Lue keskustelun säännöt.
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista
08.05.2019 |
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista – #metoo-tyylinen kampanja leviää kuin kulovalkea, sairaaloissa pelätään vaikutuksia
Kommentit (858)
Vierailija kirjoitti:
Menettekö te kampaajallekin vihaisina ja valittamaan? Kätilö on ihminen, jonta ei tarvitse sietää teiltäkään kaikkea. Hän on töissä. Puhukaa ITSE kauniisti sille henkilökunnalle.
Jos kampaaja repii minut väkisin pesupaikalle kertomatta mitä tapahtuu ja pätkäisee kysymyttä puloet hiuksista pois, takuulla olen vihainen ja valitan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."
Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.
Kyllä, potilaalla on lupa kieltäytyä hoidosta, joka johtaisi HÄNEN kuolemaansa. Usein tässä onkin kyse sen vauvan hengestä ja lääkärin tehtävä on suojella elämää ja erityisesti pitää niiden puolia, jotka eivät puoliaan vielä pysty pitää. Eli sen syntyvän lapsen.
Syntymätöntä lasta ei Suomen laissa pidetä vielä henkilönä, jonka hengissä säilymisen vuoksi raskaana olevalle saisi tehdä mitä vain vastoin hänen tahtoaan. Mielipideasia tietenkin pitäisikö näin olla, mutta nykylain mukaan lääkärillä ei ole oikeutta alkaa pelastamaan lasta äidin kustannuksella.
Kyllä lääkärillä on oikeus ja velvollisuus pelastaa syntyvä lapsi, jos se ei vaaranna äidin henkeä.
Mä ihan oikeesti ihimettelen tätä keskutelun ilmapiiriä, että te oikeesti ootte sitä mieltä, että äiti sais päättää et tehäänkö hätäsektio vai jätetäänkö lapsi kuolemaan kohtuun?! Mä todella toivon, että näitä mielipiteitä omaavat eivät ikinä tee lapsia, jos tärkeintä on se, et saa itse päättää, ei se et selviääkö oma lapsi hengissä.
Ja minä taas toivon, että sinulle joku lääkäri tekee mitä halua, eikä edes kerro mitä on tehnyt ja laittaa ne kanditkin siihen perään tekemään mitä tykkäävät. Kukaan näistä äideistä ei ole kieltäytynyt hätäsektiosta, jos hänelle se on kerrottu ja selitetty. Ei yksikään.
Jos sinä olet jotenkin vajaa ja et ymmärrä mitä ja miksi sinulle toimenpiteitä tehdään, niin miksi sinä et kysynyt sitä silloin kun asia oli akuutti? Oletko jokin teini, joka ei ymmärrä mistään mitään eikä saa suutaan auki?
Koska se tilanne on ohi, kun ymmärrät mitä on tapahtunut. Nyt jos tapahtuisi samalla tavalla, keräisin tavarani ja lähtisin kotiin varmasti.
Ajattele asiaa vaikka näin. Olet hammaslääkärillä ja yhtäkkiä hän vetää kulmahampaasi pois. Siitä lähti hammas ilman kivunlievitystä, ilman että sinulle edes sanottiin tai kysyttiin oletko samaa mieltä, että se revitään ja jäljellä on tyhjä kohta ja hammaslääkäri nousee tuoliltaan ja lähtee ja hoitaja tiuskaisee, että ota vähän parempi asenne.
Outoa verrata hampaan poistoa lapsen syntymään. Synnytys on luonteeltaan täysin eri asia. Siinä on sekä synnyttävän ja vauvan henki ja terveys kyseessä. Jos ne on vaaraassa ei välttämättä ole aikaa ryhtyä jollekin vajakille perustelemaan mitä ja miksi täytyy tehdä. Synnytys on lisäksi tapahtuma jjoka koko ajan etenee. Sekunneissa tilanne voi muuttua kriittiseksi. Jos et tapahtumia pysty hyväksymään ja käsittelemään niin kannattaa hankkiutua ihan oikeasti terapiaan.
Luuletko, että näissä kaikissa karmeissa kokemuksissa on kyse jostain sekunttipelistä, kun juostaan synnytyssaliin? Ettei ollut aikaa kertoa mitä tehdään? Olet selkeästi katsonut liikaa amerikkalaisia sairaalasarjoja.
Esimerkiksi tuo kalvojen puhkaiseminen? Luuletko, että sillä oli merkitystä, jos tilanne olisi siirtynyt eteenpäin kolmella minuutilla, kun lääkäri olisi kertonut asian etukäteen?
