Tätäkö nykyajan deittailu siis todella on: tapailumies menee tänään toisen naisen kanssa treffeille
Erosin alkuvuodesta pitkästä parisuhteesta ja latasin suurin epäilyin Tinderin kevättalvesta. Nyt noin neljän viikon ajan olen ollut tapailu/seksisuhteesta tosi kivan ja ennen kaikkea hyvännäköisen ja fiksun miehen kanssa. Hänellekin vasta tulee alle vuosi avioerosta ja ollaan puhuttu, että kumpikaan meistä ei tässä vaiheessa ole vielä valmis uuteen avioliittoon tai edes vakavaan suhteeseen. Mutta viime viikkojen ajan ollaan oltu tosi tiiviisti yhteydessä, meillä on hauskaa, koko ajan puhuttavaa ja seksissä ollaan samalla aaltopituudella. Hän nauttii sinkkuelämästä huonon parisuhteen jälkeen ja suon sen hänelle, olen itsekin samassa tilanteessa. Siten ei olla käyty sitä keskustelua, että onko meidän suhde nyt ”virallinen” seurustelusuhde tms. Epämuodollista tapailua, hyvää seksiä, pientä ihastusta ja vipinää puolin ja toisin.
No nyt mies muina miehinä kuitenkin vähän vahingossa puhelimessa lipsautti, että on tänään viemässä toisen (ilmeisesti myös Tinderissä tavatun) naisen treffeille. En halunnut kuulostaa takertuvalta, joten en pystynyt sanomaan miehelle, että mitä hel*ettiä. Mies ehkä vaistosi hämmennykseni, sillä hän selitteli jotain poikamieselämästä ja sitten selvällä tekosyyllä lopetti puhelun (”kuuluvuus huono”, joo niin varmaan 4g verkossa Helsingissä).
Tavallaan oon sitä mieltä, että eihän me olla todellakaan sovittu mistään seurustelusta, sen puoleen ihan ok, jos mies tosiaan deittailee vaikka kymmentä samaan aikaan. Toisaalta tuntuu pahalta, sillä meillä oli mielestäni oikeasti tosi kivaa kemiaa sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Mutta tämäkö on siis nykyajan Tinder-deittailukulttuuria ja ihan normaalia? Täytyy varmaan käydä miehen kanssa se keskustelu, että montako meitä tapailunaisia hänellä oikein on. Toisaalta tiedän, että kiinnostukseni häneen taitaa aika lailla romahtaa tuon keskustelun jälkeen. Jos näen hänen valehtelevan, kiinnostus loppuu. Toisaalta jos hän rehellisesti kertoo, että tapailee muitakin, loppunee kiinnostus siltikin.
Kommentit (558)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ex pelimies kirjoitti:
Pelimies säätää tekojaan tietenkin vatsapuolen mukaan. Jos nainen haluaa, että ei muita suhteita samaan aikaan, fine. Sitten muut suhteet pitää vaan piilottaa.
Itse pyöritin Tinderin kautta pitkän aikaa rumbaa, jossa oli koko ajan kolme suhdetta samaan aikaan. Yksi oli alkuvaiheessa: tapailua- ja luottamuksen rakentamista, toinen huippukohdassa olemista: onnea ja paljon seksiä, kolmas oli saattovaiheessa: "ei me sovittukaan yhteen". Homma toimi kun oppi uskottavuuden rakentamisen ja kohdisti profiilin koko ajan tiukasti vain tietylle joukolle niin, ettei kasvot kuluneet ja suhteet olivat niin lyhyitä, ettei totuutta kaikista puheista tarvinnut todistaa. On jopa vähän pelottavaa kuinka hyväuskoisia naiset usein on.
Kyllähän siihen lopulta kyllästyi. Nyt kivassa parisuhteessa, eikä tee mieli takaisin.
Miksi täytyy pitää saattovaiheessa olevaa suhdetta? Mikä siinä lemppaamisessa kestää? Mitä iloa siitä enää on katsella tyytymätöntä naista, jos muualtakin saa jo seksiä? Et kyllä vaikuta kummoiselta pelimieheltä.
Luulen että saattovaiheella se suhde päätetään suututtamatta naista pahemmin kuin on pakko. Jos naisen lemppaa saattelematta, se voi raivoissaan tuoda julki mielipiteensä miehestä ja lähteä kostamaan. Ja sitä myötä miehelle voi syntyä maine joka saa muut naiset varomaan tätä miestä.
