Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuore suomalaistutkimus kumoaa sektion ja alatien erot lapsen mikrobiomiassa - synnytystavalla EI väliä!
Terveiden sektiolasten äiti
17.05.2019 |
Nyt lähti viimeinekin hatara pohja alatiesynnytyksen "paremmuudesta" lapselle suunniteltuun sektioon verrattuna. Tuore suomalaistutkimus antaa vahvaa osviittaa siitä, ettei synnytystavalla ole väliä ja kohtu ei olekaan steriili ympäristö, vaan immuunipuolustus alkaa karttua jo ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen:
https://www.is.fi/perhe/art-2000006107430.html?fbclid=IwAR2nwozIrz9C7X5…
"Ensimmäiset olettamukset aiheesta paljastuivat 200 näytteestä, joita kerättiin Jyväskylässä. Tapiaisen mukaan tulokset osoittivat hieman yllättäen, ettei bakteerien määrällä ole tekemistä sen kanssa, millainen synnytys on. Sen sijaan bakteereilla on yhteys siihen, millainen äidin raskausaika on ollut."
Eli eläkää mammat terveellisesti raskausaikana, syökää paljon kasviksia ja maitohappobakteeripitoisia tuotteita, omistakaa terve koira, lenkkeilkää ja välttäkää antibiootteja.
Ja älkää enää uskoko niihin alapäänne bakteereiden mystisiin taikavoimiin.. Suunniteltu sektio on lapselle turvallisin tapa syntyä. Omat sektiolapseni ovat tälläkin hetkellä ja jälleen päiväkotiensa ainoat jatkuvasti terveet lapset - paikalla, kun muut sairastavat.
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Maksakoot itse mukavuussektionsa yksityisellä puolella. Ei kuulu veronmaksajille.
Moni maksaisikin mutta kun sekään ei ole mahdollista. En ole koskaan ymmärtänyt joitakin naisia jotka eivät soisi naisille valinnanvapautta synnytystavan suhteen. Eihän me mitään keskiaikaa eletä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan pelänneeni loppuraskaudesta sitä, että vauva kasvaisi niin isoksi, että olisi pakko leikata.
Pelkäsin siis sektion mahdollisuutta ihan kunnolla. Jotenkin se, että vauva tulee ulos jo valmiista reiästä tuntuu mukavammalta ajatukselta kuin se, että mahaan viillettäisiin reikä, josta vauva kiskottaisiin pihalle.Onneksi oli normi synnytykset, toka oli kylläkin luomuna joten kipeetä otti mutta päästiin heti hotelliin loikoilemaan synnytyksen jälkeen. Sen kun hypättiin taksiin laitoksen edestä, kyllä tuntui luksukselta.
Eri ihmiset toivoo eri asioita ja aina ei saa edes mitä toivoo, mutta tärkeintähän on, että kaikki menee lopulta hyvin. Ei toinen tapa ole toista parempi, (vaikka jotkut on pelottavampia kuin toiset).
Kaikki ei mene aina lopulta hyvin. Lapsia kuolee ja vammautuu sen vuoksi ja moni nainen on revitty ja leikelty alatiesynnytyksessä piloille loppuelämäksi.
Lapsi ei kuole tai vammaudu koskaan sektion vuoksi. Alatien vuoksi kyllä. Eli kumpi se onkaan oikeasti juuri lapsen parhaan mukaan synnyttävän oikea valinta?
Ja tuo että toinen luomuna. Eli vaikka synnyttävå haluaa kunnnollisen kivunlievityksen niin sitå ei anneta vaikka kunnon kivunlievitys auttaa naista rentoutumaan ja happi virtaa paremmin lapselle eli se on lapsenkin etu. Ja juurikin uudelleensynnyttäjän kohdalla tahallaan ollaan antamatta kivunlievitystå. On saatu toisen kerran tulemaan niin rääkätään sitå nyt koko rahan edestä.
Minullakin kitsasteltiin toisen kanssa kipulääkkeissä eli annettu muuta kuin lause miten se on noin tuskassa ja nyt ei enää ehdi. Olisi ehtinyt meni vielä 6.5 tuntia ja lapsi syntyi aivan velttona ja lääkärin mukaan kivunlievitystä olisi sittenkin pitänyt antaa koska olin niin tuskasta kireänå että happi ei kulkenut lapselle hyvin.En ole tuo, jolle vastasit, mutta ikävä kyllä komplikaatioita on sektioissakin, ja nimenomaan enemmän kuin alatiesynnytyksissä. Hämmästyttävän iso prosentuaalinen mahdollisuus on esimerkiksi siihen, että lääkäri viiltää vahingossa vauvaa sektiossa.
Puhumattakaan seuraavan raskauden riskeistä. Jos kohtu repeää tai istukka irtoaa seuraavassa raskaudessa (mahdollisuus monikymmenkertainen alatiesynnytykseen nähden) se on kyllä vauva, joka menehtyy.
Ja äidillähän kuolemanriski on sektiossa moninkertainen alatiehen nähden.
Höpö höpö. Anna nyt lähdettä noille väitteillesi. Laseraatiot leikkausveitsestä vauvaan ovat äärimmäisen harvinaisia, yksi tuhannesta. Ei todellakaan puhu prosentuaalisesta riskistä vaan promilleriskistä.
Totta, seuraava raskaus sektion jälkeen on riskisempi mutta sama se on jos on tehty alateitä yrittäneelle äidille hätäsektio.
Alatiesynnytyksen ja suunnitellun sektion äitikuoleisuus on ihan yhtä suurta. Suunnitellussa sektiossa riski on 1/17000, alatiesynnytyksessä 1/17000 ja hätäsektiossa 1/5000. (Saisto, T. & Halmesmäki, E. Duodecim 2003;119:593–8)
Lopeta valehtelu.
Vauvan laseraatioriski on tämän artikkelin mukaan 1,3-1,9 prosenttia. Ja äitiyskuolleisuus suunnitellussa sektiossa 1/17 000, mutta alatiesynnyksessä vain 1/49 000.
Perustuu siihen että alatiesynnytyksiin ei tilastoida hätäsektioita. Onnistuneessa alatiesynnytyksessä riski on 1/49000. Epäonnistuneessa (=hätäsektio) se on 1/5000. Osaat itsekin lukea tuolta että äitikuolleisuus on kokonaistasolla 1/17000 ja suunnitellussa sektiossa 1/17000. Osaat varmaan siitä laskea että silloin se on myös 1/17000 alatiesynnytyksessä (=onnistunut tai epäonnistunut).
Suurimpia äitiyskuolleisuuden syitä nykypäivänä ovat veritulppa ja massiivinen verenvuoto. Kummassakin tapauksessa sektio on riskitekijä, myös suunniteltu sektio. Vai mistä ihmeestä se veritulppa tietäisi, että nyt tässä pötkötellään suunnitellusti?
Logiikka ei taida olla sinun vahvinta osaamisalaa.
Tottakai sillä on väliä tehdäänkö sektio hallitusti ja rauhassa kuin kiireellä hädässä. Kyllä se on ihan loogista että kiireessä työnjälki on eri, ihan missä tahansa työssä plus että hätäsektioon mennessä on jo valmiiksi jotain pielessä (esim kohtu revennyt). Kyllä, myös alatiesynnytyksissä kohtu voi revetä, myös ilman aiempia sektioita.
En tiedä mikä on yleisen kuolinsyy mutta epäilisin että yksi voisi olla massiivinen verenvuoto joka tietysti hätäsektiossa on moninkertainen riski suunniteltuun sektioon.
Veritulppa on yleisin kuolinsyy. Mä edelleen luulen, että keuhkoveritulpalle on ihan sama, onko se kohtu halkaistu nopeasti vai hitaasti.
Luulo ei ole tiedon väärti. Voit olla ihan mitä mieltä tahansa haluat ja se sinulle suotakoon mutta tutkimustulokset ovat kiistattomia siinä, että hätäsektioissa kuolleisuus on 3-4 kertaa yleisempää kuin suunnitellussa sektiossa.
Sulla varmaan on sitten tietoa veritulpan sielunelämästä ;) mutta joo, alatiesynnytyksen yrittäminen on edelleen tilastollisesti turvallisin synnytysmenetelmä. Juuri tuon veritulppariskin ja verenvuotoriskin vuoksi. Iso leikkaus, iso haava.
Minusta taas tuntuu että nimenomaan sinulla on parempaa tietoa veritulpan sielunelämästä kun tunnut tietävän miten se hyppää keneenkin milloinkin.
