Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin yrittää lasta, mutta en missään nimessä halua synnyttää alakautta. Mitä tehdä?
21.05.2019 |
En halua ottaa riskiä, että lapselle tulisi anoksinen aivovaurio tai minulle repeämä. Elämäni olisi pilalla, jos paskoisin jatkuvasti housuun. Jätänkö lapset tekemättä? Neuvokaa oikeasti, kiitos!
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Synnytä yläkautta
Äänihuulet vaurioituu ja maistuu pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sektiossa on paljon enemmän riskejä, joiden todennäköisyys on huomattavasti korkeampi kuin todella paha repeämä tai synnytyksen aiheuttama vamma. Kannattaisi tehdä syvällisempää tutkimusta ennen päätöksiä. Jos et kestä ajatusta raskauden luonnollisesta jatkumosta; synnytyksestä niin ei kannata yrittää lasta.
Ainoa riski, mikä sektiossa on, on verenvuoto, mutta sekin hyvin harvinainen eikä suunnitellussa sektiossa tapahdu juurikaan. Kohdalle osuessa se voi toki olla hengenvaarallinen. Tikit voi tehdä kipeää, mutta niin ne tekee pill#@_akin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytä yläkautta
Äänihuulet vaurioituu ja maistuu pahalta.
Niin, kumpi olisi pienempi paha, äänihuulten vai piltsun repeäminen? Haluatko synnytyksen jälkeen pystyä puhumaan vai harrastamaan seksiä?
Jumalan on suunnitellut naisen alakerran niin, että sieltä voi synnyttää. Ei ole mitään tarvetta tehdä leikkauksia.
Tällä palstalla aina paasataan että pilalle menet kun synnytät blaablaa. Todellinen tabu näyttää olevan hyvin mennyt synnytys. Kerrot hyvän synnytyskokemuksesi niin saat kuraa niskaan.
2 lasta synnyttänyt, ei tikkejä. Mitään ylimääräistä ei roiku jalkovälistä eikä ole paskat housuissa ja seksistä nauttii molemmat osapuolet. Ja nyt alapeukkuja...
Aloittajan kannattaa riskittömästi adoptoida lapsi ja toivoa että säästyy muilta elämän riskeiltä eikä tukehdu vaikka porkkanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ap ei saisi tehdä/haluta lapsia jos ei halua alatiesynnytystä?
Ap on harvinaisen fiksu!
Itsellä 4 lasta ja syntyneet alakautta kolme ekaa yli 4 kiloisia ja vika alle 4 kilon.
Minulta on leikelty alapäästä 4 kertaa synnytysten jälkeen. On korjattu peräsuolen- ja virtsaputken laskeumat, virtsaputki on nostettu ja häpyhuulen repeämä korjattu.
Ekassa synnytyksessä myös tuli pahat repeämät jotka ommeltiin nukutuksessa. Peräaukossakin oli tikkejä. Silloin ommeltiin hyvin ja kuntouduin melkeinpä ennalleen mutta loput kolme teki aikamoista tuhoa.
Ja olin ekan synnytyksen jälkeen niin kipeä että makasin vuorokauden katetrissa enkä pystynyt vauvaa nostamaan kun sattui alapäähän niin paljon! 2 viikkoa meni että pystyin varovasti istumaan.Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää niin sektiolla olisin synnyttänyt.
Omalle tyttärelle suosittelen lämpimästi sektiota jos lapsia haluaa. Tämä kudostyyppi on periytyvä.Mä en oikein ymmärrä... jos eka synnytys jo oli "paha", miksi ihmeessä olet lähtenyt synnyttämään kerta toisensa jälkeen vielä useamman lapsen?
Tämä oli myös se syy, millä sain omaa synnytyspelkoani lievennettyä. Aika harva kokee synnytyksen kuitenkaan niin kamalaksi, etteikö sitä voisi tehdä vielä toisenkin kerran. Tai useamman.
Tiedän hyvin vähän yksilapsisia perheitä (enkä ainuttakaan, jolle synnytys olisi jättänyt pysyvät vauriot eikä halua siksi toista kertaa synnyttää), jollain toisella sitten erilainen tuttavapiiri.
