä pääsee kyllä eroon kun on edes vähän tahtoa.
Ei se niin mene. Esimerkiksi nikotiiniriippuvuus on geneettisesti säätyvää. Suurimmalle osalle vieroutus on vaikeaa. Tässä snipp https://www.snpedia.com/index.php/Nicotine_dependence
- eri
Niinkö. Luonteen heikkoutta se on jos ei pääse eroon. Jos todellista halua on pääse varmasti eroon. Mutta ainahan voi sepitellä huuhaata itselle parhain päin.
Please, älkää yrittäjä muodostaa mitään ajatuskuvioita, teidän ymmärrys ihmisestä ja ihmismielestä on heikko. Olen ollut alalla 35 vuotta, voin sanoa ne ovat turvallisia elimistölle samoin kuin opiaatit ja bentsot, ne eivät rasita sydäntä, maksaa tai munuaisia. Ongelma on aloitus ja ennen kaikkea lopetus. Vieroitusoireet ovat jopa helvetilliset ja joskus kannattaa mennä laitosolosuhteisiin tekemään vieroitus. Mutta hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Mutta väärää tietoa ei saa jakaa. Olen hoitanut tuhansia tapauksia. Ei kannata vastustaa kaikkea, olemmehan varsin liberaali kansa.
Lääketeollisuus on valtavan iso bisnes, samoin kosmetiikkateollisuus ja vastaavat.
Myös elintarviketeollisuus, osa teollisista "elintarvikkeista" on sellaisia joihin syntyy riippuvuus ( ja näihin lankeaa tietty väestönosa).
Myös elintarvikeväärennöksiä tehtaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vanha juttu, asiasta on keskusteluja pilvin pimein. Mutta kantapään kautta se on opittava, niin kävi mullekin. Ja tsemppiä, kyllä se olo ohi menee!
Mitä sitten että on "vanha juttu" ja monia keskusteluja aiheesta löytyy jo? Tämä on tärkeä asia eikä mielestäni siitä voi koskaan keskustella liikaa. Aihe ei myöskään vanhene sillä monet edelleen menevät lankaan ja alkavat käyttää itselleen vaarallisia lääkkeitä. Hyvä vain, että asiasta keskustellaan.
Ottaen huomioon kaiken mihin liittyy raha, esim. narkolepsiarokote johon tietty kansanosa lankesi.
Uskotaan sokeasti kaikkea.
Hei urpå, siitä lääkkeestä (kuten monista muistakin) kannattaa vierottautua todella hitaasti. Ihmisillä on kumma kiire päästä siitä lääkkeestä viimeistään viikossa ja sitten ollaan huuli pyöreänä kun olo on pska. Ymmärrän kyllä halun vierottautua mahd nopeasti, mutta sitten pitää ymmärtää että se tulee näkymään ja tuntumaan.
Luulitko ylipäätään että popsit jotain sokeria? Totta kai se vaikuttaa sinuun, sehän sen on tarkoituskin.
Kun masennuslääkkeiden tehon puutetta moititaan, kannattaa muistaa, että ne eivät ole mitään taikasauvoja. Antibiootteja voi käyttää niin, että otetaan lääke ja maataan sängyssä ja parannutaan; masennuslääke ei toimi niin. Se vain lisää aivojen kykyä muutokseen, lisäksi täytyy itse kuntouttaa itseään jotta muutosta tapahtuu. Ilman pitkää kuntoutusta ja omaa aktiivista ajatustyötä muutosta ei tapahdu. Jos syynä on kamala elämäntilanne, siitä täytyy pyrkiä eroon ja myrkylliset ihmiset täytyy ulkoistaa elämästään. Tämän voi tehdä myös ilman lääkkeitä, mutta lääke usein nopeuttaa prosessia. Kaikki muutkin pitkäaikaissairaudet vaativat elämäntapojen muutosta, niin myös masennus.
Edelleenkin jos ihminen sairastaa masennusta kun ei kestä oloja vaikka kipua sairaudesta johtuen; Miten silloin muutat elämäntapaasi että masennus menee pois? Kroonisia sairauksia on monia ja ne masentavat.
Osa ihmisistä on täysin sokeita henkisesti ja huiputettavissa.
