Lue keskustelun säännöt.
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista
08.05.2019 |
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista – #metoo-tyylinen kampanja leviää kuin kulovalkea, sairaaloissa pelätään vaikutuksia
Kommentit (858)
Vierailija kirjoitti:
Hemmetti kun nämä lääkärit ja kätilöt tajuaisivat sen, ettei tässä ole kyseessä mielipideasia. Nukuttaminen on aina riski mutta se silti tehdään isoissa leikkauksissa. Miksi naisen pitäisi antaa kohdella itseään kuin räsynukkea siksi, että "se on hänen oman etunsa mukaista"? Kun ei se ole otettaessa huomioon asian psyykkiset puolet.
Monessa tapauksessa alatiesynnytyksen vaurioita myös vähätellään tyyliin "kuuluu synnytykseen". Kun hoitavalle taholle kohdistetut valitukset eivät auta, mitä muita keinoja jää jäljelle epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi kuin tämänkaltainen kampanja?
Tätä minäkin olen miettinyt. Hallittuja riskejä otetaan koko ajan terveydenhuollossa, kun tarve on. Ei leikkauksia sen takia jätetä tekemättä, että niissä on oma riskinsä. Kyllähän lapset ja alaikäisetkin nukutetaan helppojenkin toimenpiteiden ajaksi, kun ajatellaan että se on ehdottomasti parempi heidän psyykelleen kuin kiduttaminen hereillä. Siihen se ymmärtäminen ilmeisesti loppuukin. Aikuisena olet omillasi ja pitäisi sietää kaikki vaikeimman kautta. Tai siis tämähän koskee etenkin synnyttäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hemmetti kun nämä lääkärit ja kätilöt tajuaisivat sen, ettei tässä ole kyseessä mielipideasia. Nukuttaminen on aina riski mutta se silti tehdään isoissa leikkauksissa. Miksi naisen pitäisi antaa kohdella itseään kuin räsynukkea siksi, että "se on hänen oman etunsa mukaista"? Kun ei se ole otettaessa huomioon asian psyykkiset puolet.
Monessa tapauksessa alatiesynnytyksen vaurioita myös vähätellään tyyliin "kuuluu synnytykseen". Kun hoitavalle taholle kohdistetut valitukset eivät auta, mitä muita keinoja jää jäljelle epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi kuin tämänkaltainen kampanja?
Tätä minäkin olen miettinyt. Hallittuja riskejä otetaan koko ajan terveydenhuollossa, kun tarve on. Ei leikkauksia sen takia jätetä tekemättä, että niissä on oma riskinsä. Kyllähän lapset ja alaikäisetkin nukutetaan helppojenkin toimenpiteiden ajaksi, kun ajatellaan että se on ehdottomasti parempi heidän psyykelleen kuin kiduttaminen hereillä. Siihen se ymmärtäminen ilmeisesti loppuukin. Aikuisena olet omillasi ja pitäisi sietää kaikki vaikeimman kautta. Tai siis tämähän koskee etenkin synnyttäviä.
Edelleen, jos miehet synnyttäisivät, alatiesynnytyksiä olisi vain kehitysmaissa. En käsitä niitä naisia, jotka riemuitsevat selviydyttyään tästä "alkukantaisesta riitistä". Heidän takiaan kehitys ei mene eteenpäin myös synnyttämisen saralla.
Biologinen fakta on se, että tämän päivän lapset ovat isompia kuin entisaikoina ja ihmislajin pään koko sen kuin jatkaa kasvuaan. Toisekseen länsimaissa myös ne naiset lapsineen jäävät eloon, jotka menneinä aikoina olisivat kuolleet synnytuksessä. Eli ovat jatkamassa sukua ja periyttämässä isoja päitään sekä kapeita lantioitaan.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen, jos miehet synnyttäisivät, alatiesynnytyksiä olisi vain kehitysmaissa. En käsitä niitä naisia, jotka riemuitsevat selviydyttyään tästä "alkukantaisesta riitistä". Heidän takiaan kehitys ei mene eteenpäin myös synnyttämisen saralla.
Niinpä, ei kukaan riemuitse esim. amputaatiosta ilman nukutusta.