Iso leikkaus ja iso haava, mutta kontrolloidussa ympäristössä käytännössä yhtä turvallinen jos luokitellaan päivystyssektioiden riskit yritettynä alatiesynnytyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan pelänneeni loppuraskaudesta sitä, että vauva kasvaisi niin isoksi, että olisi pakko leikata.
Pelkäsin siis sektion mahdollisuutta ihan kunnolla. Jotenkin se, että vauva tulee ulos jo valmiista reiästä tuntuu mukavammalta ajatukselta kuin se, että mahaan viillettäisiin reikä, josta vauva kiskottaisiin pihalle.Onneksi oli normi synnytykset, toka oli kylläkin luomuna joten kipeetä otti mutta päästiin heti hotelliin loikoilemaan synnytyksen jälkeen. Sen kun hypättiin taksiin laitoksen edestä, kyllä tuntui luksukselta.
Eri ihmiset toivoo eri asioita ja aina ei saa edes mitä toivoo, mutta tärkeintähän on, että kaikki menee lopulta hyvin. Ei toinen tapa ole toista parempi, (vaikka jotkut on pelottavampia kuin toiset).
Kaikki ei mene aina lopulta hyvin. Lapsia kuolee ja vammautuu sen vuoksi ja moni nainen on revitty ja leikelty alatiesynnytyksessä piloille loppuelämäksi.
Lapsi ei kuole tai vammaudu koskaan sektion vuoksi. Alatien vuoksi kyllä. Eli kumpi se onkaan oikeasti juuri lapsen parhaan mukaan synnyttävän oikea valinta?
Ja tuo että toinen luomuna. Eli vaikka synnyttävå haluaa kunnnollisen kivunlievityksen niin sitå ei anneta vaikka kunnon kivunlievitys auttaa naista rentoutumaan ja happi virtaa paremmin lapselle eli se on lapsenkin etu. Ja juurikin uudelleensynnyttäjän kohdalla tahallaan ollaan antamatta kivunlievitystå. On saatu toisen kerran tulemaan niin rääkätään sitå nyt koko rahan edestä.
Minullakin kitsasteltiin toisen kanssa kipulääkkeissä eli annettu muuta kuin lause miten se on noin tuskassa ja nyt ei enää ehdi. Olisi ehtinyt meni vielä 6.5 tuntia ja lapsi syntyi aivan velttona ja lääkärin mukaan kivunlievitystä olisi sittenkin pitänyt antaa koska olin niin tuskasta kireänå että happi ei kulkenut lapselle hyvin.En ole tuo, jolle vastasit, mutta ikävä kyllä komplikaatioita on sektioissakin, ja nimenomaan enemmän kuin alatiesynnytyksissä. Hämmästyttävän iso prosentuaalinen mahdollisuus on esimerkiksi siihen, että lääkäri viiltää vahingossa vauvaa sektiossa.
Puhumattakaan seuraavan raskauden riskeistä. Jos kohtu repeää tai istukka irtoaa seuraavassa raskaudessa (mahdollisuus monikymmenkertainen alatiesynnytykseen nähden) se on kyllä vauva, joka menehtyy.
Ja äidillähän kuolemanriski on sektiossa moninkertainen alatiehen nähden.
Höpö höpö. Anna nyt lähdettä noille väitteillesi. Laseraatiot leikkausveitsestä vauvaan ovat äärimmäisen harvinaisia, yksi tuhannesta. Ei todellakaan puhu prosentuaalisesta riskistä vaan promilleriskistä.
Totta, seuraava raskaus sektion jälkeen on riskisempi mutta sama se on jos on tehty alateitä yrittäneelle äidille hätäsektio.
Alatiesynnytyksen ja suunnitellun sektion äitikuoleisuus on ihan yhtä suurta. Suunnitellussa sektiossa riski on 1/17000, alatiesynnytyksessä 1/17000 ja hätäsektiossa 1/5000. (Saisto, T. & Halmesmäki, E. Duodecim 2003;119:593–8)
Lopeta valehtelu.
Vauvan laseraatioriski on tämän artikkelin mukaan 1,3-1,9 prosenttia. Ja äitiyskuolleisuus suunnitellussa sektiossa 1/17 000, mutta alatiesynnyksessä vain 1/49 000.
Perustuu siihen että alatiesynnytyksiin ei tilastoida hätäsektioita. Onnistuneessa alatiesynnytyksessä riski on 1/49000. Epäonnistuneessa (=hätäsektio) se on 1/5000. Osaat itsekin lukea tuolta että äitikuolleisuus on kokonaistasolla 1/17000 ja suunnitellussa sektiossa 1/17000. Osaat varmaan siitä laskea että silloin se on myös 1/17000 alatiesynnytyksessä (=onnistunut tai epäonnistunut).
Suurimpia äitiyskuolleisuuden syitä nykypäivänä ovat veritulppa ja massiivinen verenvuoto. Kummassakin tapauksessa sektio on riskitekijä, myös suunniteltu sektio. Vai mistä ihmeestä se veritulppa tietäisi, että nyt tässä pötkötellään suunnitellusti?
Logiikka ei taida olla sinun vahvinta osaamisalaa.
Tottakai sillä on väliä tehdäänkö sektio hallitusti ja rauhassa kuin kiireellä hädässä. Kyllä se on ihan loogista että kiireessä työnjälki on eri, ihan missä tahansa työssä plus että hätäsektioon mennessä on jo valmiiksi jotain pielessä (esim kohtu revennyt). Kyllä, myös alatiesynnytyksissä kohtu voi revetä, myös ilman aiempia sektioita.
En tiedä mikä on yleisen kuolinsyy mutta epäilisin että yksi voisi olla massiivinen verenvuoto joka tietysti hätäsektiossa on moninkertainen riski suunniteltuun sektioon.
Veritulppa on yleisin kuolinsyy. Mä edelleen luulen, että keuhkoveritulpalle on ihan sama, onko se kohtu halkaistu nopeasti vai hitaasti.
Luulo ei ole tiedon väärti. Voit olla ihan mitä mieltä tahansa haluat ja se sinulle suotakoon mutta tutkimustulokset ovat kiistattomia siinä, että hätäsektioissa kuolleisuus on 3-4 kertaa yleisempää kuin suunnitellussa sektiossa.
Sulla varmaan on sitten tietoa veritulpan sielunelämästä ;) mutta joo, alatiesynnytyksen yrittäminen on edelleen tilastollisesti turvallisin synnytysmenetelmä. Juuri tuon veritulppariskin ja verenvuotoriskin vuoksi. Iso leikkaus, iso haava.
Minusta taas tuntuu että nimenomaan sinulla on parempaa tietoa veritulpan sielunelämästä kun tunnut tietävän miten se hyppää keneenkin milloinkin.
Iso leikkaus ja iso haava, mutta kontrolloidussa ympäristössä käytännössä yhtä turvallinen jos luokitellaan päivystyssektioiden riskit yritettynä alatiesynnytyksenä.
Edelleenkään ei ole. Täällä on annettu linkit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrollifriikkeys ja neuroottisuus ajaa usein sektioon. Just saying
Eipä tee sellainen hyvää äitiydelle muutenkaan, enemmän haittaa siitä on myöhemmin, synnytys on vain pisara meressä. Pelkosektiota haluavilla on tutkimusten mukaan selvästi enemmän mt-ongelmia kuin synnytystä pelkäämättömillä.Pelkosektiolla on keskimäärin enemmän ongelmia mutta Suomessa pelkosektiolla synnyttävät ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alateitse synnyttävät. Lisäksi keskimäärin useammin terveydenhuollon henkilökunta synnyttää itse pelkosektiolla (=tieto lisää tuskaa).
Ei kerrota vain puolitotuuksia vaan kerro sitten kaikki taustatekijät samalla pelkosektiolla synnyttävistä.
Ja miten tuo korkeakoulutus tekisi asiasta jotenkin paremman? Saisiko lähdettä tuolle, olen kuullut tuon ainoastaan imettävistä äideistä, enkä googlella löytänyt mitään tietoa.
Eihän koulutus suojaakaan mt-ongelmilta, mutta vanhemmuuteen ne vaikuttavat nehatiivisella tavalla.Kts. Edellinen kommenttini.
En sanonut että se tekisi asiasta paremman mutta korkeammin koulutetut ovat keskimäärin paremmin tiedoissa faktoista sekä osaavat itse hakea tietoa paremmin. Jos täällä leimataan pelkosektiolla synnyttävät mt-ongelmaisiksi niin kyllä silloin saa myös kertoa sen tutkimusfaktan että yli puolet (tutkimuksen mukaan) pelkosektioiduista on korkeasti koulutettuja.
