Lue keskustelun säännöt.
Koiranpentu puree KOVAA
11.05.2019 |
Ihan normaalia käytöstä (kai?) 12 viikkoiselta koiranpennulta, mutta tuo riiviö ei tee oikein mitään muuta kuin PUREE. Illalla saa sellaisia hulluja näykkimiskohtauksia, joissa vain hyökkäilee päälle, roikkuu lahkeissa ja puree niin, että olen jo ihan mustelmilla ja verinaarmuilla. Parhaimmillaankin on näykkijä, ei esimerkiksi onnistu silittely ilman, että on hampaat ranteessa kiinni.
Olen kokeillut kaikkea! Jäähyä (pentu toiseen huoneeseen), sylissä pitämistä (ei onnistu enää, koska on niin iso, että yltää puremaan), kieltämistä (ei mitään tehoa - tuskin ymmärtää kieltosanaa), lelun työntämistä suuhun käden sijaan (ei ole puremiskohtauksessa kiinnostunut lelusta, vaan haluaa vain purra ihmistä). On leikitty, lenkitetty, koulutettu, rymytty metsässä ja pihalla, käyty pentukoulussa, sosiaalistettu jne jne.
Loppuuko tämä oikeasti hampaiden vaihtoon, vai onko tuosta pennusta tulossa hirveä ongelmakoira, jota en saa kasvatettua fiksuksi koirakansalaiseksi?
Kommentit (125)
Luuletko että joku jäähy tehoaa koiraan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärähdä. Kunnolla. Ja tärkeintä on se, että sinun energiasi pitää olla korkeampi kuin pennun ja kuulostaa, että pennulla se on aika korkealla noissa kohtauksissa. Siis ei mitään aggressioa, vaan jämäkkyyttä että pentu tajuaa, että sinä et anna periksi ja sinä määräät ja olet samalla turvallinen, jota voi arvostaa ja kunnioitttaa.
Huh, tuntuu, että ärähtämisestä vain yltyy. On tosi taisteluhaluinen, eli rymyää vaan uudelleen kimppuun. Yhden kerran olen onnistunut kiljaisemaan/ärähtämään niin kovaa, että pentu luikki tiehensä ja rauhoittui sitten hetkeksi nukkumaan. Herättyään pureminen alkoi taas...
ap
Toistaminen on avain. Ei se riitä että kerran kiljasee ku pentu puree vaan joka kerta kun se tekee niin.
Fyysinen kurittaminen ei auta, vaan pahentaa asiaa. Joten parempi vaan kaataa hellästi maahan ja pitää kurkusta kiinni. Tarkoittaa sitä, ettei se pääse nousemaan ylös ja hyökkäämään uudelleen. Ja se tietää että tällainen peli ei enää vetele. Piste.
-sama joka edellä vastaili ongelmakäytöksestä.
12 viikkoinen on vielä tosi pieni ja totuttelee vasta uuteen tilanteeseen, ihmisiin ja ympäristöön. Maltti on valttia.
Meillä myös pentu (sheltti) puri kuin välillä kuin riivattu, hyökki jalkoihin eikä antanut armoa vaikka kuinka kiljahdeltiin pentuoppaiden ohjeiden mukaan. Lopulta auttoi vain se, että lakattiin reagoimasta puremiseen. Pentu selvästi käsitti leikkinä heiluvat jalat, jotka yrittivät väistellä puremia, joten ei enää tarjottu tätä viihdykettä. Jos kävellessä hyökki jalkoihin, pysähdyttiin ilman mitää showta. Kun pentu hämmentyi reagoimattomuudesta, pystyi sille tarjoamaan lelua tms. ajateltavaa jalkojen jahtaamisen sijaan.
Teillä homma kuulostaa kyllä vähän pahemmalta kuin meillä, mutta oltiin kyllä itse silloin järkyttyneitä tästä käytöksestä, kun on meidän ensimmäinen koira. Ei oltu osattu odottaa jatkuvaa näykkimistä niiden oppaiden "kiljahda kimeästi, niin koira lopettaa"-ohjeiden jälkeen. Pelkäsin minäkin, että ollaan saatu joku ongelmatapaus, kun ei ollut yhtään rodunomaisen pehmeä. No, puremisvimma jäi lopulta taakse ja samoin muut pentuajan kotkotukset ja koirasta kuoriutui todella kiltti, ihmisläheinen ja helposti koulutettava harrastekaveri.
