Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin yrittää lasta, mutta en missään nimessä halua synnyttää alakautta. Mitä tehdä?
21.05.2019 |
En halua ottaa riskiä, että lapselle tulisi anoksinen aivovaurio tai minulle repeämä. Elämäni olisi pilalla, jos paskoisin jatkuvasti housuun. Jätänkö lapset tekemättä? Neuvokaa oikeasti, kiitos!
Kommentit (85)
Kyllä sektion saa, jos tiukasti vaatii. Mutta usein mielikuvat alatiesynnytysten kauheudesta ja toisaalta siitä, että sektio on pikkujuttu, ovat vain mielikuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi jättää lapset hankkimatta jos ei ole vielä kyllin aikuistunut ja tajuamaan alatiesynnytksen olevan kaikista turvallisinta itselle ja vauvalle.
Kieltämättä itsekin jännitin alatiesynnytystä, mutta luotin kätilöiden ammattitaitoon. Ensisynnyttäjänä en vain ymmärtänyt pyytää kivunlievitystä ajoissa joten ilman jäin, mutta kyllä se luomusynnytyskin onnistui, hetken se vain kirpaisee. Ja repesin sekä lisäksi leikattiin väliliha, ja tikkejä tuli toistakymmentä.
Siitä huolimatta alettiin vaunuilemaan heti kun sairaalasta päästiin eli jo toisena päivänä, ja tikkienkin kirvely virtsatessa loppui siinä viikon kohdalla, eikä mitään ulostamisvaikeuksia tai muita ole ilmennyt. Suurimmalla osalla muullakin alatiesynnytys ja toipuminen sujuu yhtä hyvin, ei sitä kannata pelätä.
Omalla kohdallani itse raskaus oli sen verran vaikea, oksentelua ja pyörtyilyä koko 9kk, joten olin vain onnellinen sen päättymisestä terveeseen lapseen.
Olen raskaana tosin alussa vk13 menossa. Itse en pelkää alatiesynnytystä mutta tottakai mieli voi vielä muuttua tässä ajassa. Ei kaikkia voi pakottaa alatiesynnytykseen sehän on ihan hullua. Onneksi on mahdollisuus sektioon jos pelkää. Ja te älä hanki lapsia huutelijat voitte painua sinne mihin ei aurinko paista, ap:llä ihan yhtä oikeus omaan biologiseen lapseen kuin muillakin synnyttäjillä.
Niitä laskeumia aiheuttaa myös pelkkä ikääntyminen.
Vierailija kirjoitti:
Ai ap ei saisi tehdä/haluta lapsia jos ei halua alatiesynnytystä?
Ap on harvinaisen fiksu!
Itsellä 4 lasta ja syntyneet alakautta kolme ekaa yli 4 kiloisia ja vika alle 4 kilon.
Minulta on leikelty alapäästä 4 kertaa synnytysten jälkeen. On korjattu peräsuolen- ja virtsaputken laskeumat, virtsaputki on nostettu ja häpyhuulen repeämä korjattu.
Ekassa synnytyksessä myös tuli pahat repeämät jotka ommeltiin nukutuksessa. Peräaukossakin oli tikkejä. Silloin ommeltiin hyvin ja kuntouduin melkeinpä ennalleen mutta loput kolme teki aikamoista tuhoa.
Ja olin ekan synnytyksen jälkeen niin kipeä että makasin vuorokauden katetrissa enkä pystynyt vauvaa nostamaan kun sattui alapäähän niin paljon! 2 viikkoa meni että pystyin varovasti istumaan.Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää niin sektiolla olisin synnyttänyt.
Omalle tyttärelle suosittelen lämpimästi sektiota jos lapsia haluaa. Tämä kudostyyppi on periytyvä.
Mä en oikein ymmärrä... jos eka synnytys jo oli "paha", miksi ihmeessä olet lähtenyt synnyttämään kerta toisensa jälkeen vielä useamman lapsen?
Tämä oli myös se syy, millä sain omaa synnytyspelkoani lievennettyä. Aika harva kokee synnytyksen kuitenkaan niin kamalaksi, etteikö sitä voisi tehdä vielä toisenkin kerran. Tai useamman.
Tiedän hyvin vähän yksilapsisia perheitä (enkä ainuttakaan, jolle synnytys olisi jättänyt pysyvät vauriot eikä halua siksi toista kertaa synnyttää), jollain toisella sitten erilainen tuttavapiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että et hanki lapsia ollenkaan.
Miksi? Ai koska ei ole hyvä äiti jos ei ole antanut vauvan repiä alapäätään tohjoksi?
