Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eihän Suomessa ole koskaan ollut varsinaista kotiäitiperinnettä
21.05.2019 |
Mikä ihme tämä uusi legenda on, missä yritetään väittää, että aikaisemmin naisilla ei ollut mahdollisuuksia osallistua työelämään vaan pakko olla kotiäiteinä? Taas yksi mainos selitti tätä, että nyt syntyvillä tytöillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus mennä työelämään.
Eiväthän Suomessa naiset ole koskaan olleet laajasti kotiäiteinä. Siis niin että eivät olisi koskaan työelämässä elämänsä aikana. En muista omastakaan lapsuudestani, että yksikään nainen olisi ollut kokonaan elämänsä työelämän ulkopuolella.
Vai onko käsitykseni jotenkin väärä?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset alkoivat opiskella yliopistossa ja mennä työelämään jo 1800-luvulla. Saivat täydet poliittiset oikeudet 1864. Ensimmäiset naislääkärit ja naistohtorit valmistuivat 1800-luvulla. Vuoden 1879 elinkeinoasetus vapautti naiset työnteon esteistä. Vuoden 1889 laki salli vaimon hallita ansioitaan ja irtainta omaisuuttaan, mikäli tehtiin erillinen avioehto. Ensimmäinen neljän viikon äitiysloma naisille myönnettiin teollisuustyössä vuonna 1917. Naimisissa oleville naisille sallittiin oikeus solmia työsopimuksensa itsenäisesti, ilman aviomiehen suostumusta vuonna 1922. Kaikki rajoitukset poistettiin vuonna 1930.
Kulttuurinen muutos ei silti seurannut perässä samaa vauhtia.
Se meni edellä ja lainsäädäntö laahasi perässä. Mun 1875 ja 1862 syntyneet isoisovanhempani laittoivat kaikki tyttärensä oppikouluun ja heistä koulutettiin opettajia ja sairaanhoitajia. Isoisovanhempani olivat talollisia eli maanviljelijöitä Itä-Suomesta. Isomummoni oli käynyt kansakoulun, mutta muuten kummallakaan ei itsellään ollut mitään koulutusta. Reilu sata vuotta sitten, 1910-luvulla tyttöjen kouluttaminen ammattiin oli siis aatteena mennyt läpi koko yhteiskunnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä vuonna se oli, kun keskusteltiin, että voiko nainen toimia uutisankkurina?
Vastustajat olivat sitä mieltä, että nainen ei ole tarpeeksi uskottava uutisiin.
No enpä tiedä. On niitä uutisankkureina ollut ainakin viimeiset 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset alkoivat opiskella yliopistossa ja mennä työelämään jo 1800-luvulla. Saivat täydet poliittiset oikeudet 1864. Ensimmäiset naislääkärit ja naistohtorit valmistuivat 1800-luvulla. Vuoden 1879 elinkeinoasetus vapautti naiset työnteon esteistä. Vuoden 1889 laki salli vaimon hallita ansioitaan ja irtainta omaisuuttaan, mikäli tehtiin erillinen avioehto. Ensimmäinen neljän viikon äitiysloma naisille myönnettiin teollisuustyössä vuonna 1917. Naimisissa oleville naisille sallittiin oikeus solmia työsopimuksensa itsenäisesti, ilman aviomiehen suostumusta vuonna 1922. Kaikki rajoitukset poistettiin vuonna 1930.
Kulttuurinen muutos ei silti seurannut perässä samaa vauhtia.
Se meni edellä ja lainsäädäntö laahasi perässä. Mun 1875 ja 1862 syntyneet isoisovanhempani laittoivat kaikki tyttärensä oppikouluun ja heistä koulutettiin opettajia ja sairaanhoitajia. Isoisovanhempani olivat talollisia eli maanviljelijöitä Itä-Suomesta. Isomummoni oli käynyt kansakoulun, mutta muuten kummallakaan ei itsellään ollut mitään koulutusta. Reilu sata vuotta sitten, 1910-luvulla tyttöjen kouluttaminen ammattiin oli siis aatteena mennyt läpi koko yhteiskunnan.
