Koiranpentu puree KOVAA
Ihan normaalia käytöstä (kai?) 12 viikkoiselta koiranpennulta, mutta tuo riiviö ei tee oikein mitään muuta kuin PUREE. Illalla saa sellaisia hulluja näykkimiskohtauksia, joissa vain hyökkäilee päälle, roikkuu lahkeissa ja puree niin, että olen jo ihan mustelmilla ja verinaarmuilla. Parhaimmillaankin on näykkijä, ei esimerkiksi onnistu silittely ilman, että on hampaat ranteessa kiinni.
Olen kokeillut kaikkea! Jäähyä (pentu toiseen huoneeseen), sylissä pitämistä (ei onnistu enää, koska on niin iso, että yltää puremaan), kieltämistä (ei mitään tehoa - tuskin ymmärtää kieltosanaa), lelun työntämistä suuhun käden sijaan (ei ole puremiskohtauksessa kiinnostunut lelusta, vaan haluaa vain purra ihmistä). On leikitty, lenkitetty, koulutettu, rymytty metsässä ja pihalla, käyty pentukoulussa, sosiaalistettu jne jne.
Loppuuko tämä oikeasti hampaiden vaihtoon, vai onko tuosta pennusta tulossa hirveä ongelmakoira, jota en saa kasvatettua fiksuksi koirakansalaiseksi?
Kommentit (125)
Paljonko olette treenanneet kontaktia? Lähde nyt vaikka siitä. Silloin sinulla voisi olla paremmat mahikset saada kontakti pentuun villiyskohtauksessa. Ja ylipäätään kaikkea muutakin kasvatusta ja temputusta, niissä koira oppii kuuntelemaan sinua ja ottamaan vastaan ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko olette treenanneet kontaktia? Lähde nyt vaikka siitä. Silloin sinulla voisi olla paremmat mahikset saada kontakti pentuun villiyskohtauksessa. Ja ylipäätään kaikkea muutakin kasvatusta ja temputusta, niissä koira oppii kuuntelemaan sinua ja ottamaan vastaan ohjeita.
Täytyy varmaan treenata enemmän sitäkin. Harjoitellaan kyllä paljon istumista, maahanmenoa, luoksetuloa, luopumista makupalalla, aarteenetsintää ja luopumista leikkiessä, mutta en jotenkin osaa soveltaa noissa opittuja siihen hillittömään puremiseen. Toki voin kaivaa makupalat ja lelut esille aina kun koira puree, ja syöttää raukan täyteen herkkuja kaikenlaisen temputuksen lomassa, mutta heti kun ohjelma loppuu, tulevat hampaat esille. Huomionhakuisuutta? Tuskin pääsääntöisesti ainakaan sitä, että tekemistä olisi liian vähän.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin niskasta kiinni ja kääntäisin selälleen joka kerta kun näykkäisee.
Se ei auta, että se tehdään fyysisesti, koska kyseessä on se, että se pitäisi tehdä henkisesti.
Joo, en ehkä tähän fyysiseen kurittamiseen itse lähtisi. Olen kyllä muutaman kerran joutunut ottamaan niskasta pentua kiinni, kun on ollut hampaat ihossa ja on vaan ollut pakko saada pentu irti ja kauemmas.
ap
Joudut ensin menemään oman mukavuusalueesi yli jotta pystyt sitten asettumaan koiran yläpuolelle niin että pentu käsittää sen heti olemuksesta.
Tuttu juttu. Meillä koira puri ihan verille ja syville haavoille jopa reidet minulta. Jatkuvasti veri valui vaikka mistä.
Ei auttanut oikein mikään, kunnes hampaat vaihtui ja siitä vielä muutama kuukausi.
Puruluu sitten alkoi kelvata eikä enää purrut ihmisiä.
Koiralla on tarve purra. Vielä aikuisenakin valtava tarve purra, mutta ei pure ihmisiä eikä toisia koiria.
Jos ei ole luuta, puree keppejä ja silppuaa.
Onnea matkaan ja kärsivällisyyttä ! Muutaman kuukausi on vain jaksettava.
Jossakin vaiheessa alkoi toimia huomiotta jättäminen. Ei noteerattu millään tavalla jos yritti roikkua lahkeissa. Sitten lopetti kun tiesi, ettei saa huomiota.
koira kerjää kaikilla tempuillaan huomiota.
Huomiotta jättäminen on tärkeää myös jos koira alkaa vaatia pöydästä ruokaa. Ei saa noteerata millään tavalla. Nykyään meidän koira ei vaadi koskaan ruokaa pöydästä. Tietään, että saa vain silloin kun tarjotaan.
