Varoittava esimerkki! Tämän hetken kokemukseni Venlafaxin masennuslääkkeestä. Älkää koskeko näihin myrkkyihin!
Kerron nyt millaista on lopettaa SNRI, eli masennukseen ja paniikkihäiriöön määrätty lääke.
Olen syönyt Venlafaxin nimistä lääkettä paniikkihäiriöön, ja keskivaikeaan masennukseen alle vuoden verran. Kaikki lähti siitä, kun aloin saamaan päivittäin töissä ja yleisillä paikoilla paniikkikohtauksia. Lopulta oli niin paha olla, että sain soitettua lääkäriin, jonne romahdin aivan täysin.
Olen ollut lääkitystä vastaan aina, mutta nyt olin valmis mihin vaan, kunhan pääsisin siitä olosta eroon.
Lääkärit saivat puhuttua masennuslääkkeen minulle, ja aloitin säännöllisen terapian, jossa käyn edelleen.
Siitä on aikaa kohta kaksi vuotta. Lääke vaihdettiin viime syksynä SSRI lääkkeestä SNRI, eli Venlafaxin lääkkeeksi. Olin lukenut kauhutarinoita siitä, ja epäröin uuteen vaihtamista, vaikka silloisesta SSRI lääkkeestä oli tullut ikäviä sivuoireita. Silloin psykiatrian erikoislääkäri kehotti minua jatkamaan ja vaihtamaan Venlafaxiiniin, ja sai päähäni taottua, etten ole valmis vielä olemaan ilman lääkitystä (vaikka minusta itse siltä tuntui).
Nyt lääkitys lopetetaan minun tahdostani, sillä koen ettei siitä ole mitään hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Käyn säännöllisesti terapiassa, mikä on miljoona kertaa parempi kuin tunteet ja kropan lamaannuttava lääke.
Söin viimeiset kaksi viikkoa pienimmällä annoksella 37,5mg. Maanantaina lopetin kokonaan. Tällä viikolla oloni on päivä päivältä muuttunut hirveämmäksi, ja tänään keskiviikkona tuntuu että kuolen kohta, tai saatan tehdä jotain hirveää.
Ikinä en ole huumeita kokeillut, mutta ensimmäisenä voisin kuvailla tämän hetkistä oloani niin, että olen vetänyt huumeita melkein kaksi vuotta, ja nyt lopettanut. Tai kuvittele että olet niin humalassa, että koko maailma pyörii ympärilläsi, ja yrität mennä nukkumaan. Varma oksennus. Siltä minusta juuri nyt tuntuu. Koko päivän, eikä oksentaminen auta.
Minua huimaa JATKUVASTI, olen sitten liikkeessä tai makuulla. Pari kertaa olen oksentanut, sillä minulla on jatkuva pahoinvointi, ja etova olo. Sydän hakkaa hulluna, en uskalla rasittaa itseäni, sillä pelkään saavani jonkun kohtauksen (olen nuori ja hyväkuntoinen). Päässäni ja koko kropassani humahtelee, saan sähköiskuja pitkin vartaloa. Pääni käy tosi hitaalla, ja päätä kääntäessä tuntuu, että se kääntyy jäljessä. Kieltäni pistelee tällä hetkellä, ja raajat ovat täysin voimattomat. Tuntuu etten hallitse itseäni.
Pelkään koko ajan menettäväni itseni hallinnan.
Tällä hetkellä en hahmota normaalisti tätä kirjoittamaani, ja siksi tässä saattaa olla paljon kirjoitusvirheitä.
Kaikki äänet, ja ihmisten puhe ottaa niin pahasti hermoon, että meinaan räjähtää kuullessani ääniä.
Valokin tuntuu todella pahalta silmissä. Lisäksi vatsani on tänään ja eilen ollut ihan sekaisin ja kipeä.