Koska väkiluvun lasku on helpoin ja tuskattomin tapa pienentää Suomen ekologista jalanjälkeä. Lisäksi pienentyvä väestö takaa, että työpaikoista kilpailee pienempi väkimäärä jolloin työtunteja riittää useammalle. Ja voimmeko rehellisesti haikailla jatkuvaa väestönkasvua tilanteessa, jossa kehitysmaiden väestönkasvusta ollaan huolissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ap ei saisi tehdä/haluta lapsia jos ei halua alatiesynnytystä?
Ap on harvinaisen fiksu!
Itsellä 4 lasta ja syntyneet alakautta kolme ekaa yli 4 kiloisia ja vika alle 4 kilon.
Minulta on leikelty alapäästä 4 kertaa synnytysten jälkeen. On korjattu peräsuolen- ja virtsaputken laskeumat, virtsaputki on nostettu ja häpyhuulen repeämä korjattu.
Ekassa synnytyksessä myös tuli pahat repeämät jotka ommeltiin nukutuksessa. Peräaukossakin oli tikkejä. Silloin ommeltiin hyvin ja kuntouduin melkeinpä ennalleen mutta loput kolme teki aikamoista tuhoa.
Ja olin ekan synnytyksen jälkeen niin kipeä että makasin vuorokauden katetrissa enkä pystynyt vauvaa nostamaan kun sattui alapäähän niin paljon! 2 viikkoa meni että pystyin varovasti istumaan.Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää niin sektiolla olisin synnyttänyt.
Omalle tyttärelle suosittelen lämpimästi sektiota jos lapsia haluaa. Tämä kudostyyppi on periytyvä.Mä en oikein ymmärrä... jos eka synnytys jo oli "paha", miksi ihmeessä olet lähtenyt synnyttämään kerta toisensa jälkeen vielä useamman lapsen?
Tämä oli myös se syy, millä sain omaa synnytyspelkoani lievennettyä. Aika harva kokee synnytyksen kuitenkaan niin kamalaksi, etteikö sitä voisi tehdä vielä toisenkin kerran. Tai useamman.
Tiedän hyvin vähän yksilapsisia perheitä (enkä ainuttakaan, jolle synnytys olisi jättänyt pysyvät vauriot eikä halua siksi toista kertaa synnyttää), jollain toisella sitten erilainen tuttavapiiri.
Pahojen laskeumien leikkauksia tehdään paljon. Ei naiset niistäkään vaivoista kehtaa kertoa. Niitå leikkauksia lisäksi pantataan kunnes nainen on noin 50v koska vaihdevuosi-iässå synnytysvauriot pahenevat. Pitkä aika odottaa auttavaa leikkausta. Miksi luulette että tenalady-vaippoja myydään? Ei niitå pelkäståän vanhat naiset käytä ja kyllä ne on ne synnytysvauriot miksi alle 50v naiset niitä käyttää.
Alatiesynnytyksistä jää tosi paljon vaivoja.
Ja mikä muu tapa naisella on aiemmista vaurioista huolimatta saada lapsia kuin tekenällå ne itse? Pelottaa ja tulee lisää kärsimystå ja tuskaa mutta niin raakaa se on naiselle.
Ja muuten vaikka pariskunnalla on useampia lapsia niin ei se välttämättå tarkoita että.seksi olisi enåä synnytysten jälkeen hyvää.
Naisen pitää itse saada päättåä kumman synnytystavan riskit on valmis ottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit yhtä hyvin joutua onnettomuuteen jossa saat itse aivovaurion ja naamasi menee niin pahaan kuntoon että et halua enää koskaan katsoa peiliin.
Koko elämä on yhtä riskiä, joten pidän aika naurettavana vältellä alatiesynnytystä tuosta syystä. Jos et uskalla elää, tuskin kannattaa miettikäämme lapsia. Ja tosiaan sektiossa on vaikka minkälaisia riskejä, alatiesynnytys on hyvin mennessään tapahtuma josta toivut nopeasti.
Jos et MISSÄÄN NIMESSÄ halua synnyttää alakautta, niin älä hankkiudu raskaaksi. Vaikka Suomessa voi käytännössä saada sektion niin halutessaan, niin se ei tarkoita että se toteutuu 100% varmuudella. Lapsi voi syntyä yllättäen sellaisella vauhdilla ettet ehdi edes sairaalaan tai tilanteesta riippuen sektio voi olla mahdoton toteuttaa. Viimekädessä synnytyslääkäri päättää mikä on sinulle ja lapselle turvallisin menetelmä. Ja eipä se sektiokaan riskitön ole, eli kannattaa perehtyä aiheeseen jos tämän viestin jälkeen vielä mietit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, itse olen samassa tilanteessa :) Ja lohduttaudun sillä, että jos pysyy järkähtämättömänä niin Suomessa ei pakoteta alatiesynnytykseen, vaan saa sektion. Sitä pitää ilmeisesti vaatimalla vaatia, ja tiedostaa oikeasti ne sektionkin riskit. Itse otan mieluummin hallitun leikkauksen riskeineen ja mahdollisine komplikaatioineen kuin alatiesynnytyksen joka saattaa jättää pysyviä vaurioita. Omassa ystävä-ja lähipiirissäni on mm. pysyvää pissan lirahtelua lantionlihasten jumpasta huolimatta, ja ainakin yksi laskeumakeissi. Tokihan raskaus itsessän altistaa laskeumille ja monille muille vaivoille, mutta lisäriskiä en ota.
