Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Varoittava esimerkki! Tämän hetken kokemukseni Venlafaxin masennuslääkkeestä. Älkää koskeko näihin myrkkyihin!

Vierailija
22.05.2019 |

Kerron nyt millaista on lopettaa SNRI, eli masennukseen ja paniikkihäiriöön määrätty lääke.
Olen syönyt Venlafaxin nimistä lääkettä paniikkihäiriöön, ja keskivaikeaan masennukseen alle vuoden verran. Kaikki lähti siitä, kun aloin saamaan päivittäin töissä ja yleisillä paikoilla paniikkikohtauksia. Lopulta oli niin paha olla, että sain soitettua lääkäriin, jonne romahdin aivan täysin.
Olen ollut lääkitystä vastaan aina, mutta nyt olin valmis mihin vaan, kunhan pääsisin siitä olosta eroon.
Lääkärit saivat puhuttua masennuslääkkeen minulle, ja aloitin säännöllisen terapian, jossa käyn edelleen.
Siitä on aikaa kohta kaksi vuotta. Lääke vaihdettiin viime syksynä SSRI lääkkeestä SNRI, eli Venlafaxin lääkkeeksi. Olin lukenut kauhutarinoita siitä, ja epäröin uuteen vaihtamista, vaikka silloisesta SSRI lääkkeestä oli tullut ikäviä sivuoireita. Silloin psykiatrian erikoislääkäri kehotti minua jatkamaan ja vaihtamaan Venlafaxiiniin, ja sai päähäni taottua, etten ole valmis vielä olemaan ilman lääkitystä (vaikka minusta itse siltä tuntui).
Nyt lääkitys lopetetaan minun tahdostani, sillä koen ettei siitä ole mitään hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Käyn säännöllisesti terapiassa, mikä on miljoona kertaa parempi kuin tunteet ja kropan lamaannuttava lääke.
Söin viimeiset kaksi viikkoa pienimmällä annoksella 37,5mg. Maanantaina lopetin kokonaan. Tällä viikolla oloni on päivä päivältä muuttunut hirveämmäksi, ja tänään keskiviikkona tuntuu että kuolen kohta, tai saatan tehdä jotain hirveää.
Ikinä en ole huumeita kokeillut, mutta ensimmäisenä voisin kuvailla tämän hetkistä oloani niin, että olen vetänyt huumeita melkein kaksi vuotta, ja nyt lopettanut. Tai kuvittele että olet niin humalassa, että koko maailma pyörii ympärilläsi, ja yrität mennä nukkumaan. Varma oksennus. Siltä minusta juuri nyt tuntuu. Koko päivän, eikä oksentaminen auta.
Minua huimaa JATKUVASTI, olen sitten liikkeessä tai makuulla. Pari kertaa olen oksentanut, sillä minulla on jatkuva pahoinvointi, ja etova olo. Sydän hakkaa hulluna, en uskalla rasittaa itseäni, sillä pelkään saavani jonkun kohtauksen (olen nuori ja hyväkuntoinen). Päässäni ja koko kropassani humahtelee, saan sähköiskuja pitkin vartaloa. Pääni käy tosi hitaalla, ja päätä kääntäessä tuntuu, että se kääntyy jäljessä. Kieltäni pistelee tällä hetkellä, ja raajat ovat täysin voimattomat. Tuntuu etten hallitse itseäni.
Pelkään koko ajan menettäväni itseni hallinnan.
Tällä hetkellä en hahmota normaalisti tätä kirjoittamaani, ja siksi tässä saattaa olla paljon kirjoitusvirheitä.
Kaikki äänet, ja ihmisten puhe ottaa niin pahasti hermoon, että meinaan räjähtää kuullessani ääniä.
Valokin tuntuu todella pahalta silmissä. Lisäksi vatsani on tänään ja eilen ollut ihan sekaisin ja kipeä.
Saan järkyttäviä raivareita, ja autoa ajaessani tuli tunne tänään, että ei haittaisi ajaa täysiä kolaria. IHAN HELV***N PELOTTAVAA! Oloni on niin helvetillinen, että pelkään itseäni! Olen aivan vieraassa kropassa ja mieleni ei ole minun. En oikeasti ihmettele että nämä lääkkeet ovat yhteydessä ampumisiin ja muihin kauheisiin tekoihin! Jos näistä huumeista haluaa eroon, nämä muuttavat ihmisen hirviöksi!
Tällä hetkellä oloni on niin helvetillinen, että pelkään näiden myrkkyjen jättävän jälkensä minuun, eivätkä oireet poistu ikinä.. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kokeilu masennuslääkkeistä. Ne eivät tee ihmiselle hyvää, eivätkä lopulta edes auta mihinkään. Varsinkaan pitkällä käytöllä. Olen aivan varma, että joskus vuosikymmenten päästä näille "lääkkeille" naureskellaan ja kauhistellaan niiden tämänhetkistä käyttöä.
En toivo tätä oloa kenellekään. Apua on saatavilla monilla muilla keinoilla kuin itsensä huumaamalla.