Minä olen synnyttänyt ja toisen jopa nopealla aikataululla, joten tiedä kyllä millaisista ajoista puhutaan, ja aivan äärettömän harvoin puhutaan jostain sekunttipeleistä, jotta joko äiti tai vauva säilyy hengissä.
Karmeita kokemuksia tapahtuu äideille joiden kohdalla ei ole mikään kiire, eikä kukaan ole hengen vaarassa. Mutta se tosiasia näyttää olevan aivan mahdotonta hyväksyä toisille.
Mitä sitä turhaan johonkin terapiaan, kun asiaa voi myös käsitellä tällä vauvapalstalla.
Miksi sinua se kalvojen puhkaiseminen ihmetyttää? Eihän se tunnu miltään ja se nopeuttaa synnytystä. Miten tietämätön on se synnyttäjä joka ei tunne synnytyksen kulkua ja tavalla simpia siinä vastaantuleva toimenpiteitä. Valmennuskurssrillahan nämä jo selitetään. Jos sinua jäi synnytyksestäsi monet asiat mietityttämään niin miksi et pyytänyt niistä saada keskustella jo siellä laitoksella. Ainakin siellä missä minä synnyin, tätä keskustelumahdollisuutta tarjotaan automaattisesti kaikille.
Varmaan äitinikin on saanut keskustella halutessaan, mutta tarkoitus oli ilmaista, että siellä missä minä synnytin tarjottiin mahdollisuutta keskustella synnytyksestä jälkeenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kampanja on täyttä roskaa. Väkivalta on tahallista vahingoittamista,näissä tapauksissa on ollut kyse JOSTAIN MUUSTA,muttei väkivallasta. Suurentelemalla ollaan taas menty metsään,tyypillistä tätäpäivää.
Onhan se jonkin tyyppistä väkivaltaa jos tehdään toiselle jotain kertomatta mitä aikoo tehdä ja toinen ei ole antanut suostumustaan. Eri asia toki tilanteet missä on välitön hengen vaara silloin ei ole vaihtoehtoja.
*
Suurin osa synnytyksistä menee hyvin. Suomessa on maailman pienin lapsikuolleisuus.
*
Mahtavaa että näistä puhutaan julkisesti. Neuvoloissa ja muutenkin on ollut hyssyttely-kulttuuri synnyttämisen faktoista ja mitä vaurioita se voi pahimmillaan aiheuttaa. Bilsan tunnillakaan ei kerrota mitä synnytyksestä voi seurata. Monet naiset eivät välttämättä osaa edes ajatella millaisen riskin lapsenteossa itselleen ottavat. Totuus paljastuu vasta jälkeenpäin - ja silloin on jo myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo kampanja on täyttä roskaa. Väkivalta on tahallista vahingoittamista,näissä tapauksissa on ollut kyse JOSTAIN MUUSTA,muttei väkivallasta. Suurentelemalla ollaan taas menty metsään,tyypillistä tätäpäivää.
Kyllä se on HENKISTÄ väkivaltaa jos huudetaan vihaisesti päin naamaa ettei osaa synnyttää tms. Ja ruumiillista, jos kaivellaan alapäätä niin että sattuu sen varjolla että no kun tämä on synnytys ja näin pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Menettekö te kampaajallekin vihaisina ja valittamaan? Kätilö on ihminen, jonta ei tarvitse sietää teiltäkään kaikkea. Hän on töissä. Puhukaa ITSE kauniisti sille henkilökunnalle.
Meneekö kampaaja töihin vihaisena valittamaan ja kovakouraisesti repimään asiakkaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."
Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.
Kyllä, potilaalla on lupa kieltäytyä hoidosta, joka johtaisi HÄNEN kuolemaansa. Usein tässä onkin kyse sen vauvan hengestä ja lääkärin tehtävä on suojella elämää ja erityisesti pitää niiden puolia, jotka eivät puoliaan vielä pysty pitää. Eli sen syntyvän lapsen.
Syntymätöntä lasta ei Suomen laissa pidetä vielä henkilönä, jonka hengissä säilymisen vuoksi raskaana olevalle saisi tehdä mitä vain vastoin hänen tahtoaan. Mielipideasia tietenkin pitäisikö näin olla, mutta nykylain mukaan lääkärillä ei ole oikeutta alkaa pelastamaan lasta äidin kustannuksella.
