Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista

Tunnen yhden tunnekylmän ja sekopäisen hoitajan, on kätilö. Ja hänen ylimielinen miehensä synnytyslääkäri. Ennemin kuolisin, mitä joutuisin noiden pöydälle. Kätilön isä vanha eläinrääkkääjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nainen on siinä ekaa kertaa tuntemassa suurinta kipua mitä on ehkä kokenut niin auttaako se jos kätilö vähättelee sitä tuntemusta. Jos itse menen synnyttämään niin haluan pystyä voivottelemaan ja puhumaan kivusta, ilman että saan vähättelyä ja jopa vittuilua. Olen luonteeltani sellainen että olen aika varma että saattaisin sanoa rumasti, mikäli näin käy.

Mitä jos hoitaja alkaa kursia kasaan paikkoja ilman puudutusta, kai siinä voi kieltäytyä? Eihän voida pakottaa sellaiseen.Millä perusteella näin edes tehdään? Eläimelle tehtynä se olisi rääkkäystä. Voisiko joku hoitaja perustella tätä? Onko siinä niin kiire vai mikä muka mättää.

Typerimmät kommentit tässä keskustelussa ovat nämä "mulla ainakin meni hyvin, mitä te valitatte". Sitten vielä ihmetellään alapeukkuja. Kivaa vähättelyä muiden kokemuksista..

Ilman puudutusta ei kukaan voi väkisin paikkoja korjata. Synnyttäjän kyllä luultavasti pitää itse reagoida selkeästi, että neulan ja langan kanssa on turha lähestyä, ennen kuin on puudutettu. Näin piti mun tehdä ja lisäaikaa meni muutama minuutti. Joten ajanpuutteesta tuo puuduttamattomuus ei johdu. Se on brutaali muinaisjäänne.

Pyysin puudutetta. Minulle todettiin, että niin nopea tikkaus, että puudutuksen antaminen sattuu enemmän kuin tikkaus. Kipeänä ja väsyneenä en jaksanut väittää vastaan. Itkin ja vaikeroin vain. Kun kysyin etteikö tikkaus lopu ikinä niin todettiin, että pitikin tikata vähän enemmän kuin oli suunniteltu, kahteen kerrokseen, yhteensä 5 tikkiä.

Eli yksi piikki olisi sattunut enemmän kuin 5 tikkiä? Mikä ihmeen vaiva olisi kätilölle ollut laittaa puudute ja odottaa 5 minuuttia sen vaikutusta ennen tikkausta??? Eli ovatko kätilöt sadisteja - nimittäin sama tapahtui kaikissa kolmessa synnytyksessä. Sama haava joka kerralla.

Valitukset suoraan valviraan ei sinne sairaalalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen sellainenkin, että vaikka kivunlievitystä on mukamas saatavilla, niin aina sitäkään ei käytännössä saa. Jos anestesialääkäri ei ehdi paikalle, niin siinähän kärvistelet, eikä ollut kohdallani kysymys mistään syöksysynnytyksestä. Itselle kävi näin ja onneksi sattui hyvä kätilö, joka pystyi lääkkeettömästi lievittämään pahinta kipua. Toiveisiin oli kirjattu toive kivunlievityksestä, mutta persauksen olisi silläkin paperilla saanut pyyhkiä. Synnyttäjät ovat toisen luokan kansalaisia, joiden kärsimyksellä ei ole mitään väliä.

Minua kiinnostaisi tietää, onko muissakin tapauksissa tämä tilanne, että joskus kauheista kivuista kärsivä nyt ei vaan saa kivunlievitystä, vai koskeeko tämä nimenomaan vain synnytystä?

Ei nyt ihan sama, mutta periaatteessa joo. Multa paikattiin hammas, pyysin puudutetta, jolloin lääkärin kommentti oli, että on niin pieni reikä, ettei tätä tarvi puuduttaa. Sattu muuten tosi paljon ja jäi kivat pelkotilat hammaslääkäriä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan koota johonkin onnistuneita synnytyksiä, joissa kipu on kohtuullista ja siedettävää ja jotka päättyvät silmittömään onnentunteeseen.

Uskon, että niitä on moninkertaisesti verrattuna näihin, joiden kannattaisi jutella vielä kerran ammattilaisen kanssa ennen kampanjan perustamista.