Pahojen laskeumien leikkauksia tehdään paljon. Ei naiset niistäkään vaivoista kehtaa kertoa. Niitå leikkauksia lisäksi pantataan kunnes nainen on noin 50v koska vaihdevuosi-iässå synnytysvauriot pahenevat. Pitkä aika odottaa auttavaa leikkausta. Miksi luulette että tenalady-vaippoja myydään? Ei niitå pelkäståän vanhat naiset käytä ja kyllä ne on ne synnytysvauriot miksi alle 50v naiset niitä käyttää.
Alatiesynnytyksistä jää tosi paljon vaivoja.
Ja mikä muu tapa naisella on aiemmista vaurioista huolimatta saada lapsia kuin tekenällå ne itse? Pelottaa ja tulee lisää kärsimystå ja tuskaa mutta niin raakaa se on naiselle.
Ja muuten vaikka pariskunnalla on useampia lapsia niin ei se välttämättå tarkoita että.seksi olisi enåä synnytysten jälkeen hyvää.
Naisen pitää itse saada päättåä kumman synnytystavan riskit on valmis ottamaan.Se on raskaus eikä synnytys, joka myöhemmille laskeumille ja inkontinenssille altistaa. Toinen on ylipaino. Itse asiassa ylipainolla on jopa suurempi yhteys virtsankarkailuun kuin synnytyshistorialla.
Moni sektiolla synnyttänyt on niin ikään tenat housuissa viisikymppisenä, mutta eivät hekään siitä huutele.
Mutta se alatiesynnyttänyt on jo 30v tenat housuiissa..
Yståvää 32v jolla pahat laskeunat esimmäisesrä alatiesynnytyksestä oli lääkäri ns lohduttanut että kuusikymmentå vuotiaana ei ole lantionpohjan kanssa eroa onko synnyttänyt vai ei. Siis wtf???
Ja ne laskeumat tulee nimenomaan alatiesynnyttånisestå ja yleensä jo siitå ensimmäisestå. Sektiosynnyttäneellä ei tule.
Ja tuo ystävä esim ei ole eikä ollut lihava vaan nelikiloinen llapsi revittiin ulos alakautta. Alakautta synnyttäneellä on joka toisella heti vähintään lievä laskeuma.
Miksi ihmeessä näitä piilotellaan? Kummallista salailua ja hyssytrelyå kun on naisen terveydestö kyse. Ihan sieltä neuvolasta alkaen.
Kuinkahan moni ero vältettäisiin synnytysten oikealla hoidolla? Se ei ole pikku juttu kun naisen alapää on pilalla. Sitåhån se mieskin on koko ajan vailla. Se vaan ettå naista ei innosta kun on niin epämukavaa.
Kannattaa katsoa netistä kuvia laskeunista. Englannin kielisiä tiietenkin. Ei kyllå paljon naurata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ap ei saisi tehdä/haluta lapsia jos ei halua alatiesynnytystä?
Ap on harvinaisen fiksu!
Itsellä 4 lasta ja syntyneet alakautta kolme ekaa yli 4 kiloisia ja vika alle 4 kilon.
Minulta on leikelty alapäästä 4 kertaa synnytysten jälkeen. On korjattu peräsuolen- ja virtsaputken laskeumat, virtsaputki on nostettu ja häpyhuulen repeämä korjattu.
Ekassa synnytyksessä myös tuli pahat repeämät jotka ommeltiin nukutuksessa. Peräaukossakin oli tikkejä. Silloin ommeltiin hyvin ja kuntouduin melkeinpä ennalleen mutta loput kolme teki aikamoista tuhoa.
Ja olin ekan synnytyksen jälkeen niin kipeä että makasin vuorokauden katetrissa enkä pystynyt vauvaa nostamaan kun sattui alapäähän niin paljon! 2 viikkoa meni että pystyin varovasti istumaan.Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää niin sektiolla olisin synnyttänyt.
Omalle tyttärelle suosittelen lämpimästi sektiota jos lapsia haluaa. Tämä kudostyyppi on periytyvä.Mä en oikein ymmärrä... jos eka synnytys jo oli "paha", miksi ihmeessä olet lähtenyt synnyttämään kerta toisensa jälkeen vielä useamman lapsen?