Kommentit (192)

Vierailija
1/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanha juttu, asiasta on keskusteluja pilvin pimein. Mutta kantapään kautta se on opittava, niin kävi mullekin. Ja tsemppiä, kyllä se olo ohi menee!

Vierailija
2/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullekin määrättiin joskus, ei auttanut yhtään. Lopettaminen tooodella pikkuhiljaa, availin kapseleita ja otin vain kolmasosan jauheesta jne. Ja silti huimasi ja olo karsea. Never again.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lopetit 37,5 mg annostuksesta kertalinttuusta niin ei ihme että ahistaa.

Vierailija
4/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan hullua, että lääkärit eivät kunnolla kerro noista sivuvaikutuksista. Millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että lääkefirmojen sedät saavat lisää rahaa.

Paljon tsemppiä ap!

Vierailija
5/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän ne lääkärit kerro, koska heillä ei ole omakohtaista kokemusta. Ja potilaiden oireita vähätellään.

Vierailija
6/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo siis aivan hirvittävä lääke. Vierottauduin vuosi sitten ja hyvin asteittain ja silti huimasi, oksetti, suhahteli päässä ja muutenkin olo kuin vuosisadan krapulassa. Ei ikinä enää. Ja lääkkeen lopetuksen jälkeen laihduttaminen oli lastenleikkiä ja 10kg tippunut melkein huomaamatta.. en tiedä onko vaikutusta, mutta jaksan kyllä uskoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei hemmetti, mulla on nää lääkkeet 150mg annostuksella. Lopetus pelottaa.

Vierailija
8/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös nuo lääkkeet ole amfetamiinia. Huumevieroitusoireet kyseessä.

Lääkkeitä alettiin antaa ihmisille, koska psykiatriaan haluttiin tautiluokitus. Siihen taas tarvitaan oikeus määrätä lääkkeitä. Psykiatria siis medikalisoitiin, mutta ei potilaiden etua ajatellen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopetin (olisiko jopa jo)10 vuotta sitten. Järkyttävät vieroitusoireet, samaa kuin aloittajalla, edelleen usein sähköshokkeja päässä ja sellaista viuhahtelua.

Vierailija
10/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mutta lääkebisneshän on vain laillistettua huumekauppaa, ei sen kummempaa. Luuleeko joku, että näillä mömmöillä on tarkoituskaan parantaa ketään? Eihän parantunut potilas ole enää rahasampo, parasta on vain saada valtavat ihmisjoukot riippuvaiseksi mahdollisimman monesta lääkkeestä. Nykyään, kun ihmiset ovat niin "valistuneita ja sivistyneitä", heidät on helppo huumata jo lapsesta lähtien. Sääliksi käy varsinkin lapsia ja nuoria, joiden elämä näillä pilataan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle määrättiin 5 vuotta sitten Cipralexia masennukseen ja ahdistukseen. Auttoi kyllä, mutta olen yrittänyt lopettaa pari kertaa ja se ei onnistu. Päässä suhisee, sähköiskun tunteita, raivokohtauksia...varmaan syön näitä loppuelämäni, vieroitusoireet on niin pahat vaikka lopettaisi vähitellen.