Eihän se ole leimaamista, vaan tutkimustulos. Mielenterveysongelmia on raskaana olevilla ja juuri synnyttäneillä naisilla runsaasti, ja niistä pitäisi voida puhua avoimesti.
Siinä olen samaa mieltä että mielenterveysongelmista tulisi puhua avoimesti.
Tässä kontekstissa kysymys oli kuitenkin selkeästi leimaamisesta. Jos aletaan puhua pelkosektioiduista äideistä negatiivisia faktoja niin on ihan perusteltua silloin tuoda esiin myös positiiviset tekijät.
Miksi pitäisi löytää jotain ”positiivisia tekijöitä”? Kysymys yksinkertaisesti on porukasta, joka pelkää synnytystä poikkeuksellisen paljon. Jokaisella heistä on omat syynsä ja oma tarinansa. Tilastollinen korrelaatio ehkä löytyy
mielenterveysongelmien ja koulutuksen suhteen, mutta korrelaatio yksin ei kerro paljon mitään.Vähän sama juttu kuin että yritettäisiin keksiä jokin positiivinen yhdistävä tekijä ihmisistä, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Minun mielestäni se olisi noiden foobikkojen aliarviointia.
Sinä se jaksat jankata.
Jos täällä aletaan luettelemaan pelkosektioäideistä negatiivisia tekijöitä, niin on ihan loogista tuoda esiin myös positiivisia tekijöitä. Ei se toimi niin että alatiesynnyttäjät saavat leimata pelkosektioäidit ja sitten kun pelkosektioita kannattava tuo positiivisia tekijöitä esiin niin sitten se ei olekaan ok tai perusteltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan pelänneeni loppuraskaudesta sitä, että vauva kasvaisi niin isoksi, että olisi pakko leikata.
Pelkäsin siis sektion mahdollisuutta ihan kunnolla. Jotenkin se, että vauva tulee ulos jo valmiista reiästä tuntuu mukavammalta ajatukselta kuin se, että mahaan viillettäisiin reikä, josta vauva kiskottaisiin pihalle.Onneksi oli normi synnytykset, toka oli kylläkin luomuna joten kipeetä otti mutta päästiin heti hotelliin loikoilemaan synnytyksen jälkeen. Sen kun hypättiin taksiin laitoksen edestä, kyllä tuntui luksukselta.
Eri ihmiset toivoo eri asioita ja aina ei saa edes mitä toivoo, mutta tärkeintähän on, että kaikki menee lopulta hyvin. Ei toinen tapa ole toista parempi, (vaikka jotkut on pelottavampia kuin toiset).
Kaikki ei mene aina lopulta hyvin. Lapsia kuolee ja vammautuu sen vuoksi ja moni nainen on revitty ja leikelty alatiesynnytyksessä piloille loppuelämäksi.
Lapsi ei kuole tai vammaudu koskaan sektion vuoksi. Alatien vuoksi kyllä. Eli kumpi se onkaan oikeasti juuri lapsen parhaan mukaan synnyttävän oikea valinta?
Ja tuo että toinen luomuna. Eli vaikka synnyttävå haluaa kunnnollisen kivunlievityksen niin sitå ei anneta vaikka kunnon kivunlievitys auttaa naista rentoutumaan ja happi virtaa paremmin lapselle eli se on lapsenkin etu. Ja juurikin uudelleensynnyttäjän kohdalla tahallaan ollaan antamatta kivunlievitystå. On saatu toisen kerran tulemaan niin rääkätään sitå nyt koko rahan edestä.
Minullakin kitsasteltiin toisen kanssa kipulääkkeissä eli annettu muuta kuin lause miten se on noin tuskassa ja nyt ei enää ehdi. Olisi ehtinyt meni vielä 6.5 tuntia ja lapsi syntyi aivan velttona ja lääkärin mukaan kivunlievitystä olisi sittenkin pitänyt antaa koska olin niin tuskasta kireänå että happi ei kulkenut lapselle hyvin.En ole tuo, jolle vastasit, mutta ikävä kyllä komplikaatioita on sektioissakin, ja nimenomaan enemmän kuin alatiesynnytyksissä. Hämmästyttävän iso prosentuaalinen mahdollisuus on esimerkiksi siihen, että lääkäri viiltää vahingossa vauvaa sektiossa.
Puhumattakaan seuraavan raskauden riskeistä. Jos kohtu repeää tai istukka irtoaa seuraavassa raskaudessa (mahdollisuus monikymmenkertainen alatiesynnytykseen nähden) se on kyllä vauva, joka menehtyy.
Ja äidillähän kuolemanriski on sektiossa moninkertainen alatiehen nähden.
Höpö höpö. Anna nyt lähdettä noille väitteillesi. Laseraatiot leikkausveitsestä vauvaan ovat äärimmäisen harvinaisia, yksi tuhannesta. Ei todellakaan puhu prosentuaalisesta riskistä vaan promilleriskistä.
Totta, seuraava raskaus sektion jälkeen on riskisempi mutta sama se on jos on tehty alateitä yrittäneelle äidille hätäsektio.
Alatiesynnytyksen ja suunnitellun sektion äitikuoleisuus on ihan yhtä suurta. Suunnitellussa sektiossa riski on 1/17000, alatiesynnytyksessä 1/17000 ja hätäsektiossa 1/5000. (Saisto, T. & Halmesmäki, E. Duodecim 2003;119:593–8)
Lopeta valehtelu.
Vauvan laseraatioriski on tämän artikkelin mukaan 1,3-1,9 prosenttia. Ja äitiyskuolleisuus suunnitellussa sektiossa 1/17 000, mutta alatiesynnyksessä vain 1/49 000.
Perustuu siihen että alatiesynnytyksiin ei tilastoida hätäsektioita. Onnistuneessa alatiesynnytyksessä riski on 1/49000. Epäonnistuneessa (=hätäsektio) se on 1/5000. Osaat itsekin lukea tuolta että äitikuolleisuus on kokonaistasolla 1/17000 ja suunnitellussa sektiossa 1/17000. Osaat varmaan siitä laskea että silloin se on myös 1/17000 alatiesynnytyksessä (=onnistunut tai epäonnistunut).
Suurimpia äitiyskuolleisuuden syitä nykypäivänä ovat veritulppa ja massiivinen verenvuoto. Kummassakin tapauksessa sektio on riskitekijä, myös suunniteltu sektio. Vai mistä ihmeestä se veritulppa tietäisi, että nyt tässä pötkötellään suunnitellusti?
Logiikka ei taida olla sinun vahvinta osaamisalaa.
Tottakai sillä on väliä tehdäänkö sektio hallitusti ja rauhassa kuin kiireellä hädässä. Kyllä se on ihan loogista että kiireessä työnjälki on eri, ihan missä tahansa työssä plus että hätäsektioon mennessä on jo valmiiksi jotain pielessä (esim kohtu revennyt). Kyllä, myös alatiesynnytyksissä kohtu voi revetä, myös ilman aiempia sektioita.
En tiedä mikä on yleisen kuolinsyy mutta epäilisin että yksi voisi olla massiivinen verenvuoto joka tietysti hätäsektiossa on moninkertainen riski suunniteltuun sektioon.
Veritulppa on yleisin kuolinsyy. Mä edelleen luulen, että keuhkoveritulpalle on ihan sama, onko se kohtu halkaistu nopeasti vai hitaasti.
Luulo ei ole tiedon väärti. Voit olla ihan mitä mieltä tahansa haluat ja se sinulle suotakoon mutta tutkimustulokset ovat kiistattomia siinä, että hätäsektioissa kuolleisuus on 3-4 kertaa yleisempää kuin suunnitellussa sektiossa.
Sulla varmaan on sitten tietoa veritulpan sielunelämästä ;) mutta joo, alatiesynnytyksen yrittäminen on edelleen tilastollisesti turvallisin synnytysmenetelmä. Juuri tuon veritulppariskin ja verenvuotoriskin vuoksi. Iso leikkaus, iso haava.
Minusta taas tuntuu että nimenomaan sinulla on parempaa tietoa veritulpan sielunelämästä kun tunnut tietävän miten se hyppää keneenkin milloinkin.
Iso leikkaus ja iso haava, mutta kontrolloidussa ympäristössä käytännössä yhtä turvallinen jos luokitellaan päivystyssektioiden riskit yritettynä alatiesynnytyksenä.
Edelleenkään ei ole. Täällä on annettu linkit.
Niin on.
