Siis eikö seksuaalinen vetovoima oikeasti ole kaikille tärkein kriteeri parinvalinnassa? :0
Olen pitkään jo miettinyt, miksi pariutuminen on niin vaikeaa eikä sopivaa kumppania ole löytynyt. Olen nähnyt seksuaalisen vetovoiman ainoana tärkeänä asiana kumppanissa, koska voihan sitä hankkia kavereita, jos haluaa hengailla ihmisten kanssa.
Jos asia siis onkin niin, ettei se ole tärkein asia parisuhteessa, en näe edes tarvetta pariutua.
Saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta tämä on oleellinen tieto. Olen aina kuvitellut, että kaikilla pariskunnilla on joku todella voimakas seksuaalinen kemia, ja olen ollut pettynyt, kun oikeaa ei ole löytynyt. Tänään tajusin, ettei eihän sitä välttämättä löydykään, jos näillä kriteereillä hakee.
Kommentit (88)
Kyllä se on, kaikille. Moni vain uskottelee itselleen, että ei olisi. Suhde voi epäonnistua monista syistä, vaikka olisi kuinka paljon vetovoimaa. Mutta tosiasia on, että mihinkään suhteeseen ei edes ryhdytä ihmisen kanssa, jota kohtaan ei tunne yhtään seksuaalista vetovoimaa.
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Seksuaaliselle vetovoimalle ei paljon parisuhdetta rakenneta. Siihen tarvitaan paljon muutakin.
Eipä sitä myöskään ilman seksuaalista vetovoimaa rakenneta. Kyllä tuo on se suhteen peruskivi, jonka päälle muu rakentuu.
Ensin pitää herätä kiinnostus eli se vetovoima, myös fyysinen ja seksuaalinen. Sen jälkee pitää osoittautua, että sovitaan yhteen ja halutaan tulevaisuudelta samoja asioita. Turha noita on yrittää asettaa vastakkain.
Ainakin ap:n kaltaisia tyhjäpäitä kannattaa välttää parinvalinnassa.
Tunnen tällä hetkellä valtavaa seksuaalista vetovoimaa erästä miestä kohtaan, jota en koskaan kelpuuttaisi parisuhteeseen. Käsittämättömiä nämä "kemiat" . Tunne vaikuttaisi olevan molemminpuolinen. Mitään ei ole tapahtunut, vaikka keho huutaa.
Kotona on mies, jota kohtaan en ole koskaan tuntenut näin, mutta jota rakastan ja jonka kanssa arki sujuu.
Ei tosiaan ole kaikille tärkeintä, minua ei esim seksi kiinnosta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tällä hetkellä valtavaa seksuaalista vetovoimaa erästä miestä kohtaan, jota en koskaan kelpuuttaisi parisuhteeseen. Käsittämättömiä nämä "kemiat" . Tunne vaikuttaisi olevan molemminpuolinen. Mitään ei ole tapahtunut, vaikka keho huutaa.
Kotona on mies, jota kohtaan en ole koskaan tuntenut näin, mutta jota rakastan ja jonka kanssa arki sujuu.
Todellisuudessa jos yhtyisit tuon miehen kanssa, saattaisi se olla onnetonta räpellystä joka ei tuntuisi miltään.
Rakastuminen aiheuttaa sen että pitää sitä kumppania komeana ja pantavana. Eli sanoisin että rakastuminen on tärkein kriteeri. Pelkkä rakastuminen ei kuitenkan riitä, vaan jos mies on muutoin huono, vaikkapa juoppo, niin se rakkaus ei saa sitä suhdetta toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Seksuaaliselle vetovoimalle ei paljon parisuhdetta rakenneta. Siihen tarvitaan paljon muutakin.
Eipä sitä myöskään ilman seksuaalista vetovoimaa rakenneta. Kyllä tuo on se suhteen peruskivi, jonka päälle muu rakentuu.
Hyvin voi rakentaa. On olemassa täysin onnellisia seksittömiä parisuhteita. Kaikille seksi ei ole mikään elämän peruskivi. Ja kyllä useimmiten parisuhteen peruskivi on luottamus, rakkaus, kunnioitus jne. eikä seksuaalinen vetovoima.