N40
En ymmärrä. Tai siis en ymmärrä moniakaan asioita. Ensinnäkään en ymmärrä sitä, että miksi pitää hakea nimenomaan sellaista naista, joka hakee vakavaa suhdetta, jos kerran itse haluaa vain pitää hauskaa. Seurauksena edellisestä joutuu aivan turhaan valehtelemaan, jolloin on ihan oikein, jos saa maineen. Kolmanneksi mikä siinä "saattelemisessa" vie kuukauden? Jos on tapailtu kuukausi-pari, niin sehän on ilmoitusasia, että ei tunnu oikealta.
Mutta siis miksi ei alunperinkin voi hakea naista, joka hakee vain hauskanpitoa, buddya, FWB:tä?
P.S. En myöskään ymmärrä naisia, jotka suhtautuvat seksiin antamisena tai kuvittelevat, että parin-kolmen kuukauden jälkeen ollaan sitoutuneessa parisuhteessa.
Tässä se taas nähtiin. Ne kylmät ja tunteettomat miehet ovat valmiita käyttämään kuukauden omaa aikaan siihen, että pystyvät päättämään suhteen niin satuttamalla toista mahdollisimman vähän.
Ne niin empaattiset ja epäitsekkäät naiset pitävät suhteen päättämistä vain ilmoitusasiana.
Eli jos olisin jo päättänyt siirtää sinut lopullisesti pelistä pois, niin sinusta olisi kuitenkin mukavampaa, että vielä kuukauden ajan kävisin luonasi avaamassa sydäntäni ja pyytämässä sinulta kyytiapua yms (seksiä en enää antaisi koska enhän enää kokisi sinua haluttavaksi) ja pikkuhiljaa muuttuisin yhä välttelevämmäksi kunnes lopulta kertoisin, että "olet liian hyvä minulle, en pysty jatkamaan suhdetta kanssani, en ole siihen riittävä, nyyh"? Sen sijaan, että asiallisesti aikuiselle ihmiselle kertoisin, että oli kiva tutustua ja olet mukava ihminen, mutta minulla ei ole sellaisia tunteita mitä tässä kohtaa tutustumista pitäisi olla? Tuhlaisit mieluummin kuukauden siihen, että olisit itse ihastunut, pettyisit monta kertaa kun siirtäisin tapaamista tai peruisin kokonaan, pettyisit siihen etten haluakaan enää seksiä kanssasi (milloin milläkin tekosyyllä), alkaisin olla yhä kylmempi ja sinulla olisi päivä päivältä huonompi fiilis mutta edelleen uskoisit, että tämä on vain joku vaihe ja se menee ohi ja olemme taas onnellisia yhdessä?
Kuinka monesta parisuhde-erosta sinulla on kokemusta?
Kuka on sanonut, että nykynaiset on sen empaattisempia kuin nykymiehet? Nainenkin päättää suhteen tekstarilla tai yksinkertaisesti vain katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ex pelimies kirjoitti:
Pelimies säätää tekojaan tietenkin vatsapuolen mukaan. Jos nainen haluaa, että ei muita suhteita samaan aikaan, fine. Sitten muut suhteet pitää vaan piilottaa.
Itse pyöritin Tinderin kautta pitkän aikaa rumbaa, jossa oli koko ajan kolme suhdetta samaan aikaan. Yksi oli alkuvaiheessa: tapailua- ja luottamuksen rakentamista, toinen huippukohdassa olemista: onnea ja paljon seksiä, kolmas oli saattovaiheessa: "ei me sovittukaan yhteen". Homma toimi kun oppi uskottavuuden rakentamisen ja kohdisti profiilin koko ajan tiukasti vain tietylle joukolle niin, ettei kasvot kuluneet ja suhteet olivat niin lyhyitä, ettei totuutta kaikista puheista tarvinnut todistaa. On jopa vähän pelottavaa kuinka hyväuskoisia naiset usein on.
Kyllähän siihen lopulta kyllästyi. Nyt kivassa parisuhteessa, eikä tee mieli takaisin.
Miksi täytyy pitää saattovaiheessa olevaa suhdetta? Mikä siinä lemppaamisessa kestää? Mitä iloa siitä enää on katsella tyytymätöntä naista, jos muualtakin saa jo seksiä? Et kyllä vaikuta kummoiselta pelimieheltä.
Luulen että saattovaiheella se suhde päätetään suututtamatta naista pahemmin kuin on pakko. Jos naisen lemppaa saattelematta, se voi raivoissaan tuoda julki mielipiteensä miehestä ja lähteä kostamaan. Ja sitä myötä miehelle voi syntyä maine joka saa muut naiset varomaan tätä miestä.