Ja olen jo kerran aiemmin selittänyt täällä että jos tämän tutkimuksen mukaan äitikuolleisuus Suomessa on 1/17000 ja suunnitellun sektion kuolleisuus on 1/17000. Niin silloin on kuolleisuuden perusteella ihan yhtä turvallista lähtökohtaisesti valita suunniteltu sektio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrollifriikkeys ja neuroottisuus ajaa usein sektioon. Just saying
Eipä tee sellainen hyvää äitiydelle muutenkaan, enemmän haittaa siitä on myöhemmin, synnytys on vain pisara meressä. Pelkosektiota haluavilla on tutkimusten mukaan selvästi enemmän mt-ongelmia kuin synnytystä pelkäämättömillä.Pelkosektiolla on keskimäärin enemmän ongelmia mutta Suomessa pelkosektiolla synnyttävät ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alateitse synnyttävät. Lisäksi keskimäärin useammin terveydenhuollon henkilökunta synnyttää itse pelkosektiolla (=tieto lisää tuskaa).
Ei kerrota vain puolitotuuksia vaan kerro sitten kaikki taustatekijät samalla pelkosektiolla synnyttävistä.
Ja miten tuo korkeakoulutus tekisi asiasta jotenkin paremman? Saisiko lähdettä tuolle, olen kuullut tuon ainoastaan imettävistä äideistä, enkä googlella löytänyt mitään tietoa.
Eihän koulutus suojaakaan mt-ongelmilta, mutta vanhemmuuteen ne vaikuttavat nehatiivisella tavalla.Kts. Edellinen kommenttini.
En sanonut että se tekisi asiasta paremman mutta korkeammin koulutetut ovat keskimäärin paremmin tiedoissa faktoista sekä osaavat itse hakea tietoa paremmin. Jos täällä leimataan pelkosektiolla synnyttävät mt-ongelmaisiksi niin kyllä silloin saa myös kertoa sen tutkimusfaktan että yli puolet (tutkimuksen mukaan) pelkosektioiduista on korkeasti koulutettuja.
Eihän se ole leimaamista, vaan tutkimustulos. Mielenterveysongelmia on raskaana olevilla ja juuri synnyttäneillä naisilla runsaasti, ja niistä pitäisi voida puhua avoimesti.
Siinä olen samaa mieltä että mielenterveysongelmista tulisi puhua avoimesti.
Tässä kontekstissa kysymys oli kuitenkin selkeästi leimaamisesta. Jos aletaan puhua pelkosektioiduista äideistä negatiivisia faktoja niin on ihan perusteltua silloin tuoda esiin myös positiiviset tekijät.
Miksi pitäisi löytää jotain ”positiivisia tekijöitä”? Kysymys yksinkertaisesti on porukasta, joka pelkää synnytystä poikkeuksellisen paljon. Jokaisella heistä on omat syynsä ja oma tarinansa. Tilastollinen korrelaatio ehkä löytyy
mielenterveysongelmien ja koulutuksen suhteen, mutta korrelaatio yksin ei kerro paljon mitään.Vähän sama juttu kuin että yritettäisiin keksiä jokin positiivinen yhdistävä tekijä ihmisistä, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Minun mielestäni se olisi noiden foobikkojen aliarviointia.
Sinä se jaksat jankata.
Jos täällä aletaan luettelemaan pelkosektioäideistä negatiivisia tekijöitä, niin on ihan loogista tuoda esiin myös positiivisia tekijöitä. Ei se toimi niin että alatiesynnyttäjät saavat leimata pelkosektioäidit ja sitten kun pelkosektioita kannattava tuo positiivisia tekijöitä esiin niin sitten se ei olekaan ok tai perusteltua.
Miksi otat faktat niin kuin ne olisivat jokin suora hyökkäys sinua kohtaan? Omassa traumoissa vielä työstettävää? Olet kyllä hyvä esimerkki pelkosektioidusta mt-ongelmaisesta. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tiennyt tämän totuudeksi siitä lähtien kun tajusin, että Suomessa suunnitelut sektiot ja kiireelliset ja hätäsektiot tilastoidaan yhtenä könttänä, kun sektion ja alatiesynnytyksen etuja ja haittoja vertaillaan. Tuo on niin selvää tulosten manipulointia, että en voi olla pitämättä sitä tarkoitushakuisena.
Jokainen ymmärtää että vähimmilläänkin pitäisi verrata ainoastaan suunniteltuja sektioita alatiesynnytyksiin, jotta vertailu olisi reilu. Jos ihan totuudenmukaiset tulokset halutaan, pitäisi laittaa alatiesynnytykset samaan könttään hätäsektioiden ja kiireellisten kanssa, koska nämä kaksi sektiotyyppiä ovat seurausta siitä että on valittu ensin alatiesynnytys. Silloin saataisiin aidosti vertailukelpoista tietoa siitä, kannattaako valita alatie vai sektio.
Löytyy tällaisiakin tutkimuksia. Niiden mukaan suunniteltu sektio sijoittuu turvallisuudessa alatiesynnytyksen ja hätäsektion väliin. Alatiesynnytys on siis selvästi turvallisempi kuin suunniteltu sektio.
Joskus linkitin sellaisen tutkimuksen tänne. Sitten alettiin vinkua, että ei käy, sektioäideistä pitää vielä laskea pois perussairaat ja ylipainoiset...
Kuolleisuuskin on SUUNNITELLUSSA sektiossa kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Puhumattakaan sitten niistä riskeistä seuraavissa raskauksissa. Jo yhden sektion jälkeen kohtukuoleman riski kasvaa 8-kertaiseksi verrattuna alatien jälkeiseen raskauteen. Syynä arpikudos kohdussa, ja siihen mm. mahdollisesti huonosti kiinnittyvä istukka.
Mutta eihän nössösektiomammoja tällaiset kiinnosta. Kun ei pysty itse synnyttämään, pitää pyytää joku toinen suolestamaan se vauva ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrollifriikkeys ja neuroottisuus ajaa usein sektioon. Just saying
Eipä tee sellainen hyvää äitiydelle muutenkaan, enemmän haittaa siitä on myöhemmin, synnytys on vain pisara meressä. Pelkosektiota haluavilla on tutkimusten mukaan selvästi enemmän mt-ongelmia kuin synnytystä pelkäämättömillä.Pelkosektiolla on keskimäärin enemmän ongelmia mutta Suomessa pelkosektiolla synnyttävät ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alateitse synnyttävät. Lisäksi keskimäärin useammin terveydenhuollon henkilökunta synnyttää itse pelkosektiolla (=tieto lisää tuskaa).
Ei kerrota vain puolitotuuksia vaan kerro sitten kaikki taustatekijät samalla pelkosektiolla synnyttävistä.
Ja miten tuo korkeakoulutus tekisi asiasta jotenkin paremman? Saisiko lähdettä tuolle, olen kuullut tuon ainoastaan imettävistä äideistä, enkä googlella löytänyt mitään tietoa.
Eihän koulutus suojaakaan mt-ongelmilta, mutta vanhemmuuteen ne vaikuttavat nehatiivisella tavalla.Kts. Edellinen kommenttini.
En sanonut että se tekisi asiasta paremman mutta korkeammin koulutetut ovat keskimäärin paremmin tiedoissa faktoista sekä osaavat itse hakea tietoa paremmin. Jos täällä leimataan pelkosektiolla synnyttävät mt-ongelmaisiksi niin kyllä silloin saa myös kertoa sen tutkimusfaktan että yli puolet (tutkimuksen mukaan) pelkosektioiduista on korkeasti koulutettuja.
Eihän se ole leimaamista, vaan tutkimustulos. Mielenterveysongelmia on raskaana olevilla ja juuri synnyttäneillä naisilla runsaasti, ja niistä pitäisi voida puhua avoimesti.
Siinä olen samaa mieltä että mielenterveysongelmista tulisi puhua avoimesti.
Tässä kontekstissa kysymys oli kuitenkin selkeästi leimaamisesta. Jos aletaan puhua pelkosektioiduista äideistä negatiivisia faktoja niin on ihan perusteltua silloin tuoda esiin myös positiiviset tekijät.
Miksi pitäisi löytää jotain ”positiivisia tekijöitä”? Kysymys yksinkertaisesti on porukasta, joka pelkää synnytystä poikkeuksellisen paljon. Jokaisella heistä on omat syynsä ja oma tarinansa. Tilastollinen korrelaatio ehkä löytyy
mielenterveysongelmien ja koulutuksen suhteen, mutta korrelaatio yksin ei kerro paljon mitään.Vähän sama juttu kuin että yritettäisiin keksiä jokin positiivinen yhdistävä tekijä ihmisistä, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Minun mielestäni se olisi noiden foobikkojen aliarviointia.