Hyvät kokemukset eivät ole todellisia kokemuksia alapeukuista päätellen. Ei niistä saa kertoa.

Mutta oikeasti olisi ihan hyvä tuoda vähän suhteellisuudentajua. On tosi ikävä, että joitakin on kohdeltu synnärillä huonosti, mutta onko ongelma oikeasti niin paha, kuin mitä tästä(kin) ketjusta voisi päätellä?

Niin just pitäisikö jättää selvittämättä kun joillakin on kuitenkin ollut mukavat kokemukset. Ei ilmastonmuutostakaan tartte ajatella eikä se niin vakavaa oo, kun mun naapuri sanoi et se vaan tykkää kun on lämmintä.

Ihme lässyttäjiä liikenteessä, mikä teidät on noin alistanut uskomaan että kaikki on hyvin silloinkin kun joillakin ei mitä ilmeisimmin ole? Pitäisikö kumminkin myöntää, että muiden kärsimys ei oikeastaan kiinnosta, kunhan oma synnytys on mennyt hyvin?

En kai mä noin sanonut? Kyseenalaistin vain ongelman laajuuden, en sitä etteikö ongelmaa olisi tai sille eit tarttis mitään tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan koota johonkin onnistuneita synnytyksiä, joissa kipu on kohtuullista ja siedettävää ja jotka päättyvät silmittömään onnentunteeseen.

Uskon, että niitä on moninkertaisesti verrattuna näihin, joiden kannattaisi jutella vielä kerran ammattilaisen kanssa ennen kampanjan perustamista.

Hyvät kokemukset eivät ole todellisia kokemuksia alapeukuista päätellen. Ei niistä saa kertoa.

Mutta oikeasti olisi ihan hyvä tuoda vähän suhteellisuudentajua. On tosi ikävä, että joitakin on kohdeltu synnärillä huonosti, mutta onko ongelma oikeasti niin paha, kuin mitä tästä(kin) ketjusta voisi päätellä?

Niin just pitäisikö jättää selvittämättä kun joillakin on kuitenkin ollut mukavat kokemukset. Ei ilmastonmuutostakaan tartte ajatella eikä se niin vakavaa oo, kun mun naapuri sanoi et se vaan tykkää kun on lämmintä.

Ihme lässyttäjiä liikenteessä, mikä teidät on noin alistanut uskomaan että kaikki on hyvin silloinkin kun joillakin ei mitä ilmeisimmin ole? Pitäisikö kumminkin myöntää, että muiden kärsimys ei oikeastaan kiinnosta, kunhan oma synnytys on mennyt hyvin?

Niistä positiivisistakin kokemuksista voi oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan koota johonkin onnistuneita synnytyksiä, joissa kipu on kohtuullista ja siedettävää ja jotka päättyvät silmittömään onnentunteeseen.

Uskon, että niitä on moninkertaisesti verrattuna näihin, joiden kannattaisi jutella vielä kerran ammattilaisen kanssa ennen kampanjan perustamista.

Hyvät kokemukset eivät ole todellisia kokemuksia alapeukuista päätellen. Ei niistä saa kertoa.

Mutta oikeasti olisi ihan hyvä tuoda vähän suhteellisuudentajua. On tosi ikävä, että joitakin on kohdeltu synnärillä huonosti, mutta onko ongelma oikeasti niin paha, kuin mitä tästä(kin) ketjusta voisi päätellä?

Niin just pitäisikö jättää selvittämättä kun joillakin on kuitenkin ollut mukavat kokemukset. Ei ilmastonmuutostakaan tartte ajatella eikä se niin vakavaa oo, kun mun naapuri sanoi et se vaan tykkää kun on lämmintä.

Ihme lässyttäjiä liikenteessä, mikä teidät on noin alistanut uskomaan että kaikki on hyvin silloinkin kun joillakin ei mitä ilmeisimmin ole? Pitäisikö kumminkin myöntää, että muiden kärsimys ei oikeastaan kiinnosta, kunhan oma synnytys on mennyt hyvin?

Niistä positiivisistakin kokemuksista voi oppia.

Terveydenhuollossahan ei muuta tehdäkään kuin hehkuteta niitä hyvin menneitä synnytyksiä! Niistä on tehty esitteitä ja videoita poikineen ja tyttärineen.