N40
En ymmärrä. Tai siis en ymmärrä moniakaan asioita. Ensinnäkään en ymmärrä sitä, että miksi pitää hakea nimenomaan sellaista naista, joka hakee vakavaa suhdetta, jos kerran itse haluaa vain pitää hauskaa. Seurauksena edellisestä joutuu aivan turhaan valehtelemaan, jolloin on ihan oikein, jos saa maineen. Kolmanneksi mikä siinä "saattelemisessa" vie kuukauden? Jos on tapailtu kuukausi-pari, niin sehän on ilmoitusasia, että ei tunnu oikealta.
Mutta siis miksi ei alunperinkin voi hakea naista, joka hakee vain hauskanpitoa, buddya, FWB:tä?
P.S. En myöskään ymmärrä naisia, jotka suhtautuvat seksiin antamisena tai kuvittelevat, että parin-kolmen kuukauden jälkeen ollaan sitoutuneessa parisuhteessa.
Tässä se taas nähtiin. Ne kylmät ja tunteettomat miehet ovat valmiita käyttämään kuukauden omaa aikaan siihen, että pystyvät päättämään suhteen niin satuttamalla toista mahdollisimman vähän.
Ne niin empaattiset ja epäitsekkäät naiset pitävät suhteen päättämistä vain ilmoitusasiana.
Eli jos olisin jo päättänyt siirtää sinut lopullisesti pelistä pois, niin sinusta olisi kuitenkin mukavampaa, että vielä kuukauden ajan kävisin luonasi avaamassa sydäntäni ja pyytämässä sinulta kyytiapua yms (seksiä en enää antaisi koska enhän enää kokisi sinua haluttavaksi) ja pikkuhiljaa muuttuisin yhä välttelevämmäksi kunnes lopulta kertoisin, että "olet liian hyvä minulle, en pysty jatkamaan suhdetta kanssani, en ole siihen riittävä, nyyh"? Sen sijaan, että asiallisesti aikuiselle ihmiselle kertoisin, että oli kiva tutustua ja olet mukava ihminen, mutta minulla ei ole sellaisia tunteita mitä tässä kohtaa tutustumista pitäisi olla? Tuhlaisit mieluummin kuukauden siihen, että olisit itse ihastunut, pettyisit monta kertaa kun siirtäisin tapaamista tai peruisin kokonaan, pettyisit siihen etten haluakaan enää seksiä kanssasi (milloin milläkin tekosyyllä), alkaisin olla yhä kylmempi ja sinulla olisi päivä päivältä huonompi fiilis mutta edelleen uskoisit, että tämä on vain joku vaihe ja se menee ohi ja olemme taas onnellisia yhdessä?
Kuinka monesta parisuhde-erosta sinulla on kokemusta?
Kuka on sanonut, että nykynaiset on sen empaattisempia kuin nykymiehet? Nainenkin päättää suhteen tekstarilla tai yksinkertaisesti vain katoaa.
Mutta naisenhan toki pitäisi olla, miehen moraalin suhteen ei ole niin tarkkaa. Sitähän sä tarkoitit?
Vierailija kirjoitti:
ex pelimies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ex pelimies kirjoitti:
Pelimies säätää tekojaan tietenkin vatsapuolen mukaan. Jos nainen haluaa, että ei muita suhteita samaan aikaan, fine. Sitten muut suhteet pitää vaan piilottaa.
Itse pyöritin Tinderin kautta pitkän aikaa rumbaa, jossa oli koko ajan kolme suhdetta samaan aikaan. Yksi oli alkuvaiheessa: tapailua- ja luottamuksen rakentamista, toinen huippukohdassa olemista: onnea ja paljon seksiä, kolmas oli saattovaiheessa: "ei me sovittukaan yhteen". Homma toimi kun oppi uskottavuuden rakentamisen ja kohdisti profiilin koko ajan tiukasti vain tietylle joukolle niin, ettei kasvot kuluneet ja suhteet olivat niin lyhyitä, ettei totuutta kaikista puheista tarvinnut todistaa. On jopa vähän pelottavaa kuinka hyväuskoisia naiset usein on.
Kyllähän siihen lopulta kyllästyi. Nyt kivassa parisuhteessa, eikä tee mieli takaisin.
Miksi täytyy pitää saattovaiheessa olevaa suhdetta? Mikä siinä lemppaamisessa kestää? Mitä iloa siitä enää on katsella tyytymätöntä naista, jos muualtakin saa jo seksiä? Et kyllä vaikuta kummoiselta pelimieheltä.