Sinä se jaksat jankata.
Jos täällä aletaan luettelemaan pelkosektioäideistä negatiivisia tekijöitä, niin on ihan loogista tuoda esiin myös positiivisia tekijöitä. Ei se toimi niin että alatiesynnyttäjät saavat leimata pelkosektioäidit ja sitten kun pelkosektioita kannattava tuo positiivisia tekijöitä esiin niin sitten se ei olekaan ok tai perusteltua.
Sä edelleen puhut niin kuin vakavasta synnytyspelosta kärsivät olisi joku urheilujoukkue.
Edelleen, mainituista tilastollisista korrelaatioista huolimatta heitä yhdistää vain se asia, että he kärsivät vakavasta synnytyspelosta. Ideaalitapauksessa he saavat hoitoa ja pelko lievenee, mutta sen jälkeen he ovat edelleen ihan yhtä koulutettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n lähteenä on iltapäivälehti :D:D:D
Tuskin on itse lukenut minkäänlaista tutkimusta.
https://www.oulu.fi/university/researcher/terhi-tapiainen
Tuolla olisi näin alkuun tutkimuksia luettavaksi! Ihan ilman iltapäivälehteä.
Oulun yliopistosta saa tilattua ihan mitä tuloksia kukakin haluaa. Toki siellä on lisäksi niitä tutkijoita, joilla on joku oma agenda vääntää tietynlaisia tuloksia. Suomen häpeäpilkku yliopistotutkimuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrollifriikkeys ja neuroottisuus ajaa usein sektioon. Just saying
Eipä tee sellainen hyvää äitiydelle muutenkaan, enemmän haittaa siitä on myöhemmin, synnytys on vain pisara meressä. Pelkosektiota haluavilla on tutkimusten mukaan selvästi enemmän mt-ongelmia kuin synnytystä pelkäämättömillä.Pelkosektiolla on keskimäärin enemmän ongelmia mutta Suomessa pelkosektiolla synnyttävät ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alateitse synnyttävät. Lisäksi keskimäärin useammin terveydenhuollon henkilökunta synnyttää itse pelkosektiolla (=tieto lisää tuskaa).
Ei kerrota vain puolitotuuksia vaan kerro sitten kaikki taustatekijät samalla pelkosektiolla synnyttävistä.
Ja miten tuo korkeakoulutus tekisi asiasta jotenkin paremman? Saisiko lähdettä tuolle, olen kuullut tuon ainoastaan imettävistä äideistä, enkä googlella löytänyt mitään tietoa.
Eihän koulutus suojaakaan mt-ongelmilta, mutta vanhemmuuteen ne vaikuttavat nehatiivisella tavalla.Kts. Edellinen kommenttini.
En sanonut että se tekisi asiasta paremman mutta korkeammin koulutetut ovat keskimäärin paremmin tiedoissa faktoista sekä osaavat itse hakea tietoa paremmin. Jos täällä leimataan pelkosektiolla synnyttävät mt-ongelmaisiksi niin kyllä silloin saa myös kertoa sen tutkimusfaktan että yli puolet (tutkimuksen mukaan) pelkosektioiduista on korkeasti koulutettuja.
Eihän se ole leimaamista, vaan tutkimustulos. Mielenterveysongelmia on raskaana olevilla ja juuri synnyttäneillä naisilla runsaasti, ja niistä pitäisi voida puhua avoimesti.
Siinä olen samaa mieltä että mielenterveysongelmista tulisi puhua avoimesti.
Tässä kontekstissa kysymys oli kuitenkin selkeästi leimaamisesta. Jos aletaan puhua pelkosektioiduista äideistä negatiivisia faktoja niin on ihan perusteltua silloin tuoda esiin myös positiiviset tekijät.
Miksi pitäisi löytää jotain ”positiivisia tekijöitä”? Kysymys yksinkertaisesti on porukasta, joka pelkää synnytystä poikkeuksellisen paljon. Jokaisella heistä on omat syynsä ja oma tarinansa. Tilastollinen korrelaatio ehkä löytyy
mielenterveysongelmien ja koulutuksen suhteen, mutta korrelaatio yksin ei kerro paljon mitään.Vähän sama juttu kuin että yritettäisiin keksiä jokin positiivinen yhdistävä tekijä ihmisistä, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Minun mielestäni se olisi noiden foobikkojen aliarviointia.
Sinä se jaksat jankata.
Jos täällä aletaan luettelemaan pelkosektioäideistä negatiivisia tekijöitä, niin on ihan loogista tuoda esiin myös positiivisia tekijöitä. Ei se toimi niin että alatiesynnyttäjät saavat leimata pelkosektioäidit ja sitten kun pelkosektioita kannattava tuo positiivisia tekijöitä esiin niin sitten se ei olekaan ok tai perusteltua.
Miksi otat faktat niin kuin ne olisivat jokin suora hyökkäys sinua kohtaan? Omassa traumoissa vielä työstettävää? Olet kyllä hyvä esimerkki pelkosektioidusta mt-ongelmaisesta. Ohis
Minä olen täällä tuonut vain faktoja esille mutta jostain syystä minun esittämiä faktoja ei saisi täällä esittää koska niissä kerrotaan pelkosektioäideistä myös hyviä asioita. Se ei kelpaa keskustelun toiselle osapuolelle koska pelkosektioäidit tulee leimata vain mt-ongelmaisiksi.
Mutta jätän keskustelun kanssasi tähän. Argumentum ad hominem. Kun ei kykene keskustelemaan rakentavasti niin siirrytään vastapuolen mollaamiseen. No, se kertoo enemmän sinusta.
Eihän sitä tarvitse alasynnyttää, että saa ne bakteerit. Eikö se rärri pillussa, ja sillä hierotaan lapsi keisarinleikkauksen jälkeen tekniikka anna samat bakteerit kun alasynnytys. Jotenkin vaan luoten enemmän aiempiin tutkimuksiin, kun uusimpiin Oululaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrollifriikkeys ja neuroottisuus ajaa usein sektioon. Just saying
Eipä tee sellainen hyvää äitiydelle muutenkaan, enemmän haittaa siitä on myöhemmin, synnytys on vain pisara meressä. Pelkosektiota haluavilla on tutkimusten mukaan selvästi enemmän mt-ongelmia kuin synnytystä pelkäämättömillä.Pelkosektiolla on keskimäärin enemmän ongelmia mutta Suomessa pelkosektiolla synnyttävät ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alateitse synnyttävät. Lisäksi keskimäärin useammin terveydenhuollon henkilökunta synnyttää itse pelkosektiolla (=tieto lisää tuskaa).
Ei kerrota vain puolitotuuksia vaan kerro sitten kaikki taustatekijät samalla pelkosektiolla synnyttävistä.
Ja miten tuo korkeakoulutus tekisi asiasta jotenkin paremman? Saisiko lähdettä tuolle, olen kuullut tuon ainoastaan imettävistä äideistä, enkä googlella löytänyt mitään tietoa.
Eihän koulutus suojaakaan mt-ongelmilta, mutta vanhemmuuteen ne vaikuttavat nehatiivisella tavalla.Kts. Edellinen kommenttini.
En sanonut että se tekisi asiasta paremman mutta korkeammin koulutetut ovat keskimäärin paremmin tiedoissa faktoista sekä osaavat itse hakea tietoa paremmin. Jos täällä leimataan pelkosektiolla synnyttävät mt-ongelmaisiksi niin kyllä silloin saa myös kertoa sen tutkimusfaktan että yli puolet (tutkimuksen mukaan) pelkosektioiduista on korkeasti koulutettuja.
Eihän se ole leimaamista, vaan tutkimustulos. Mielenterveysongelmia on raskaana olevilla ja juuri synnyttäneillä naisilla runsaasti, ja niistä pitäisi voida puhua avoimesti.
Siinä olen samaa mieltä että mielenterveysongelmista tulisi puhua avoimesti.
Tässä kontekstissa kysymys oli kuitenkin selkeästi leimaamisesta. Jos aletaan puhua pelkosektioiduista äideistä negatiivisia faktoja niin on ihan perusteltua silloin tuoda esiin myös positiiviset tekijät.
Miksi pitäisi löytää jotain ”positiivisia tekijöitä”? Kysymys yksinkertaisesti on porukasta, joka pelkää synnytystä poikkeuksellisen paljon. Jokaisella heistä on omat syynsä ja oma tarinansa. Tilastollinen korrelaatio ehkä löytyy
mielenterveysongelmien ja koulutuksen suhteen, mutta korrelaatio yksin ei kerro paljon mitään.Vähän sama juttu kuin että yritettäisiin keksiä jokin positiivinen yhdistävä tekijä ihmisistä, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Minun mielestäni se olisi noiden foobikkojen aliarviointia.