”Ihana onnentunne täytti minut saadessani vastasyntyneen tuhisemaan viereeni. Oli upeaa pystyä kävelemään vauva sylissäni pian synnytyksen jälkeen. Elämäni paras hetki! Kiitos ihanalle ja osaavalle sairaalahenkilökunnalle!”

Olenko oppinut mantran tarpeeksi hyvin vai pitääkö minun vielä petrata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen sellainenkin, että vaikka kivunlievitystä on mukamas saatavilla, niin aina sitäkään ei käytännössä saa. Jos anestesialääkäri ei ehdi paikalle, niin siinähän kärvistelet, eikä ollut kohdallani kysymys mistään syöksysynnytyksestä. Itselle kävi näin ja onneksi sattui hyvä kätilö, joka pystyi lääkkeettömästi lievittämään pahinta kipua. Toiveisiin oli kirjattu toive kivunlievityksestä, mutta persauksen olisi silläkin paperilla saanut pyyhkiä. Synnyttäjät ovat toisen luokan kansalaisia, joiden kärsimyksellä ei ole mitään väliä.

Minua kiinnostaisi tietää, onko muissakin tapauksissa tämä tilanne, että joskus kauheista kivuista kärsivä nyt ei vaan saa kivunlievitystä, vai koskeeko tämä nimenomaan vain synnytystä?

Ei nyt ihan sama, mutta periaatteessa joo. Multa paikattiin hammas, pyysin puudutetta, jolloin lääkärin kommentti oli, että on niin pieni reikä, ettei tätä tarvi puuduttaa. Sattu muuten tosi paljon ja jäi kivat peldkotilat hammaslääkäriä kohtaan.

Sit on sanottava että turpa kiinni ja pistä se puudute. Ite vaadin nykyään että laitetaan ikenen puuduttavan geelin ennen piikkiä, miksi kokisin kipua kun hommat voi hoitaa ilmankin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nainen on siinä ekaa kertaa tuntemassa suurinta kipua mitä on ehkä kokenut niin auttaako se jos kätilö vähättelee sitä tuntemusta. Jos itse menen synnyttämään niin haluan pystyä voivottelemaan ja puhumaan kivusta, ilman että saan vähättelyä ja jopa vittuilua. Olen luonteeltani sellainen että olen aika varma että saattaisin sanoa rumasti, mikäli näin käy.

Mitä jos hoitaja alkaa kursia kasaan paikkoja ilman puudutusta, kai siinä voi kieltäytyä? Eihän voida pakottaa sellaiseen.Millä perusteella näin edes tehdään? Eläimelle tehtynä se olisi rääkkäystä. Voisiko joku hoitaja perustella tätä? Onko siinä niin kiire vai mikä muka mättää.

Typerimmät kommentit tässä keskustelussa ovat nämä "mulla ainakin meni hyvin, mitä te valitatte". Sitten vielä ihmetellään alapeukkuja. Kivaa vähättelyä muiden kokemuksista..

Ilman puudutusta ei kukaan voi väkisin paikkoja korjata. Synnyttäjän kyllä luultavasti pitää itse reagoida selkeästi, että neulan ja langan kanssa on turha lähestyä, ennen kuin on puudutettu. Näin piti mun tehdä ja lisäaikaa meni muutama minuutti. Joten ajanpuutteesta tuo puuduttamattomuus ei johdu. Se on brutaali muinaisjäänne.

Pyysin puudutetta. Minulle todettiin, että niin nopea tikkaus, että puudutuksen antaminen sattuu enemmän kuin tikkaus. Kipeänä ja väsyneenä en jaksanut väittää vastaan. Itkin ja vaikeroin vain. Kun kysyin etteikö tikkaus lopu ikinä niin todettiin, että pitikin tikata vähän enemmän kuin oli suunniteltu, kahteen kerrokseen, yhteensä 5 tikkiä.

Eli yksi piikki olisi sattunut enemmän kuin 5 tikkiä? Mikä ihmeen vaiva olisi kätilölle ollut laittaa puudute ja odottaa 5 minuuttia sen vaikutusta ennen tikkausta??? Eli ovatko kätilöt sadisteja - nimittäin sama tapahtui kaikissa kolmessa synnytyksessä. Sama haava joka kerralla.

Eli valehtelivat sinulle, että saavat suostumaan puuduttamattomuuteen... No onpa kumma, että synnyttäjät ei tykkää.