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen kurittaminen ei auta, vaan pahentaa asiaa. Joten parempi vaan kaataa hellästi maahan ja pitää kurkusta kiinni. Tarkoittaa sitä, ettei se pääse nousemaan ylös ja hyökkäämään uudelleen. Ja se tietää että tällainen peli ei enää vetele. Piste.
-sama joka edellä vastaili ongelmakäytöksestä.
Lisään vielä: pitää olla äärimmäisen johdonmukainen ja äärettömän kärsivällinen. Tsemppiä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi keino kovaa puremisen hillitsemiseksi on se, että kun pentu on käynyt käteen kiinni, otetaan sen alaleuasta kevyt ote ja painetaan peukalolla kielen päältä. Pentu avaa suunsa heti, mutta yleensä yrittää uudestaan. Sitten vain toistetaan tarpeen mukaan. Keino ei satu, mutta on pennusta ikävää, ja on tepsinyt kovapäisempiinkin pentuihin.
Pentu ei ehkä lopeta puremista kokonaan, eikä se ole aina tarkoituskaan, mutta se oppii säätelemään voimiaan. Suulla voi ja saa ottaa kontaktia, mutta ei purra kovaa. Sekin riippuu siitä, mihin tarkoitukseen koira on otettu.
Meillä oli vastaava kova purija, naapuritkin oli ihan kauhuissaan, kun meidän pentu lähestyi.
Ei auttanut mikään, kiljahtelu, sihinä, niskaote tai muut.
Oli vieläpä meidän eka koira, niin olin jo paniikissa, että tätäkö tämä on sitten "koko ajan".
Kyseessä painenkoirarotu.
Mutta yhtäkkiä pureminen loppui kuin seinään, hampaiden vaihduttua.
Olin aivan hurmiossa eräänä päivänä, kun huomasin puremisen loppuneen täysin, eikä sen jälkeen ole koskaan purrut ihmistä.
Toivoa on ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten teillä ao lopulta kävi? Meillä nyt tismalleen sama tilanne 13vk pennun kanssa, joten kiva olisi kuulla muiden kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tahdot työkoiran niin älä nyt hyvänen aika sammuttele sitä opettamalla ”ei” tai ”irti”. Iso moottori on hyvä asia ja siitä kannattaa pitää kiinni. Laita pentu illalla esim aitaukseen ja opeta rauhoittumaan sinne. Estät vaan hienovaraisesti ei-toivotun käytöksen ja kanavoit oikeaan suuntaan. Pureminen loppuu kyllä aikanaan.
3. Viestini. Kerroin että kaadoin koirani hellästi maahan ja pidin kurkusta kiinni. Sen hyökkäilyt ja pureminen minua vastaan loppuivat tuolla keinolla. Koirani oli erittäin energinen ja sen tarmo ei tosiaankaan hävinnyt mihinkään tuolla keinolla. Päinvastoin, minusta näytti siltä että se oli kiitollinen, koska osoitin sille kuka on pomo.
Että voi ihmiset olla kieroja ja todellisuudesta vieraantuneita. Vähän kuin se vanhempi, joka kuristi vammaisen lapsensa kuoliaaksi ja sanoi, että lapsi näytti pitävän siitä O.o
Harmi, että sinulle on koira annettu :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lopu ikinä jos annat purra.
Tiukka linja ettei yhtään puraidua.
Itse olen pennut opettanut ettei saa purra, niin jotta ole kiljahtanut kimeästi kuten koiratkin tekee ja se on merkki että ylitti rajanEi auta kiljahtelu, sitäkin olen kokeillut :( Kallistelee hetken päätään ihmettelevän näköisenä ja pureminen jatkuu taas.
ap
Puristaa sitä pentua kuonosta kunnolla jotta sitä sattuu ja se kiljuu. Et sinä.
Herranjestas sentään.
Koiraemo tokkaisee ja puraisee pentujaan kun meno menee liian villiksi.
Onneksi en enää kasvata koiria kun ihmiset inhimillistävät koiran aivan tolkuttomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys kirjoitti:
Miten teillä ao lopulta kävi? Meillä nyt tismalleen sama tilanne 13vk pennun kanssa, joten kiva olisi kuulla muiden kokemuksia.
Meilläkin oli tuollainen kova purija. Miehen jalat olivat yli puoli vuotta ruvella ja minulla vielä senkin jälkeen kädet, kun koira kävi hampailla käsiin kiinni lenkillä. Olemme jo useamman koiran kasvattaneita, jopa laumanvartija on ollut talossa ja silti puremisen rajuus yllätti. Kaikki vanhat hyväksi havaitut keinot kokeiltiin ja monista koira vain yltyi puremaan lisää. Muistan, kun istuimme sohvalla illalla, eikä kukaan suostunut nousemaan sohvalta pois, kun pieni purija oli kaikkein villeimmällä päällään.
