Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Eihän Suomessa ole koskaan ollut varsinaista kotiäitiperinnettä

Vierailija
21.05.2019 |

Mikä ihme tämä uusi legenda on, missä yritetään väittää, että aikaisemmin naisilla ei ollut mahdollisuuksia osallistua työelämään vaan pakko olla kotiäiteinä? Taas yksi mainos selitti tätä, että nyt syntyvillä tytöillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus mennä työelämään.

Eiväthän Suomessa naiset ole koskaan olleet laajasti kotiäiteinä. Siis niin että eivät olisi koskaan työelämässä elämänsä aikana. En muista omastakaan lapsuudestani, että yksikään nainen olisi ollut kokonaan elämänsä työelämän ulkopuolella.

Vai onko käsitykseni jotenkin väärä?

Kommentit (189)

Vierailija
181/189 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.

Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.

Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.

Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.

Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!

En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.

Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.

Hirveää naisvihaa tällä palstalla. Mulla on arabimies ja hän pitää naista prinsessana. Muslimiperheissä tytöistä kasvatetaan prinsessoja eikä mitään supernaisia.

Ja nämä prinsessat tekevät juuri niin kuin isä tai suvun miehet sanovat. Tästä onkin ollut aika karmivia esimerkkejä ihan viime aikoina. Ei ole suomalaista kulttuuria.

Arabimies ojentaa mulle käden kun nousen autosta, kantaa kauppakassit, avaa oven,kehuu enkä saa edes laukkuani kantaa. Suomalainen mies ei suostuisi "palvelemaan" naista ja pitää muutenkin herrasmies tapoja homomaisena ja neitimäisinä piirteinä

Entäs, jos haluat erota tai muuten haluat vapautta? Sehän ei ole mahdollista, saattaa tulla vaikka puukosta ja koko miehen suku kiusaa. 

Onhan meillä ihan arvostettu rauhanhieroja ja uusi kansanedustajakin syyllistynyt uhkailuun ex-vaimoaan kohtaan ihan uusimpana tapauksena. Kiusaamiseen osallistui myös rauhanhierojan veli. 

Vierailija
182/189 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun äitini ja kolme siskoaan ovat koko ikänsä hoitaneet kotia ja talouttaan ja lapsiaan, ei siis vieraalla töissä.  Mummoni oli pianisti eikä saanut mennä töihin, mutta hän kävi ilmaiseksi soittamassa elokuvateattereissa ja muissa paikoissa missä sai esiintyä. Hän hoiti suurta taloa ja sen taloutta ja palveluskuntaa. Oli syntyjään" Oulun tervaporvareita", omaisuutta hallitsi siis Pappani liikemiehenä. Nainen ei voinut olla liikemies, eikä hänellä ollut passia, vain Papalla oli passi, joten hän pääsi matkustamaan Eurooppaan liikeasioissa. Myöhemmin pappani meni naimisiin aivan nuoren talousapulaisen kanssa. Mummoni oli kuollut ja talous ja lapset piti hoitaa. Isäni lähetettiin Saksaan enolle koulua käymään. Ei naisilla ollut silloin mitään oikeuksia, kaikki omaisuus katosi viekkaammille. Lue naisen historiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/189 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuuskytluvun lapsena muistan äitini juuri kotiäitinä, kuten naapurustonkin naiset.

Tosin hän ompeli ja kutoi ja kävi joskus joitain myymälöitä siivoamassa.

Armeijalle virkattiin töllösiä, niistä tuli jotain taskurahaa.

Marjat poimittiin talveksi ja kaikilla oli kaupungin osoittamia pottumaita.

Vierailija
184/189 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis iältäsi alle 20v?

En ole ap, mutta minä olen päälle 50, enkä muista myöskään nähneeni Suomessa juuri kotiäitejä.

Mä olen 50v, ja ollut aina työelämässä äitiyslomaani lukuunottamatta. Mun äiti on ollut aina kotiäitinä. 70-luvulla se oli naisille helppoa, kun oli perheverotus. Mun isä on aina tehnyt hirveästi töitä, mutta ei koskaan kotitöitä. Ei olla aina ihan samalla aaltopituudella äidin kanssa. Mun vanhemmat ei ymmärrä millään, miten paljon minä teen töitä yksinhuoltajana, käyn töissä ja teen kotona yksin kaiken.

Vierailija
185/189 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis iältäsi alle 20v?

En ole ap, mutta minä olen päälle 50, enkä muista myöskään nähneeni Suomessa juuri kotiäitejä.

Mä olen 50v, ja ollut aina työelämässä äitiyslomaani lukuunottamatta. Mun äiti on ollut aina kotiäitinä. 70-luvulla se oli naisille helppoa, kun oli perheverotus. Mun isä on aina tehnyt hirveästi töitä, mutta ei koskaan kotitöitä. Ei olla aina ihan samalla aaltopituudella äidin kanssa. Mun vanhemmat ei ymmärrä millään, miten paljon minä teen töitä yksinhuoltajana, käyn töissä ja teen kotona yksin kaiken+.