Tyttäreni haluaa aikuisena lapsia. On aina halunnut. Toivoisin voivani vakuuttaa hänelle, että synnytyksessä tulet saamaan kaiken mahdollisen kivunlievityksen ja että sinua kohdellaan hyvin. Tässä tilanteessa en voi sitä luvata, mikä on aivan absurdia hyvinvointiyhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen sellainenkin, että vaikka kivunlievitystä on mukamas saatavilla, niin aina sitäkään ei käytännössä saa. Jos anestesialääkäri ei ehdi paikalle, niin siinähän kärvistelet, eikä ollut kohdallani kysymys mistään syöksysynnytyksestä. Itselle kävi näin ja onneksi sattui hyvä kätilö, joka pystyi lääkkeettömästi lievittämään pahinta kipua. Toiveisiin oli kirjattu toive kivunlievityksestä, mutta persauksen olisi silläkin paperilla saanut pyyhkiä. Synnyttäjät ovat toisen luokan kansalaisia, joiden kärsimyksellä ei ole mitään väliä.

Minua kiinnostaisi tietää, onko muissakin tapauksissa tämä tilanne, että joskus kauheista kivuista kärsivä nyt ei vaan saa kivunlievitystä, vai koskeeko tämä nimenomaan vain synnytystä?

Ei nyt ihan sama, mutta periaatteessa joo. Multa paikattiin hammas, pyysin puudutetta, jolloin lääkärin kommentti oli, että on niin pieni reikä, ettei tätä tarvi puuduttaa. Sattu muuten tosi paljon ja jäi kivat pelkotilat hammaslääkäriä kohtaan.

Minulta on aina kysytty haluanko puudutuksen . En halua. Siis hammaslääkärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen sellainenkin, että vaikka kivunlievitystä on mukamas saatavilla, niin aina sitäkään ei käytännössä saa. Jos anestesialääkäri ei ehdi paikalle, niin siinähän kärvistelet, eikä ollut kohdallani kysymys mistään syöksysynnytyksestä. Itselle kävi näin ja onneksi sattui hyvä kätilö, joka pystyi lääkkeettömästi lievittämään pahinta kipua. Toiveisiin oli kirjattu toive kivunlievityksestä, mutta persauksen olisi silläkin paperilla saanut pyyhkiä. Synnyttäjät ovat toisen luokan kansalaisia, joiden kärsimyksellä ei ole mitään väliä.

Minua kiinnostaisi tietää, onko muissakin tapauksissa tämä tilanne, että joskus kauheista kivuista kärsivä nyt ei vaan saa kivunlievitystä, vai koskeeko tämä nimenomaan vain synnytystä?

Tämä on suomalainen ongelma. Viime aikoihin asti nimittäin myös tähystyksissä, varsinkin kolonoskopiassa on huudatettu potilaita. Tämä on nyt muuttumassa, ja toivoa sopii, että seuraavana vuorossa ovat synnytyskivut. Kampanjaa tarvitaan ehdottomasti!

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö Suomeen perustaa yksityisiä synnytysklinikoita joissa saa sektion halutessaan? Tilausta tuntuisi olevan. Jos laki nyt välttämättä vaatii sen lääketieteellisen perusteen, niin se vaan kirjataan sillä ylös ja sektiopäätöksen saa samantien. Ilman mitään pelkopolipelleilyitä.

Ajatuksena hyvä mutta käytännössä liki mahdotonta toteuttaa. Ymmärrät varmaan, et myös suunnitelluissa sektioissa täytyy pystyä varautumaan komplikaatioihin kuten äidin massiiviseen verenvuotoon tai yllättäen huonokuntoisen vauvan syntymään. Molemmille täytyy olla saatavilla tehohoitomahdollisuus klinikan välittömässä läheisyydessä, kuten myös mahdollisuudet verensiirtoon yms. Tilojen lisäksi tällainen toiminta vaatii runsaasti osaavaa henkilökuntaa, ympäri vuorokauden. Eikä pelkästään niitä hoitajia ja lääkäreitä vaan myös mm. välinehuoltajia, laitoshuoltajia, labrahoitajia jne jne. Käytännössä siis sairaalaolosuhteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentteja lukiessa tulee mieleen, että ongelma saattaa olla enemmän yksittäisten huonosti käyttäytyvien henkilökunnan edustajien aikaansaama, kuin mikään yleisempi toimintatapa. Siksi jokaisen huonoa kohtelua saaneen pitää antaa palautetta.