Kyllä lääkärillä on oikeus ja velvollisuus pelastaa syntyvä lapsi, jos se ei vaaranna äidin henkeä.
Mä ihan oikeesti ihimettelen tätä keskutelun ilmapiiriä, että te oikeesti ootte sitä mieltä, että äiti sais päättää et tehäänkö hätäsektio vai jätetäänkö lapsi kuolemaan kohtuun?! Mä todella toivon, että näitä mielipiteitä omaavat eivät ikinä tee lapsia, jos tärkeintä on se, et saa itse päättää, ei se et selviääkö oma lapsi hengissä.
Ja minä taas toivon, että sinulle joku lääkäri tekee mitä halua, eikä edes kerro mitä on tehnyt ja laittaa ne kanditkin siihen perään tekemään mitä tykkäävät. Kukaan näistä äideistä ei ole kieltäytynyt hätäsektiosta, jos hänelle se on kerrottu ja selitetty. Ei yksikään.
Jos sinä olet jotenkin vajaa ja et ymmärrä mitä ja miksi sinulle toimenpiteitä tehdään, niin miksi sinä et kysynyt sitä silloin kun asia oli akuutti? Oletko jokin teini, joka ei ymmärrä mistään mitään eikä saa suutaan auki?
Koska se tilanne on ohi, kun ymmärrät mitä on tapahtunut. Nyt jos tapahtuisi samalla tavalla, keräisin tavarani ja lähtisin kotiin varmasti.
Ajattele asiaa vaikka näin. Olet hammaslääkärillä ja yhtäkkiä hän vetää kulmahampaasi pois. Siitä lähti hammas ilman kivunlievitystä, ilman että sinulle edes sanottiin tai kysyttiin oletko samaa mieltä, että se revitään ja jäljellä on tyhjä kohta ja hammaslääkäri nousee tuoliltaan ja lähtee ja hoitaja tiuskaisee, että ota vähän parempi asenne.
Lapsellinen asenne. Miten olisit pysäyttänyt synnytyksen kulun ja varmistanut itsesi ja lapsesi terveyden. Synnytys on siitä erilainen tilanne, että kukaan ei jää lopullisesti raskaaksi haluaapa valita mitä tahansa. Tilanne ratkeaa ja etenee tavalla tai toisella. Eikö silloin ole tärkeintä se, että kaikki selviytyy hengissä.
Kyllähän noita sairaaloita riittää minne siirtyä.
Helsinkiä lukuunottamatta ei niitä sunnytyssairaaloita niin tiheässä ole, että vaarantamatta henkeään pystyisi kesken synnytyksen sairaalaa vaihtamaan. Tuskinpa se Helsingissäkään onnistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahtavaa että näistä puhutaan julkisesti. Neuvoloissa ja muutenkin on ollut hyssyttely-kulttuuri synnyttämisen faktoista ja mitä vaurioita se voi pahimmillaan aiheuttaa. Bilsan tunnillakaan ei kerrota mitä synnytyksestä voi seurata. Monet naiset eivät välttämättä osaa edes ajatella millaisen riskin lapsenteossa itselleen ottavat. Totuus paljastuu vasta jälkeenpäin - ja silloin on jo myöhäistä.
Nämä riskit kumminkin toteutuvat vain hyvin harvoissa tapauksissa. Toki on hyvä olla niistä sekä synnytyksen kulusta ja tapahtumista tietoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."
Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.
Kyllä, potilaalla on lupa kieltäytyä hoidosta, joka johtaisi HÄNEN kuolemaansa. Usein tässä onkin kyse sen vauvan hengestä ja lääkärin tehtävä on suojella elämää ja erityisesti pitää niiden puolia, jotka eivät puoliaan vielä pysty pitää. Eli sen syntyvän lapsen.
Syntymätöntä lasta ei Suomen laissa pidetä vielä henkilönä, jonka hengissä säilymisen vuoksi raskaana olevalle saisi tehdä mitä vain vastoin hänen tahtoaan. Mielipideasia tietenkin pitäisikö näin olla, mutta nykylain mukaan lääkärillä ei ole oikeutta alkaa pelastamaan lasta äidin kustannuksella.
Kyllä lääkärillä on oikeus ja velvollisuus pelastaa syntyvä lapsi, jos se ei vaaranna äidin henkeä.