Liittyy myös älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Kun masennuslääkkeiden tehon puutetta moititaan, kannattaa muistaa, että ne eivät ole mitään taikasauvoja. Antibiootteja voi käyttää niin, että otetaan lääke ja maataan sängyssä ja parannutaan; masennuslääke ei toimi niin. Se vain lisää aivojen kykyä muutokseen, lisäksi täytyy itse kuntouttaa itseään jotta muutosta tapahtuu. Ilman pitkää kuntoutusta ja omaa aktiivista ajatustyötä muutosta ei tapahdu. Jos syynä on kamala elämäntilanne, siitä täytyy pyrkiä eroon ja myrkylliset ihmiset täytyy ulkoistaa elämästään. Tämän voi tehdä myös ilman lääkkeitä, mutta lääke usein nopeuttaa prosessia. Kaikki muutkin pitkäaikaissairaudet vaativat elämäntapojen muutosta, niin myös masennus.
Tämä aivojen plastisuuden lisääntyminen on taas hauska lääketrollien kehittämä ajatus, joka tietysti saa lääkefirmojen maksamilta tutkijoilta tukea. Ensin masennuksen etiologia piti johtua välittäjäaineen, kuten serotoniinin vaikutusajan vähäisyydestä, sitten kun sitä ei voitu todistaa SSRI/SNRI-lääkkeiden kohdalla, piti kehittää jotain uutta, millä myydä lääkettä.
Koska masennuksen etiologiaan ei vieläkään tiedetä, ei siihen silloin voi kehittää lääkettäkään. Muuten kyllä ohjeet ovat järkeviä, eli masennus on luonnollista ja ohjaa ihmistä tekemään muutosta elämässään.
Valitettavasti stressi ja masennus vähentää aivokapasiteettia ja meille terveille masentuneen ratkaisut voivat vaikuttaa todella tyhmiltä, eikä masentunut välttämättä ota vastaan neuvoja muilta. Etenkään, jos lääkkeillä viedään kontakti älyn ja tunteiden väliltä, jolloin ihminen suorittaa elämäänsä.
Masennus onneksi paranee yleensä spontaanisti, eli suurin osa ei tarvitsisi lääkkeitä, jos ihmiset voisivat irtaantua arjesta, tehdä välillä jotain sellaista mikä tuntuu hyvältä ja voisi elää luontaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Please, älkää yrittäjä muodostaa mitään ajatuskuvioita, teidän ymmärrys ihmisestä ja ihmismielestä on heikko. Olen ollut alalla 35 vuotta, voin sanoa ne ovat turvallisia elimistölle samoin kuin opiaatit ja bentsot, ne eivät rasita sydäntä, maksaa tai munuaisia. Ongelma on aloitus ja ennen kaikkea lopetus. Vieroitusoireet ovat jopa helvetilliset ja joskus kannattaa mennä laitosolosuhteisiin tekemään vieroitus. Mutta hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Mutta väärää tietoa ei saa jakaa. Olen hoitanut tuhansia tapauksia. Ei kannata vastustaa kaikkea, olemmehan varsin liberaali kansa.
Voisitko sinä terveyden ja masennuslääkkeiden asiantuntija kertoa minulle, miksi meta-analyysien mukaan SSRI:t, bentsot ja SSRE:T t aiheuttavat keskimäärin täysin saman vasteen masennuspotilaiden masennuksen hoidossa? Ja miten tosiaan tulkita hyöty-haittasuhde, jos plasebo selittää keskimäärin jopa 93 % SSRI-lääkkeiden tehosta lääkeyhtiöiden rahoittamissa lääkekokeissa, joiden perusteella lääkkeet hyväksytään markkinoille? Jos näiden tutkimusten mukaan masennuslääkkeet ovat keskimäärin kliinisesti merkityksettömiä eli tuottavat 1,6 pisteen eron plaseboon Hamiltonin skaalalla muutaman viikon kestäneissä tutkimuksissa, niin miten ihmeessä sinä olet päätynyt tähän vakaumukseen, että niiden hyödyt ylittävät haitat? Etenkin kun on ilmeistä, että masennus ei ole lääketieteellisesti validi sairaus, vaan erinäiset lääkkeet SSRI-lääkkeistä SSRE-lääkkeisiin tuottavat täysin saman vasteen vaikka niillä on vastakkainen vaikutus serotoniitasoihin.