Sinä se jaksat jankata.
Jos täällä aletaan luettelemaan pelkosektioäideistä negatiivisia tekijöitä, niin on ihan loogista tuoda esiin myös positiivisia tekijöitä. Ei se toimi niin että alatiesynnyttäjät saavat leimata pelkosektioäidit ja sitten kun pelkosektioita kannattava tuo positiivisia tekijöitä esiin niin sitten se ei olekaan ok tai perusteltua.
Sä edelleen puhut niin kuin vakavasta synnytyspelosta kärsivät olisi joku urheilujoukkue.
Edelleen, mainituista tilastollisista korrelaatioista huolimatta heitä yhdistää vain se asia, että he kärsivät vakavasta synnytyspelosta. Ideaalitapauksessa he saavat hoitoa ja pelko lievenee, mutta sen jälkeen he ovat edelleen ihan yhtä koulutettuja.
No enkä puhu, tämä on ihan sinun oma päätelmäsi.
Olen samaa mieltä, pelkosektioituja äitejä yhdistää synnytyspelko. Joku toinen näki tarpeelliseksi tuoda siihen esille sen että pelkosektioäidit ovat mt-ongelmaisia ja tietysti leimata minutkin sellaiseksi koska ei kykene rakentavaan keskusteluun. :) Silloin minä saan tuoda esille että samasta ryhmästä henkilöitä myös toisen faktan.
Voisitko nyt sitten vihdoin kertoa että miksi pelkosektioitujen äitien ryhmästä esittää faktan X, mutta ei faktaa Y? Siitähän tässä jankkaamisessa on ollut kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tiennyt tämän totuudeksi siitä lähtien kun tajusin, että Suomessa suunnitelut sektiot ja kiireelliset ja hätäsektiot tilastoidaan yhtenä könttänä, kun sektion ja alatiesynnytyksen etuja ja haittoja vertaillaan. Tuo on niin selvää tulosten manipulointia, että en voi olla pitämättä sitä tarkoitushakuisena.
Jokainen ymmärtää että vähimmilläänkin pitäisi verrata ainoastaan suunniteltuja sektioita alatiesynnytyksiin, jotta vertailu olisi reilu. Jos ihan totuudenmukaiset tulokset halutaan, pitäisi laittaa alatiesynnytykset samaan könttään hätäsektioiden ja kiireellisten kanssa, koska nämä kaksi sektiotyyppiä ovat seurausta siitä että on valittu ensin alatiesynnytys. Silloin saataisiin aidosti vertailukelpoista tietoa siitä, kannattaako valita alatie vai sektio.
Löytyy tällaisiakin tutkimuksia. Niiden mukaan suunniteltu sektio sijoittuu turvallisuudessa alatiesynnytyksen ja hätäsektion väliin. Alatiesynnytys on siis selvästi turvallisempi kuin suunniteltu sektio.
Joskus linkitin sellaisen tutkimuksen tänne. Sitten alettiin vinkua, että ei käy, sektioäideistä pitää vielä laskea pois perussairaat ja ylipainoiset...
Ja Suomessahan juuri ylipainoiset joutuvat sektioon kun tekevät radi vauvoja.
Jossain maissa sektiolla syntyy jopa melkein puolet ja lapsikuolleisuus ja äitiyskuolleisuus on siellä huonompi kuin Suomessa. Esim Brasilia, ja sektiovouhkaajan mielestä kaikki sitten pitäisi siellä synnyttää sektiolla niin päästään Suomen lukuihin, eiku mitenköhän tämä selittyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan pelänneeni loppuraskaudesta sitä, että vauva kasvaisi niin isoksi, että olisi pakko leikata.
Pelkäsin siis sektion mahdollisuutta ihan kunnolla. Jotenkin se, että vauva tulee ulos jo valmiista reiästä tuntuu mukavammalta ajatukselta kuin se, että mahaan viillettäisiin reikä, josta vauva kiskottaisiin pihalle.Onneksi oli normi synnytykset, toka oli kylläkin luomuna joten kipeetä otti mutta päästiin heti hotelliin loikoilemaan synnytyksen jälkeen. Sen kun hypättiin taksiin laitoksen edestä, kyllä tuntui luksukselta.
Eri ihmiset toivoo eri asioita ja aina ei saa edes mitä toivoo, mutta tärkeintähän on, että kaikki menee lopulta hyvin. Ei toinen tapa ole toista parempi, (vaikka jotkut on pelottavampia kuin toiset).
Kaikki ei mene aina lopulta hyvin. Lapsia kuolee ja vammautuu sen vuoksi ja moni nainen on revitty ja leikelty alatiesynnytyksessä piloille loppuelämäksi.
Lapsi ei kuole tai vammaudu koskaan sektion vuoksi. Alatien vuoksi kyllä. Eli kumpi se onkaan oikeasti juuri lapsen parhaan mukaan synnyttävän oikea valinta?
Ja tuo että toinen luomuna. Eli vaikka synnyttävå haluaa kunnnollisen kivunlievityksen niin sitå ei anneta vaikka kunnon kivunlievitys auttaa naista rentoutumaan ja happi virtaa paremmin lapselle eli se on lapsenkin etu. Ja juurikin uudelleensynnyttäjän kohdalla tahallaan ollaan antamatta kivunlievitystå. On saatu toisen kerran tulemaan niin rääkätään sitå nyt koko rahan edestä.
Minullakin kitsasteltiin toisen kanssa kipulääkkeissä eli annettu muuta kuin lause miten se on noin tuskassa ja nyt ei enää ehdi. Olisi ehtinyt meni vielä 6.5 tuntia ja lapsi syntyi aivan velttona ja lääkärin mukaan kivunlievitystä olisi sittenkin pitänyt antaa koska olin niin tuskasta kireänå että happi ei kulkenut lapselle hyvin.En ole tuo, jolle vastasit, mutta ikävä kyllä komplikaatioita on sektioissakin, ja nimenomaan enemmän kuin alatiesynnytyksissä. Hämmästyttävän iso prosentuaalinen mahdollisuus on esimerkiksi siihen, että lääkäri viiltää vahingossa vauvaa sektiossa.
Puhumattakaan seuraavan raskauden riskeistä. Jos kohtu repeää tai istukka irtoaa seuraavassa raskaudessa (mahdollisuus monikymmenkertainen alatiesynnytykseen nähden) se on kyllä vauva, joka menehtyy.
Ja äidillähän kuolemanriski on sektiossa moninkertainen alatiehen nähden.
Höpö höpö. Anna nyt lähdettä noille väitteillesi. Laseraatiot leikkausveitsestä vauvaan ovat äärimmäisen harvinaisia, yksi tuhannesta. Ei todellakaan puhu prosentuaalisesta riskistä vaan promilleriskistä.
Totta, seuraava raskaus sektion jälkeen on riskisempi mutta sama se on jos on tehty alateitä yrittäneelle äidille hätäsektio.
Alatiesynnytyksen ja suunnitellun sektion äitikuoleisuus on ihan yhtä suurta. Suunnitellussa sektiossa riski on 1/17000, alatiesynnytyksessä 1/17000 ja hätäsektiossa 1/5000. (Saisto, T. & Halmesmäki, E. Duodecim 2003;119:593–8)
Lopeta valehtelu.
Vauvan laseraatioriski on tämän artikkelin mukaan 1,3-1,9 prosenttia. Ja äitiyskuolleisuus suunnitellussa sektiossa 1/17 000, mutta alatiesynnyksessä vain 1/49 000.
Perustuu siihen että alatiesynnytyksiin ei tilastoida hätäsektioita. Onnistuneessa alatiesynnytyksessä riski on 1/49000. Epäonnistuneessa (=hätäsektio) se on 1/5000. Osaat itsekin lukea tuolta että äitikuolleisuus on kokonaistasolla 1/17000 ja suunnitellussa sektiossa 1/17000. Osaat varmaan siitä laskea että silloin se on myös 1/17000 alatiesynnytyksessä (=onnistunut tai epäonnistunut).
Suurimpia äitiyskuolleisuuden syitä nykypäivänä ovat veritulppa ja massiivinen verenvuoto. Kummassakin tapauksessa sektio on riskitekijä, myös suunniteltu sektio. Vai mistä ihmeestä se veritulppa tietäisi, että nyt tässä pötkötellään suunnitellusti?
Logiikka ei taida olla sinun vahvinta osaamisalaa.