Mä ihan oikeesti ihimettelen tätä keskutelun ilmapiiriä, että te oikeesti ootte sitä mieltä, että äiti sais päättää et tehäänkö hätäsektio vai jätetäänkö lapsi kuolemaan kohtuun?! Mä todella toivon, että näitä mielipiteitä omaavat eivät ikinä tee lapsia, jos tärkeintä on se, et saa itse päättää, ei se et selviääkö oma lapsi hengissä.
Ja minä taas toivon, että sinulle joku lääkäri tekee mitä halua, eikä edes kerro mitä on tehnyt ja laittaa ne kanditkin siihen perään tekemään mitä tykkäävät. Kukaan näistä äideistä ei ole kieltäytynyt hätäsektiosta, jos hänelle se on kerrottu ja selitetty. Ei yksikään.
Jos sinä olet jotenkin vajaa ja et ymmärrä mitä ja miksi sinulle toimenpiteitä tehdään, niin miksi sinä et kysynyt sitä silloin kun asia oli akuutti? Oletko jokin teini, joka ei ymmärrä mistään mitään eikä saa suutaan auki?
Koska se tilanne on ohi, kun ymmärrät mitä on tapahtunut. Nyt jos tapahtuisi samalla tavalla, keräisin tavarani ja lähtisin kotiin varmasti.
Ajattele asiaa vaikka näin. Olet hammaslääkärillä ja yhtäkkiä hän vetää kulmahampaasi pois. Siitä lähti hammas ilman kivunlievitystä, ilman että sinulle edes sanottiin tai kysyttiin oletko samaa mieltä, että se revitään ja jäljellä on tyhjä kohta ja hammaslääkäri nousee tuoliltaan ja lähtee ja hoitaja tiuskaisee, että ota vähän parempi asenne.
Lapsellinen asenne. Miten olisit pysäyttänyt synnytyksen kulun ja varmistanut itsesi ja lapsesi terveyden. Synnytys on siitä erilainen tilanne, että kukaan ei jää lopullisesti raskaaksi haluaapa valita mitä tahansa. Tilanne ratkeaa ja etenee tavalla tai toisella. Eikö silloin ole tärkeintä se, että kaikki selviytyy hengissä.
Kyllähän noita sairaaloita riittää minne siirtyä.
Helsinkiä lukuunottamatta ei niitä sunnytyssairaaloita niin tiheässä ole, että vaarantamatta henkeään pystyisi kesken synnytyksen sairaalaa vaihtamaan. Tuskinpa se Helsingissäkään onnistuisi.
Eihän tuon nyt pitäisi olla ongelma? Jo nyt monet pohjois-Suomessa asuvat nähdään täysin kykeneviksi matkustamaan jopa satoja kilometrejä supistusten aikana. Siksihän niitä synnytyssairaaloita on niin paljon lopetettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytys on rankka kokemus, mutta sen ei kuulu olla karmea. Ja joskus tulee tietysti ongelmia, jotka tekevät siitä tilanteesta karmean, mutta asiansa osaava, inhimillinen henkilökunta osaa kyllä pelastaa tilanteen. Tottakai lääkäreiden ja kätilöiden on oltava määrätietoisia ja neuvottava synnyttävää äitiä, mutta sen voi (ja se pitäisi) tehdä myös asiallisesti - ei riutomalla ja käskyttämällä. Samoin jos on ommeltava tai tehtävä jotain muita toimenpiteitä, olisi siitä ilmoitettava synnyttäjälle eikä vain repiä menemään mitään sanomatta. Kommunikointi ja rauhoittelu on tärkeää.
Itselläni ei kamalia kokemuksia ole, mutta serkullani on molemmista synnytyksistään. Hänelle tosiaan tehtiin toimenpiteitä mitään ilmoittamatta, ja hänen sanottaviaan vähäteltiin koko ajan neuvolasta lähtien. "Ei sulla mitään pahoinvointia ole, vatsatauti se vaan on", "Et sä mitään kivunlievitystä tarvitse", "Älä viitsi huutaa, ei varmasti satu noin paljon".
Olisi ehdottoman tärkeää, että sairaalan henkilökunta koostuisi osaavista, empaattisista ihmisistä, mutta valitettavasti sinne ajautuu vähän kaikenlaista sakkia. Kuulemma esim. lääkikseen hakevillekaan ei pääsykokeen lisäksi pidetä mitään soveltuvuustestejä tai haastatteluja, mutta kyllä pitäisi.