Esim. itselläni ensimmäisen lapsen syntyessä vuorossa oli hyvin empaattinen kätilö, joka kävi säännöllisesti katsastamassa tilanteen, mutta valitettavasti hänen vuoronsa päättyi ennen tositoimiin ryhtymistä. Tilalle tuli toinen, jota ei sitten näkynytkään huoneessa tuntikausiin, ja tuntui, että koko homma pysähtyi. Olo alkoi myös olla aika heikko, kun en ollut syönyt mitään koko päivänä, mutta hän ei olisi millään tuonut mitään. Kivunlievitys jäi kokonaan saamatta, kun kätilön sanoin sitten et voi liikkua enää. Tämän kätilön kanssa ei synkannut yhtään, ja hän vain seurasi sivusta jokseenkin puhumatta. Terve lapsi syntyi lopulta, kun lääkäri hänet työnsi vatsastani painaen ulos, ja repeämät olivat sen mukaiset. Olin niin lopussa, kun vihdoin oli kaikki valmista.

Lääkärit ja hoitajat eivät ole koneita, mutta tuolla alalla, jos missä on osattava käyttäytyä. Huono, vähättelevä ja ivallinen käytös voi pahimmillaan johtaa virheelliseen tilannearvioon ja vammauttaa vauvan ja/tai äidin.

Minulle on tämän ja monta muuta synnytyskeskustelua luettuani tullut sellainen epäilys, että käyttäytyvätkö kätilöt eri tavalla riippuen synnytystavasta? Tosi usein kuulee, että alatiesynnyttäjillä on hoitohenkilökunnasta huono kokemus, kun taas sektiosynnyttäjillä ei ole moitteen sanaa. Samat henkilöthän kuitenkin hoitavat molempia synnyttäjiä. Voiko alatiesynnytyksessä kätilöön kohdistua niin paljon vastuuta ja paineita, että kaikkien luonne ei sitä kestä? Voisiko olla, että alatiesynnyttäjälle tiuskiva kätilö on sektiosynnyttäjän kohdalla empaattisempi ja rennompi, koska tällöin vastuu synnytyksestä on lääkärillä?

Valitettavasti uskon olevan kyse siitä, että koska sektio on vaikea saada, siihen menevissä on enemmän niitä, jotka osaavat pitää puolensa ja tekevät myös valituksen jos kohtelu on asiatonta. Ilkeilijät ovat näet narsisteja, jotka tekevät temppujaan sen perusteella, mistä arvioivat pääsevänsä ilman seurauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentteja lukiessa tulee mieleen, että ongelma saattaa olla enemmän yksittäisten huonosti käyttäytyvien henkilökunnan edustajien aikaansaama, kuin mikään yleisempi toimintatapa. Siksi jokaisen huonoa kohtelua saaneen pitää antaa palautetta.

Esim. itselläni ensimmäisen lapsen syntyessä vuorossa oli hyvin empaattinen kätilö, joka kävi säännöllisesti katsastamassa tilanteen, mutta valitettavasti hänen vuoronsa päättyi ennen tositoimiin ryhtymistä. Tilalle tuli toinen, jota ei sitten näkynytkään huoneessa tuntikausiin, ja tuntui, että koko homma pysähtyi. Olo alkoi myös olla aika heikko, kun en ollut syönyt mitään koko päivänä, mutta hän ei olisi millään tuonut mitään. Kivunlievitys jäi kokonaan saamatta, kun kätilön sanoin sitten et voi liikkua enää. Tämän kätilön kanssa ei synkannut yhtään, ja hän vain seurasi sivusta jokseenkin puhumatta. Terve lapsi syntyi lopulta, kun lääkäri hänet työnsi vatsastani painaen ulos, ja repeämät olivat sen mukaiset. Olin niin lopussa, kun vihdoin oli kaikki valmista.

Lääkärit ja hoitajat eivät ole koneita, mutta tuolla alalla, jos missä on osattava käyttäytyä. Huono, vähättelevä ja ivallinen käytös voi pahimmillaan johtaa virheelliseen tilannearvioon ja vammauttaa vauvan ja/tai äidin.

