Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Haluaisin yrittää lasta, mutta en missään nimessä halua synnyttää alakautta. Mitä tehdä?

Vierailija
21.05.2019 |

En halua ottaa riskiä, että lapselle tulisi anoksinen aivovaurio tai minulle repeämä. Elämäni olisi pilalla, jos paskoisin jatkuvasti housuun. Jätänkö lapset tekemättä? Neuvokaa oikeasti, kiitos!

Kommentit (85)

Vierailija
81/85 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aina yhtä koominen aihe. Synnytys nyt vaan on osa sitä lapsen saantia. Mitä ihmettä on tämä "oikeus valita" höpötys? Tai no toki sitä suokin valita, jos itse myös kustantaa lystin, valintasektio on tehty liian helpoksi yhteiskunnan rahoilla, kohta on sitten jo "oikeus valita" että joku muu hoitaa sen raskauden ja yhteiskunta kustantaa koska "mä en haluu pilata mun kroppaa".

Tehkää niitä lapsia sitten kun olette valmiita koko prosessiin, säästetään ne yhteiskunnan varoilla tehdyt sektiot niille jotka niitä oikeasti tarvitsee ja käytetään loput varat vaikka sitten siihen että ne jotka vaurioita synnytyksessä kärsivät saavat parasta mahdollista hoitoa!

Herranjumala, mikä riemuidiootti olet. Luuletko todella, että ne pari säästettyä euroa menevät naisten hyvinvointiin? Olet naurettava ja typerä. Ensinnäkin, asun maassa, missä saa valita. Sektioiden määrä ei kuitenkaan ole suhteessa paljoa isompi, hätäsektioita tehdään vähemmän.

Toisennnin, Suomessa naisilla on EU tasolla tilastollisesti JA tutkitusti keksimäärin enemmän pitkäaikaisia synnytyksestä johtuvia vammoja kuin muualla. Tätä tilastoa et todellakaan saa käsiisi pelkopolilla, kun joissain muissa EU maissa (kuten täällä) saa vapaasti tietoa oman päätöksen pohjalle. Eipä niitä nytkään korjata kunnolla.

Kolmantena, suurin osa valitsee ihan tavallisen synnytyksen vaikka saa valita.

Päähäni ei mahdu kaltaisesi idiootit ja ihme kyylät. Jokaisen naisen tulee saada valita ja ennenkaikkea naisiin tulee investoida rahaa huomattavasti nykyistä enemmän.

Vierailija
82/85 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaadi suunniteltua sektiota synnytyspelon vuoksi. Kerro tämä heti ekalla käynnillä äitiysneuvolassa.

Suunniteltu sektio on turvallinen, rauhallinen ja miellyttävä kokemus. Ikävä kyllä, kun puhutaan sektioiden riskeistä, puhutaan hätäsektioista. Tottakai hätäsektioissa on kohonnut riski kaikenlaisiin ongelmiin, koska hätäsektioon päädytään juuri siksi, että alatiesynnytyksessä on tullut ongelmia, jotka uhkaavat äidin tai lapsen tai kummankin henkeä.

Tsemppiä! Pysy vahvana!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/85 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko todeta että mulla on neljä lasta joista kellään ei ole aivovauriota. Itsellä synnytysten jälkeen ommeltu 1-2 tikkiä. Housuun olen paskonut kerran, kovassa ripulitaudissa ja sekin ennen lasten syntymää.

Synnytysten jälkeen olen lenkkeillyt vaunujen kanssa neuvolaan noin viikon kuluttua synnytyksestä.

Ei kannata uskoa kaikkia kauhujuttuja mitä netistä lukee.

Kaikilla ei mene noin hyvin. Pidätyskyvyttömyys todellinen riski.

Niin on, myös sektiolla synnyttäneillä.

Vierailija
84/85 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko todeta että mulla on neljä lasta joista kellään ei ole aivovauriota. Itsellä synnytysten jälkeen ommeltu 1-2 tikkiä. Housuun olen paskonut kerran, kovassa ripulitaudissa ja sekin ennen lasten syntymää.

Synnytysten jälkeen olen lenkkeillyt vaunujen kanssa neuvolaan noin viikon kuluttua synnytyksestä.

Ei kannata uskoa kaikkia kauhujuttuja mitä netistä lukee.

Kaikilla ei mene noin hyvin. Pidätyskyvyttömyys todellinen riski.

Niin on, myös sektiolla synnyttäneillä.

Peräpukamat sain kun sain ensimmäisen keskenmenon 6+ viikolla, menivät pois, palaten noin 4kk kohdilla seuraavassa raskaudessa, niitä ei olisi poistanut edes keisarinleikkaus, sillä ummetus aiheutti ne ja ne olvat vaivanani loppu 5kk raskauden ajan.

Synnytyksen jälkeen oireilevat jos en syö kuituja ja juo nestettä. Jos haluan niistä eroln niin pitää mennä leikkuriin, niin ovat jo ulkoiset peräpukamat.

Virtsankarkailua ei tullut raskausaikana eikä jälkeen, painoni nousi vain 12kg raskausaikana normaalipainostani ja siitä 10 kg hävisi 2 viikossa. Turvotusta oli siis paljon.

Vierailija
85/85 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän alatiesynnytyksen pelon lapsen puolesta, mutta en oikeastaan repeämien puolesta (ellei taustalla ole traumaa).

Nainen, jolle vatsan ja valtavan kohdun läpi leikkaaminen on mieluinen vaihtoehto ei ole timmissä kunnossa. Kohtu supistuu huonommin ja treenaamaan pääsee sitten joskus, tiimalasivartalolle saa sanoa hyvästi pitkäksi aikaa kuten liikunnalle ylipäänsä. Se alapäänkin "kireys" kyllä kärsii siitä, ettei pääse liikkumaan. Kun taas alatien jälkeen pääsee rauhalliselle juoksulenkille jo muutaman viikon kuluttua. Jos repeää niin myöhemmin, mutta lähes aina nopeammin kuin sektiosta toipuva, jonka täytyy varoa vatsan ja kohdun tikkien repeämistä ties kuinka kauan. Mieluummin otan riskin repeämisestä kuin menen suunnitellusti revittäväksi. Mutta tämä on tietenkin vain minun preferenssini, imetyskin lähtee paremmin käyntiin alatiesynnyttäjillä btw.

En sitten tiedä onko aloittaja riskisynnyttäjä tms, valitse miten haluat. Pelkopolin kautta saat sektion. Onnea kuitenkin tulevasta vauvasta äläkä syyllisty synnytystavastasi. Kommentoin näin tylysti koska alkoi heti ärsyttää tämä sektio-alatie-mittelö ja kuinka alapään tohjoksi repeämistä huudetaan ainoana totuutena vaikka totuus on, että useampi toipuu entisekseen. Ja molemmilla tavoilla syntyy terveitä lapsia, alatie onnistuessaan on parempi, mutta epäonnistuessaan huonompi. Sektio on yleensä ennalta-arvattavampi. Sinun synnytyksestäsihän on kyse, valitse se josta tykkäät enemmän.

Minä lähdin lenkille viikon päästä sektiosta. Ei kärsinyt tiimalasikroppa eikä alapää. Sektio oli mulle ihan ehdoton, tapellahan siitä sai, mutta sain sen. Seksiä harrastin myös viikon päästä leikkauksesta. En vaihtaisi. Edes arpea ei oikeastaan huomaa enää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kolme