Tuo on kyllä uskomatonta, että repeämät ommellaan yleensä ilman puudutusta!! Näin olisi toimittu itselläkin jo kaksi kertaa, jos en ITSE olisi tiennyt ja vaatinut, että tätäkin varten on saatavissa lähes kokonaan kivun pois vievä vaikutus!!!
Hyvä, kun näistä asioista vihdoin puhutaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kampanja on täyttä roskaa. Väkivalta on tahallista vahingoittamista,näissä tapauksissa on ollut kyse JOSTAIN MUUSTA,muttei väkivallasta. Suurentelemalla ollaan taas menty metsään,tyypillistä tätäpäivää.
Kyllä se on HENKISTÄ väkivaltaa jos huudetaan vihaisesti päin naamaa ettei osaa synnyttää tms. Ja ruumiillista, jos kaivellaan alapäätä niin että sattuu sen varjolla että no kun tämä on synnytys ja näin pitää tehdä.
Voi kultapienu kun ei se synnytys höyhenellä hipsuttamalla suju. Jos sattuu olemaan vielä sen verran tyhmä synnyttäjä joka luulee itse tietävänsä paremmin ja ei osaa saamiaan ohjeita noudattaa. Jotenkinhan sen huomio on saatava ja saada se synnytys etenemään. Mitä sinulle opetettiin synnytysvalmennuksessa synnyttämistä ja sen kulutusta? Tarjottiinko ennen kotiutumista laitokselta mahdollisuutta keskustella synnytyksestäsi ja siinä mieltäpainavista asioista.
Joko olet tottunut, etkä osaa enää edes kyseenalaistaa, että sinua kohdellaan kuin roskaa tai sitten kuvittelet asiat paljon ruusuisemmiksi kuin mitä ne toisten kohdalla ovat olleet todellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan karmealta tuntuu lukea, miten moni synnyttäjä on huolissaan omasta kokemuksestaan ja itsestään. Vauvalle se on sata kertaa rankempaa kaikin tavoin, miltä tuntuu esim. vetää ilmaa keuhkoihin ensi kerran tai pusertua läpi synnytyskanavasta? Luonnossa kaikella on tarkoituksensa ja alapääsynnytys on sekä äidille, että lapselle paras. Jos jommankumman terveys vaatii, on sektioon toki mentävä. Pelkästään pelosta tai omasta pyynnöstä ei sektiota tulisi lääkäreiden tehdä. Ärsyttää, kun puhutaan siitä, miten synnytys ei saisi sattua. Se saa sattua ja kivulla on tarkoituksensa prosessissa. Olen keski-ikäinen ja omassa ikäluokassani suurin osa naisista oli sitä mieltä aikanaan, ettei kipu ollut mitenkään kestämätöntä. Yhdessä naurettiin, että pidetään silti yllä myyttiä siitä, miten hirveää synnytys on, niin saadaan enemmän arvostusta miehiltä. Liekö nytkin kyse samasta vai onko muutamassa vuosikymmenessä naisten lantiot muka kaventuneet niin, ettei synnyttäminen enää onnistu?
Ja kaksi olen siis 90-luvun alussa synnyttänyt. Ensimmäisessä olin hyvin nuori ja sain paracervikaalipuudutuksen, tehtiin välilihan leikkaus ja tikkauksen ajan sain ilokaasua. Kätilö oli ikäni takia paikalla koko ajan ja lääkäri koko loppuajan. Vauva 3200 g.
Toisessa en saanut mitään puudutuksia eikä tullut repeämiä, vauva 4300 g. Kätilö oli nuoremman äidin luona ja soitin hänet avuksi ponnistusvaiheeseen kellolla.
Mitään traumoja ei jäänyt ja hyvin samanlaiset kokemukset siskoillani ja kaikilla kavereillani. Yhden kohdalla päädyttiin hätäsektioon ja hän oli hyvin pettynyt, koska olisi halunnut alatiesynnytyksen, kun siitä toipuu paljon nopeammin.Näin se maailma muuttuu, nyt sektion tuntuu haluavan joka toinen. 90-luvulla naiset piti sitä huonona juttuna, jos siihen oli pakko päätyä.
Sinun kaltaisesi muumio voi jäädä rauhassa 1800-luvulle. Onko vaikeuksia asettua toisten asemaan ja siihen, että maailma muuttuu. Olen itse jo ohittanut keski-iän ja olen ehdottomasti näiden nuorten naisten puolella. On hyvä, että kaikista asioista puhutaan, niin hyvistä kuin huonoista. Ei se ennen ollut ruusuilla tanssimista, moni asia on lääketieteen osalta paremmin. Synnnytyskulttuuri tuntuu muuttuvan hitaammin ja jopa taantuvan vedoten säästöihin.