Minä myös olen 50+ ja äitini oli koko ikänsä kotirouvana. Kirjoitti ammatikseenkin kotirouva. Laiska ihminen, joka ei tullut toimeen ihmisten kanssa, niin oli mieluummin kotona kahvia keittelemässä. Tiedän tuolta ajalta montanaista, jotka olivat kotona kokonaan tai tekivät jotain pientä osapäivähommaa.

Vierailija
186/189 |
22.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

50-60 luvuilla teollisuuspaikkakunnilla suurin osa naisista oli kotiäitejä. Toki naisia oli esim. opettajina ja kaupanmyyjinä, mutta ei ollut naisille kovinkaan paljon töitä tehtaalla, mikä oli suurin työllistäjä. Miehet olivat tehtaalla erilaisissa töissä, oli duunareita paljon, insinöörejä ja johtoporrasta. Perheillä oli lapsia tavallisesti

3-4, päiväkoteja ei pahemmin ollut ja äideillä oli täysi työ lasten- ja kodinhoidossa, pyykkien pesussa, ruoanlaitossa. Siihen aikaan ei ollut paljon kodinkoneita, ruuat tehtiin alusta asti kaikki itse, leivottiin paljon ja säilöttiin. Pyykit siliteltiin ja mankeloitiin, monet vaatteet tehtiin itse, parsittiin ja paikattiin.

Kodinhoito oli paljon kurinalaisempaa ja tiukkojen tapojen mukaista kuin nykyään. Täyttä työtä tekivät, mutta palkkaa eikä eläkettä kertynyt. Nyt ollaan kiukkuisia kun nämä yli 80-90 vuotiaat naiset saavat vihdoin leskeneläkettä. Jokaisena aikana on omat suhdanteensa työelämässäkin. Kotiäitien arvostus alkoi hiipua 70 luvulla kun alettiin tarvita enemmän naisia työelämään esim. kehittyville palvelualoille ja suurten ikäluokkien tytöt opiskelivat, eivätkä enää jääneet kotiäideiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/189 |
23.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini s. 1931 oli ikänsä kotirouva, talousneuvoksetar isäni tittelin mukaan. Anoppini s. 1935 oli kotona siihen kun nuorin lapsi oli 12, ja appiukko oli ihan kansakoulun käynyt sekatyömies.

80-luvulla olin pankissa töissä ja siellä oli kaikki vanhemmat naiset olleet kotona 12-15 vuotta lasten kanssa, sitten harrastuksen vuoksi menneet töihin. Maaseudulla suurin osa naisista oli miehen työpaikalla töissä, tyyliin kaupan myymälänhoitajan vaimo pääsi kassalle, pankinjohtajan vaimo pankkiin ja meijerin johtajan vaimo meijerin toimistolle.

Veljeni ikäluokasta s. 1950 suurin osa naisista oli kotona pitkään, osa jäi sille tielleen.

Katsokaa Heikkiä ja Kaijaa. Siitä sen systeemin näkee. Kaijakin yhden lapsen kanssa kotona. Lissu kahden. Kaijan äiti toki pienen maatalon emäntä, Heikin yh-äiti oli töissä.

Rohkenisin olla eri mieltä tuosta 1950 ikäluokasta? Tuo ikäluokka perusteli perheitä vasta 70-luvun alussa ja perheet eivät olleet enää suuria. Naiset opiskelivat ja lapsiluku jätettiin pieneksi. Tässäkin varmaan oli kyllä eroa maaseudun ja kaupunkien välillä. Mutta kyllä Heikki ja Kaija-tv sarja kuvaa 60-lukua ja 1950 syntyneet olivat vielä Heikin ja Kaijan aikaan koululaisia.

Minä olen syntynyt 1960 ja minunkin ikäluokassani vielä on näitä ihan hyvällä omallatunnolla kotiin iäksi jääneitä. Tunnen useamman opiskelukaverinkin jotka jäi kotiin akateemisten opintojen jälkeen.

Kyllä minäkin tiedän näitä, jotka kuuluvat tiettyyn uskonnoliseen liikeeseen ja perustavat suuren perheen ja ovat siksi kotona. Ja se on aivan ok.  Nyt myös näissä ma-mu perheissä on taas uusia kotiäitejä varmaan ihan pysyvästi.

Mutta kaikki tuttavani ihan kansakoulun ekaluokalta lähtien, ovat olleet työelämässä. Saattoivat olla muutaman vuoden kotona, mutta kukaan ei jäänyt pysyvästi kotiäidiksi.  Ja olen syntynyt 1950.

Minä en tunne yhtään lestadiolaista tms vana ihan tavallisia perusnaisia ev lut -taustalla.