Naurattaa kun jotkut kommentoi Venlafakisin "vaarallisista" lopetusoireista. Ne oireet eivät ole millään tavalla vaarallisia, tuntuvat vain kurjilta.
Useimmille kommentoijille pitäisi määrätä psykoosilääkitys, niin paranoidisia ajatusympyröitä heidän päässään liikkuu.
Sähköiskuja ja huimauskohtauksia oli mullakin varmaan kuukausia kun lopetin. Tein vaan hölmösti. Lopetin 150mg seinään. Resepti loppui, ei kiinnostanut uusia. Olo kun zombiella muutenkin ja halusin lääkkeet helvettiin.
Mutta myös hyvää fyysisten oireiden pahuudesta huolimatta: tunteet palasi, jopa itketti välillä, ajatukset juoksi selkeästi, tosin vähän liian lujaakin välillä. Seksuaalisuus tuli takaisin kovalla voimalla.
Aion varoittaa kaikki noista myrkyistä. Mun lekuri tokas vaan mulle: ei niistä mitään haittaa oo, voi syödä vaikka koko loppuelämän!
Just joo.olis itse kokeillut sitten!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monet näistä jotka ovat masennuslääkitystä uskovat vissiin että bentsot ovat taivaasta apteekkiin pudonnutta mannaa joilla ei mitään tekemistä lääketeollisuuden kanssa. Tämä logiikka kummastuttaa.
'vastaan' putosi pois edellisestä viestistä.
No bentsoissa on se kiva puoli että ne oikeasti auttaa varsinkin jos satunnaisesti käyttää. SSRI/SNRI paskaa pitää kirjaimellisesti syödä joka päivä, ihan jo silläkin ettei iske viekkarit
Parasta on tyytyväiset asiakkaat joita bentsot oikeasti auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle määrättiin 5 vuotta sitten Cipralexia masennukseen ja ahdistukseen. Auttoi kyllä, mutta olen yrittänyt lopettaa pari kertaa ja se ei onnistu. Päässä suhisee, sähköiskun tunteita, raivokohtauksia...varmaan syön näitä loppuelämäni, vieroitusoireet on niin pahat vaikka lopettaisi vähitellen.
Mulla lopetusvaihe menossa Cipralexin kanssa. Pienehkö annos alunperinkin ollut. Tosi maltillisesti oon lopettamassa, pienin annoksin pitemmällä ajalla. Juurikin välttääkseni vieroitusoireita.
Toivon pääseväni tällä kertaa oikeasti eroon lääkkeestä.
Onnea yritykseen kaikille samassa tilanteessa oleville!
Vaikuttaa olevan sattumankauppaa ketä masennuslääkkeet auttavat ja ketä ei, siksi niiden käyttöä pitäisi harkita ja valvoa tarkemmin.
Edelleen: kyse ei ole tieteestä, koska masennuksen etiologiaa ei tunneta. Masentuneen aivotoimintaa, verenkuvaa, tai mitään tieteellistä, objektiivista mittaria sairaudesta, sen etenemisestä saatika parantumisesta ei tunneta eikä käytetä. Serotoniiniteoria on kumottu, aivojen plastisuutta ei ole mahdollista mitata. Masentuneen aivoja ei kuvata. On olemassa vain hypoteeseja, uskomuksia ja markkinointia.
On hyvä, että joku saa näistä lääkkeistä avun, mutta se apu ei nykytiedon valossa perustu mihinkään tieteellisesti todistettuun teoriaan. Voi olla, että on vain kyse plasebo-effektistä.
Plasebon lisäksi myös nosebo on vahva näillä lääkkeillä. Haittoja tulee kun ollaan valmiiksi vauhkona ja vakuuttuneita siitä, että juuri minä olen herkkä ja uniikki lumihiutale, jolle ei sovi mikään. Tunnistan jo naamasta ne, joille ei sovi mikään.
Ei se niin mene. Esimerkiksi nikotiiniriippuvuus on geneettisesti säätyvää. Suurimmalle osalle vieroutus on vaikeaa. Tässä snipp https://www.snpedia.com/index.php/Nicotine_dependence
- eri