Tottakai sillä on väliä tehdäänkö sektio hallitusti ja rauhassa kuin kiireellä hädässä. Kyllä se on ihan loogista että kiireessä työnjälki on eri, ihan missä tahansa työssä plus että hätäsektioon mennessä on jo valmiiksi jotain pielessä (esim kohtu revennyt). Kyllä, myös alatiesynnytyksissä kohtu voi revetä, myös ilman aiempia sektioita.
En tiedä mikä on yleisen kuolinsyy mutta epäilisin että yksi voisi olla massiivinen verenvuoto joka tietysti hätäsektiossa on moninkertainen riski suunniteltuun sektioon.
Veritulppa on yleisin kuolinsyy. Mä edelleen luulen, että keuhkoveritulpalle on ihan sama, onko se kohtu halkaistu nopeasti vai hitaasti.
Luulo ei ole tiedon väärti. Voit olla ihan mitä mieltä tahansa haluat ja se sinulle suotakoon mutta tutkimustulokset ovat kiistattomia siinä, että hätäsektioissa kuolleisuus on 3-4 kertaa yleisempää kuin suunnitellussa sektiossa.
Sulla varmaan on sitten tietoa veritulpan sielunelämästä ;) mutta joo, alatiesynnytyksen yrittäminen on edelleen tilastollisesti turvallisin synnytysmenetelmä. Juuri tuon veritulppariskin ja verenvuotoriskin vuoksi. Iso leikkaus, iso haava.
Minusta taas tuntuu että nimenomaan sinulla on parempaa tietoa veritulpan sielunelämästä kun tunnut tietävän miten se hyppää keneenkin milloinkin.
Iso leikkaus ja iso haava, mutta kontrolloidussa ympäristössä käytännössä yhtä turvallinen jos luokitellaan päivystyssektioiden riskit yritettynä alatiesynnytyksenä.
Edelleenkään ei ole. Täällä on annettu linkit.
Niin on.
Ja olen jo kerran aiemmin selittänyt täällä että jos tämän tutkimuksen mukaan äitikuolleisuus Suomessa on 1/17000 ja suunnitellun sektion kuolleisuus on 1/17000. Niin silloin on kuolleisuuden perusteella ihan yhtä turvallista lähtökohtaisesti valita suunniteltu sektio.
Sun logiikkasi suurin aukko on siinä, että oletat kaikkien hätä- ja kiireellisten sektioiden olevan seurausta epäonnistuneesta alatiesynnytyksestä, ja kaikkien äitiyskuolemien liittyvän synnytyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrollifriikkeys ja neuroottisuus ajaa usein sektioon. Just saying
Eipä tee sellainen hyvää äitiydelle muutenkaan, enemmän haittaa siitä on myöhemmin, synnytys on vain pisara meressä. Pelkosektiota haluavilla on tutkimusten mukaan selvästi enemmän mt-ongelmia kuin synnytystä pelkäämättömillä.Pelkosektiolla on keskimäärin enemmän ongelmia mutta Suomessa pelkosektiolla synnyttävät ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alateitse synnyttävät. Lisäksi keskimäärin useammin terveydenhuollon henkilökunta synnyttää itse pelkosektiolla (=tieto lisää tuskaa).
Ei kerrota vain puolitotuuksia vaan kerro sitten kaikki taustatekijät samalla pelkosektiolla synnyttävistä.
Ja miten tuo korkeakoulutus tekisi asiasta jotenkin paremman? Saisiko lähdettä tuolle, olen kuullut tuon ainoastaan imettävistä äideistä, enkä googlella löytänyt mitään tietoa.
Eihän koulutus suojaakaan mt-ongelmilta, mutta vanhemmuuteen ne vaikuttavat nehatiivisella tavalla.Kts. Edellinen kommenttini.
En sanonut että se tekisi asiasta paremman mutta korkeammin koulutetut ovat keskimäärin paremmin tiedoissa faktoista sekä osaavat itse hakea tietoa paremmin. Jos täällä leimataan pelkosektiolla synnyttävät mt-ongelmaisiksi niin kyllä silloin saa myös kertoa sen tutkimusfaktan että yli puolet (tutkimuksen mukaan) pelkosektioiduista on korkeasti koulutettuja.
Eihän se ole leimaamista, vaan tutkimustulos. Mielenterveysongelmia on raskaana olevilla ja juuri synnyttäneillä naisilla runsaasti, ja niistä pitäisi voida puhua avoimesti.
Siinä olen samaa mieltä että mielenterveysongelmista tulisi puhua avoimesti.
Tässä kontekstissa kysymys oli kuitenkin selkeästi leimaamisesta. Jos aletaan puhua pelkosektioiduista äideistä negatiivisia faktoja niin on ihan perusteltua silloin tuoda esiin myös positiiviset tekijät.
Miksi pitäisi löytää jotain ”positiivisia tekijöitä”? Kysymys yksinkertaisesti on porukasta, joka pelkää synnytystä poikkeuksellisen paljon. Jokaisella heistä on omat syynsä ja oma tarinansa. Tilastollinen korrelaatio ehkä löytyy
mielenterveysongelmien ja koulutuksen suhteen, mutta korrelaatio yksin ei kerro paljon mitään.Vähän sama juttu kuin että yritettäisiin keksiä jokin positiivinen yhdistävä tekijä ihmisistä, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Minun mielestäni se olisi noiden foobikkojen aliarviointia.
Sinä se jaksat jankata.
Jos täällä aletaan luettelemaan pelkosektioäideistä negatiivisia tekijöitä, niin on ihan loogista tuoda esiin myös positiivisia tekijöitä. Ei se toimi niin että alatiesynnyttäjät saavat leimata pelkosektioäidit ja sitten kun pelkosektioita kannattava tuo positiivisia tekijöitä esiin niin sitten se ei olekaan ok tai perusteltua.
Sä edelleen puhut niin kuin vakavasta synnytyspelosta kärsivät olisi joku urheilujoukkue.
Edelleen, mainituista tilastollisista korrelaatioista huolimatta heitä yhdistää vain se asia, että he kärsivät vakavasta synnytyspelosta. Ideaalitapauksessa he saavat hoitoa ja pelko lievenee, mutta sen jälkeen he ovat edelleen ihan yhtä koulutettuja.
No enkä puhu, tämä on ihan sinun oma päätelmäsi.
Olen samaa mieltä, pelkosektioituja äitejä yhdistää synnytyspelko. Joku toinen näki tarpeelliseksi tuoda siihen esille sen että pelkosektioäidit ovat mt-ongelmaisia ja tietysti leimata minutkin sellaiseksi koska ei kykene rakentavaan keskusteluun. :) Silloin minä saan tuoda esille että samasta ryhmästä henkilöitä myös toisen faktan.
Voisitko nyt sitten vihdoin kertoa että miksi pelkosektioitujen äitien ryhmästä esittää faktan X, mutta ei faktaa Y? Siitähän tässä jankkaamisessa on ollut kyse.
Koska kysymys on korrelaatiosta, ei kausaliteetista. Korkea koulutus ei aiheuta synnytyspelkoa, eikä masennuskaan. Synnytyspelko itsessään on eräänlainen mielenterveyden ongelma, joka vaatii tukea, ymmärrystä ja sopivaa hoitoa, tarvittaessa sektion. Mutta ei siitä pidä tehdä identiteettiä.
Samoista syistä tuomitsen jyrkästi keskustelijan, joka nimitti sinua mt-ongelmaiseksi.
Kyllähän tuo ihan fakta on, että suunniteltu sektio on lapselle turvallisin tapa syntyä. Äidille ei niinkään. Valitettavasti tiedän paljon tilanteita tuttavapiirissä, että alatiesynnytyksessä on lapsi vammautunut, jopa kuollut. Yhtään suunnitellulla sektiolla syntynyttä vammautunutta/kuollutta lasta en tiedä enkä ole kuullut, että lapsi olisi sektion takia kuollut tai vammautunut. Ja nyt painotan nimenomaan suunniteltua sektiota. Tilastot eivät erottele kiireellisiä ja hätä-sektioita, jolloin yleensä on aluksi yritetty alatiesynnytystä tuloksetta ja täten päädytty leikkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän suurin kuolinsyy ole synnytyksen jälkeinen masennus. Siihen voitte tekin vaikuttaa, puhumalla kunnioittavasti toisille äideille esimerkiksi tällä palstalla. Tämäkään keskustelu on tuskin parantanut kenenkään tähän osallistuneen mielialaa.
Synnytyksen jälkeinen masennus ei ole suurin kuolinsyy, onneksi.