Sekin on ihan luonnollinen asia ja osa ihmiskunnan historiaa niin kuin synnytys, esim. jotkut alkuasukkaat tekee sen polttamalla sitä raajaa koko yön irti sellaisessa nuotiossa. Silti se pyritään nykyään tekemään kivuttomaksi, eikä ole mikään "riitti".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytyksen läpikäyneenä luen huuli pyöreänä näitä juttuja! Mulla synnytys on ollut näköjään, toisen asteen repeämästä huolimatta, aivan toisenlainen kokemus... Olen myös ollut seksuaaliväkivallan uhri ja siksi tuntuu brutaalilta verrata synnytyskokemusta väkivallan kokemukseen.
Synnytys on tutkitusti todennäköisemmin traumaattisempi tapahtuma kuin raiskaus, juuri synnytysväkivallan takia. Kuulostaa hurjalta, mutta on ikävä kyllä totta. Todella monet äiti kärsii vuosikausia traumaperäisestä stressihäiriöstä synnytyksen takia.
Synnytysväkivalta on maailmanlaajuisesti yksi iso naisvihan ilmentymä, jonka varjolla naisia kidutetaan. Googleta esim. mitä irlannissa tehtiin vielä vähän aikaa sitten, sahattiin naisten luita ilman puudutusta synnytyksen aikana.
Siitä on alettu puhua vasta nyt, ja siitä puhuminen ja sen esille tuominen on maailmanlaajuista tällä hetkellä.
Otappa ensin selvää mitä tarkoittaa 'kidutus', 'väkivalta', 'raiskaus' ja 'seksuaaliväkivalta'. Et selvästi tiedä mistä puhut! Ammattilaisten hoitamaa sairaalasynnytystä EI VOI verrata väkivaltaan. Mielikuvasi raiskauksesta perustuu median luomaan kuvaan.
Hävettää nuorena, synnyttäneenä naisena lukea näitä juttuja. Toivottavasti kukaan ei luule, että kaikki naiset ovat näin pehmoisia! Naisissakin on näköjään eroja. Toiset ovat synnytyksen kestäviä ja toiset ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin toivon, että tämä ketju on trollien aikaansaamaa...
Vierailija kirjoitti:
Hävettää nuorena, synnyttäneenä naisena lukea näitä juttuja. Toivottavasti kukaan ei luule, että kaikki naiset ovat näin pehmoisia! Naisissakin on näköjään eroja. Toiset ovat synnytyksen kestäviä ja toiset ei.
Nuorena naiivina voi vielä sulkea korvansa mutta kun tulee ikää niin totuuden pystyy vastaanottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytyksen läpikäyneenä luen huuli pyöreänä näitä juttuja! Mulla synnytys on ollut näköjään, toisen asteen repeämästä huolimatta, aivan toisenlainen kokemus... Olen myös ollut seksuaaliväkivallan uhri ja siksi tuntuu brutaalilta verrata synnytyskokemusta väkivallan kokemukseen.
Synnytys on tutkitusti todennäköisemmin traumaattisempi tapahtuma kuin raiskaus, juuri synnytysväkivallan takia. Kuulostaa hurjalta, mutta on ikävä kyllä totta. Todella monet äiti kärsii vuosikausia traumaperäisestä stressihäiriöstä synnytyksen takia.
Synnytysväkivalta on maailmanlaajuisesti yksi iso naisvihan ilmentymä, jonka varjolla naisia kidutetaan. Googleta esim. mitä irlannissa tehtiin vielä vähän aikaa sitten, sahattiin naisten luita ilman puudutusta synnytyksen aikana.
Siitä on alettu puhua vasta nyt, ja siitä puhuminen ja sen esille tuominen on maailmanlaajuista tällä hetkellä.
Otappa ensin selvää mitä tarkoittaa 'kidutus', 'väkivalta', 'raiskaus' ja 'seksuaaliväkivalta'. Et selvästi tiedä mistä puhut! Ammattilaisten hoitamaa sairaalasynnytystä EI VOI verrata väkivaltaan. Mielikuvasi raiskauksesta perustuu median luomaan kuvaan.
Esim. sormen työntäminen luvatta emättimeen on raiskaus.