Saan järkyttäviä raivareita, ja autoa ajaessani tuli tunne tänään, että ei haittaisi ajaa täysiä kolaria. IHAN HELV***N PELOTTAVAA! Oloni on niin helvetillinen, että pelkään itseäni! Olen aivan vieraassa kropassa ja mieleni ei ole minun. En oikeasti ihmettele että nämä lääkkeet ovat yhteydessä ampumisiin ja muihin kauheisiin tekoihin! Jos näistä huumeista haluaa eroon, nämä muuttavat ihmisen hirviöksi!
Tällä hetkellä oloni on niin helvetillinen, että pelkään näiden myrkkyjen jättävän jälkensä minuun, eivätkä oireet poistu ikinä.. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kokeilu masennuslääkkeistä. Ne eivät tee ihmiselle hyvää, eivätkä lopulta edes auta mihinkään. Varsinkaan pitkällä käytöllä. Olen aivan varma, että joskus vuosikymmenten päästä näille "lääkkeille" naureskellaan ja kauhistellaan niiden tämänhetkistä käyttöä.
En toivo tätä oloa kenellekään. Apua on saatavilla monilla muilla keinoilla kuin itsensä huumaamalla.
Kommentit (192)
Hyvä että tuot esille ongelman, joka koskettaa niin monia. Ongelma on ollut lääketieteessä jo pitkään tiedostettua, ja silti jatkettua. Sama tilanne on monen muun aineen kanssa, esim. statiinit, e-pillerit jne. lista on pitkä. Toimintaa on jatkettu kuin kuuromykät..! Ilmeisesti on todettu, että parempi jatkaa rahastamista kuin myöntää, että moni lääke estää paranemisen ja jopa sairastuttaa. Se olisi kiusallista ja aiheuttaisi vain mylläkkää.
Kansa on uskomattoman naiivi. Aivan kuin kärsimys ei olisi todellista, ellei joku virallinen taho sitä kirjallisesti tunnusta. No sitä ei tee vaikka kuinka moni valittaisi, niin kauan kuin tiede ei pakota muutokseen. Yksilöillä ei sinänsä ole merkitystä, ei edes valtaosalla.
Toisaalta ongelman myöntäminen ei vaikuta mihinkään, koska toiminta ei ole sen mukaista vaan jatkuu samana... Ymmärrän tämän tavallaan. Kansa on yksinkertaista massaa, eikä parempia keinoja ole toistaiseksi. Miksi huojuttaa luottamusta julistamalla, että terveytesi itse asiassa pilataan? Saattaahan placebo toimia ohessa. Toipuminen johtuu muista tekijöistä, ei lääkkeistä.
Monesti hoidetaan vain tiettyä oiretta, ja se vaihtuu kahteen uuteen... mutta ne eivät sitten olekkaan ongelma, koska aiheuttajana oli lääke? Kummallista.
On myös käsittämätöntä, jos lääkäri kehoittaa käyttämään lääkkeitä silloin, kun ihminen ei koe niitä itselleen tarpeellisiksi.
Mafia ja siitä hyötyvät hyväksikäyttävät ihmisten tilannetta eikä yleisesti myönnäetä mistä ongelmat oikeasti johtuvat ja miten ne olisivat estettävissä - he tietävät kyllä... eikä vastaus ole lääkkeet.
Hyvä ap, kun olet järkevä etkä pilaa aivojasi niillä "lääkkeillä". Aivot kyllä toipuvat ne ovat ihmeen plastiset... Asteittainen lopettaminen ei kuitenkaan taida olla sinun kohdallasi yksilöllisesti harkittu. Vai miten asiaa nyt korjataan? Annostus olisi säädettävä oikeaksi. Aivot sopeutuvat tukahduttamiseen, ja kun lääkkeiden aiheuttamaa "suukapulaa" aletaankin löysätä, tarve ilmaisuun on aluksi voimakas. Luulen että annostuksen säätö lopettamisessa olisi tosiaan vain mietittävä tapauskohtaisesti.
Masennuslääkkeet ovat samaa ainetta kuin huumeet. Mm. lasten ADHD-lääkkeet ovat amfetamiinia.