Tottakai pitää olla seksuaalista vetovoimaa. Miksi muuten olisi parisuhteessa? Se vetovoima myös kertoo perimän yhteensopivuudesta eli on tärkeä asia perillistenkin kannalta.
Vetovoima ja rakkaus.
Isäni oli syntynyt 1920-luvulla ja hän aina huolehti että me lapset menemme naimisiin ihmisen kanssa johon olemme oikeasti rakastuneet ja jonka haluamme.
Naisen parinvalintaa säätelee aivan ensimmäisenä miehen haju, ja ei edes se haju jonka me huomaamme (vaikka silläkin on merkitystä kyllä), vaan feromonit. Ihminen viehättyy tutkimusten mukaan herkemmin ei niin samanlaisen geeniperimän omaavasta ihmisestä (järkevää, minimoidaan sisäsiittoisuus). Eli "liskoaivot" ne säätelee aika pitkälle sitä, kuka on mielestämme vetävä uros :D Alitajunta suorittaa esikarsinnan, sitten vasta järki astuu mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Sekin, mutta minkään komean kusipään kanssa jaksais kauan olla.
Mutta kyllähän sellaisesta pitkästä, jykeväleukaisesta ja komeasta miehestä kannattaa pitää kiinni, vaikka se vähän kusipäinen olisikin. :)
Siksi niin moni pari eroaakin, kun on menty sen ihan hyvä tyypin kanssa yhteen. Sitten kun jonain päivänä tapaa sen, joka vie jalat alta ja kemiaa löytyy. Se on menoa sitten.
Miehillä on ”seksuaalista vetovoimaa”
maksulliseen puhkikulutettuun reikäänkin. Että se siitä parinvalinnasta.
Seksi on kiva asia elämässä, mutta kyllä tärkeämpänä pidän parisuhteessa sitä, että on jotenkin samankaltaiset tai yhteensopivat luonteet ja tavat. Ei sillä pelkällä petielämällä kauan jaksa. Ei ole hyvä, jos toinen on hypersiisti ja toinen sottapytty. Tai että toinen on himosäästäjä ja toinen tuhlaa kaiken heti. Myös samankaltainen huumorintaju ja elämänasenne ovat aika oleellisia. Tokihan moni 'tyytyy' puolisoonsa, kun kokee, ettei parempaakaan saisi. No, sitä ei tiedä, ennenkuin kokeilee. Itse löysin sen oikean vasta yli viisikymppisenä. :)
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on ”seksuaalista vetovoimaa”
maksulliseen puhkikulutettuun reikäänkin. Että se siitä parinvalinnasta.
Tämä. Mies on aina pelkkä kassientyhjentäjä. Ei kohteella ole merkitystä - kunhan ne vaihtuvat. Tuollainen löpinä ”yhteisistä arvoista” kestää seitsemisen vuotta.
Ei ole ei. Kokonaisuus ratkaisee. Jos mies on elämäntapatyötön tai päihderiippuvainen tai vain yksinkertaisesti WT, siinä ei yhtään auta vaikka se saisi mut jumalauta squirttaamaan. Seksi taas ei minua kiinnosta ilman tunteita ja halua ainakin mahdollisesti sitoutua, joten en tee tuollaisilla tyypeillä mitään, vaikka kuinka seksissä kemiat kohtaisivat.
Pariutumisessa vetovoima on tärkeää, mutta ei parisuhteessa. Ajan mittaan vetovoima haalenee enemmän tai vähemmän. Vaikka vetovoima sai meidät yhteen, niin se ei riitä että pysymmeyhdessä tai että rakastamme tulevaisuudessakin toisiamme. Näihin on muut syyt.
Vierailija kirjoitti:
Sekstata nyt voi vaikka kaverin kanssa ja samalla hengailla, mutta parisuhteeseen sellainen jonka kanssa viihtyy, ajattelee arjesta samoin ja on luotettava.
Tässä syy siihen, miksi miehet eivät sitoudu suhteisiin.
Aseksuaaleille ei ole olemassa sellaista asiaa kuin seksuaalinen vetovoima. Ja silti heistä moni on parisuhteessa.