Vierailija
12/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle ei ainakaan tullu mitään sivuoireita kun lääkärin ohjeiden mukaan lopettelin SSRI-lääkkeitä. Tietenkään isosta annoksesta seinään ei voi lopettaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mullakin SSRIlääkkeet auttoivat. Ei niitä pidä seinään lopettaa

Vierailija
14/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mahdollista kannattaa ensin vaihtaa SSRI lääkkeeseen ja lopetella sitä sitten pikku hiljaa. Itse sain näin lopetettua isommitta oireitta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisi ehkä kannattanut vielä jatkaa jonkun aikaa pienemmillä annostuksilla, eli vähentämällä asteittain kapseleiden sisällä olevien rakeiden/jauheen määrää. Itse tein sillä tavalla aikoinaan ja lopettaminen oli huomattavasti helpompaa

Vierailija
16/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytin vuosia 225mg annoksella mutta haittavaikutukset olivat pahat. Lähinnä järkyttävä hikoilu niin että naama valui kuin vettä ja öisin ääneen huutaminen unissaan oli niitti lopettamiselle. Lopetusoireet olivat hirveät monta kuukautta. Olin niin äreä ja sain sähkäreitä ja olo oli vain hirveän huono. Vuosi meni ennenkuin olin entiselläni vaan joskus tuntuu ettei pääni toimi enää yhtä "kirkkaasti" kuin ennen lääkkeen aloitusta. Hirveää myrkkyä enkä syö koskaan enää mitään mielialalääkkeitä.

Vierailija
17/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä myös yksi Venlaa syönyt ja lopettanut.

Lääkärin määräyksellä pienennettiin vähitellen ja söin kanssa kaksi viimeistä viikkoa pienimmällä 37,5mg annoksella lääkärin ohjeen mukaan. Vaikka täsmällisesti lääkärin ohjeita noudatin niin lopettaminen oli yhtä helvettiä. Lääkäri pyysi ottamaan annostusta takaisinpäin, eli esim. joka toinen päivä söisin vielä venlaa vieroitusoireita helpottaakseni. Siihen en enää suostunut. Silloin päätin että nyt saa tämän paskan vetäminen loppua! Kärsin päivä, tai pahimmillaan minuutti kerrallaan. Ajattele myös ap niin ettet sorru enää murustakaan sitä paskaa ottamaan koska vaikka kuinka helvetillistä se on, niin tämä on taas yksi päivä eteenpäin ja lähempänä normaalia oloa. Tsemppiä!

Vierailija
18/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masennuslääkkeet ovat hyödytöntä paskaa ja niiden ainoa todellinen tarkoitus pitää ihminen ikuisesti lääkekoukussa. Lopettakaa pillerien popsinta. Menkää sen sijaan lenkille ja syökää terveellisesti. Toimii takuuvarmasti paremmin kuin mikään masennuslääke.

Vierailija
19/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Venlafaksiini on ehkä pahamaineisin kaikista masennuslääkkeistä. Tunnettu vaikeista vieroitusoireista. Mutta koska lääkärit saavat tietonsa pääasiassa lääkevalmistajien teettämistä tutkimuksista, heillä on lääkkeistä yleisesti ottaen liian positiivinen kuva. Tutkimusten mukaan lääkevalmistajien teettämät tutkimukset ovat lääkkeille myönteisempiä kuin puolueettomien tahojen rahoittamat. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään, mutta se on yhä olemassa.

Vierailija
20/192 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin siis eihän nuo olot siitä lääkkeestä johdu, vaan siitä, että lopetit sen. Olisit vain jatkanut lääkkeen käyttöä. Etenkin, jos sulla on edelleen tuollaisia pelkotiloja, että saat jonkun kohtauksen. Kertoo siitä, että tarvitset sitä lääkettä vielä. Ehkä koko elämän. Lopetusoireet tulee varmaan suurimmasta osasta mielialalääkkeistä, mutta ei niitä tarvitse lopettaa, jos ei niistä ole haittaakaan. Välillä saattaa valheellisesti tuntua, ettei tarvitse lääkettä, mutta taas tulee aika, että tarvitseekin, eli sama vaan jatkaa popsimista.