Masennuslääkkeet kehitettiin, jotta psykiatriasta saatiin arvostetumpaa eli lääketiedettä. Oirekuvaukset keksittiin tarpeeksi väljiksi kuvauksiksi. Lääketehtaille tämä on tuottoisaa.
Onnekkaita ovat ne, jotka eivät saa näistä lääkkeistä pahempia vaurioita.
Niin kauan kuin syötte lääkkeitä, ette anna keholle mahdollisuutta parantua; toipuminen tapahtuu vasta sitten, kun lääkkeet on lopettanut kokonaan. Ei toisin päin!
Minä tykkäsin venlafaxinin tuomasta vilkkaudesta. Olen siitä erilainen ettei minulle tullut pahoja vieroitusoireita, ehkä rakastuminen auttoi...
Ite syönyt puolet elämästäni SSRI-lääkkeitä, monia erilaisia kokeiltu tässä vuosien varrella. Lopetus ei oo aiheuttanut juuri muuta kuin ahdistuneisuuden lisääntymistä parina päivänä. Kai nää on niin yksilökohtasia asioita.
En ikinä suosittelisi mitään masennuslääkkeitä kenellekkään. Masennusta voi hoitaa muillakin keinoilla.
Jaa. Itselläni taas on se tilanne, että ilman 300mg Venlaa en jaksaisi yhtään mitään tai ketään. Pitää kamalan ahdistuksen kurissa, antaa puhtia tehdä asioita kuten ns. terveetkin ihmiset. Eka lääke, joka sopi kunnolla, tätä ennen kokeiltiin koko SSRI-lista, ja osa SNRI-listalta myös.
Nyt on kyllä pakko sanoa että minua lääke auttoi todella. Söin sitä kuusi vuotta, jo toisena päivänä aloittamisesta ihmettelin että tältäkö tuntuu kun ei jatkuvasti ahdista.
Hyvä lääke, hikoilu ja hassut unet oli mulla haittavaikutuksina mut hyödyt oli kyllä mittavasti suuremmat.
Lopetin 5 v sitten, söin kuusi vuotta.
Lopetus oli epämiellyttävää mutta en kyllä allekirjoita noin rajuja oireita mitä aloittaja kuvaili, en lähellekään. Pari viikkoa kesti oireet ei todellakaan kuukausia.Masennus ja ahdistusoireet on pysyneet poissa enkä usko että enää koskaan elämässäni tarvin mitään mielialalääkkeitä. Mutta jos tarvin, niin sitten tarvin, sain niistä jo kerran suuren avun.
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne lääkärit kerro, koska heillä ei ole omakohtaista kokemusta. Ja potilaiden oireita vähätellään.
Ei lääkärit ole niin tyhmiä, että vetäisivät noita paskoja. Lääkäri tööttää kotona omassa nahkatuolissa suoneen puhdasta morfiinia ja nauraa paskaisesti päälle ''Olen koskematon''!
Mä en saanut oireita kuin muutamana päivänä, joten tuo on tapauskphtaista. Mikset vielä puolita tuota annosta, mistä lopetit?
Ja nuo jotka aina tulee sanomaan että masennusta voi hoitaa muillakin keinoin, kuin lääkkeillä niin mulla ei auttanut kyllä mikään muu. Elämässä oli kaikki ns hyvin, liikuin ja oli hyvä ruokavalio , jne mutta silti olin masentunut. Ja olisin varmaan tånäänkin ilman tuota lääkettä.
Jos pärjää itsensä kanssa niin kannattaa ensin kokeilla vain terapia, ruokavalio kuntoon ja sopivasti liikuntaa ja hyvää mieltä tuottavia harrastuksia. Nämä tuovat usein sen todellisen avun, ei lääke joka vain turruttaa aivoja. Toki joillekin lääkkeet sopivat ja ne toimivat, moni vaan pärjäisi hyvin ilmankin mutta ottaa niitä silti. Ja sitten ei ole mukavaa kun niistä eroon haluaa.