Minulle on tämän ja monta muuta synnytyskeskustelua luettuani tullut sellainen epäilys, että käyttäytyvätkö kätilöt eri tavalla riippuen synnytystavasta? Tosi usein kuulee, että alatiesynnyttäjillä on hoitohenkilökunnasta huono kokemus, kun taas sektiosynnyttäjillä ei ole moitteen sanaa. Samat henkilöthän kuitenkin hoitavat molempia synnyttäjiä. Voiko alatiesynnytyksessä kätilöön kohdistua niin paljon vastuuta ja paineita, että kaikkien luonne ei sitä kestä? Voisiko olla, että alatiesynnyttäjälle tiuskiva kätilö on sektiosynnyttäjän kohdalla empaattisempi ja rennompi, koska tällöin vastuu synnytyksestä on lääkärillä?

Valitettavasti uskon olevan kyse siitä, että koska sektio on vaikea saada, siihen menevissä on enemmän niitä, jotka osaavat pitää puolensa ja tekevät myös valituksen jos kohtelu on asiatonta. Ilkeilijät ovat näet narsisteja, jotka tekevät temppujaan sen perusteella, mistä arvioivat pääsevänsä ilman seurauksia.

Joo ja minä uskon myös siihen mitä monet viestit täälläkin on vahvistanut, että alatiesynnytystä pidetään niin ihanan luonnollisena tapahtumana (vaikka olisi oksitosiinitippaa ja käynnistystä, mikä itsessään jo aiheuttaa epäluonnollisen sietämättömät supistukset) että se pitää vaan kestää, eikä siitä saa valittaa vaikka mikä olisi. Itsepähän on siihen tilanteeseen itsensä saattanut yms.

Millä kaikilla sairaaloilla on tuo "vauvamyönteinen" sertifikaatti? Onko sellaista sairaalaa mahdollista itse välttää, vai onko se vain voivoi jos sellaiseen joutuu? Tuo on nimittäin ihan ykkösasia mikä yököttää ja pelottaa. Ihan hullua ettei nainen (tai siis PERHE. Yleensä siihen kuuluu myös lapsen isä) saa muka itse päättää miten ruokkii ja hoitaa oman lapsensa!

Täytyy ajatella miten vauva voi kohdussa ettei hän kärsi siitä kun äidin täytyy saada sitä sun tätä, ilokaasua, kipulääkkeitä ja mitä niitä onkaan. Se on niin pieni aika kun vauva putkahtaa maailmaan ja siinä kivut unohtuu. Ottakaa mies mukaan kellä mies on ja voi hieroa harteita, jalkoja jne. Kannustaa ponnistamaan, tsemppaa kaikin tavoin. 

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ajatella miten vauva voi kohdussa ettei hän kärsi siitä kun äidin täytyy saada sitä sun tätä, ilokaasua, kipulääkkeitä ja mitä niitä onkaan. Se on niin pieni aika kun vauva putkahtaa maailmaan ja siinä kivut unohtuu. Ottakaa mies mukaan kellä mies on ja voi hieroa harteita, jalkoja jne. Kannustaa ponnistamaan, tsemppaa kaikin tavoin. 

Bullshit.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ajatella miten vauva voi kohdussa ettei hän kärsi siitä kun äidin täytyy saada sitä sun tätä, ilokaasua, kipulääkkeitä ja mitä niitä onkaan. Se on niin pieni aika kun vauva putkahtaa maailmaan ja siinä kivut unohtuu. Ottakaa mies mukaan kellä mies on ja voi hieroa harteita, jalkoja jne. Kannustaa ponnistamaan, tsemppaa kaikin tavoin. 

Tää on joko huono trolli tai varsin oivaltavaa vittuilua luomusynnyttäjille.

"Eli yksi piikki olisi sattunut enemmän kuin 5 tikkiä?"

On hyvin mahdollista. Omalle kohdalle sattui sellainen kätilö, joka ilmeisesti säikähti pahaa repeämistä niin, että kädet tärisivät ja puudutus sattui enemmän kuin synnytys. Repeämiseen saattoi vaikuttaa oksitosiinin määrän lisääminen moninkertaiseksi vaikka olin lisäämisen kieltänyt. Nopeutunut synnytys saattoi vaikuttaa myös pahaan repeämään.