Voimakas ihastuminen aikuisena / varattuna, onko muilla kokemusta? Teitkö asialle jotain vai loppuiko itsestään?
Älkää tuomitko.. tämä on ihan riittävän kamalaa muutenkin. Olen perheellinen, naimisissa oleva nainen. Perhe-elämä on pääosin oikeinkin toimivaa, eikä mitään isoja ongelmia ole. Ruuhkavuosia eletään, kuten niin moni muukin.
Pari vuotta sitten ihastuin mieheen, jota tapasin työn puolesta säännöllisesti. Kärvistelin tunteideni kanssa kuukausia, kunnes hakeuduin muihin tehtäviin sellaisen mahdollisuuden ilmaannuttua. Ei tullut mieleenkään sanoa asiasta yhtään mitään kenellekään. Ihastus ei tietenkään mennyt heti ohi. No, aikaa kului, emmekä nähneet miehen kanssa toisiamme. Ajattelin, että olen jo selvillä vesillä, kun hän yllättäen taas ilmaantui samoihin työkuvioihin kanssani. Ja sama tunne palasi!
Tapasimme eilen ja hän näytti valtavan ilahtuneelta. Itselläni sama pyörivä tunne kuin silloinkin, sydämen alta hohkaava lämpö, tiedätte kyllä. Ei tämä voi olla totta! :( Teimme projektiin liittyvää työtä samassa tilassa ja kuinka ollakaan hän lähestyi kaksi tai kolme kertaa omaa työryhmääni hymyillen ja hyväntuulisesti jutellen.
Jännittävä huomio, jonka tein jo silloin aiemmin; mies välttelee katsekontaktia - miksi?!
Taidanpa taas marssia pomon puheille ja kysyä olisiko jossain muussa projektissa positiota auki...
Kukaan muu ollut samassa tilanteessa? Miten selvisit?
Ahdistunut? Mikä sinua vaivaa? Miten joku voi yhdistää ihastumisen ahdistukseen?!