Tämä oli myös se syy, millä sain omaa synnytyspelkoani lievennettyä. Aika harva kokee synnytyksen kuitenkaan niin kamalaksi, etteikö sitä voisi tehdä vielä toisenkin kerran. Tai useamman.
Tiedän hyvin vähän yksilapsisia perheitä (enkä ainuttakaan, jolle synnytys olisi jättänyt pysyvät vauriot eikä halua siksi toista kertaa synnyttää), jollain toisella sitten erilainen tuttavapiiri.
Pahojen laskeumien leikkauksia tehdään paljon. Ei naiset niistäkään vaivoista kehtaa kertoa. Niitå leikkauksia lisäksi pantataan kunnes nainen on noin 50v koska vaihdevuosi-iässå synnytysvauriot pahenevat. Pitkä aika odottaa auttavaa leikkausta. Miksi luulette että tenalady-vaippoja myydään? Ei niitå pelkäståän vanhat naiset käytä ja kyllä ne on ne synnytysvauriot miksi alle 50v naiset niitä käyttää.
Alatiesynnytyksistä jää tosi paljon vaivoja.
Ja mikä muu tapa naisella on aiemmista vaurioista huolimatta saada lapsia kuin tekenällå ne itse? Pelottaa ja tulee lisää kärsimystå ja tuskaa mutta niin raakaa se on naiselle.
Ja muuten vaikka pariskunnalla on useampia lapsia niin ei se välttämättå tarkoita että.seksi olisi enåä synnytysten jälkeen hyvää.
Naisen pitää itse saada päättåä kumman synnytystavan riskit on valmis ottamaan.Se on raskaus eikä synnytys, joka myöhemmille laskeumille ja inkontinenssille altistaa. Toinen on ylipaino. Itse asiassa ylipainolla on jopa suurempi yhteys virtsankarkailuun kuin synnytyshistorialla.
Moni sektiolla synnyttänyt on niin ikään tenat housuissa viisikymppisenä, mutta eivät hekään siitä huutele.
Mutta se alatiesynnyttänyt on jo 30v tenat housuiissa..
Yståvää 32v jolla pahat laskeunat esimmäisesrä alatiesynnytyksestä oli lääkäri ns lohduttanut että kuusikymmentå vuotiaana ei ole lantionpohjan kanssa eroa onko synnyttänyt vai ei. Siis wtf???
Ja ne laskeumat tulee nimenomaan alatiesynnyttånisestå ja yleensä jo siitå ensimmäisestå. Sektiosynnyttäneellä ei tule.
Ja tuo ystävä esim ei ole eikä ollut lihava vaan nelikiloinen llapsi revittiin ulos alakautta. Alakautta synnyttäneellä on joka toisella heti vähintään lievä laskeuma.
Miksi ihmeessä näitä piilotellaan? Kummallista salailua ja hyssytrelyå kun on naisen terveydestö kyse. Ihan sieltä neuvolasta alkaen.
Kuinkahan moni ero vältettäisiin synnytysten oikealla hoidolla? Se ei ole pikku juttu kun naisen alapää on pilalla. Sitåhån se mieskin on koko ajan vailla. Se vaan ettå naista ei innosta kun on niin epämukavaa.
Kannattaa katsoa netistä kuvia laskeunista. Englannin kielisiä tiietenkin. Ei kyllå paljon naurata.
Joo, on kyllä kumma, että hyssytellään, eikä faktatietoa esim. onnistuneiden synnytysten määristä saa mistään. Kaikki varmasti poliitikoista lähtien tietää, että suunniteltu sektio on paljon turvallisempi niin naiselle kuin vauvallekin, mutta koska se maksaa enemmän, niin asiat vaietaan hiljaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että et hanki lapsia ollenkaan.
Miksi? Ai koska ei ole hyvä äiti jos ei ole antanut vauvan repiä alapäätään tohjoksi?
Yhden lapsen synnyttänyt alateitse, ei ole alapää tohjona eikä pissa lirahtele pätkääkään. Jopa vielä 38 vuotiaana eli vanhana.