Joskus mennään eväsretkelle ja koira tietää, että saa silloin minun eväistä paloja. Tai nakkikiskalla nakinpalan.
Minä olen noin käyttäytyvää pentua "purrut" takaisin ottamalla aina esim. poskesta kiinni niin, että sattuu. Toimii.
Vierailija kirjoitti:
Minkä rotunen se piraija on?
bordercollie
ap
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu. Meillä koira puri ihan verille ja syville haavoille jopa reidet minulta. Jatkuvasti veri valui vaikka mistä.
Ei auttanut oikein mikään, kunnes hampaat vaihtui ja siitä vielä muutama kuukausi.
Puruluu sitten alkoi kelvata eikä enää purrut ihmisiä.
Koiralla on tarve purra. Vielä aikuisenakin valtava tarve purra, mutta ei pure ihmisiä eikä toisia koiria.
Jos ei ole luuta, puree keppejä ja silppuaa.
Onnea matkaan ja kärsivällisyyttä ! Muutaman kuukausi on vain jaksettava.
Jossakin vaiheessa alkoi toimia huomiotta jättäminen. Ei noteerattu millään tavalla jos yritti roikkua lahkeissa. Sitten lopetti kun tiesi, ettei saa huomiota.
koira kerjää kaikilla tempuillaan huomiota.
Huomiotta jättäminen on tärkeää myös jos koira alkaa vaatia pöydästä ruokaa. Ei saa noteerata millään tavalla. Nykyään meidän koira ei vaadi koskaan ruokaa pöydästä. Tietään, että saa vain silloin kun tarjotaan.Joskus mennään eväsretkelle ja koira tietää, että saa silloin minun eväistä paloja. Tai nakkikiskalla nakinpalan.
Voi taivas, ihana kuulla, että muillakin on tätä.
ap
Minulla oli koira joka teki noin pentuna. Mikään ei auttanut, mutta tämä auttoi:
Kiellä ensin, pääasia että kiellät. Tiedän jo, ettei se usko. Sen jälkeen kaada pentu hellästi maahan. Pidä sitä kurkusta kiinni. Viestitä sille kaikilla ajatuksillasi ja olemuksellasi, ettet halua sille mitään pahaa etkä vihaa sitä. Mutta sinä olet pomo.
Pidä edelleen rauhallisesti kurkusta kiinni. Koira on alistunut kokonaan siinä vaiheessa kun sen häntä on aivan suora eikä se yritä nousta ylös.
Kiittele ja kehu sitä ja nouse ylös. Pisimmät kerrat minulla kesti varmaan yli 15 minuttia kun jouduin komentamaan koiraani näin.
Koiran ongelmakäytös loppui siihen. Minulla on hirveän ikävä rakasta koiraani, se eli 17 - vuotiaaksi. Olin koiralleni rakas pomo ja ystävä, kaikki kaikessa ja se oli rakkain ystäväni. Itkettää vieläkin kun on niin ikävä sitä.
Jos nyt mietitään tätä psykologiaa niin ap on tavallaan luovuttanut. Ap toivoisi, että häntä ei purtaisi, mutta ap ei puolusta itseään puremista vastaan. En siis tarkoita, että se puolustaminen pitäisi tehdä väkivalloin, mutta ap ei vaali omaa henkilökohtaista tilaansa ja pentu tietää sen ja marssii rajojen yli, koska niitä rajoja ei oikeastaan edes ole. Jos ap olisi päättänyt, että häntä ei purra holtittomasti, sitä ei tapahtuisi.
Loppuu ihan itsekseen koiran kasvaessa.
Et kertonut, nukkuuko pentu tarpeeksi? Pentu väsyy nopeasti aktivoinnista ja saattaa ihan väsymystään alkaa kikuttelemaan ja puremaan. Opeta pentu rauhoittumaan, pidä kotona levollinen tunnelma ja "rauhallinen energia". Liiku ja toimi itse rauhallisesti, se rauhoittaa myös koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä nyt on väärällä ihmisellä koira.
Ongelmakoiraa ei ole vaan kasvatus ei ole oikeaa.No mikä sitten on oikeaa kasvatusta? Olen kokeillut KAIKKI neuvot, mitä olen saanut? Mitä mahdan tehdä väärin?
En väitä, että koirassa on vikaa, mutta jotenkin se nyt pitää saada kasvatetuksi. En aio antaa pois ja luovuttaa.
ap
Tuo on se ongelma, että olet KAIKKI kokeillut eli ei koira ymmärrä jos ei oteta aan paria asiaa opetteluun kerrallaan.
Ui ui, nyt on ap kyllä liemessä. Ottanut yhden älykkäimmistä, työtä janoavimmista, energisimmistä ja viettiperimäänsä sisältävistä roduista mitä vaan löytää saattaa.