Vierailija kirjoitti:
Jos et MISSÄÄN NIMESSÄ halua synnyttää alakautta, niin älä hankkiudu raskaaksi. Vaikka Suomessa voi käytännössä saada sektion niin halutessaan, niin se ei tarkoita että se toteutuu 100% varmuudella. Lapsi voi syntyä yllättäen sellaisella vauhdilla ettet ehdi edes sairaalaan tai tilanteesta riippuen sektio voi olla mahdoton toteuttaa. Viimekädessä synnytyslääkäri päättää mikä on sinulle ja lapselle turvallisin menetelmä. Ja eipä se sektiokaan riskitön ole, eli kannattaa perehtyä aiheeseen jos tämän viestin jälkeen vielä mietit.
Jos lapsi alkaa syntyä ennenaikaisesti, sektio tehdään suunnitellun sijaan päivystysleikkauksena. Tiedän, koska itse sain ns. pelkosektion, ja potilastietoihin laitettiin, että sektiotoive on ehdoton. Muutinkin sitten mieltäni, kun lapsi alkoi syntyä ennen laskettua aikaa. Koko synnytyksen ajan kyseltiin, olenko varma tästä, ja se pidettiin loppuun asti vaihtoehtona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ap ei saisi tehdä/haluta lapsia jos ei halua alatiesynnytystä?
Ap on harvinaisen fiksu!
Itsellä 4 lasta ja syntyneet alakautta kolme ekaa yli 4 kiloisia ja vika alle 4 kilon.
Minulta on leikelty alapäästä 4 kertaa synnytysten jälkeen. On korjattu peräsuolen- ja virtsaputken laskeumat, virtsaputki on nostettu ja häpyhuulen repeämä korjattu.
Ekassa synnytyksessä myös tuli pahat repeämät jotka ommeltiin nukutuksessa. Peräaukossakin oli tikkejä. Silloin ommeltiin hyvin ja kuntouduin melkeinpä ennalleen mutta loput kolme teki aikamoista tuhoa.
Ja olin ekan synnytyksen jälkeen niin kipeä että makasin vuorokauden katetrissa enkä pystynyt vauvaa nostamaan kun sattui alapäähän niin paljon! 2 viikkoa meni että pystyin varovasti istumaan.Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää niin sektiolla olisin synnyttänyt.
Omalle tyttärelle suosittelen lämpimästi sektiota jos lapsia haluaa. Tämä kudostyyppi on periytyvä.Mä en oikein ymmärrä... jos eka synnytys jo oli "paha", miksi ihmeessä olet lähtenyt synnyttämään kerta toisensa jälkeen vielä useamman lapsen?
Tämä oli myös se syy, millä sain omaa synnytyspelkoani lievennettyä. Aika harva kokee synnytyksen kuitenkaan niin kamalaksi, etteikö sitä voisi tehdä vielä toisenkin kerran. Tai useamman.
Tiedän hyvin vähän yksilapsisia perheitä (enkä ainuttakaan, jolle synnytys olisi jättänyt pysyvät vauriot eikä halua siksi toista kertaa synnyttää), jollain toisella sitten erilainen tuttavapiiri.
Pahojen laskeumien leikkauksia tehdään paljon. Ei naiset niistäkään vaivoista kehtaa kertoa. Niitå leikkauksia lisäksi pantataan kunnes nainen on noin 50v koska vaihdevuosi-iässå synnytysvauriot pahenevat. Pitkä aika odottaa auttavaa leikkausta. Miksi luulette että tenalady-vaippoja myydään? Ei niitå pelkäståän vanhat naiset käytä ja kyllä ne on ne synnytysvauriot miksi alle 50v naiset niitä käyttää.
Alatiesynnytyksistä jää tosi paljon vaivoja.
Ja mikä muu tapa naisella on aiemmista vaurioista huolimatta saada lapsia kuin tekenällå ne itse? Pelottaa ja tulee lisää kärsimystå ja tuskaa mutta niin raakaa se on naiselle.