Luulen että saattovaiheella se suhde päätetään suututtamatta naista pahemmin kuin on pakko. Jos naisen lemppaa saattelematta, se voi raivoissaan tuoda julki mielipiteensä miehestä ja lähteä kostamaan. Ja sitä myötä miehelle voi syntyä maine joka saa muut naiset varomaan tätä miestä.
N40
En ymmärrä. Tai siis en ymmärrä moniakaan asioita. Ensinnäkään en ymmärrä sitä, että miksi pitää hakea nimenomaan sellaista naista, joka hakee vakavaa suhdetta, jos kerran itse haluaa vain pitää hauskaa. Seurauksena edellisestä joutuu aivan turhaan valehtelemaan, jolloin on ihan oikein, jos saa maineen. Kolmanneksi mikä siinä "saattelemisessa" vie kuukauden? Jos on tapailtu kuukausi-pari, niin sehän on ilmoitusasia, että ei tunnu oikealta.
Mutta siis miksi ei alunperinkin voi hakea naista, joka hakee vain hauskanpitoa, buddya, FWB:tä?
P.S. En myöskään ymmärrä naisia, jotka suhtautuvat seksiin antamisena tai kuvittelevat, että parin-kolmen kuukauden jälkeen ollaan sitoutuneessa parisuhteessa.
Siksi koska puhtaasti seksiä haluavia naisia on vähän. Ja näitä naisia haluavia miehiä on paljon.
Jos et ole tyyliin rikas miesmalli mutta haluat seksiä ja mieluusti sellaisen naisen kanssa jollet et ole lottovoitto (= nainen on sellainen joka ei usko saavansa kaltaistasi miestä, eli...no, niin), on melkein pakko tarjota ainakin mahdollisuutta suhteeseen.
Osa ihan suoraan valehtelee, itse annoin ymmärtää että suhde on tavoitteena mutta tutustutaan rauhassa eikä hätäillä. Valkoinen valhehan se oli, ei käy kieltäminen.
Sinkkuvuosinani ehdin harrastaa seksiä aika monen miehen kanssa, ja 98 % heistä oli taviksia. Joukkoon mahtui vain yksi miesmalli ja hänkin pikemmin wannabe-sellainen. Yhä edelleen: jos haluaa seksiä, pitää olla siellä missä seksiä haluavat naiset ovat. Se on ratkaisevinta.
Miehillä itseluottamus on tosi ohutta. "Jos en ole se maailman komein, rikkain ja tunnetuin, olen ihan luuseri". Täytyy myöntää, että vähän noin itsekin silloin alussa ajattelin, mutta sitten kun pääsin kiinni Tinderpelistä asia kääntyi ihan toisinpäin. Oikeasti tavisnaisten maailmassa tavismies on parasta valuuttaa. Mutta se on vasta lähtökohta. Oma aito tyyli pitää löytää ja on opittava toimimaan naisten ehdoilla. Seksiä saat kun olet sen arvoinen.
Eikö tuossa ole ristiriita? :D
Se on kyllä huomattu että pelimiehet osaa näyttäytyä sellaisina mistä huomaaat toisen pitävän. Siksihän narsistilla on tuossa pelissä etu, narsisti osaa rakentaa hyvältä näyttävän kulissin.
Ei ollenkaan. Jos et löydä omaa aitoa tyyliä josta pidät, et kestä ja jos et toimi naisten ehdoilla et menesty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Ei ole noin. Sisareni on naimisissa hyvin menestyvän miehen kanssa (joka on kyllä silleen poikkeus että on myös aivan hyvä ihminen).
En osaa nähdä että miehen menestys tuo siskoni elämään asioita joista minä jään paitsi. Kaunis koti on ja rahaa paljon on. Ehkä jos olisi lähellä köyhyysrajaa, merkitys olisi suuri. Mutta kun on työ jolla elää hyvin ja elämä ei ole harmaata pas*kaa, en ymmärrä mitä lisäarvoa miehen menestys toisi. Ja mun sisko on muuten joskus yrittänyt saada mua deiteille miehensä sinkkuystävien kanssa, mutta ei järjestetyt sokkodeitit nappaa.