Vierailija kirjoitti:
Hävettää nuorena, synnyttäneenä naisena lukea näitä juttuja. Toivottavasti kukaan ei luule, että kaikki naiset ovat näin pehmoisia! Naisissakin on näköjään eroja. Toiset ovat synnytyksen kestäviä ja toiset ei.
Eli sinua saa kohdella mahdollisimman huonosti ja nöyryyttävästi, vai mitä yrität sanoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006100290.html
Taas järkyttävä kannanotto. Pakkohyssytetään naiset hiljaiseksi ja tottakai syyttämällä ”mahdottomia synnyttäjiä”. Sanotaan myös suoraan, ettei tällaista saa missään nimessä puhua ettei ketään vaan ala pelottamaan.
Mitä jos pitäisitte huolen, että tälle käytökselle on nollatoleranssi (kuten vaikka seksuaaliselle häirinnälle työpaikalla) ja mahdolliset valitukset ja tilanteet otetaan vakavasti?
Sama, kun sanottaisiin, että siellä ne töissä oli maiset liian kireissä housuissa ja kikatti että mitä me nyt tälle voidaan.
Se, että suurin osa synnytyksissä sujuu hyvin, ei poista yhtään näitä tapauksia, missä kohdellaan synnyttäjää väheksyen, väkivalloin tai alistaen. Onneksi nuori nykynainen on hyvin koulutettu ja uskaltaa pitää puolensa, toisin kun oma sukupolveni. Meillä hyssytellään vielä toisemmekin hiljaiksi, jos joku uskaltaa suunsa avata.
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006100290.html
Taas järkyttävä kannanotto. Pakkohyssytetään naiset hiljaiseksi ja tottakai syyttämällä ”mahdottomia synnyttäjiä”. Sanotaan myös suoraan, ettei tällaista saa missään nimessä puhua ettei ketään vaan ala pelottamaan.
Mitä jos pitäisitte huolen, että tälle käytökselle on nollatoleranssi (kuten vaikka seksuaaliselle häirinnälle työpaikalla) ja mahdolliset valitukset ja tilanteet otetaan vakavasti?
Sama, kun sanottaisiin, että siellä ne töissä oli maiset liian kireissä housuissa ja kikatti että mitä me nyt tälle voidaan.
Se, että suurin osa synnytyksissä sujuu hyvin, ei poista yhtään näitä tapauksia, missä kohdellaan synnyttäjää väheksyen, väkivalloin tai alistaen. Onneksi nuori nykynainen on hyvin koulutettu ja uskaltaa pitää puolensa, toisin kun oma sukupolveni. Meillä hyssytellään vielä toisemmekin hiljaiksi, jos joku uskaltaa suunsa avata.
Tuli aidosti paha olo tuosta ”kannanotosta”, Hesarin artikkelista siis. Kuinka törkeän vähättelevästi voi oikeasti puhua meistä synnyttäjistä? Vai miltä teistä nämä tuntuvat:
”Iso osa ensisynnyttäjistä ei ole valmistautunut synnytyksen alkuvaiheeseen. Se voi kestää tunteja, päiviä tai harvoissa tapauksissa jopa viikon.”
”Synnytyssalissa ei varmaankaan ole kyse väkivallasta.”
“Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe arvelee, että traumaattisten tai muuten huonojen synnytyskokemusten taustalla on lähes aina kommunikaatio-ongelma tai pettymys siitä, etteivät asiat ole edenneet suunnitellulla tai toivotulla tavalla.”
”Kivunlievityksen käyttö synnytyksessä on hänen mukaansa lisääntynyt, ja osa synnyttäjistä ei halua tuntea mitään. Toisaalta kasvussa on myös luonnonmukaisemman synnytyksen kulttuuri, jolloin kaikkea puuttumista, myös lääkkeellistä kivunlievitystä, halutaan välttää.”
Itseasiassa koko artikkeli on järkyttävää luettavaa. Olen koulutettu, kansainvälinen nainen, joka lukee paljon. En ole idiootti, tiedän, että synnytys sattuu ja kestää pitkään. Olisi kiva tietää, miten siihen pitkään synnytykseen pitää oikein valmistautua? Jokainen tietää, että sellainen voi olla edessä, mutta tässä varmaan ideana on hokea itselleen kuukausikaupalla, ettei kipua saa näyttää, väsymystä ei saa tulla eikä saa olla heikko synnyttäjä? Vai mitenköhän se valmistautuminen pitää suorittaa?