Olen synnyttänyt alakautta 4 lasta. Ensimmäiset olivat täysiaikaiset kaksoset.
Synnytykset ovat olleet "helppoja". Tottakai se sattuu, mutta onneksi minulla ne ovat olleet nopeita eikä yhtään tikkejä ole koskaan tarvittu.
Olen ollut kipeänä yleensä pari kolme päivää ja paikat palautunut ennalleen todella nopeasti.
Ikinä ei ole ollut virtsankarkailua tai mitään muitakaan ongelmia. Lantionpohjanlihaksia olen treenannut säännöllisesti 13 vuotiaasta lähtien ja lääkärit usein sanovat, etteivät ikinä uskoisi minun tehneen 4 lasta, varsinkaan kaksosia. Uskon kovasti, että lantionpohjan treenaaminen ja nuori ikäni lapsia tehdessä edesauttoi synnytystä ja siitä palautumista.
Kun harrastin seksiä ensimmäistä kertaa nykyisen mieheni kanssa (olimme tavanneet samana iltana), ei hän ollut edes aavistanut, että olen synnyttänyt! Asia tuli ilmi parin viikon päästä kun puhuin jotain lapsista ja hän ei uskonut ennenkuin näytin kuvan heistä!
Mitä tässä yritän selittää on se, että pahoja repeämiä tai laskeumia jne ei tule kuin harvoissa tapauksissa. Niistä ehkä vain kirjoitetaan palstoille enemmän, koska tapahtuma on jättänyt traumat ja siitä halutaan puhua. Eiköhän suurin osa synnytyksistä mene ihan hyvin, onhan se kuitenkin maailman luonnollisin asia!
Itse henkilökohtaisesti pelkäsin joutuvani sektioon. Ajatus siitä, että mahani leikattaisiin väkivalloin auki veitsellä ja lapsi vietäisiin kohdustani pelotti minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä jaksaa å- kirjoittelija spämmätä sektion puolesta ulkomailta, Kaikki aina valehtelee hyvin menneistä synnytyksistään, aina. Ja tilastot valehtelee.
Pelkosektion saa kun sitä vaatii, siinä on se vaiva että joutuu jollekin selittää miksi. Hui kauheeta.
Ongelma on se, ettei koskaan etukäteen voi tietää, miten itselle käy. Siksi oma valinta on tärkeä.
Ei auta miljoonakaan hyvää synnytyskokemusta sitä äitiä, jolle on tullut peruuttamattomia vaivoja loppuiäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän alatiesynnytyksen pelon lapsen puolesta, mutta en oikeastaan repeämien puolesta (ellei taustalla ole traumaa).
Nainen, jolle vatsan ja valtavan kohdun läpi leikkaaminen on mieluinen vaihtoehto ei ole timmissä kunnossa. Kohtu supistuu huonommin ja treenaamaan pääsee sitten joskus, tiimalasivartalolle saa sanoa hyvästi pitkäksi aikaa kuten liikunnalle ylipäänsä. Se alapäänkin "kireys" kyllä kärsii siitä, ettei pääse liikkumaan. Kun taas alatien jälkeen pääsee rauhalliselle juoksulenkille jo muutaman viikon kuluttua. Jos repeää niin myöhemmin, mutta lähes aina nopeammin kuin sektiosta toipuva, jonka täytyy varoa vatsan ja kohdun tikkien repeämistä ties kuinka kauan. Mieluummin otan riskin repeämisestä kuin menen suunnitellusti revittäväksi. Mutta tämä on tietenkin vain minun preferenssini, imetyskin lähtee paremmin käyntiin alatiesynnyttäjillä btw.