Aivan totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset alkoivat opiskella yliopistossa ja mennä työelämään jo 1800-luvulla. Saivat täydet poliittiset oikeudet 1864. Ensimmäiset naislääkärit ja naistohtorit valmistuivat 1800-luvulla. Vuoden 1879 elinkeinoasetus vapautti naiset työnteon esteistä. Vuoden 1889 laki salli vaimon hallita ansioitaan ja irtainta omaisuuttaan, mikäli tehtiin erillinen avioehto. Ensimmäinen neljän viikon äitiysloma naisille myönnettiin teollisuustyössä vuonna 1917. Naimisissa oleville naisille sallittiin oikeus solmia työsopimuksensa itsenäisesti, ilman aviomiehen suostumusta vuonna 1922. Kaikki rajoitukset poistettiin vuonna 1930.
Kulttuurinen muutos ei silti seurannut perässä samaa vauhtia.
Se meni edellä ja lainsäädäntö laahasi perässä. Mun 1875 ja 1862 syntyneet isoisovanhempani laittoivat kaikki tyttärensä oppikouluun ja heistä koulutettiin opettajia ja sairaanhoitajia. Isoisovanhempani olivat talollisia eli maanviljelijöitä Itä-Suomesta. Isomummoni oli käynyt kansakoulun, mutta muuten kummallakaan ei itsellään ollut mitään koulutusta. Reilu sata vuotta sitten, 1910-luvulla tyttöjen kouluttaminen ammattiin oli siis aatteena mennyt läpi koko yhteiskunnan.
Kiitos kommentistasi.
Asiaa joskus tällä palstalla.
On hienoa lukea kuinka myös tyttäreitä on koulutettu, heihin panostettu, jotteivät jääneet "kotiin makaamaan" lasten vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luettelo alojensa ensimmäisistä naisista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alojensa_ensimm%C3%A4isist%C3%A4…
Kuten huomaa tuosta, niin muutos tapahtui 1800-luvulla, siitä lähtien naisia on ollut käytännössä kaikissa yhteiskunnan rooleissa.
Vierailija kirjoitti:
Luettelo alojensa ensimmäisistä naisista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alojensa_ensimm%C3%A4isist%C3%A4…
Kuten huomaa tuosta, niin muutos tapahtui 1800-luvulla, siitä lähtien naisia on ollut käytännössä kaikissa yhteiskunnan rooleissa.
Hauska yksityiskohta tuolta:
Dorde Olofintytär, Eurajoen nimismies 1575–1580.[26]
Eli ei ihan vähän aikaa sitten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-70-luvulla minun muistissa kaikki naiset olivat töissä. Ero oli se, että päiväkoteihin pääsi vain köyhempien lapset, muiden piti ottaa kotiapulainen, mutta se oli yleistä. Meillä vaihtui ne n. vuoden välein, koska he yleensä olivat esim. just kirjoittaneita, jotka pitivät välivuoden.
Ei ollut mitään kodinhoitotukia, eli töitä tehtiin paljon ja jo vauvan ollessa aika pieni. En tuntenut ketään perhettä, joissa äidit olisivat olleet kotona ja olen syntynyt jo -70. Jopa hyvin monilapsisten perheenäidit olivat usein vain äitiyslomat kotona.
Minä olen kotiäiti, lapset 9 ja 7. Nautin todellakin. Lapsilla on lyhyet koulupäivät ja on heille kivaa, että joku on kotona vastassa ja varmistaa, että läksyt tukee tehtyä hyvin. Opiskelen, harrastan, siivoan kodin, laitan ruoan, käyn kaupassa, tapaan kavereita, käyn jumpissa jne kun lapset on sen 4-5h koulussa. Elämä ei voisi olla parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotiäitiys ei ole ollut tyypillistä 1900-luvulla vaan joidenkin harvojen ja tarpeeksi varakkaiden perheiden ylellisyys. Toki se oli ihanne esim. 50-luvulla. Omassa suvussani kukaan suvun naisista ei ole voinut olla kotiäiti. Toinen mummini oli maatilan emäntä ja hänen äitinsä oli myös maatilan emäntä, joka sai kahdeksan lasta. Toinen mummini taas oli kaupan myyjä ihan urana eli teki sitä lähes koko aikuiselämänsä. Hän taas oli torpparisukua. Äitini oli virkamies 70-luvulta alkaen ja kotona oli vain sallitut äitiyslomat (6kk).
Asuin lapsuuteni pääkaupunkiseudulla keskiluokkaisella alueella ja kotiäitinä ei ollut yksikään ystävieni äideistä. Yksi äiti oli tosin sairauseläkkeellä pitkäaikaissairauden takia.