Tottakai kyse on väkivallasta, kun se on tahallista. Jokainen työelämässä ollut nainen tietää, että jokaisella alalla on täysin vääriä ihmisiä. Onhan hoitoalalla kautta aikojen ollut skandaaleja, kun paljastuu peräti murhia tai muuta pahoinpitelyä. Mikä ihmeen pyhättö se synnytys nyt muka olisi!
Enempään en edes ehdi nyt paneutua, tuo stiteklli on täydellinen syy siihen, miksi tästä pitää pitää vain enemmän ääntä kuin alunperin oli edes aikomuksena. Pahempaa vähättelyä ja syyttämistä saa jo hakea. Synnyttäjä ei selkeästi tee mitään oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä nyt leimataan kaikki asiattomat käytökset nythätäpaniikkikiirekiire!!! -hengenhädäksi, jolloin "ei ehdi selittää äidille mitään".
Itselläni kätilö oli todella asiaton, vaikkei mitään hätää tai kiirettä tuolloin ollut. Tiuskimista ja vähättelyä. Oli todella pelottavaa olla ensisynnyttäjä, jota kohdeltiin kuin jotain häirikköä.
Ainoa hetki, jolloin en enää pelännyt, oli se hetki kun synnytyslääkäri kertoi asiallisesti ja empaattisesti, että nyt lähdetään sektioon, koska vauvan sydänäänet lähtivät laskemaan. Leikkaussalissakin oli niin rauhallinen ja rento tunnelma, etten jännittänyt. Ja kun minulle juteltiin leikkauksen aikana empaattisesti ja ystävällisesti, niin toi erittäin turvallisen olon.
Niin pienellä asialla kuin asiallisella käytöksellä saisi parannettua synnytyskokemuksia. Mutta tämä on siis aivan mahdoton toive kätilöille, niinkö?
Vierailija kirjoitti:
Ei oo pakko synnyttää hei!
Ei niin. Mutta sekään ei nyt kuulema ole hyvä, kun entistä useampi nainen jää lapsettomaksi/ hankkii korkeintaan yhden lapsen.
Ei voida syytellä naisia syntyvyyden laskemisesta ja samaan aikaan tuhahdella synnytystraumoihin vähätellen "ei oo pakko synnyttää!".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin osallistua synnytystalkoisiin, jos saan suunnitellun sektion!!!
Niin senhän kyllä pelkoperusteella saa kun vaatii ja pitää päänsä, vaikka muuta yritetään palstoilla väittää. Eikä ollut edes vaikeaa. Toivon, ettei kukaan jätä lasta tekemättä tämän vuoksi!
Mistäköhän alapeukut tähän? Eikö ole iloinen asia, että synnytystavan saa käytännössä valita, vaikka teoriassa vaatii tuon perusteen?
Mitäs kommentteja somalinaisilta? Niiltä, joilta synnytyksen jälkeen taas parsitaan alaläpi kiinni?
Kun nainen on siinä ekaa kertaa tuntemassa suurinta kipua mitä on ehkä kokenut niin auttaako se jos kätilö vähättelee sitä tuntemusta. Jos itse menen synnyttämään niin haluan pystyä voivottelemaan ja puhumaan kivusta, ilman että saan vähättelyä ja jopa vittuilua. Olen luonteeltani sellainen että olen aika varma että saattaisin sanoa rumasti, mikäli näin käy.
Mitä jos hoitaja alkaa kursia kasaan paikkoja ilman puudutusta, kai siinä voi kieltäytyä? Eihän voida pakottaa sellaiseen.Millä perusteella näin edes tehdään? Eläimelle tehtynä se olisi rääkkäystä. Voisiko joku hoitaja perustella tätä? Onko siinä niin kiire vai mikä muka mättää.
Typerimmät kommentit tässä keskustelussa ovat nämä "mulla ainakin meni hyvin, mitä te valitatte". Sitten vielä ihmetellään alapeukkuja. Kivaa vähättelyä muiden kokemuksista..
Minä olen kokenut kaksi sektiota. Eri sairaaloissa.