Minusta olisi myös tärkeää, että faktat ovat oikein.
Mistähän tilastoista näet että ei ole? Eiköhän masennukseen kuole Suomessa enemmän naisia kuin synnytykseen, eikä niissä tilastoissa ole eritelty mistä se masennus on saanut alkunsa.
Itselläni ollut 2 suunniteltua sektiota mutta ei synnytyspelon vuoksi vaan muista syistä. Etukäteen arvioitu magneettitutkimuksen perusteella että sopiiko alatiesynnytys vai ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrollifriikkeys ja neuroottisuus ajaa usein sektioon. Just saying
Eipä tee sellainen hyvää äitiydelle muutenkaan, enemmän haittaa siitä on myöhemmin, synnytys on vain pisara meressä. Pelkosektiota haluavilla on tutkimusten mukaan selvästi enemmän mt-ongelmia kuin synnytystä pelkäämättömillä.Pelkosektiolla on keskimäärin enemmän ongelmia mutta Suomessa pelkosektiolla synnyttävät ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alateitse synnyttävät. Lisäksi keskimäärin useammin terveydenhuollon henkilökunta synnyttää itse pelkosektiolla (=tieto lisää tuskaa).
Ei kerrota vain puolitotuuksia vaan kerro sitten kaikki taustatekijät samalla pelkosektiolla synnyttävistä.
Ja miten tuo korkeakoulutus tekisi asiasta jotenkin paremman? Saisiko lähdettä tuolle, olen kuullut tuon ainoastaan imettävistä äideistä, enkä googlella löytänyt mitään tietoa.
Eihän koulutus suojaakaan mt-ongelmilta, mutta vanhemmuuteen ne vaikuttavat nehatiivisella tavalla.Kts. Edellinen kommenttini.
En sanonut että se tekisi asiasta paremman mutta korkeammin koulutetut ovat keskimäärin paremmin tiedoissa faktoista sekä osaavat itse hakea tietoa paremmin. Jos täällä leimataan pelkosektiolla synnyttävät mt-ongelmaisiksi niin kyllä silloin saa myös kertoa sen tutkimusfaktan että yli puolet (tutkimuksen mukaan) pelkosektioiduista on korkeasti koulutettuja.
Eihän se ole leimaamista, vaan tutkimustulos. Mielenterveysongelmia on raskaana olevilla ja juuri synnyttäneillä naisilla runsaasti, ja niistä pitäisi voida puhua avoimesti.
Siinä olen samaa mieltä että mielenterveysongelmista tulisi puhua avoimesti.
Tässä kontekstissa kysymys oli kuitenkin selkeästi leimaamisesta. Jos aletaan puhua pelkosektioiduista äideistä negatiivisia faktoja niin on ihan perusteltua silloin tuoda esiin myös positiiviset tekijät.
Miksi pitäisi löytää jotain ”positiivisia tekijöitä”? Kysymys yksinkertaisesti on porukasta, joka pelkää synnytystä poikkeuksellisen paljon. Jokaisella heistä on omat syynsä ja oma tarinansa. Tilastollinen korrelaatio ehkä löytyy
mielenterveysongelmien ja koulutuksen suhteen, mutta korrelaatio yksin ei kerro paljon mitään.Vähän sama juttu kuin että yritettäisiin keksiä jokin positiivinen yhdistävä tekijä ihmisistä, jotka pelkäävät korkeita paikkoja. Minun mielestäni se olisi noiden foobikkojen aliarviointia.
Sinä se jaksat jankata.
Jos täällä aletaan luettelemaan pelkosektioäideistä negatiivisia tekijöitä, niin on ihan loogista tuoda esiin myös positiivisia tekijöitä. Ei se toimi niin että alatiesynnyttäjät saavat leimata pelkosektioäidit ja sitten kun pelkosektioita kannattava tuo positiivisia tekijöitä esiin niin sitten se ei olekaan ok tai perusteltua.
Sä edelleen puhut niin kuin vakavasta synnytyspelosta kärsivät olisi joku urheilujoukkue.
Edelleen, mainituista tilastollisista korrelaatioista huolimatta heitä yhdistää vain se asia, että he kärsivät vakavasta synnytyspelosta. Ideaalitapauksessa he saavat hoitoa ja pelko lievenee, mutta sen jälkeen he ovat edelleen ihan yhtä koulutettuja.
No enkä puhu, tämä on ihan sinun oma päätelmäsi.
Olen samaa mieltä, pelkosektioituja äitejä yhdistää synnytyspelko. Joku toinen näki tarpeelliseksi tuoda siihen esille sen että pelkosektioäidit ovat mt-ongelmaisia ja tietysti leimata minutkin sellaiseksi koska ei kykene rakentavaan keskusteluun. :) Silloin minä saan tuoda esille että samasta ryhmästä henkilöitä myös toisen faktan.
Voisitko nyt sitten vihdoin kertoa että miksi pelkosektioitujen äitien ryhmästä esittää faktan X, mutta ei faktaa Y? Siitähän tässä jankkaamisessa on ollut kyse.
Koska kysymys on korrelaatiosta, ei kausaliteetista. Korkea koulutus ei aiheuta synnytyspelkoa, eikä masennuskaan. Synnytyspelko itsessään on eräänlainen mielenterveyden ongelma, joka vaatii tukea, ymmärrystä ja sopivaa hoitoa, tarvittaessa sektion. Mutta ei siitä pidä tehdä identiteettiä.
Samoista syistä tuomitsen jyrkästi keskustelijan, joka nimitti sinua mt-ongelmaiseksi.
Noniin, olen samaa monesti asioista kanssasi aivan samaa mieltä. Toki itse uskon aivan varmasti sekä mt-ongelmien että korkeakoulutuksen välillä vallitsee myös osittainen kausaliteetti sektiotoiveen välillä. Mt-ongelmat altistavat aivan suoraan synnytyspelolle. Toisaalta maailmalta on tutkimuksia joiden mukaan korkeasti koulutetut äidit kärsivät keskimäärin enemmän vakavia repeämiä synnytyksissä, joka tutkijoiden mukaan selittyy sillä että tässä ryhmässä lapset syntyvät keskimäärin isompina. Ko. ryhmässä on keskimäärin terveellisemmät elintavat ja raskaudenaikainen tupakointi vähäisempää, jolloin lapset kasvavat tällöin isommiksi. Toki korkeasti koulutetut äidit ovat myös vanhempia ensisynnyttäjiä jolloin heillä saattaa myös lapsiluku jäädä pienemmäksi ja toiveena onkin vain se yksi lapsi. Ja koska lapsia ajatellaan tehtävän vain yksi niin halutaan se varmuuden vuoksi sektiolla.
Ja en tiedä meneekö jo ohi aiheen, mutta pidän hyvänä Suomen mallia, jossa sektio ei ole tilaustavara vaan synnytyspelkoon puututaan ja sitä pyritään faktoilla lievittämään. Esim. muualla maailmaa synnytyspelkojen hoito on retuperällä joka selittää korkeita sektiolukuja. Toki olen myös henkilökohtaisesti sitä mieltä, että sektio tulee saada jos äiti niin haluaa, mutta vain siten että äidin kanssa on ensin keskusteltu riskit ja faktat ja tarjottu apua synnytyspelkoon.
Alue: Aihe vapaa
Hohhoijaa.
Eihän missään sanota (tai ole sellaista tutkimustulostakaan) että korkeasti koulutetuilla olisi enemmän mt-ongelmia. Toki se on hyvin mahdollista kun tutkii tilastoja miten nykyiset korkeakouluopiskelijat turvautuvat mt-lääkitykseen, joka on kuitenkin eri keskustelu.
Mutta väännän tämän nyt rautalangasta, se voi olla hyvinkin esim että 20%:lla pelkosektioiduista olisi mt-diagnoosi ja kokonaan toiset henkilöt, 50 % olisi korkeasti koulutettuja. Näetkös? Mistään tuskin on saatavilla tilastoa kuinka paljon näitä samoja henkilöitä kuuluu samaan kategoriaan pelkosektioitujen äitien ryhmässä.
Sinä (tai joku toinen esitti) että
1. Pelkosektioiduissa on keskimäärin enemmän mt-ongelmaisia (negatiivinen fakta pelkosektioiduista)
Minä taas jatkoin:
2. Pelkosektioidut ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja (positiivinen fakta pelkosektioiduista)
Tästä EI voi vetää loogista päätelmää että on positiivista että korkeasti koulutetuissa on mt-ongelmaisia. Miksiköhän edes vaivaiduin kirjottamaan tämän kommentin...