Jaa että sitten tämmönen kauhustoori. Jep jep!
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti, mulla on nää lääkkeet 150mg annostuksella. Lopetus pelottaa.
Mulla oli 300mg. Nyt on enää virallisesti 2x75, josta olen rakeita vähentämällä päässyt 2x37,5mg lukemaan.
Seuraavaksi parin kuukauden päästä kokeilen pudottaa taas tuosta kolmasosan pois. Ennen kesälomia en uskalla, ettei mene pilalle.
T: 15. Venlafaxin-vuosi menossa.
Yhtä vaikeaa lopettaa kuin opioidit. Venlafaksiinin vaikutusmekanismi ja rakenne on hyvin lähellä tramadolia, mutta se ei vaikuta opioidireseptoreihin. Vieroitusoireet ovat hyvin samankaltaisia tramadolin vieroitusoireiden kanssa.
Näitä määrätään myös krooniseen kipuun, koska kipulääkkeet on pahasta ja päälääkkeet päivän sana. Cymbalta on vastaava kuin venla ja lääkäri väitti kirkkain silmin, että ei juurikaan sivuvaikutuksia ja aloittaa ja lopettaa koska tahansa (tästä toki jokunen vuosi) Googletin kuitenkin lääkkeen ja luin pakkausselosteen ja totesin lääkärille että ei kiitos näännyn enemmin kipuun kuin syön snri lääkkeitä.
Rikollista puuhaa moni asia lääketieteessä nykyään. Lääketehtaille tahkotaan rahaa kyseenalaisin keinoin. Miten lääkärit ja apteekkarit pärjää omantuntonsa kanssa? Täytyyhän niiden ymmärtää, että myrkkyä kaupittelevat. Lapset, nuoret ja vanhukset hirvittää eniten. Ajatelkaa, ne joutuu vaan tekemään mitä käsketään. Aikuiset sentään voi itse päättää mitä kurkustaan alas tunkee. Eräällä sukulaisvaarilla on yli 40 pilleriä päivässä, on siinä ns. hyödyllisiäkin, kuten verenpaine- ja sydänlääke, jos nyt ketään lähes 90-v alzheimeria sairastavaa tarvitsee niillä pitää hengissä. Vaari-parka vain makaa sängyssä, ei puhu, ei kuule, ei pääse liikkumaan, on täysin hoidettava ja ollut jo pitkään. Kamalaa millainen ote lääketehtailla on ihmiseen. Ja vielä ihaillaan, miten lääketiede on elinikää pidentänyt. Onhan se, mutta joku tolkku pitäisi olla. Itse olen päättänyt, että mitään vakituista lääkitystä en ala syömään, kuolen kun kuolen.
Olen Efexor 300 mg -90 luvulta lähtien, tehokkain masennuslääke, olen tyytyväinen. On hienoa että jotkut viisaat kehittelevät näitä lääkkeitä. Typerykset haukkuu kaikkea mitä lääkäri määrää. Puhuu että on periaatteessa lääkkeitä vastaan, mitä vittua tolla tarkoitetaan. Ehkä typerien kannata ottaa, pieni pallo hajoo. Kun katselee ympärilleen, niin terapiaa tarvittaisiin ja muuta että saa homman toimimaan.
Venla lihotti mut 56 kiloisesta 73 kiloon, onneksi paino tippui 10 kiloa melkein heti lopettamisesta.
En muista pahoja oireita mutta koin että ei vaikuttanut mulla mihinkään, että söin niitä turhaan.
Oon kokeillut erilaisia mt lääkkeitä, kaikki enemmän tai vähemmän ei-suositeltavia! En enää ikinä halua syödä mitään muita mt lääkkeitä!
On teillä heikot hermot. Itse lopetin Venlan seinään annostuksesta 225mg. Muutaman päivän huimasi. Ja lopetin vain, koska ei ollut varaa ostaa uutta pakettia.