Itse makoilin synnytyksen jälkeen käytävällä ja odotin, että minua lähdetään viemään osastolle. Kätilö tuli viereeni ja alkoi murjoa vatsaani nyrkeillä. Säikähdin ja sattui ihan kauheasti. Kuulin vasta myöhemmin toiselta kätilöltä, että sillä tavalla yritetään saada kohtu supistumaan. Minusta tuossa ei ollut kyseessä niin kiireellinen hätätilanne, että kätilö ei olisi ehtinyt kertoa mitä tekee ja miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kampanja on täyttä roskaa. Väkivalta on tahallista vahingoittamista,näissä tapauksissa on ollut kyse JOSTAIN MUUSTA,muttei väkivallasta. Suurentelemalla ollaan taas menty metsään,tyypillistä tätäpäivää.
Kyllä se on HENKISTÄ väkivaltaa jos huudetaan vihaisesti päin naamaa ettei osaa synnyttää tms. Ja ruumiillista, jos kaivellaan alapäätä niin että sattuu sen varjolla että no kun tämä on synnytys ja näin pitää tehdä.
Voi kultapienu kun ei se synnytys höyhenellä hipsuttamalla suju. Jos sattuu olemaan vielä sen verran tyhmä synnyttäjä joka luulee itse tietävänsä paremmin ja ei osaa saamiaan ohjeita noudattaa. Jotenkinhan sen huomio on saatava ja saada se synnytys etenemään. Mitä sinulle opetettiin synnytysvalmennuksessa synnyttämistä ja sen kulutusta? Tarjottiinko ennen kotiutumista laitokselta mahdollisuutta keskustella synnytyksestäsi ja siinä mieltäpainavista asioista.
Lakkaa vähättelemästä naisten kipua ja naisten kokemuksia. Tuollaiset asenteet ovat iso osa ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."
Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.
Kyllä, potilaalla on lupa kieltäytyä hoidosta, joka johtaisi HÄNEN kuolemaansa. Usein tässä onkin kyse sen vauvan hengestä ja lääkärin tehtävä on suojella elämää ja erityisesti pitää niiden puolia, jotka eivät puoliaan vielä pysty pitää. Eli sen syntyvän lapsen.
Syntymätöntä lasta ei Suomen laissa pidetä vielä henkilönä, jonka hengissä säilymisen vuoksi raskaana olevalle saisi tehdä mitä vain vastoin hänen tahtoaan. Mielipideasia tietenkin pitäisikö näin olla, mutta nykylain mukaan lääkärillä ei ole oikeutta alkaa pelastamaan lasta äidin kustannuksella.
Se että rupattelutuokio ja lääketiedettä ymmärtämättömän äidin mielipiteen kuunteleminen jätetään kiireessä ja hengen hädässä väliin, ei ole lapsen pelastamista "äidin kustannuksella". Vasta äidin kuoleman tai vammautumisen salliminen lapsen pelastamiseksi on lapsen pelastamista äidin kustannuksella..
Itse olen synnyttänyt neljä ja joka synnytyksessä minua on kyllä ”käsketty” kätilön taholta eikä se ole kivalta tuntunut. Toisaalta taas ymmärrän sen, että avautumisvaiheen loppupuolella olen ollut ilokaasuhuuruissa tai muuten ihan sekaisin kivusta, joten en ole reagoinut enää millään tavalla muuhun kuin käskyihin. Synnyttäjään voi siis olla vaikea myös saada kontaktia, mutta silti kätilön pitäisi saada jotenkin asia menemään perille. Miten se onnistuu nätisti?
Miksi sinua se kalvojen puhkaiseminen ihmetyttää? Eihän se tunnu miltään ja se nopeuttaa synnytystä. Miten tietämätön on se synnyttäjä joka ei tunne synnytyksen kulkua ja tavalla simpia siinä vastaantuleva toimenpiteitä. Valmennuskurssrillahan nämä jo selitetään. Jos sinua jäi synnytyksestäsi monet asiat mietityttämään niin miksi et pyytänyt niistä saada keskustella jo siellä laitoksella. Ainakin siellä missä minä synnyin, tätä keskustelumahdollisuutta tarjotaan automaattisesti kaikille.