Kyllähän esimerkiksi Päivi Räsäsen perheessä mieskin on ollut koti-isänä tämän tukiessa vaimon politiikkiuraa. Yllätyin todellakin, koska Päivi on kuitenkin niitä Raamatun oppeja kertonut noudattavansa perhe-elämässä.

Ateistinaisena minäkin hieman harmittelen, kun ei löydy Niilon kaltaisia miehiä. Uskoon en tietenkään miesten takia käänny, kyllä se vaatisi syvempiä yhteyksiä.

Vierailija
188/189 |
23.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini s. 1931 oli ikänsä kotirouva, talousneuvoksetar isäni tittelin mukaan. Anoppini s. 1935 oli kotona siihen kun nuorin lapsi oli 12, ja appiukko oli ihan kansakoulun käynyt sekatyömies.

80-luvulla olin pankissa töissä ja siellä oli kaikki vanhemmat naiset olleet kotona 12-15 vuotta lasten kanssa, sitten harrastuksen vuoksi menneet töihin. Maaseudulla suurin osa naisista oli miehen työpaikalla töissä, tyyliin kaupan myymälänhoitajan vaimo pääsi kassalle, pankinjohtajan vaimo pankkiin ja meijerin johtajan vaimo meijerin toimistolle.

Veljeni ikäluokasta s. 1950 suurin osa naisista oli kotona pitkään, osa jäi sille tielleen.

Katsokaa Heikkiä ja Kaijaa. Siitä sen systeemin näkee. Kaijakin yhden lapsen kanssa kotona. Lissu kahden. Kaijan äiti toki pienen maatalon emäntä, Heikin yh-äiti oli töissä.

Rohkenisin olla eri mieltä tuosta 1950 ikäluokasta? Tuo ikäluokka perusteli perheitä vasta 70-luvun alussa ja perheet eivät olleet enää suuria. Naiset opiskelivat ja lapsiluku jätettiin pieneksi. Tässäkin varmaan oli kyllä eroa maaseudun ja kaupunkien välillä. Mutta kyllä Heikki ja Kaija-tv sarja kuvaa 60-lukua ja 1950 syntyneet olivat vielä Heikin ja Kaijan aikaan koululaisia.

Minä olen syntynyt 1960 ja minunkin ikäluokassani vielä on näitä ihan hyvällä omallatunnolla kotiin iäksi jääneitä. Tunnen useamman opiskelukaverinkin jotka jäi kotiin akateemisten opintojen jälkeen.

Kyllä minäkin tiedän näitä, jotka kuuluvat tiettyyn uskonnoliseen liikeeseen ja perustavat suuren perheen ja ovat siksi kotona. Ja se on aivan ok.  Nyt myös näissä ma-mu perheissä on taas uusia kotiäitejä varmaan ihan pysyvästi.

Mutta kaikki tuttavani ihan kansakoulun ekaluokalta lähtien, ovat olleet työelämässä. Saattoivat olla muutaman vuoden kotona, mutta kukaan ei jäänyt pysyvästi kotiäidiksi.  Ja olen syntynyt 1950.

Minä en tunne yhtään lestadiolaista tms vana ihan tavallisia perusnaisia ev lut -taustalla.

Kyllähän esimerkiksi Päivi Räsäsen perheessä mieskin on ollut koti-isänä tämän tukiessa vaimon politiikkiuraa. Yllätyin todellakin, koska Päivi on kuitenkin niitä Raamatun oppeja kertonut noudattavansa perhe-elämässä.

Ateistinaisena minäkin hieman harmittelen, kun ei löydy Niilon kaltaisia miehiä. Uskoon en tietenkään miesten takia käänny, kyllä se vaatisi syvempiä yhteyksiä.

Heillä asui siellä huushollissa anoppi, joka taisi kantaa sen suurimman vastuun.

Sinällään suunnaton tappio Suomen kansalle ja yhteiskunnalle, että tuollaisen ihmisen poliitikon uraa tuki yhtään kukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/189 |
23.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvin on sosialistinen propaganda uponnut suomalaisiin naisiin. Molemmat isoäitini olivat kaupungissa asuvia kotirouvia, kuten heidän äitinsäkin useita sukupolvia sitä ennen. Mitään erityisen rikkaita ei oltu, hyvin toimeentulevia kylläkin, miehillä oli yliopistotutkinnot ja hyvät työpaikat.

Ei suomalaisten naisten asema historiassa ole sosialistipropagandaa eikä täällä ole ollut voimakasta machokulttuuria. Kyllä siellä maaseutuyhteiskunnassa naisetkin joutui tekemään fyysistä työtä, eikä voinut keskittyä passiivisena kynsien lakkaamiseen. Ei edes silloin, kun nainen oli muuten alisteisessa asemassa. Itse asiassa maalaiset kannatti naisten aseman edistämistä, kun taas suomenruotsalaiset liberaalit vastusti sitä.