Ehkä jossain kohtaa paikallaan sopia yhteiset pelisäännöt, jos juttu etenee. Varmasti niin miehet kuin naiset tapaavat useampaa samaan aikaan ja viestivät muille. Haastavaksi tämän tekee, kun tapaamisten välissä ehtii helpolla vierähtämään kuukausikin. Menee äkkiä viikkoa kun koittaa tutustua toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Kyllähän se materialististen naisten rakkaus varmaan onkin erilaista. ja kyllä se kaviaarikin alkaa jatkuvasti nautittuna kyllästyttää. Mulla on kiva koti, tilillä rahaa ja unelmalomanikin osaan järkätä ihan itse. Ja järkätä vaihtelua arkeeni niin ettei se ole sitä samaa harmaata paskaa. Eli mihinkään noista en kyllä tarvitse suhdetta enkä miestä. Parhaimmat kicksit saan henkisestä ja fyysisestä läheisyydestä. Se, että on joku, joka uskaltaa olla oma itsensä, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Se sytyttää meikäläisen liekkeihin. Toiset tyytyy vähempään. Siinä missä puitteet korvaavat sisällön. Arvoasteikkoja on monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Ei ole noin. Sisareni on naimisissa hyvin menestyvän miehen kanssa (joka on kyllä silleen poikkeus että on myös aivan hyvä ihminen).
En osaa nähdä että miehen menestys tuo siskoni elämään asioita joista minä jään paitsi. Kaunis koti on ja rahaa paljon on. Ehkä jos olisi lähellä köyhyysrajaa, merkitys olisi suuri. Mutta kun on työ jolla elää hyvin ja elämä ei ole harmaata pas*kaa, en ymmärrä mitä lisäarvoa miehen menestys toisi. Ja mun sisko on muuten joskus yrittänyt saada mua deiteille miehensä sinkkuystävien kanssa, mutta ei järjestetyt sokkodeitit nappaa.
Ja jatkan siis että minusta siskoni vaikka hänellä on hyvä, rakastava ja menestyvä mies, ei oo poikkeuksellisen onnekas.. Jos olisi joku törkyilijä, hän olisi taatusti onneton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Se että pidät noita asioita merkityksellisenä kertoo että elät aika materialistisessa maailmassa. Ja materialistit just itkee miten ihmiset eivät välitä muusta kuin materiasta. No vakat kantensa valitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Ei ole noin. Sisareni on naimisissa hyvin menestyvän miehen kanssa (joka on kyllä silleen poikkeus että on myös aivan hyvä ihminen).
En osaa nähdä että miehen menestys tuo siskoni elämään asioita joista minä jään paitsi. Kaunis koti on ja rahaa paljon on. Ehkä jos olisi lähellä köyhyysrajaa, merkitys olisi suuri. Mutta kun on työ jolla elää hyvin ja elämä ei ole harmaata pas*kaa, en ymmärrä mitä lisäarvoa miehen menestys toisi. Ja mun sisko on muuten joskus yrittänyt saada mua deiteille miehensä sinkkuystävien kanssa, mutta ei järjestetyt sokkodeitit nappaa.
Nyt ei ihan aukea pointtisi.
Et siis näe mitä elämääsi toisi kaunis koti, raha ja unelmalomat...koska...sinulla on ne jo? :D
Niin en minäkään näe mitä elämääni toisi kymppitonni tilillä kun minulla on jo kymppitonni tilillä.
Heti samaan hengenvetoon toteat että jos arki olisi harmaampaa ja rahaa vähän, niin joo olisihan se turn-off.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Kyllähän se materialististen naisten rakkaus varmaan onkin erilaista. ja kyllä se kaviaarikin alkaa jatkuvasti nautittuna kyllästyttää. Mulla on kiva koti, tilillä rahaa ja unelmalomanikin osaan järkätä ihan itse. Ja järkätä vaihtelua arkeeni niin ettei se ole sitä samaa harmaata paskaa. Eli mihinkään noista en kyllä tarvitse suhdetta enkä miestä. Parhaimmat kicksit saan henkisestä ja fyysisestä läheisyydestä. Se, että on joku, joka uskaltaa olla oma itsensä, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Se sytyttää meikäläisen liekkeihin. Toiset tyytyy vähempään. Siinä missä puitteet korvaavat sisällön. Arvoasteikkoja on monenlaisia.
Mutta entäs jos sulla ei olisi kivaa kotia, tilillä rahaa tai varaa unelmalomiin? Sitten se mahdollisuus kivaan elämään alkaa vaikuttamaan arvioon miehestä vähän eri tavalla.
Sitä paitsi moni on huomannut semmoisen jutun että kun naisella on varaa ostella asioita itsekin, niin miehenkin toivotaan olevan hyvin toimeentuleva.
Jos ei ole, niin sitten miehen hyvät tulot onkin iso plussa.