En sitten tiedä onko aloittaja riskisynnyttäjä tms, valitse miten haluat. Pelkopolin kautta saat sektion. Onnea kuitenkin tulevasta vauvasta äläkä syyllisty synnytystavastasi. Kommentoin näin tylysti koska alkoi heti ärsyttää tämä sektio-alatie-mittelö ja kuinka alapään tohjoksi repeämistä huudetaan ainoana totuutena vaikka totuus on, että useampi toipuu entisekseen. Ja molemmilla tavoilla syntyy terveitä lapsia, alatie onnistuessaan on parempi, mutta epäonnistuessaan huonompi. Sektio on yleensä ennalta-arvattavampi. Sinun synnytyksestäsihän on kyse, valitse se josta tykkäät enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sais varmaa tietoa, kuinka moni synnytys menee huonosti? Jos miettii, kuinka moni synnytys päättyi ennen vanhaan lapsen tai äidin kuolemaan, niin sen perusteella veikkaan, että aika moni synnytys menee nykypäivänäkin huonosti. Ainoastaan lääketieteen kehittymisen vuoksi kuolemat pystytään melko hyvin välttää, mutta naiset kuitenkin repeää ja lapset saavat aivovaurioita.
No esim synnytyksistä on noin 15% sektioita ja noin 10% päätyy imukupilla repimiseen ja pari % pihteihin eli näistä yhteensä noi 30% jo mennyt siis huonosti eli huonosti on naisen keho suunniteltu. Pahoja repeämiä tapahtuu yhä enemmän nyt noin 1.1 % synnyttäjistä eli yhdelle sadasta eli 500-600 naista vuodessa eli tosi monelle. Korjaustulokset ovat huonot. Suomessa muuten syntyy sektiolla paljon vähemmän lapsia kuin muissa maissa ja se johtaa suurilukuisampiin alapään vaurioihin.
Jo pieni asentovirhe tekee synnytyksestä hankalan, niin kävi esim minulla. Lasta ei meinattu saada ulos ja kesti ja kesti ja lapsi oli vain hiukan yli 3kg.
Sitten ns normaalisti mennyt on esim synnytys jossa kätilö makaa koko painollaan naisen vatsan päällä ja painaa täysillä mahaa ja toinen yrittåå repiä lasta ulos.
Mutta yhteenvetona synnytys on kaukana luonnollista ja kaikkea hankalaa ja pahaa voi tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin haluan omia lapsia, mutta en halua seksiä, en olla raskaana enkä synnyttää.
Seltio aiheuttaa seuraaville raskauksille ongelmia, miehenikin syntyi pienipainoisena sektiolla ja anoppi joutui vuodelepoon etukäteen kun oli etinen istukka ja verenvuotoa. Tätä aiheuttaa erityisesti sektio, ja ensimmäinen lapsi oli myös sektioitu. Sai myös haavatulehduksen ja vatsa oli auki kunnes parani sisältäpäin.
Anoppi on kertonut ihan avoimesti asiaa.
Mistä näitä ”alakautta” synnyttäjiä tulee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että et hanki lapsia ollenkaan.
Miksi? Ai koska ei ole hyvä äiti jos ei ole antanut vauvan repiä alapäätään tohjoksi?
Yhden lapsen synnyttänyt alateitse, ei ole alapää tohjona eikä pissa lirahtele pätkääkään. Jopa vielä 38 vuotiaana eli vanhana.
Alanuolet kertoo että ei saa kertoa hyvinmenneistä synnytystuloksista, vain kauhukertomukset kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sais varmaa tietoa, kuinka moni synnytys menee huonosti? Jos miettii, kuinka moni synnytys päättyi ennen vanhaan lapsen tai äidin kuolemaan, niin sen perusteella veikkaan, että aika moni synnytys menee nykypäivänäkin huonosti. Ainoastaan lääketieteen kehittymisen vuoksi kuolemat pystytään melko hyvin välttää, mutta naiset kuitenkin repeää ja lapset saavat aivovaurioita.
No esim synnytyksistä on noin 15% sektioita ja noin 10% päätyy imukupilla repimiseen ja pari % pihteihin eli näistä yhteensä noi 30% jo mennyt siis huonosti eli huonosti on naisen keho suunniteltu. Pahoja repeämiä tapahtuu yhä enemmän nyt noin 1.1 % synnyttäjistä eli yhdelle sadasta eli 500-600 naista vuodessa eli tosi monelle. Korjaustulokset ovat huonot. Suomessa muuten syntyy sektiolla paljon vähemmän lapsia kuin muissa maissa ja se johtaa suurilukuisampiin alapään vaurioihin.
Jo pieni asentovirhe tekee synnytyksestä hankalan, niin kävi esim minulla. Lasta ei meinattu saada ulos ja kesti ja kesti ja lapsi oli vain hiukan yli 3kg.