Mitään vippaskonstia en koskaan tämän tytön kanssa keksinyt. Puremisen alkaessa otin koiran jalkojeni väliin ja siinä odoteltiin rauhallisesti, kunnes höyryt haihtuivat päästä.
Nykyisin meillä on koira, joka nuolee hyvin hellästi käsistä. Pureminen ei loppunut hampaiden vaihtumiseen, mutta hiipui kyllä puolen vuoden iän jälkeen vähitellen.
Älä anna purra. Tarjoa pennulle purulelua hampaiden väliin. Meillä oli leluja useampia käden ulottuvilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se koiranomistajan koulutuspassi olisi oikeasti tarpeellinen saada edellytykseksi koiran hankintaan. Rotukohtaisesti ja koiran kokoon katsomatta.
Jo tämä ketju saa ammattilaisena veren kiehumaan, millaisilla tallukoille vaativia koiria annetaan. Sitten itketään somet ja Iltalehdet täyteen pahoja koiria jotka purevat perheenjäseniä, naapurin mummoa, lapsia ja ohikulkijoita ja muita koiria...
Hei, meidän koiraan tepsi seuraava. Teimme KAIKKIEN meillä asuvien tai kylään tulevien kanssa sopimuksen että jos koira näykkäisee KAIKKI häipyvät HETI lähimmästä ovesta ja laittavat sen kiinni, vaikka vaatekomeroon vessaan tuulikaappiin jne ja siellä pysytään esim puoli minuuttia. Sitten saa tulla pois. Koiran kannalta tilanne näyttää siltä että kun se puree kaverit häipyy, KAIKKI kaverit. Viikossa oppi!
Joo ei auta kiinni käyminen. Meillä oli sama juttu. Niskasta ottaminen komentaminen kiljahdus syliin ottaminen kiinni pitäminen - kaikki oli vaan vieläkin kivempaa leikkiä. Ainoa mikä auttoi oli se että hullu puruja jätettiin yksin ja kaikki poistui paikalta. Oppi viikossa että on aika tylsää kun kaikki kaverit lähtee ja jää yksin. Ja se meinasi että kaikki ihmiset jotka oli läsnä poistui oven taakse.
Pentu testailee rajoja, jotka emo/.uut vanhemmat koirat takaisin ärähtämällä nopeasti näyttäisi.
Leiki opettavaa aikuista koiraa.
Yliaktivoitte pentua? Sen sijaan, että ohjaisitte rauhallisuuteen, "rymytätte"?
Se mihin olisi varmaan hyvä kiinnittää huomiota, olisi vuorovaikutuksen vuorovaikutteisuus: tarkkailkaa koiran jaksamista ja välttäkää ylistimulointia sen perusteella.
Ei tarvitse yhtäkkiä " veltostuttaa" omaa käytöstä... en siis tarkoita ON-OFF -käytöstä, vaan sitä, että osaatte säädellä aktiivisuutta tilanteen mukaan. Ennakoida. Toivottavasti se tasapainottaa suhdettanne.
Vierailija kirjoitti:
Se koiranomistajan koulutuspassi olisi oikeasti tarpeellinen saada edellytykseksi koiran hankintaan. Rotukohtaisesti ja koiran kokoon katsomatta.
Jo tämä ketju saa ammattilaisena veren kiehumaan, millaisilla tallukoille vaativia koiria annetaan. Sitten itketään somet ja Iltalehdet täyteen pahoja koiria jotka purevat perheenjäseniä, naapurin mummoa, lapsia ja ohikulkijoita ja muita koiria...
Niin totta.
Fyysinen kurittaminen pahentaa asiaa,ei sitä! Sano jotain,mikä ei merkitse mitään,esim."SSSShhhhhhh" suhisten ja ole totinen,koira näkee jos pelleilet. Tässä taitaa olla kyse siitä,että koira etsii laumanjohtajaa,joka opastaa ja kouluttaa sitä. Hampaiden vaihto aiheuttaa särkyä sekä ikenien kutinaa,se otettava huomioon. Mites tekemisen puute? Entä hormonien hyrräys? Pitkiä lenkkejä ja aktiivista toimintaa olis hyvä saada.Eläinlääkärin tarkistus suoritettu? Joskus ilmaisee kipua jatkuvalla näykkimisellä.