Ja muuten vaikka pariskunnalla on useampia lapsia niin ei se välttämättå tarkoita että.seksi olisi enåä synnytysten jälkeen hyvää.
Naisen pitää itse saada päättåä kumman synnytystavan riskit on valmis ottamaan.
Se on raskaus eikä synnytys, joka myöhemmille laskeumille ja inkontinenssille altistaa. Toinen on ylipaino. Itse asiassa ylipainolla on jopa suurempi yhteys virtsankarkailuun kuin synnytyshistorialla.
Moni sektiolla synnyttänyt on niin ikään tenat housuissa viisikymppisenä, mutta eivät hekään siitä huutele.
Niistä repeämistäkin parantuu yleensä ihan ennalleen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ratkaisuni oli ylätiesynnytys.
Mikä roti on avata se keissi jos luonnollinen alatiesynnyts mahdollinen? vähän luusereita nää mammat. Se on eri juttu jos lääkäri niin määrää, että sektio
Vierailija kirjoitti:
Ai ap ei saisi tehdä/haluta lapsia jos ei halua alatiesynnytystä?
Ap on harvinaisen fiksu!
Itsellä 4 lasta ja syntyneet alakautta kolme ekaa yli 4 kiloisia ja vika alle 4 kilon.
Minulta on leikelty alapäästä 4 kertaa synnytysten jälkeen. On korjattu peräsuolen- ja virtsaputken laskeumat, virtsaputki on nostettu ja häpyhuulen repeämä korjattu.
Ekassa synnytyksessä myös tuli pahat repeämät jotka ommeltiin nukutuksessa. Peräaukossakin oli tikkejä. Silloin ommeltiin hyvin ja kuntouduin melkeinpä ennalleen mutta loput kolme teki aikamoista tuhoa.
Ja olin ekan synnytyksen jälkeen niin kipeä että makasin vuorokauden katetrissa enkä pystynyt vauvaa nostamaan kun sattui alapäähän niin paljon! 2 viikkoa meni että pystyin varovasti istumaan.Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää niin sektiolla olisin synnyttänyt.
Omalle tyttärelle suosittelen lämpimästi sektiota jos lapsia haluaa. Tämä kudostyyppi on periytyvä.
Huh, onneksi meidän suvussa ei ole tuollaista kudostyyppiä! Itse synnytin 4,3kg:n vauvan tuosta noin vaan ja siskoni 4,8kg:n vauvan. Ilman mitään repeämiä ja aivovaurioita. Toisessa raskaudesta pelkäsin joutuvani sektioon kun vauva oli perätilassa mutta saatiin onneksi käännettyä.
Elämäsi voi mennä pilalle niin kovin monella muullakin tapaa. Kehosi voi vammautua onnettomuuden tai sairastumisen takia.
Tietenkin raskaus on nykyään tietoinen päätös, mikä on hyvä juttu. Ehdottomasti.
Suurempi mahdollisuus on, että kaikki menee hyvin. Ihminen on suunniteltu synnyttämään alateitse ja suurin osa synnytyksen aiheuttamista vammoista saadaan korjattua.
Jos kovasti haluat äidiksi, niin yksi (ja oikeastaan ainoa) mahdollisuus on murehtia yksi asia kerrallaan. Nimittäin niitä murheenaiheita riittää kyllä. Miksei tuo vielä puhu, miksi kolhii itseään, saako tarhassa kavereita, pysyykö neuvolan käyrillä...
Vierailija kirjoitti:
Elämäsi voi mennä pilalle niin kovin monella muullakin tapaa. Kehosi voi vammautua onnettomuuden tai sairastumisen takia.
Tietenkin raskaus on nykyään tietoinen päätös, mikä on hyvä juttu. Ehdottomasti.
Suurempi mahdollisuus on, että kaikki menee hyvin. Ihminen on suunniteltu synnyttämään alateitse ja suurin osa synnytyksen aiheuttamista vammoista saadaan korjattua.
Jos kovasti haluat äidiksi, niin yksi (ja oikeastaan ainoa) mahdollisuus on murehtia yksi asia kerrallaan. Nimittäin niitä murheenaiheita riittää kyllä. Miksei tuo vielä puhu, miksi kolhii itseään, saako tarhassa kavereita, pysyykö neuvolan käyrillä...
Niin voi mennä pilalle, joten siksi en haluaisi ottaa turhia riskejä (alatiesynnytys). Luin, että vain 48% kaikista alatiesynnytyksistä menee normaalisti ja hyvin. En tiedä pitääkö luku paikkansa, mutta jos pitää, se on tosi vähän. Loput päätyvät repeämiseen, imukuppiin (mahd. aivovaurio vauvalle) tai hätäsektioon.
Sijaisvanhemmuus?