Eli kummin päin vain niin miehen tuloilla on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän naisetkin tekee, etsitään sitä kuuluisaa jykeväleukaa metsästäjänsilmillä sarjadeittaillen
Miksi naiset kuitenkin yhä uudelleen pariutuu ihan tavallisten miesten kanssa? Näillä taviksilla on ihan tavalliset leuat, tavalliset vaatteet yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Kyllähän se materialististen naisten rakkaus varmaan onkin erilaista. ja kyllä se kaviaarikin alkaa jatkuvasti nautittuna kyllästyttää. Mulla on kiva koti, tilillä rahaa ja unelmalomanikin osaan järkätä ihan itse. Ja järkätä vaihtelua arkeeni niin ettei se ole sitä samaa harmaata paskaa. Eli mihinkään noista en kyllä tarvitse suhdetta enkä miestä. Parhaimmat kicksit saan henkisestä ja fyysisestä läheisyydestä. Se, että on joku, joka uskaltaa olla oma itsensä, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Se sytyttää meikäläisen liekkeihin. Toiset tyytyy vähempään. Siinä missä puitteet korvaavat sisällön. Arvoasteikkoja on monenlaisia.
Mutta entäs jos sulla ei olisi kivaa kotia, tilillä rahaa tai varaa unelmalomiin? Sitten se mahdollisuus kivaan elämään alkaa vaikuttamaan arvioon miehestä vähän eri tavalla.
Sitä paitsi moni on huomannut semmoisen jutun että kun naisella on varaa ostella asioita itsekin, niin miehenkin toivotaan olevan hyvin toimeentuleva.
Jos ei ole, niin sitten miehen hyvät tulot onkin iso plussa.
Eli kummin päin vain niin miehen tuloilla on merkitystä.
No mä olen kyllä deittaillut raksamiehiäkin. Pointti oli se että jos mies on moraalisilta ominaisuuksiltaan huono, ei raha ja menestys tuo onnellista parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Kyllähän se materialististen naisten rakkaus varmaan onkin erilaista. ja kyllä se kaviaarikin alkaa jatkuvasti nautittuna kyllästyttää. Mulla on kiva koti, tilillä rahaa ja unelmalomanikin osaan järkätä ihan itse. Ja järkätä vaihtelua arkeeni niin ettei se ole sitä samaa harmaata paskaa. Eli mihinkään noista en kyllä tarvitse suhdetta enkä miestä. Parhaimmat kicksit saan henkisestä ja fyysisestä läheisyydestä. Se, että on joku, joka uskaltaa olla oma itsensä, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Se sytyttää meikäläisen liekkeihin. Toiset tyytyy vähempään. Siinä missä puitteet korvaavat sisällön. Arvoasteikkoja on monenlaisia.
Mutta entäs jos sulla ei olisi kivaa kotia, tilillä rahaa tai varaa unelmalomiin? Sitten se mahdollisuus kivaan elämään alkaa vaikuttamaan arvioon miehestä vähän eri tavalla.
Sitä paitsi moni on huomannut semmoisen jutun että kun naisella on varaa ostella asioita itsekin, niin miehenkin toivotaan olevan hyvin toimeentuleva.
Jos ei ole, niin sitten miehen hyvät tulot onkin iso plussa.
Eli kummin päin vain niin miehen tuloilla on merkitystä.No mä olen kyllä deittaillut raksamiehiäkin. Pointti oli se että jos mies on moraalisilta ominaisuuksiltaan huono, ei raha ja menestys tuo onnellista parisuhdetta.
No mitäpä jos se mies on moraalisilta ominaisuuksiltaan ja muutenkin hyvä?
Vaikuttaako yhtään onneen tienaako se 1 500 euroa kuussa vain 10 000 euroa kuussa?
Jos oletetaan että sä olet pienituloinen myös, ja asuinpaikka on sanotaanko pk-seudulla missä noilla tuloilla ei kummoista elämäntapaa kustanneta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Kyllähän se materialististen naisten rakkaus varmaan onkin erilaista. ja kyllä se kaviaarikin alkaa jatkuvasti nautittuna kyllästyttää. Mulla on kiva koti, tilillä rahaa ja unelmalomanikin osaan järkätä ihan itse. Ja järkätä vaihtelua arkeeni niin ettei se ole sitä samaa harmaata paskaa. Eli mihinkään noista en kyllä tarvitse suhdetta enkä miestä. Parhaimmat kicksit saan henkisestä ja fyysisestä läheisyydestä. Se, että on joku, joka uskaltaa olla oma itsensä, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Se sytyttää meikäläisen liekkeihin. Toiset tyytyy vähempään. Siinä missä puitteet korvaavat sisällön. Arvoasteikkoja on monenlaisia.