Sitten ns normaalisti mennyt on esim synnytys jossa kätilö makaa koko painollaan naisen vatsan päällä ja painaa täysillä mahaa ja toinen yrittåå repiä lasta ulos.
Mutta yhteenvetona synnytys on kaukana luonnollista ja kaikkea hankalaa ja pahaa voi tapahtua.
Suomessa ei tehdä pihtisynnytyksiä lähes ollenkaan ja keisarinleikkauskaan ei pelasta virtsankarkailulta 8% saa sellaista vs. 15%alatiesynnyttäjillä. 7% yksikön ero ei ole hirveän iso ero.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-vi…
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän alatiesynnytyksen pelon lapsen puolesta, mutta en oikeastaan repeämien puolesta (ellei taustalla ole traumaa).
Nainen, jolle vatsan ja valtavan kohdun läpi leikkaaminen on mieluinen vaihtoehto ei ole timmissä kunnossa. Kohtu supistuu huonommin ja treenaamaan pääsee sitten joskus, tiimalasivartalolle saa sanoa hyvästi pitkäksi aikaa kuten liikunnalle ylipäänsä. Se alapäänkin "kireys" kyllä kärsii siitä, ettei pääse liikkumaan. Kun taas alatien jälkeen pääsee rauhalliselle juoksulenkille jo muutaman viikon kuluttua. Jos repeää niin myöhemmin, mutta lähes aina nopeammin kuin sektiosta toipuva, jonka täytyy varoa vatsan ja kohdun tikkien repeämistä ties kuinka kauan. Mieluummin otan riskin repeämisestä kuin menen suunnitellusti revittäväksi. Mutta tämä on tietenkin vain minun preferenssini, imetyskin lähtee paremmin käyntiin alatiesynnyttäjillä btw.
En sitten tiedä onko aloittaja riskisynnyttäjä tms, valitse miten haluat. Pelkopolin kautta saat sektion. Onnea kuitenkin tulevasta vauvasta äläkä syyllisty synnytystavastasi. Kommentoin näin tylysti koska alkoi heti ärsyttää tämä sektio-alatie-mittelö ja kuinka alapään tohjoksi repeämistä huudetaan ainoana totuutena vaikka totuus on, että useampi toipuu entisekseen. Ja molemmilla tavoilla syntyy terveitä lapsia, alatie onnistuessaan on parempi, mutta epäonnistuessaan huonompi. Sektio on yleensä ennalta-arvattavampi. Sinun synnytyksestäsihän on kyse, valitse se josta tykkäät enemmän.
Kenenkään alapää ei palaa entiselleen alatiessynnytyksen jälkeen.
Sektiosta toipuu ihan yhtä hyvin tai huonosti ja maito nousee yleensä vasta usean päivän päästä ihan sama mikä synnytystapa.
Tiedän naisen joka oli 5 päivää liikkumiskiellossa alatiesynnytyksen tuhojen jälkeen ettå hyvin lähti imetys.
Ihmisen voi itse päättää mitä riskejä on valmis ottamaan esim.ajaako ylinopeutta tai kännissä. Synnytyksessä naisen pitäisikin sitten suostua vapaapudokseen ja antaa vain mennå ja kärsiå nahoissaan. Ja sitten joku räkättåä ettå älä sitten nynny tee lapsia. Ei se ole niin. Naisen osa lapsenteossa on karmea mutta lapsen saaminen on syvä inhinillinen tarve ja vietti. Se miksi me olemme täällä. Naisen pelkoa ahdistusta ei saa vähätellä. Osalle se eläimellinen puoli on luonteva osalle ei.
Mistä sais varmaa tietoa, kuinka moni synnytys menee huonosti? Jos miettii, kuinka moni synnytys päättyi ennen vanhaan lapsen tai äidin kuolemaan, niin sen perusteella veikkaan, että aika moni synnytys menee nykypäivänäkin huonosti. Ainoastaan lääketieteen kehittymisen vuoksi kuolemat pystytään melko hyvin välttää, mutta naiset kuitenkin repeää ja lapset saavat aivovaurioita.