Ensimäisen jälkeen en saanut kunnollista lääkitystä vaan itkin liikuntakyvyttömänä tuskissani sängyssä. Yöhoitaja sanoi vain, että ehkä aamuvuorolaiset tuo lääkettä. Vauvaa en kyennyt itse ensimäisinä päivinä hoitamaan juuri lainkaan ja kiintymyssuhde koki alussa ongelmia.
Toisen sektion jälkeen lääkitys oli hyvä ja pääsin jalkeille ja vauvaa hoitamaan jo sektiopäivänä. Toivuin nopeasti ja koin luonnollinen kiintymyksen vauvaani.
Tämä harmittaa minua. Koen, että nämä synnytyskokemukset ovat antaneet lapsilleni eriarvoisen alun elämään.
Suomessa on ihan ihme syyllistävä asenne raskauteen ja synnytykseen. Ihan missä tahansa sairauteen tai tapaturmaan liittyvässä hoidossa saa kyllä inhimillistä kohtelua, puudutuksia jopa pyytämättä ja lääkkeet kotiin. Mutta raskaus ja synnytys...se on kuin ähäkutti, itsepä olet seksiä harrastanut, kärsi nyt.
Jo äitiysneuvolassa oli jotenkin ihan hiton nöyryyttävää ravata syynättävänä, olo oli oikeasti kun jollain synnytyskoneella johon on jokaisella hoitohenkilökuntaan kuuluvalla oikeus, mitään edes kysymättä, koskea, arvioida ja tehdä toimenpiteitä.
Neuvolassa puhuin myös synnytyspelostani ja tämä pelko on ollut lapsesta saakka, jonka myös sanoin, johon neuvolan th totesi ettei kannata lukea netistä juttuja. Sain lähetteen kuitenkin pelkopolille, kun sitä erikseen pyysin.
Oikeastaan koko raskausajan tunsin olevani kummajainen kun en kyennyt "nauttimaan" siitä vaan koin itseni lähinnä käveleväksi kohduksi, vailla ihmisarvoa, joka kärsii kaikki raskauden vaivat, poissaolot töistä, jatkuvan arvostelun kohteena olemisen..ja lapsen isä pääsee kuin koira veräjästä. Siinä tunsi olevansa totaalisen yksin.
Ihania hetkiä oli tietenkin ne ensimmäiset potkut, ultrat ym.
Itse synnytys, suunniteltu sektio, meni hyvin ja josta toivuin nopeasti. Sairaalassa olo nyt oli pyllystä ja henkilökunta nyt oli mitä oli. Nuoret kätilöopiskelijat oli kyllä ihania.
Suomessa on kyllä ihan turha puhua mistään tasa-arvosta niin kauan kun raskaana olevia naisia ja äitejä kohdellaan ala-arvoisesti. Näin korkean verotuksen maassa on jo suorastaan häpeällistä miten julkisilla varoilla ylläpidetyt palvelut ovat noin huonosti tuotetut.
Todella hyvä että näistä vihdoin puhutaan ääneen. Tämä on mielestäni suorassa suhteessa syntyvyyden laskuun ja siihen on ihan turha keksiä mitään tekosyitä somesta, nykynuorten itsekkyydestä tai mukavuudenhalusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006100290.html
Taas järkyttävä kannanotto. Pakkohyssytetään naiset hiljaiseksi ja tottakai syyttämällä ”mahdottomia synnyttäjiä”. Sanotaan myös suoraan, ettei tällaista saa missään nimessä puhua ettei ketään vaan ala pelottamaan.
Mitä jos pitäisitte huolen, että tälle käytökselle on nollatoleranssi (kuten vaikka seksuaaliselle häirinnälle työpaikalla) ja mahdolliset valitukset ja tilanteet otetaan vakavasti?
Sama, kun sanottaisiin, että siellä ne töissä oli maiset liian kireissä housuissa ja kikatti että mitä me nyt tälle voidaan.
Se, että suurin osa synnytyksissä sujuu hyvin, ei poista yhtään näitä tapauksia, missä kohdellaan synnyttäjää väheksyen, väkivalloin tai alistaen. Onneksi nuori nykynainen on hyvin koulutettu ja uskaltaa pitää puolensa, toisin kun oma sukupolveni. Meillä hyssytellään vielä toisemmekin hiljaiksi, jos joku uskaltaa suunsa avata.