Mutta entäs jos sulla ei olisi kivaa kotia, tilillä rahaa tai varaa unelmalomiin? Sitten se mahdollisuus kivaan elämään alkaa vaikuttamaan arvioon miehestä vähän eri tavalla.
Sitä paitsi moni on huomannut semmoisen jutun että kun naisella on varaa ostella asioita itsekin, niin miehenkin toivotaan olevan hyvin toimeentuleva.
Jos ei ole, niin sitten miehen hyvät tulot onkin iso plussa.
Eli kummin päin vain niin miehen tuloilla on merkitystä.
Aika harva elää köyhyysrajalla. Materiaalinen luksuselämä on vähän eri asia kuin se että menee taloudellisesti ihan kivasti. Ja se sisältö tulee muusta kuin unelmalomista. Mä ainakin oon viikossa kyllästynyt aina niihin piireihin joissa ylöspäin nainut sisareni liikkuu . Eli en tahdo elämääni enempää pönötystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei vaan ymmärrä sitä, että jos miehellä on vientiä niin ei todellakaan kannata jäädä jumiin yhteen naiseen. Jos Perus-Perallakin olisi vientiä, Perus-Pirkko jäisi unholaan mutta Peralla kun ei ole niin ainoa mahdollisuus saada seksiä suht säännölliseksi on alkaa Pirkon sirkuspuudeliksi.
Kaikkien naisten pitäisi toimia näin, eli pyörittää miehiä samalla tavalla deittailuvaiheessa odotellessaan sitä Priima prinssiä.
Olisi siinä miehet ihmeissään, että mitä mitä-tulisivat kolisten alas sieltä oman egonsa tornista
mutta niinhän te jo teettekin kaikkien normaaleiden miesten kanssa! teitä vaan vituttaa kun 20% alfat antaa teidän maistaa omaa lääkettänne ja ette pysty asialle mitään tekemään paitsi kostamaan kaiken niille alemman tason miehille kuten tähänkin asti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen niin tuskasi ap.
Itselleni on käynyt useamman kerran ihan samalla tavalla. Ikävintä on se, että miehet myös valehtelevat siitä, että tapailevat myös toisia.
Viimeisimmästä Tinder-tapauksesta selvisi, että tapaili jo jotakin toista, kun tapasimme ja kuitenkin halusi kovin nopeasti esitellä minut esim. lapsilleen. Tuli huono omatunto tuon toisen naisen puolesta joka tuskin tiesi. En halua olla "toinen nainen" missään muodossa.
Jos tapailee muitakin, se pitäisi aina heti rehellisesti kertoa. Silloin osaa olla kiintymättä toiseen liikaa.
Ja nämäkin tapaamani multideittailijamiehet ovat olleet ns. kunnollisia miehiä, jotka etsivät jopa sitä "sielunkumppania".
Olen huomannut, että seksin panttaaminen karsii hätäisimmät häntäheikit jo muutaman tapaamiskerran jälkeen ja nykyisin, jos olen oikeasti kiinnostunut jostain ihmisestä, en hyppää heti sänkyyn. Yhden illan jutuiksi mieluiten sitten nuorempia miehiä, jos seksiä haluaa, kun tilanne on se mikä on.
Suoraselkäisiä miehiä on todella vaikea löytää. Ja olen ainakin itse kyynistymyt sinkkuvuosinani.Onko sinullekin siis ihan ok, että mies hoitaa seksin tarpeet yhden illan jutuilla sillä aikaa kun teidän suhteenne kehittyy syvemmäksi vielä ilman seksiä? Vai onko tämä vain sinun oikeutesi?
Omat kädetkin riittää aika monille. Ei tarvitse joka ilta panna uuteen reikään. Jo ihan tautiriskin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole millään muotoa pelimies, mutta olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta kuinka homma toimii. Long story short, tarjoan firman kautta palveluita joita käyttää moni hyvin menestynyt ja kuuluisakin heppu. Koska vaitiolovelvollisuus, itse en tästä mainetta saa. Mutta monista asiakkaista on tullut kavereita.
Eri miehille on ihan eri säännöt. Mä olen mies jonka kanssa ollaan vain jos annan selkeät todisteet siitä että nyt ollaan tosissaan eikä pelailla. Mutta ne pari naista jotka on olleet musta kiinnostuneita parisuhdemielessä, on olleet valmiita "antautumaan" näille suosituille miehille ehdoitta. On ollut ihan näiden heppujen päätetttäviss mitä ne naiselta haluaa ja milloin, ei ole vaadittu sitoutumista tai edes hyvää käytöstä.