Asuin lapsena 80-luvulla ns. hyvällä alueella. Oli paljon kotirouvia,ihan kuolemaansa asti. Varsinkin lääkärien vaimot taisivat poikkeuksetta olla kotona. Olivat hyvin liikkuvia ja tekeviä muuten.
Meidän äiti "joutui" käydä töissä,ja muistan kuinka jotkut kävivät voivottelemassa kun äiti oli välillä väsyneen näköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi oli vahvasti pientilavaltainen maatalousyhteiskunta vielä 1960-luvulla. Siinä mielessä kotiäiti on ollut maatilan emäntä. Tätä varten synnytettiin kansaneläke. 1970-luvulla suuret ikäluokat muuttivat kaupunkeihin, valtava määrä Ruotsiinkin ja alkoi molempien huoltajien työssäkäynti olla vakio. Perinteinen kotirouvastatus on ollut siitä asti harvinaista. Se on ollut rikkaan ja hyvätuloisen miehen tulojen varassa elävien rooli joissakin perheissä. Varmasti kotirouvia on siis vieläkin.
Mun äiti, isoäidit ja isoisoäidit olivat kaikki kotiäitejä, samoin kuin suurin osa heidän tuttavistaan. 70-80-luvulla kun oma äitini oli kotiäiti niin oli pienoinen "häpeä" joutua menemään töihin kun oli pieniä lapsia. Kotiäidit saattoivat tehdä muutamia tunteja jotain työtä kodin ulkopuolella. Ja moni sihteeri yms. lopetti työnteot mentyään naimisiin ja viimeistään sitten kun oli lapsia. On toki ollut niitäkin jotka töitä tekivät mutta naiset ovat tehneet pääasiassa töitä ennen lastentekoa ja sitten kun lapset ovat vähintään kaikki olleet jo koulussa mutta mieluummin myöhemmin. Päiväkoti on aluksi tosiaankin ollut niille joiden äideillä ei taloudellisesti ole ollut mahdollisuutta hoitaa lapsia kotona. Rikkaampien perheiden lapsia hoisi äidin lisäksi myös kotiin tuleva hoitaja jos äiti jotain muutakin duunasi kuin kotiäitiyttä.
Suurin osa mun koulukavereista ei ollut päiväkodissa muuta kuin eskarissa. Mun pikkuveljen kohdalla päiväkotilapsuus onkin sitten ollut jo normaalimpaa ja 90-luvulla siitä tuli ihan normijuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuin lapsena 80-luvulla ns. hyvällä alueella. Oli paljon kotirouvia,ihan kuolemaansa asti. Varsinkin lääkärien vaimot taisivat poikkeuksetta olla kotona. Olivat hyvin liikkuvia ja tekeviä muuten.
Meidän äiti "joutui" käydä töissä,ja muistan kuinka jotkut kävivät voivottelemassa kun äiti oli välillä väsyneen näköinen.
Minä asuin lapsena Outokummussa ja siellä diplomi-insinöörien eli "herrojen" rouvat olivat yhtä lukuunottamatta kotirouvia. Muistan vieläkin ne hienot hatut, jotka päässä rouvat kävivät ostoksilla ja miestensä kanssa sunnuntaikävelyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin lapsena 80-luvulla ns. hyvällä alueella. Oli paljon kotirouvia,ihan kuolemaansa asti. Varsinkin lääkärien vaimot taisivat poikkeuksetta olla kotona. Olivat hyvin liikkuvia ja tekeviä muuten.
Meidän äiti "joutui" käydä töissä,ja muistan kuinka jotkut kävivät voivottelemassa kun äiti oli välillä väsyneen näköinen.Minä asuin lapsena Outokummussa ja siellä diplomi-insinöörien eli "herrojen" rouvat olivat yhtä lukuunottamatta kotirouvia. Muistan vieläkin ne hienot hatut, jotka päässä rouvat kävivät ostoksilla ja miestensä kanssa sunnuntaikävelyllä.
Samanlaista se oli kaikilla tehdaspaikkakunnilla. Ne herrat asuivat omalla alueellaan ja sinne ei rahvas uskaltautunut. Eikä kyllä tullut kuuloonkaan, että rouvat olisivat menneet töihin.