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006100290.html
Taas järkyttävä kannanotto. Pakkohyssytetään naiset hiljaiseksi ja tottakai syyttämällä ”mahdottomia synnyttäjiä”. Sanotaan myös suoraan, ettei tällaista saa missään nimessä puhua ettei ketään vaan ala pelottamaan.
Mitä jos pitäisitte huolen, että tälle käytökselle on nollatoleranssi (kuten vaikka seksuaaliselle häirinnälle työpaikalla) ja mahdolliset valitukset ja tilanteet otetaan vakavasti?
Sama, kun sanottaisiin, että siellä ne töissä oli maiset liian kireissä housuissa ja kikatti että mitä me nyt tälle voidaan.
Se, että suurin osa synnytyksissä sujuu hyvin, ei poista yhtään näitä tapauksia, missä kohdellaan synnyttäjää väheksyen, väkivalloin tai alistaen. Onneksi nuori nykynainen on hyvin koulutettu ja uskaltaa pitää puolensa, toisin kun oma sukupolveni. Meillä hyssytellään vielä toisemmekin hiljaiksi, jos joku uskaltaa suunsa avata.
Tuli aidosti paha olo tuosta ”kannanotosta”, Hesarin artikkelista siis. Kuinka törkeän vähättelevästi voi oikeasti puhua meistä synnyttäjistä? Vai miltä teistä nämä tuntuvat:
”Iso osa ensisynnyttäjistä ei ole valmistautunut synnytyksen alkuvaiheeseen. Se voi kestää tunteja, päiviä tai harvoissa tapauksissa jopa viikon.”
”Synnytyssalissa ei varmaankaan ole kyse väkivallasta.”
“Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe arvelee, että traumaattisten tai muuten huonojen synnytyskokemusten taustalla on lähes aina kommunikaatio-ongelma tai pettymys siitä, etteivät asiat ole edenneet suunnitellulla tai toivotulla tavalla.”
”Kivunlievityksen käyttö synnytyksessä on hänen mukaansa lisääntynyt, ja osa synnyttäjistä ei halua tuntea mitään. Toisaalta kasvussa on myös luonnonmukaisemman synnytyksen kulttuuri, jolloin kaikkea puuttumista, myös lääkkeellistä kivunlievitystä, halutaan välttää.”
Itseasiassa koko artikkeli on järkyttävää luettavaa. Olen koulutettu, kansainvälinen nainen, joka lukee paljon. En ole idiootti, tiedän, että synnytys sattuu ja kestää pitkään. Olisi kiva tietää, miten siihen pitkään synnytykseen pitää oikein valmistautua? Jokainen tietää, että sellainen voi olla edessä, mutta tässä varmaan ideana on hokea itselleen kuukausikaupalla, ettei kipua saa näyttää, väsymystä ei saa tulla eikä saa olla heikko synnyttäjä? Vai mitenköhän se valmistautuminen pitää suorittaa?
Tottakai kyse on väkivallasta, kun se on tahallista. Jokainen työelämässä ollut nainen tietää, että jokaisella alalla on täysin vääriä ihmisiä. Onhan hoitoalalla kautta aikojen ollut skandaaleja, kun paljastuu peräti murhia tai muuta pahoinpitelyä. Mikä ihmeen pyhättö se synnytys nyt muka olisi!
Enempään en edes ehdi nyt paneutua, tuo stiteklli on täydellinen syy siihen, miksi tästä pitää pitää vain enemmän ääntä kuin alunperin oli edes aikomuksena. Pahempaa vähättelyä ja syyttämistä saa jo hakea. Synnyttäjä ei selkeästi tee mitään oikein.
Hienosti sanottu! Voisitko kirjoittaa ihan vastineen/mielipidekirjoituksen?
Kuten todettu, niin jokaisella alalla on m***kuja töissä, mutta etenkin lääkärit tuntuvat kokevansa, että juuri heidän ammattikunnallaan olisi joku lupa käyttäytyä huonosti. EI!!
Niin senhän kyllä pelkoperusteella saa kun vaatii ja pitää päänsä, vaikka muuta yritetään palstoilla väittää. Eikä ollut edes vaikeaa. Toivon, ettei kukaan jätä lasta tekemättä tämän vuoksi!