Siinä tulee aika kyyniseksi naisten kanssa. En ole siinä pisteessä että alkaisin valehtelemaan, mutta pikku hiljaa alan tajuta miksi aika moni mies on.Ja peliin kuului myös se, että ne naiset joita nuo menestyvät miehet haluaisi parisuhteeseen, ei usein huoli heitä. Monet menestyvät miehet itkee sitä miten naiset on katalia eikä oikeasti heistä oo kiinnostuneita, ovat vain maineen perässä. Ja ne jotka ei oo sen perässä katsoo sitä miestä ihan vaan miehenä ja toteaa ettei kannata tavoitella.
Tuota en ole huomannut. Kyllä nuo heput on pääsääntöisesti saaneet parisuhteeseen sen jonka halusivatkin. Kuulostaa joltain palstastoorilta jolla yritetään selitellä että maailma on reilu ja suositut miehet jää ilman parisuhdetta kun tavikset löytää onnensa.
Mä en usko että huonosti muita ihmisiä kohteleva mies löytää onnea. Voi löytää kulissit, mutta tuskin tulee rakastetuksi.
No, mihin vedät raja kulissien ja rakkauden välille?
Kyllä se millaista elämää pääsee elämään vaikuttaa niihin tuntemuksiin. Kun heräät kivasta kodista ja tiedät että rahaa riittää ja unelmalomamatka odottaa ens kuussa, niin äkkiä sitä on eri tuulella miehen palatessa isosta tapahtumasta jonka se on järkännyt. Ja sitten tunteet miestä kohtan onkin voimakkaampia.
Aika moni liitto on hajonnut siihen stressiin ja tunteeseen ettei mennä eteenpäin vaan arki on samaa harmaata p*skaa koko ajan.
Vähän monimutkaisempi juttu että missä tossa kulkee raja sen miehen ja sen rahojen/saavutusten ym kanssa.
Kyllähän se materialististen naisten rakkaus varmaan onkin erilaista. ja kyllä se kaviaarikin alkaa jatkuvasti nautittuna kyllästyttää. Mulla on kiva koti, tilillä rahaa ja unelmalomanikin osaan järkätä ihan itse. Ja järkätä vaihtelua arkeeni niin ettei se ole sitä samaa harmaata paskaa. Eli mihinkään noista en kyllä tarvitse suhdetta enkä miestä. Parhaimmat kicksit saan henkisestä ja fyysisestä läheisyydestä. Se, että on joku, joka uskaltaa olla oma itsensä, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Se sytyttää meikäläisen liekkeihin. Toiset tyytyy vähempään. Siinä missä puitteet korvaavat sisällön. Arvoasteikkoja on monenlaisia.
Mutta entäs jos sulla ei olisi kivaa kotia, tilillä rahaa tai varaa unelmalomiin? Sitten se mahdollisuus kivaan elämään alkaa vaikuttamaan arvioon miehestä vähän eri tavalla.
Sitä paitsi moni on huomannut semmoisen jutun että kun naisella on varaa ostella asioita itsekin, niin miehenkin toivotaan olevan hyvin toimeentuleva.
Jos ei ole, niin sitten miehen hyvät tulot onkin iso plussa.
Eli kummin päin vain niin miehen tuloilla on merkitystä.No mä olen kyllä deittaillut raksamiehiäkin. Pointti oli se että jos mies on moraalisilta ominaisuuksiltaan huono, ei raha ja menestys tuo onnellista parisuhdetta.
No mitäpä jos se mies on moraalisilta ominaisuuksiltaan ja muutenkin hyvä?
Vaikuttaako yhtään onneen tienaako se 1 500 euroa kuussa vain 10 000 euroa kuussa?
Jos oletetaan että sä olet pienituloinen myös, ja asuinpaikka on sanotaanko pk-seudulla missä noilla tuloilla ei kummoista elämäntapaa kustanneta?
Jos ja jos. Mun havaintojeni mukaan valta turmelee 99% miehistä. Tai jo valmiiksi mädät miehet lähtee tavoittelemaan valtaa. Eli aika hypoteettinen kysymys. Ja olen kyllä köyhänä opiskelijanakin antanut pakit vanhan rahan sukuun kuuluvalle miehelle, joten aika naurettavaksi tuon kysymyksenasettelusi koen.
Tekeehän se. Tai ihmisten suhteen yleensäkin.
Kyllä mä sen allekirjoitan että moni tavismieskin olisi samanlainen jos saisi tilaisuuden. Vaikka menee se niinkin päin että menestyäkseen pitää olla sitä kuuluisaa "tervettä" itsekkyyttä, ja mielellään paljon.