BC tarvitsee valtavan määrän sekä aivotyötä että energian purkamista tai se todellakin turhautuu.
Jos ostaisit vaikka 15 lammasta takapihalle.
Ei se ole sairas eikä epänormaali, se on pentu. Kuulostaa siltä, että se on puremistilaan mennessään vaan hirveän riehuissaan, eikä osaa nyt muuta tapaa purkaa riehuaan kuin puremalla. Jos tulkitsen oikein, niin tossa tilanteessa sillä ei mene läpi mitkään eit tai otatästälelut. Vilkkaat koirat on vähän kuin jotkut pikkulapset, niitä pitää opettaa rauhoittumaan.
Vierailija kirjoitti:
Ui ui, nyt on ap kyllä liemessä. Ottanut yhden älykkäimmistä, työtä janoavimmista, energisimmistä ja viettiperimäänsä sisältävistä roduista mitä vaan löytää saattaa.
BC tarvitsee valtavan määrän sekä aivotyötä että energian purkamista tai se todellakin turhautuu.
Jos ostaisit vaikka 15 lammasta takapihalle.
Löytyy kolme lammasta ja kaksi hevosta. Työkoira tästä olisi tarkoitus tulla maatilan hommiin, agilityyn ja noseworkiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ui ui, nyt on ap kyllä liemessä. Ottanut yhden älykkäimmistä, työtä janoavimmista, energisimmistä ja viettiperimäänsä sisältävistä roduista mitä vaan löytää saattaa.
BC tarvitsee valtavan määrän sekä aivotyötä että energian purkamista tai se todellakin turhautuu.
Jos ostaisit vaikka 15 lammasta takapihalle.
Löytyy kolme lammasta ja kaksi hevosta. Työkoira tästä olisi tarkoitus tulla maatilan hommiin, agilityyn ja noseworkiin.
ap
No oikein hyvä! Ettei ole otettu mihinkään kaupunkiin. Säälittää tuo naapuruston bordercollie, joka tuntuu räjähtävän nahkastaan, kun sen sisällä on sellaista patoutunutta energiaa, mitä se ei pääse toteuttamaan ja purkamaan mihinkään.
Niin tuttua. Kuuluu ikään ja menee ohi. Kaksi viimeistä pentua on tosiaan saanut noita jäätäviä iltahepuleita juuri kuten kuvasit. Itse en koskaan satuta koiraa tai tee sellaista minkä vuoksi koiran pitäisi epäillä että miten reagoin, satutanko tms. Tuo on kuitenkin juuri sitä aikaa milloin myös suhde kehittyy ja lujittuu.
Keskeytän tilanteen esim. siirtymällä itse pois hetkeksi ja sitten takaisin tullessa suuntaan tekemisen tai energian heti johonkin sallittuun. Yritän pitää mielessä että on ohimenevää ja tulen joskus vielä kaipaamaan näitä iltavillejä ja tätä energiaa. Ja nyt kun nuorin koira on vajaan vuoden niin näin todellakin jo on.
Oli opettavaista katsoa miten nuorin pentu suuntasi osan villihetkistään vanhempaan koiraan ja miten hienosti koira käsitteli tilanteen. Leikki, pelasi ja paini. Kertaakaan ei vingahtanut, satuttanut pentua tms. Ovat edelleen kuin paita ja peppu. Kun villihetki oli ohi käpertyivät vierekkäin nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole sairas eikä epänormaali, se on pentu. Kuulostaa siltä, että se on puremistilaan mennessään vaan hirveän riehuissaan, eikä osaa nyt muuta tapaa purkaa riehuaan kuin puremalla. Jos tulkitsen oikein, niin tossa tilanteessa sillä ei mene läpi mitkään eit tai otatästälelut. Vilkkaat koirat on vähän kuin jotkut pikkulapset, niitä pitää opettaa rauhoittumaan.
Eli ehkä sitä rauhoittumisen opettelua sitten? Itse olen tulkinnut, että nuo pahimmat överihepulit sijoittuvat just iltaan, jolloin pentu on väsynyt. Tosin kyllä näykkii ja puree helposti muulloinkin, mutta ei ihan yhtä aivottomasti. Päiväsaikaan ja hyvässä viretilassa jopa saattaa kuunnella "ei" ja "irti" -käskyjä. Irrottaa esim. lelusta kun pyytää.
ap
Itseään voi aina kehittää. Ainakin minä kasvoin henkisesti, kun opettelin kotouttamaan kodinvaihtajaa. Meille tuli älyttömän hyvä suhde, vaikka ensin meinasi lähteä väärälle raiteelle.