Suomessa edelleen naiset jäävät kotiin helposti kun lapset ovat pieniä mutta sitä ei lasketa koska tilastojen mukaan se on vain äitiyslomaa töistä (vai miksi sitä nyt kutsutaan) vaikka kyse on todellisuudessa kotiäitiydestä. Moni käyttää tätä jopa kymmenenkin vuotta tehden lapset hyvillä aikaväleillä ja sitten jotkut irtisanovat itsensä sen kymmenen vuoden päästä tai menevät töihin. Mutta tilastojen mukaan virallisesti ei ole kotiäiti vaikka todellisuudessa siis on. Muissa maissa naisten on valittava jättääkö työpaikan vai jatkaako töissä muutaman kuukauden päästä synnytyksestä. Olen asunut monessa maassa ja jos Suomessakin kutsuttaisiin kelan ja lain antamaa mahdollisuutta jäädä kotiin oikein kotiäitiydeksi niin Suomi olisi maailman kärkimaa kotiäitiyden suhteen. En ole missään muualla nähnyt niin paljon äitejä kotona lasten kanssa kuin Suomessa. Muissa maissa se ei ole taloudellisesti mahdollista tavallisille perheille ellei sitten haluta mennä rutkasti alas talouden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa edelleen naiset jäävät kotiin helposti kun lapset ovat pieniä mutta sitä ei lasketa koska tilastojen mukaan se on vain äitiyslomaa töistä (vai miksi sitä nyt kutsutaan) vaikka kyse on todellisuudessa kotiäitiydestä. Moni käyttää tätä jopa kymmenenkin vuotta tehden lapset hyvillä aikaväleillä ja sitten jotkut irtisanovat itsensä sen kymmenen vuoden päästä tai menevät töihin. Mutta tilastojen mukaan virallisesti ei ole kotiäiti vaikka todellisuudessa siis on. Muissa maissa naisten on valittava jättääkö työpaikan vai jatkaako töissä muutaman kuukauden päästä synnytyksestä. Olen asunut monessa maassa ja jos Suomessakin kutsuttaisiin kelan ja lain antamaa mahdollisuutta jäädä kotiin oikein kotiäitiydeksi niin Suomi olisi maailman kärkimaa kotiäitiyden suhteen. En ole missään muualla nähnyt niin paljon äitejä kotona lasten kanssa kuin Suomessa. Muissa maissa se ei ole taloudellisesti mahdollista tavallisille perheille ellei sitten haluta mennä rutkasti alas talouden suhteen.
Suomalaisten naisten työssäkäyntiaste on yksi maailman korkeimmista. T: Itsekin kolme vuotta kotona olleena
Hyvin on sosialistinen propaganda uponnut suomalaisiin naisiin. Molemmat isoäitini olivat kaupungissa asuvia kotirouvia, kuten heidän äitinsäkin useita sukupolvia sitä ennen. Mitään erityisen rikkaita ei oltu, hyvin toimeentulevia kylläkin, miehillä oli yliopistotutkinnot ja hyvät työpaikat.
Tilastoissa suomalaiset naiset käyvät töissä mutta todellisuudessa ovat kotona silloin kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Tilastoissa ne joilla on ollut työpaikka ennen äitiysloman alkua ovat työssäkäyviä niin kauan kun pystyvät käyttämään hyväkseen kotona olemiseen oikeuttavia tukia. Työpaikka joutuu tästä hauskuudesta maksamaan "työntekijänsä" puolesta. Toisinsanoen siinä missä muissa maissa naiset irtisanoutuvat töistä kun lapsi syntyy (jos haluavat olla kotona sen pari vuotta) niin Suomessa näin ei käy vaan nainen jatkaa tilastoissa työssäkäyvänä. Onhan niitä paljon suomalaisia naisia jotka kutsuvat itseään uranaisiksi vaikka ovat kotona sen kahden-kolmen lapsen pikkulapsuuden ajan ja palaavat sitten monen vuoden päästä töihin. Oikeasti he ovat kotiäitejä niin kauan kunnes palaavat töihin.
Tilastot tekevät Suomesta maan jota se ei oikeasti ole ja se on suomalaisten itsensä hyvä ymmärtää.
Alue: Aihe vapaa
Minä vuonna se oli, kun keskusteltiin, että voiko nainen toimia uutisankkurina?
Vastustajat olivat sitä mieltä, että nainen ei ole tarpeeksi uskottava uutisiin.